Pari asiaa tässä keskustelussa mietityttää, kevytmuokkauksen vastustajien argumenteissa. Jos muokkaa lautasmuokkaimella n.10-15cm syvyyteen tai kyntää pellon n.20cm, niin mitä ratkaisevaa hyötyä pellon rakenteelle on tuosta reilu 5cm:stä. Toinen asia on, että valitetaan kun painavalla koneella vedetään lautasmuokkainta, mutta eihän ne auratkaan itsellään kulje. Kun kynnetään esim. neljäsiipisellä auralla, niin eikö pelto tule tallattua yhtä taajaan tai taajempaan kuin vaikka 3,5m lautasmuokkarilla ja lautasmuokkarilla käytetään sentään vielä paripyöriäkin.
Se kyllä kevytmuokkaksessa on varmasti haittana että pahnoja jää enemmän pintaan, jolloin tautipaine kyllä kasvaa.

Pari asiaa tässä keskustelussa mietityttää, kevytmuokkauksen vastustajien argumenteissa. Jos muokkaa lautasmuokkaimella n.10-15cm syvyyteen tai kyntää pellon n.20cm, niin mitä ratkaisevaa hyötyä pellon rakenteelle on tuosta reilu 5cm:stä. Toinen asia on, että valitetaan kun painavalla koneella vedetään lautasmuokkainta, mutta eihän ne auratkaan itsellään kulje. Kun kynnetään esim. neljäsiipisellä auralla, niin eikö pelto tule tallattua yhtä taajaan tai taajempaan kuin vaikka 3,5m lautasmuokkarilla ja lautasmuokkarilla käytetään sentään vielä paripyöriäkin.
Se kyllä kevytmuokkaksessa on varmasti haittana että pahnoja jää enemmän pintaan, jolloin tautipaine kyllä kasvaa.

3m lautasmuokkain painaa n.2500kiloa lisäpainoilla. 4 siipiset kääntikset maksimissaan 1500kiloa. Kumpi nyt sit tiivistää enemän? Kyntö 25cm, 1500kiloa vai pinnan lääpintä 10cm, 2500kiloa. Ajokertoja saattaa tulla jopa 2 lautasmuokkaimella.

Lainaus käyttäjältä: tilpo - 28.09.09 - klo:22:11

Pari asiaa tässä keskustelussa mietityttää, kevytmuokkauksen vastustajien argumenteissa. Jos muokkaa lautasmuokkaimella n.10-15cm syvyyteen tai kyntää pellon n.20cm, niin mitä ratkaisevaa hyötyä pellon rakenteelle on tuosta reilu 5cm:stä. Toinen asia on, että valitetaan kun painavalla koneella vedetään lautasmuokkainta, mutta eihän ne auratkaan itsellään kulje. Kun kynnetään esim. neljäsiipisellä auralla, niin eikö pelto tule tallattua yhtä taajaan tai taajempaan kuin vaikka 3,5m lautasmuokkarilla ja lautasmuokkarilla käytetään sentään vielä paripyöriäkin.
Se kyllä kevytmuokkaksessa on varmasti haittana että pahnoja jää enemmän pintaan, jolloin tautipaine kyllä kasvaa.

3m lautasmuokkain painaa n.2500kiloa lisäpainoilla. 4 siipiset kääntikset maksimissaan 1500kiloa. Kumpi nyt sit tiivistää enemän? Kyntö 25cm, 1500kiloa vai pinnan lääpintä 10cm, 2500kiloa. Ajokertoja saattaa tulla jopa 2 lautasmuokkaimella.

Sen mä tiedän että kolme kertaa enemmän tulee valmista pintaa kertavedolla tolla lautasella.. 

Lainaus käyttäjältä: tilpo - 28.09.09 - klo:22:11

Pari asiaa tässä keskustelussa mietityttää, kevytmuokkauksen vastustajien argumenteissa. Jos muokkaa lautasmuokkaimella n.10-15cm syvyyteen tai kyntää pellon n.20cm, niin mitä ratkaisevaa hyötyä pellon rakenteelle on tuosta reilu 5cm:stä. Toinen asia on, että valitetaan kun painavalla koneella vedetään lautasmuokkainta, mutta eihän ne auratkaan itsellään kulje. Kun kynnetään esim. neljäsiipisellä auralla, niin eikö pelto tule tallattua yhtä taajaan tai taajempaan kuin vaikka 3,5m lautasmuokkarilla ja lautasmuokkarilla käytetään sentään vielä paripyöriäkin.
Se kyllä kevytmuokkaksessa on varmasti haittana että pahnoja jää enemmän pintaan, jolloin tautipaine kyllä kasvaa.

