Lainaus käyttäjältä: vms1 - 07.11.10 - klo:10:54

voi olla pidemmänpäälle hankala saada sopimustuottajia jos niiden pellot pilaa jollain 30 mottisella kärryllä millä käy silppurin torven alla.

30 mottinen kärry painaa täytenä noin 12-14 tonnia -> isäntälinjan paskakärryt on painavammat. Niillä et saa peltoa pilalle, silppurin alla ajetaan vain joka 10-13 metrin välein. Paalainkäärimellä ilman karhotusta tiivistyminen on pahempaa.

Kärrykokoon vaikuttaa lohkokoko. Jos yli 7 ha lohkoja, voi kärryjä kasvattaa tuosta 30 motista syyllä, muuten menee ihan täpistelyn puolelle. Pikkulohkot ja isot kärryt naurettava yhdistelmä, mennään jo kolmatta postimerkkiä samalle kärrylle.....

vaikee tapaus toi wms1 isä ja ukki on opettaneet kaiken oleellisen maatalouresta

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 07.11.10 - klo:11:47

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 07.11.10 - klo:10:54

voi olla pidemmänpäälle hankala saada sopimustuottajia jos niiden pellot pilaa jollain 30 mottisella kärryllä millä käy silppurin torven alla.

30 mottinen kärry painaa täytenä noin 12-14 tonnia -> isäntälinjan paskakärryt on painavammat. Niillä et saa peltoa pilalle, silppurin alla ajetaan vain joka 10-13 metrin välein. Paalainkäärimellä ilman karhotusta tiivistyminen on pahempaa.

Kärrykokoon vaikuttaa lohkokoko. Jos yli 7 ha lohkoja, voi kärryjä kasvattaa tuosta 30 motista syyllä, muuten menee ihan täpistelyn puolelle. Pikkulohkot ja isot kärryt naurettava yhdistelmä, mennään jo kolmatta postimerkkiä samalle kärrylle.....

vaikee tapaus toi wms1 isä ja ukki on opettaneet kaiken oleellisen maatalouresta

Vemssi on kyl sikatilalta lähtöisin. Toimii kotivävynä kuvaamallaan tilalla... 

Lainaus käyttäjältä: apilas - 07.11.10 - klo:14:01

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 07.11.10 - klo:11:47

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 07.11.10 - klo:10:54

voi olla pidemmänpäälle hankala saada sopimustuottajia jos niiden pellot pilaa jollain 30 mottisella kärryllä millä käy silppurin torven alla.

30 mottinen kärry painaa täytenä noin 12-14 tonnia -> isäntälinjan paskakärryt on painavammat. Niillä et saa peltoa pilalle, silppurin alla ajetaan vain joka 10-13 metrin välein. Paalainkäärimellä ilman karhotusta tiivistyminen on pahempaa.

Kärrykokoon vaikuttaa lohkokoko. Jos yli 7 ha lohkoja, voi kärryjä kasvattaa tuosta 30 motista syyllä, muuten menee ihan täpistelyn puolelle. Pikkulohkot ja isot kärryt naurettava yhdistelmä, mennään jo kolmatta postimerkkiä samalle kärrylle.....

vaikee tapaus toi wms1 isä ja ukki on opettaneet kaiken oleellisen maatalouresta

Vemssi on kyl sikatilalta lähtöisin. Toimii kotivävynä kuvaamallaan tilalla... 

jostahin se on kaiken taantumukserllisuuren imenyt geeneis tahi vanhan kansan tarinoisa

paali ottaa aikaa paljon appen teossa tuskin on muuta vaihto ehtoo isossa karjassa muu kuin siilo rehu. paska pitäs mennä ulos "automaatisesti"

Lainaus käyttäjältä: apilas - 07.11.10 - klo:14:01

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 07.11.10 - klo:11:47

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 07.11.10 - klo:10:54

voi olla pidemmänpäälle hankala saada sopimustuottajia jos niiden pellot pilaa jollain 30 mottisella kärryllä millä käy silppurin torven alla.

30 mottinen kärry painaa täytenä noin 12-14 tonnia -> isäntälinjan paskakärryt on painavammat. Niillä et saa peltoa pilalle, silppurin alla ajetaan vain joka 10-13 metrin välein. Paalainkäärimellä ilman karhotusta tiivistyminen on pahempaa.

