Lainaus käyttäjältä: mlahti - 07.11.10 - klo:23:11

Lainaus käyttäjältä: Agrimatik - 07.11.10 - klo:23:01

Lainaus käyttäjältä: KJL - 07.11.10 - klo:22:09

Lainaus käyttäjältä: Agrimatik - 07.11.10 - klo:21:46

ajamisen kannalla. Kuormakoko saadaan riittäväksi, paalinkäsittely on helppoa ja lumitöitä ei tarvitse pellolla tehdä(voi viedä aikaa talven mittaan yllättävän paljon). Talvella harvoin voi ajaa yhtä suurilla kuormilla kuin sulan kelin aikaan; tyhjän ajaminen kasvaa. Rippuu tietysti sijainnista ja teiden mäkisyydestä, miten ajaminen talvella luonnistuu.

Ensiks... koskaan, ei milloinkaan oo tarvinnu paalien hakemisen takia lumitöitä pellolla tehdä...
Toisekseen... talvella oon ajanu ihan saman kokoisia kuormia kuin sulan kelin aikanakin. Itse asiassa talvella jopa helpompaa, kun ei tartte painumisia varoa.
Ainut talveen liittyvä seikka on ennemminkin tuolla tieajon puolella matkalentonopeuden suhde pysähtymismatkaan...

Tästä huolimatta mahdollisimman vähän paaleihin ja nekin hiehoille...

Kuten kirjoitinkin, niin riippuen sijainnista. Suomikin on kohtuu iso maa, mahtuu keliä monen sorttista, kuin myös talvea. Keskustelivat tuolla aikaisemmin ajoneuvoyhdistelmästäkin, lähinnä siihen viitaten. Jos siellä pellolla on lunta juuri sopivasti välillä puol metriä-metri, niin hankala siellä rekalla on ajaa. Tuokin riippuu tietysti vielä pellosta, teistä ja lastaustavasta tuleeko lumesta lopulta mitään ongelmia.

ja mistä löydät rekan joka suostuu ajaan joka toinen päivä yhden kuorman?

Tuolta: http://www.volvotrucks.com/TRUCKS/FINLAND-MARKET/FI-FI/TRUCKS/Pages/trucks.aspx

Kyllä niitä voi löytyä ihan autoilijoitakin jolle kelpaa tolainen melko vakituinen kuljetus. lisäksihän on lieterallia jne joten olisi kuitenkin melko suuri työllistäjä. Ja jos ei löydy niin ainahan voi ostaa oman auton ja laittaa rengin ajelee.

Tuli muuten mieleen noista uusista navetoista. Kovalla täpinällä tehdään isoa navettaa ja... vain muutama paikka siemennyksiä ja tarkastuksia varten. Kuulin vain, erään nimekkään suunnittelijan jäljiltä toteutetuista rakennelmista, että olis ollu kahden robon yksikössä peräti 6 lukittavaa paikkaa tarkoitukseen ja toisesta, jossa ei ollut yhtä ainutta siemennyspaikkaa... Semmari ei tietenkään maininnut paikkakuntaa eikä nimeä, mutta oli aivan oikeutetusti vihainen suunnitteluun/toteutukseen. On toki aivan eri asia, jos kyseiset tuotantolaitokset oli suunniteltu tiineinä ostettavien hiehojen ja tilasonnin varaan, mitä toki epäilen... Muutenkin suunnittelussa ja toteutuksessa kuulemma liian vähän kuunnellaan siementäjien ja eläinlääkäreiden toiveita/tarpeita.

Hö! Aika paskamaista. Meillo kaikki ruokintapaikat lukittavia. Maksaa, mutta maksaa myös ittensä takasi

Mulla taas lehmillä luksusta eli syöntiparret, niissä on helppo siementää sekä tehdä tarkastukset. Lehmätkin ovat rauhallisempia kun ei laiteta päästä kiinni.

Erotteluosastossa pieni parsinavetta ilman lypsymahdollisuutta, siemennyksiä, umpeenpanoja, hoitoja, tarkastuksia varten. Kovasti kiimassa hyppiviä on eroteltu myös siihen, etteivät hypi parsiin tai vastaavaa.

Vanhassa navetasa 6 lukkopartta johon ei ikinä edes laitettu lukitusmekanismia kinni ku lehmät saa helpommin kiinni narunpätkällä sidottua  kaulapannasta niskaputkeen.


 Uudessa muutama lukkoaidanpätkä myös  mut saapas nähdä käytetäänkö niitä.

 Siementäessä harvemmin viittin enään edes lehmää sitoa kiinni parteen kun ne seisoo hyvin paikallan ilman mitään virityksiäkin.