3m lautasmuokkain painaa n.2500kiloa lisäpainoilla. 4 siipiset kääntikset maksimissaan 1500kiloa. Kumpi nyt sit tiivistää enemän? Kyntö 25cm, 1500kiloa vai pinnan lääpintä 10cm, 2500kiloa. Ajokertoja saattaa tulla jopa 2 lautasmuokkaimella.

Esim. 3,5m kivipekka kulkee 23 lautasen ja kokoleveyden mittaisen kumipakkerin varassa, kun taas aura neljän siiven ja kapean kannatinpyörän varassa, niin eiköhän tuo pikkasen tasota painoeroa. Lisäksi, kuten sanoin traktori kulkee pellossa harvemmilla väleillä ja paripyörillä. Eikä tuo muokkaus-syvyyden ero varmasti ole käytännössä mikään 15cm, vaan alle 10cm tai jopa vaan 5cm, mikä minusta ainakin kuulostaa aika pieneltä erolta vaikuttaakseen merkittävästi.

Matalamuokkausvehkeet on tarkoitettu matalamuokkaukseen. Ei lautasmuokkaimella kuulu muokata yli 8cm syvyyteen, eikä kultivaattorilla yli 15cm. No näyttää jotkut agronoomit kyntävän joka vuosi melkein 30cm:n. Sitten ihmettelevät, kun pH laskee.

Toisessa naapurissa muuten 6850 Valtra näytti vetävän 6m leveää Multivan lautasmuokkainta... Onko se kevytmuokkausta?

Veikkaa, että Valtteriin tehdään remonttia jossain vaiheessa isolla rahalla

Matalamuokkausvehkeet on tarkoitettu matalamuokkaukseen. Ei lautasmuokkaimella kuulu muokata yli 8cm syvyyteen, eikä kultivaattorilla yli 15cm. No näyttää jotkut agronoomit kyntävän joka vuosi melkein 30cm:n. Sitten ihmettelevät, kun pH laskee.

Toisessa naapurissa muuten 6850 Valtra näytti vetävän 6m leveää Multivan lautasmuokkainta... Onko se kevytmuokkausta?

Se on näennäismuokkausta.

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 29.09.09 - klo:07:44

Matalamuokkausvehkeet on tarkoitettu matalamuokkaukseen. Ei lautasmuokkaimella kuulu muokata yli 8cm syvyyteen, eikä kultivaattorilla yli 15cm. No näyttää jotkut agronoomit kyntävän joka vuosi melkein 30cm:n. Sitten ihmettelevät, kun pH laskee.

Toisessa naapurissa muuten 6850 Valtra näytti vetävän 6m leveää Multivan lautasmuokkainta... Onko se kevytmuokkausta?

Se on näennäismuokkausta.

Hyvä jälki tuli, en käynyt potkimassa mutta veikkaan noin 3cm muokkaussyvyyttä. Multa tuli pintaan ja oljet alkaa mädäntyä.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 28.09.09 - klo:22:28

Lainaus käyttäjältä: tilpo - 28.09.09 - klo:22:11

Pari asiaa tässä keskustelussa mietityttää, kevytmuokkauksen vastustajien argumenteissa. Jos muokkaa lautasmuokkaimella n.10-15cm syvyyteen tai kyntää pellon n.20cm, niin mitä ratkaisevaa hyötyä pellon rakenteelle on tuosta reilu 5cm:stä. Toinen asia on, että valitetaan kun painavalla koneella vedetään lautasmuokkainta, mutta eihän ne auratkaan itsellään kulje. Kun kynnetään esim. neljäsiipisellä auralla, niin eikö pelto tule tallattua yhtä taajaan tai taajempaan kuin vaikka 3,5m lautasmuokkarilla ja lautasmuokkarilla käytetään sentään vielä paripyöriäkin.
Se kyllä kevytmuokkaksessa on varmasti haittana että pahnoja jää enemmän pintaan, jolloin tautipaine kyllä kasvaa.

3m lautasmuokkain painaa n.2500kiloa lisäpainoilla. 4 siipiset kääntikset maksimissaan 1500kiloa. Kumpi nyt sit tiivistää enemän? Kyntö 25cm, 1500kiloa vai pinnan lääpintä 10cm, 2500kiloa. Ajokertoja saattaa tulla jopa 2 lautasmuokkaimella.