Kärrykokoon vaikuttaa lohkokoko. Jos yli 7 ha lohkoja, voi kärryjä kasvattaa tuosta 30 motista syyllä, muuten menee ihan täpistelyn puolelle. Pikkulohkot ja isot kärryt naurettava yhdistelmä, mennään jo kolmatta postimerkkiä samalle kärrylle.....

vaikee tapaus toi wms1 isä ja ukki on opettaneet kaiken oleellisen maatalouresta

Vemssi on kyl sikatilalta lähtöisin. Toimii kotivävynä kuvaamallaan tilalla... 

onko se ongelma että ei sulata ihan heti kaikkia nykyajan hapatuksia. Kun katsoo nykyisiä rakenteilla ja valmistuneita navetoita mitkä maksaa 10000 parsipaikkaa kohden ja on täynnä särkyvää tekniikkaa ja viellä kun on sattumoisin ostanut tällaisen toisenlaisen navetan niin tulee mieleen että ehkä kannattais kyseenalaistaa hyvin paljon suomalaista tapaa tuottaa maitoa.

Se navetan konsepti valkenee pikkuhiljaa mutta paljon on viellä pohdittavaa vuosien varrella.

onko se ongelma että ei sulata ihan heti kaikkia nykyajan hapatuksia. Kun katsoo nykyisiä rakenteilla ja valmistuneita navetoita mitkä maksaa 10000 parsipaikkaa kohden ja on täynnä särkyvää tekniikkaa ja viellä kun on sattumoisin ostanut tällaisen toisenlaisen navetan niin tulee mieleen että ehkä kannattais kyseenalaistaa hyvin paljon suomalaista tapaa tuottaa maitoa.

olet kyllä harvinaisen oikeassa, mutta menossa samaan suuntaan kun yksittäisiä työvaiheita murehdit ennen kokonaisuuden hahmottamista.

Pari juttua mietittäväks:
-kuivikepohja
-Mason-Dixon lannanpoisto ( sopii automaattilypsyyn toisin kuin manuaaliraapiminen)
http://masondixonfarms.blogspot.com/

ajamisen kannalla. Kuormakoko saadaan riittäväksi, paalinkäsittely on helppoa ja lumitöitä ei tarvitse pellolla tehdä(voi viedä aikaa talven mittaan yllättävän paljon). Talvella harvoin voi ajaa yhtä suurilla kuormilla kuin sulan kelin aikaan; tyhjän ajaminen kasvaa. Rippuu tietysti sijainnista ja teiden mäkisyydestä, miten ajaminen talvella luonnistuu.

Ensiks... koskaan, ei milloinkaan oo tarvinnu paalien hakemisen takia lumitöitä pellolla tehdä...
Toisekseen... talvella oon ajanu ihan saman kokoisia kuormia kuin sulan kelin aikanakin. Itse asiassa talvella jopa helpompaa, kun ei tartte painumisia varoa.
Ainut talveen liittyvä seikka on ennemminkin tuolla tieajon puolella matkalentonopeuden suhde pysähtymismatkaan...

Tästä huolimatta mahdollisimman vähän paaleihin ja nekin hiehoille...

Lainaus käyttäjältä: KJL - 07.11.10 - klo:22:09

Lainaus käyttäjältä: Agrimatik - 07.11.10 - klo:21:46

ajamisen kannalla. Kuormakoko saadaan riittäväksi, paalinkäsittely on helppoa ja lumitöitä ei tarvitse pellolla tehdä(voi viedä aikaa talven mittaan yllättävän paljon). Talvella harvoin voi ajaa yhtä suurilla kuormilla kuin sulan kelin aikaan; tyhjän ajaminen kasvaa. Rippuu tietysti sijainnista ja teiden mäkisyydestä, miten ajaminen talvella luonnistuu.

Ensiks... koskaan, ei milloinkaan oo tarvinnu paalien hakemisen takia lumitöitä pellolla tehdä...
Toisekseen... talvella oon ajanu ihan saman kokoisia kuormia kuin sulan kelin aikanakin. Itse asiassa talvella jopa helpompaa, kun ei tartte painumisia varoa.
Ainut talveen liittyvä seikka on ennemminkin tuolla tieajon puolella matkalentonopeuden suhde pysähtymismatkaan...

Tästä huolimatta mahdollisimman vähän paaleihin ja nekin hiehoille...