 Eläinten käsittely nuorena kaiken a ja o.

Erotteluosastossa pieni parsinavetta ilman lypsymahdollisuutta, siemennyksiä, umpeenpanoja, hoitoja, tarkastuksia varten. Kovasti kiimassa hyppiviä on eroteltu myös siihen, etteivät hypi parsiin tai vastaavaa.

Meillä on samalla tavalla. Ongelmaksi on koettu lehmien kiinnittäminen parteen; ne kun eivät ole siihen tottuneet niin kaikki eivät anna laittaa pantaa kaulaan noin vain.. Aikaa menee kahdelta ihmiseltä, eikä toimitus ole välttämättä kaikkein työturvallisinta hommaa. Niinpä on käynyt mielessä, josko joskus laittaisi pätkän lukittavaa aitaa. Mutta jotta ei menisi ojasta allikkoon pitäisi tietää: Laittaako lehmä päänsä vapaaehtoisesti "aidan rakoon", kun ei tähän ole tottunut??? Pelkkä niskaputki on tuokintapöydällä.

Muutenkin suunnittelussa ja toteutuksessa kuulemma liian vähän kuunnellaan siementäjien ja eläinlääkäreiden toiveita/tarpeita.

Niin ne kaikki yhdenasianihmiset sanoo. Rekkamiehille pitää olla asfalttitiet ja -pihat, lenkkiä pitää päästä ajamaan ettei tarvitse peruuttaa. Jakeluautoilija tarvitsee lastauslaiturin, että on kuorma helppo purkaa jne jne jne

Kaikilta kannattaa kysyä, mutta oma mielipide ratkaisee.

Eläinlääkärin ja siementäjän hygieniaeteiset ovat turhia, jos ko. henkilö hakee autoltaan materiaaleja kesken toimituksen ja eri kenkien kulkureitit risteävät. Näitä hienoja virityksiä on ainakin lehtien ja neuvonnan esimerkeissä ollut vaikka kuinka.

Siemnnyspaikoista ym. : meillä erotteluosastona pätkä normimakuuparsiosaa yksirivisenä ja avokourulla sekä lukkopaikat. Osastoon lehmä otetaan yleensä lypsyaseman poistumiskäytävältä. Lehmälaumaan siirrettävät pian poikivat hiehot laitetaan tähän karsinaan muutamaksi päiväksi, jotta tutustuvat hallitusti lehmiin ja toisin päin. Sitten vasta lehmälaumaan sekaan.

Siemennyspaikkana mielestäni jokin kombiparsi voisi olla paras, jos sen saa pohjaratkaisuun jotenkin järkevästi sijoitettua. Seminologi voi helposti hoitaa hommansa yksinkin. Ei vai kaikkiin ratkaisuihin istu.

Hoito- ja sairaskarsinoissa reilusti parannettavaa yleensä. Joillekin eläinlääkäreille pitäisi taas olla suunnilleen sairaalaolosuhteet eläinten käsittelyssä.   Semmarit yleensä tyytyväisiä kun pienet perusasiat kunnossa.

Yksi semmari esitteli jollain karjapäivillä sitä faban uutta koroketta pihatoihin. Ensimmäinen kommentti esittelijältä oli: lähtökohtahan on se, että jos tällaista koroketta tarvitaan, navetta on väärin suunniteltu. Eli tarkoitti sitä, että siementämistä varten pitää olla joku muu paikka kuin makuuparsi.

Meillä siemennettävät otetaan yleensä poikimakarsinoihin odottamaan, jos vain niissä on tilaa. Joskus kyllä joudutaan pihatossakin siementämään, mutta aina silloin siementäjällä on kaveri mukana. Karsinoissa on lukkoetuaidat ja aika helposti ne niihin päänsä laittavat, kun ovat hiehoina samanlaisiin tottuneet.

Hoito- ja sairaskarsinoissa reilusti parannettavaa yleensä. Joillekin eläinlääkäreille pitäisi taas olla suunnilleen sairaalaolosuhteet eläinten käsittelyssä.   Semmarit yleensä tyytyväisiä kun pienet perusasiat kunnossa.

Tällähetkellä on sellainen kutina että robotin jälkeen kannattais tehdä erottelutila rehu ja vesisysteemillä. Tästä lähtis noin 5 metrin käytävä mihin lehmän sais pysähtymään etu ja takaportilla missä siementäjän olisi helppo toimia. Jos haluaisi niin voisi lisätä tuet jotka painettaisi niskaan jotta elukan saisi kiinni. Sitten seinät voisi olla avattavat jotta pääsis pistämään ja hoitamaan ja miksi ei voisi olla käsivinssi jotta jalan saisi nostettua ilmaan jos haluaisi tutkia sorkkaa tai sorkanhoitaja hoitais jotain yksittäistä elukkaa.