Esim. 3,5m kivipekka kulkee 23 lautasen ja kokoleveyden mittaisen kumipakkerin varassa, kun taas aura neljän siiven ja kapean kannatinpyörän varassa, niin eiköhän tuo pikkasen tasota painoeroa. Lisäksi, kuten sanoin traktori kulkee pellossa harvemmilla väleillä ja paripyörillä. Eikä tuo muokkaus-syvyyden ero varmasti ole käytännössä mikään 15cm, vaan alle 10cm tai jopa vaan 5cm, mikä minusta ainakin kuulostaa aika pieneltä erolta vaikuttaakseen merkittävästi.

Se kumipakkeriko sitten ei jyrää sitä jälkeä?

Se kumipakkeriko sitten ei jyrää sitä jälkeä?

Kyllä 3,5m leveydeltä. Laske montako kiloa tulee per työleveysmetri ja vertaa kyntämiseen...

Pellon tallaus on monisyinen asia, johon ei varmaan selkeää patenttivastausta ole.
Monasti kuulee esimerkiksi, että keväällä voi hyvin ottaa ison lietevaunun pellolle, kun siinä vaan on isot renkaat, niin ei jää jälkiä pellolle, eikä siis sotke.
Niinpä, mutta ei ne isot renkaat sitä koneen painoa vähennä.
Agronomi-neuvoja evp. Seppo Lohtaja konkretisoi asian kerran niin, että jos traktori painaa 5000 kiloa, ja pitäisi ajaa painorajoitetulle sillalle, jonka maksimikuorma on 4900 kiloa. Auttaako asiaa jos hakee traktoriin paripyörät? traktorin paino jakautuu laajemmalle, mutta paripyörien kanssa se painaa 5700 kiloa.
Noin kärjistettynä esimerkkinä.
Routa korjaa jonkin verran asiaa, siksi en olisi niinkään huolissani kumpi tiivistää peltoa enemmän kyntö vai lautasmuokkaus.
Enempi mietityttää ennen kasvukautta kevätnahkeaan peltoon ajetut terragatorit..
Ajatusleikkinä, funtsatkaahan, jos maa tiivistyykin alhaalta ylöspäin! kun nykyisiä hirmuyhdistelmiä on tintattu pelloilla 20 vuotta, ja ohitetaan tiivistymäkerroksessa salaojasyvyys.
Mitäs sitten tehdään?

Kotkaniemessä oli menossa joku tallauskoe, ainakin lyhyellä tähtäimellä isolla pintapaineella ja pienemmällä kuormalla ajaminen näkyi kasvustossa heti, sen sijaan isolla painolla ja pienellä pintapaineella (telakaivinkone) ei näyttänyt vaikuttavan mitenkään. Pitkäaikaiset vaikutukset voi tietysti olla erilaiset, aika näyttää.

Ison lietevaunun kanssa tuli olosuhteiden pakosta tänäkin vuonna peltoa tallattua todella aikaisin, silti kasvustossa näkyi merkkejä ainoastaan edellisen syksyn puimurinjäljistä.

Näitä maaperätutkijat ilmeisesti Alakukun Laura etunenässä ovat vuosia tutkineet mitä aiheuttaa.

***Alakukul on ittel Lexioni kotona, että se siitä tallauksesta.

***Kyntöhän ei suurimmalla osalla työleveydestä tallaa lainkaan vaan nostaa maata ylöspäin.

Näitä maaperätutkijat ilmeisesti Alakukun Laura etunenässä ovat vuosia tutkineet mitä aiheuttaa.

***Alakukul on ittel Lexioni kotona, että se siitä tallauksesta.

***Kyntöhän ei suurimmalla osalla työleveydestä tallaa lainkaan vaan nostaa maata ylöspäin.

Pinppa on nyt asian ytimessä.

***Kyntöhän ei suurimmalla osalla työleveydestä tallaa lainkaan vaan nostaa maata ylöspäin.

Ja lautasmuokkari nostaa maata koko työleveydeltään. Tiedetään että seuraavaksi joku sanoo, että muokkarissa on pakkeri mikä painaa maan taas piukkaan. Mutta kyllä se maa vaan kuohkeaa on koko muokkaus-syvyydeltä/leveydeltä muokkarin jäljiltä, ettei se pakkeri kovin paljon maata tiivistä. Päisteissä muokkari kyllä taas kulkee pakkerin varassa, minkä tiivistysvaikutus on mielestäni pientä verrattuna siihen, että ison traktorin paripyörättömien takarenkaiden päällä on lisäpainona esim. neljäsiipisen kääntöauran paino.