Kuten kirjoitinkin, niin riippuen sijainnista. Suomikin on kohtuu iso maa, mahtuu keliä monen sorttista, kuin myös talvea. Keskustelivat tuolla aikaisemmin ajoneuvoyhdistelmästäkin, lähinnä siihen viitaten. Jos siellä pellolla on lunta juuri sopivasti välillä puol metriä-metri, niin hankala siellä rekalla on ajaa. Tuokin riippuu tietysti vielä pellosta, teistä ja lastaustavasta tuleeko lumesta lopulta mitään ongelmia.

ja mistä löydät rekan joka suostuu ajaan joka toinen päivä yhden kuorman?

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 07.11.10 - klo:20:51

onko se ongelma että ei sulata ihan heti kaikkia nykyajan hapatuksia. Kun katsoo nykyisiä rakenteilla ja valmistuneita navetoita mitkä maksaa 10000 parsipaikkaa kohden ja on täynnä särkyvää tekniikkaa ja viellä kun on sattumoisin ostanut tällaisen toisenlaisen navetan niin tulee mieleen että ehkä kannattais kyseenalaistaa hyvin paljon suomalaista tapaa tuottaa maitoa.

olet kyllä harvinaisen oikeassa, mutta menossa samaan suuntaan kun yksittäisiä työvaiheita murehdit ennen kokonaisuuden hahmottamista.

Täysin oikeassa olet siinä, että lehmäpaikka ei saa maksaa 10t€ - kyllä. Nykypäivän hapatuksista osa laskee lehmäpaikan hintaa - osa nostaa. Yrittäjän vastuulle jää, mitä asioita haluaa apinoida omaansa. Myyjät kyllä myy tuotteitaan ja isännät laskee asiat kukin omalla tavallaan. jolloin saavat perusteltua hankinnan itselleen. Pohdiskelu, millä saadaan Suomessakin lehmäpaikka 5000€ tasolle on erittäin tervetullutta. Tanskassa ja Ruotsissa ollaan pitkään painittu heikon kannattavuuden kanssa, joten asioita on mietitty pitkään. Tanskalaiset on esimerkiksi tulleet siihen tulokseen, että robottilypsy nostaa aina lehmäpaikan hintaa - aperuokinta laskee.   

Minusta ajatuksissasi on kaikkein huolestuttavinta, että sinua ei kiinnosta tehdä työtä navetan seinien sisällä. Tästä on turhan monta varoittavaa esimerkkiä ab-alueelta. (On myös niitä joista ei lehdissä ole kirjoitettu) Oma ajatukseni on päin vastainen - tehdään töitä navetan sisällä, jolloin isäntä(pari) keskittyy ydinbusinekseen, eli siihen mistä on suurimmat vastuut pankille ja suurin tulovirta kassaan. Ympärivuotisesti yhtä yrittäjää/työntekijää kohti voi olla 50-75 lypsylehmää lypsyjärjestelmästä riippumatta. Eli ajatuksissasi ollut kahden robon navetta kestää itsesi lisäksi yhden palkatun työntekijän, mutta mieluummin se saisi olla perheenjäsen.  Sen jälkeen on normimiehen tunnit on täynnä. Sitten pitää alkaa kysellä itseltään paljonko haluaa tehdä "ylitöitä" vuosittain. Pohdippa aivan ensiksi haluat tehdä elämässäsi.

Mulle antoi aikanaan neuvon yks sikamies, joka on osaomistajana 2400 emakon sikalassa ja kahdessa 3000lsp lihasikalassa. "Sikatalous on Suomessa kannattavaa bisnestä sillä edellytyksellä, että omistaja tykkää sikojen hoidosta". Sama pätenee maidontuotantoon....

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 07.11.10 - klo:21:23

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 07.11.10 - klo:20:51

onko se ongelma että ei sulata ihan heti kaikkia nykyajan hapatuksia. Kun katsoo nykyisiä rakenteilla ja valmistuneita navetoita mitkä maksaa 10000 parsipaikkaa kohden ja on täynnä särkyvää tekniikkaa ja viellä kun on sattumoisin ostanut tällaisen toisenlaisen navetan niin tulee mieleen että ehkä kannattais kyseenalaistaa hyvin paljon suomalaista tapaa tuottaa maitoa.

olet kyllä harvinaisen oikeassa, mutta menossa samaan suuntaan kun yksittäisiä työvaiheita murehdit ennen kokonaisuuden hahmottamista.