Lainaus käyttäjältä: KJL - 16.11.10 - klo:21:24

Muutenkin suunnittelussa ja toteutuksessa kuulemma liian vähän kuunnellaan siementäjien ja eläinlääkäreiden toiveita/tarpeita.

Niin ne kaikki yhdenasianihmiset sanoo. Rekkamiehille pitää olla asfalttitiet ja -pihat, lenkkiä pitää päästä ajamaan ettei tarvitse peruuttaa. Jakeluautoilija tarvitsee lastauslaiturin, että on kuorma helppo purkaa jne jne jne

toi lenkin tekohan ei ole vaikea homma.

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 17.11.10 - klo:08:34

Hoito- ja sairaskarsinoissa reilusti parannettavaa yleensä. Joillekin eläinlääkäreille pitäisi taas olla suunnilleen sairaalaolosuhteet eläinten käsittelyssä.   Semmarit yleensä tyytyväisiä kun pienet perusasiat kunnossa.

Tällähetkellä on sellainen kutina että robotin jälkeen kannattais tehdä erottelutila rehu ja vesisysteemillä. Tästä lähtis noin 5 metrin käytävä mihin lehmän sais pysähtymään etu ja takaportilla missä siementäjän olisi helppo toimia. Jos haluaisi niin voisi lisätä tuet jotka painettaisi niskaan jotta elukan saisi kiinni. Sitten seinät voisi olla avattavat jotta pääsis pistämään ja hoitamaan ja miksi ei voisi olla käsivinssi jotta jalan saisi nostettua ilmaan jos haluaisi tutkia sorkkaa tai sorkanhoitaja hoitais jotain yksittäistä elukkaa.

***Toisaalta jokaisen laajentajan lähtökohtana täytyisi olla toimilupakurssi. Ja lisäksi joka isolla tilalla kannattaa olla oma sorkanhoitopenkki, jossa saa laitettua yksittäiselle lehmälle sorkkakengän tarvittaessa tai saa kierresorkan oikeistua. Koko karjan sorkkahoito toki kuuluu ammattilaiselle.

Lainaus käyttäjältä: Poikapoloinen - 16.11.10 - klo:23:55

Erotteluosastossa pieni parsinavetta ilman lypsymahdollisuutta, siemennyksiä, umpeenpanoja, hoitoja, tarkastuksia varten. Kovasti kiimassa hyppiviä on eroteltu myös siihen, etteivät hypi parsiin tai vastaavaa.

Meillä on samalla tavalla. Ongelmaksi on koettu lehmien kiinnittäminen parteen; ne kun eivät ole siihen tottuneet niin kaikki eivät anna laittaa pantaa kaulaan noin vain.. Aikaa menee kahdelta ihmiseltä, eikä toimitus ole välttämättä kaikkein työturvallisinta hommaa. Niinpä on käynyt mielessä, josko joskus laittaisi pätkän lukittavaa aitaa. Mutta jotta ei menisi ojasta allikkoon pitäisi tietää: Laittaako lehmä päänsä vapaaehtoisesti "aidan rakoon", kun ei tähän ole tottunut??? Pelkkä niskaputki on tuokintapöydällä.

Lukittavaa etuaitaa löytyy siemennysikäisten hiehojen osastosta 30 elukalle, hoitokarsinoiden etuaidat myös lukittavat, yhteensä n.26kpl... Havainto noiden lukittavien etuaitojen käytöstä ja elukoiden tottumisesta on sellainen, että vanhemmilla parsinavetasta tuoduilla joskus pientä vastahakoisuutta laittaa päänsä reikään, mutta nuorempi väestö, joka on jo hiehojen osastolla tottunut reikään, ei mitään ongelmia. Yleensä nämä "yhdenasianihmisten" toiveet helpottaa myös omaa elämää muissa hoitotoimissa.

***Toisaalta jokaisen laajentajan lähtökohtana täytyisi olla toimilupakurssi. Ja lisäksi joka isolla tilalla kannattaa olla oma sorkanhoitopenkki, jossa saa laitettua yksittäiselle lehmälle sorkkakengän tarvittaessa tai saa kierresorkan oikeistua. Koko karjan sorkkahoito toki kuuluu ammattilaiselle.

Miksi? Riittävän isossa karjassa toki tulee paljon siemennyksiä, että tuntuma työhön pysyy, mutta isossa karjassa on varmasti paljon muutakin työtä kuin perseiden kaivaminen... mutta tämä on mun mielipiteeni asiasta. Jos joku haluu kaivaa niin se heille suotakoon.