Täysin oikeassa olet siinä, että lehmäpaikka ei saa maksaa 10t€ - kyllä. Nykypäivän hapatuksista osa laskee lehmäpaikan hintaa - osa nostaa. Yrittäjän vastuulle jää, mitä asioita haluaa apinoida omaansa. Myyjät kyllä myy tuotteitaan ja isännät laskee asiat kukin omalla tavallaan. jolloin saavat perusteltua hankinnan itselleen. Pohdiskelu, millä saadaan Suomessakin lehmäpaikka 5000€ tasolle on erittäin tervetullutta. Tanskassa ja Ruotsissa ollaan pitkään painittu heikon kannattavuuden kanssa, joten asioita on mietitty pitkään. Tanskalaiset on esimerkiksi tulleet siihen tulokseen, että robottilypsy nostaa aina lehmäpaikan hintaa - aperuokinta laskee.   

Minusta ajatuksissasi on kaikkein huolestuttavinta, että sinua ei kiinnosta tehdä työtä navetan seinien sisällä. Tästä on turhan monta varoittavaa esimerkkiä ab-alueelta. (On myös niitä joista ei lehdissä ole kirjoitettu) Oma ajatukseni on päin vastainen - tehdään töitä navetan sisällä, jolloin isäntä(pari) keskittyy ydinbusinekseen, eli siihen mistä on suurimmat vastuut pankille ja suurin tulovirta kassaan. Ympärivuotisesti yhtä yrittäjää/työntekijää kohti voi olla 50-75 lypsylehmää lypsyjärjestelmästä riippumatta. Eli ajatuksissasi ollut kahden robon navetta kestää itsesi lisäksi yhden palkatun työntekijän, mutta mieluummin se saisi olla perheenjäsen.  Sen jälkeen on normimiehen tunnit on täynnä. Sitten pitää alkaa kysellä itseltään paljonko haluaa tehdä "ylitöitä" vuosittain. Pohdippa aivan ensiksi haluat tehdä elämässäsi.

Mulle antoi aikanaan neuvon yks sikamies, joka on osaomistajana 2400 emakon sikalassa ja kahdessa 3000lsp lihasikalassa. "Sikatalous on Suomessa kannattavaa bisnestä sillä edellytyksellä, että omistaja tykkää sikojen hoidosta". Sama pätenee maidontuotantoon....

niin minäkin olen käsittänyt että yrityksen menestyminen korreloituu usein suoraan isäntäparin työsaavutukseen.

Olen kuitenkin kantapään kautta jo muutamassa vuodessa oppinut että tällainen maitotila on aika haavoittuva jos se makaa pelkästään yrittäjäperheen varassa jolloin kokoluokkaa kannattaa miettil sellaiseksi että navetassa käy säännöllisesti ulkopuolinen tekijä jolloin ajanmittaan voi olla varma siitä että se navetta pyörii vaikka itse on lomalla tai sairaalassa tai missä vaan. Tähän ei voi luottaa lomituksessa. Lisäksi pidän helpompana palkata navettaan väkeä kun esimerkiksi pellolle koska navetta pyörii täysin rutiineilla mutta pellolle täytyy aina ohjata työntekijää. Kokonaisurakalla teettäminen on sitten eri asia.

En mitenkään toki halua luistaa navetasta enkä oikeasti tiedä mistä se ajatus on tullu. Ehkä enemmänkin siitä että tunnetaan siviilissä, mutta käsinlypsyä pääsin kokeilemaan ja siitä en tykänny työn luonteen takia joten sen takia robotit on mun laji. Toisaalta pidän konetyöstä jolloin lannanpoisto voisi olla järjestetty pienkuormaajalla ja miksei rehun tuontikin niin säästyisi rakennusinvestoinneissa ja saisi melko toimintavarman navetan. Ja jos käytävät on poikittain navetassa ja kokoomakuilut molemmilla sivuilla niin jälkeenpäinhän on helppo laittaa raapat jos haluaa.
Se vaikka aloituksessa mainitsinitteni laiskaksi tarkoitti enemmlnkin sitä että en halua sellaista puljausnavettaa vaan enemmänkin suoraviivaisempaa ja saman kamman alla tapahtuvaa toimintaa. Jokainen voi sitten mielessään miettiä mitä noi termit tarkoittaa.

maitotila on aika haavoittuva jos se makaa pelkästään yrittäjäperheen varassa jolloin kokoluokkaa kannattaa miettil sellaiseksi että navetassa käy säännöllisesti ulkopuolinen tekijä jolloin ajanmittaan voi olla varma siitä että se navetta pyörii vaikka itse on lomalla tai sairaalassa tai missä vaan. Tähän ei voi luottaa lomituksessa. Lisäksi pidän helpompana palkata navettaan väkeä kun esimerkiksi pellolle koska navetta pyörii täysin rutiineilla mutta pellolle täytyy aina ohjata työntekijää. Kokonaisurakalla teettäminen on sitten eri asia.



asiaa luunytimestä

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 07.11.10 - klo:20:51

onko se ongelma että ei sulata ihan heti kaikkia nykyajan hapatuksia. Kun katsoo nykyisiä rakenteilla ja valmistuneita navetoita mitkä maksaa 10000 parsipaikkaa kohden ja on täynnä särkyvää tekniikkaa ja viellä kun on sattumoisin ostanut tällaisen toisenlaisen navetan niin tulee mieleen että ehkä kannattais kyseenalaistaa hyvin paljon suomalaista tapaa tuottaa maitoa.

olet kyllä harvinaisen oikeassa, mutta menossa samaan suuntaan kun yksittäisiä työvaiheita murehdit
ennen kokonaisuuden hahmottamista.

Pari juttua mietittäväks:
-kuivikepohja
-Mason-Dixon lannanpoisto ( sopii automaattilypsyyn toisin kuin manuaaliraapiminen)
http://masondixonfarms.blogspot.com/

kait nee parret tulee oleen äkkiä samalla perjaatteella kun nytkin että kestokuivikkeella ja päivittäin hiivitään kolalla putsaamassa sontia pois. Sitten koneellinen kuivikkeen levitys päälle. Hiekka hiukan kiinnostaa mutta ei taida saada oikein hyvää. Parsipeteihin tuskin lähden ja kestopohja vaatii niin paljon kuivikeetta että ei pysty. Lisäksi se "äestely" siellä lehmien seassa ei oikein kiinnosta. Tunnutus osasto sitten kestokuivikkeen päällä missä saa poikiakkin.

Tosta putkesta sinne käytävän alle niin onko tarkoitus että sonta hakeutuis itte sinne ja sitäpitkin ulos. Vois ainakin olla siinämielessä ihan fiksu että käytävät olis kuivia vaikka niitä kolailis kun olis keruuputki alla.

Sitten ihan yleisesti niin onko nuo lattiaan valetut parsilaitteet parhaimmat kun niitä käytetään. Tuntuu vaan että olis hankala valaa ja viellä pahempi joskus korjata. Itte ajattelen pultattavia kalusteita mutta kattellaan jos mieli muuttuu.

Meillä ainakin lypsylehmien parret on hyvin pysyneet pultein lattiassa, sensijaan tiineiden hiehojen samanmalliset on irronneet. Porttien tolpat kannattaa ehdottomasti valaa kiinni, ja vielä lyöt sinne umpiakselin pätkän sisään, 7 vuoden jälkeen väliaitojen tolpat ruostui poikki. Käytännössä valun yhteydessä laitettiin styroksinpalat betonin joukkoon tolppien kohdille, ja sitten kun betoni oli hiukan jässähtänyt, niin kaivettiin kuopat auki. Juotosvalamalla tolpat kiinni sitten kun oli aidat koottu kaikki esim. panttinkinpalojen päälle.

Ympärivuotisesti yhtä yrittäjää/työntekijää kohti voi olla 50-75 lypsylehmää lypsyjärjestelmästä riippumatta. Eli ajatuksissasi ollut kahden robon navetta kestää itsesi lisäksi yhden palkatun työntekijän, mutta mieluummin se saisi olla perheenjäsen. 

Muistini mukaan ollaan keskusteltu tästä ennenkin, mutta toistan itseäni: Esittämäsi työntehokkuustavoitteet ovat epärealistisia. Ne voivat toteutua vasta suuremmissa kokoluokissa, mistä tässä on keskusteltu. Näppituntumalta heittäisin, että ensimmäinen mahdollisuus yltää noihin lukuihin on 300 lehmää/6 ihmistä.

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 08.11.10 - klo:07:23

Ympärivuotisesti yhtä yrittäjää/työntekijää kohti voi olla 50-75 lypsylehmää lypsyjärjestelmästä riippumatta. Eli ajatuksissasi ollut kahden robon navetta kestää itsesi lisäksi yhden palkatun työntekijän, mutta mieluummin se saisi olla perheenjäsen. 

Muistini mukaan ollaan keskusteltu tästä ennenkin, mutta toistan itseäni: Esittämäsi työntehokkuustavoitteet ovat epärealistisia. Ne voivat toteutua vasta suuremmissa kokoluokissa, mistä tässä on keskusteltu. Näppituntumalta heittäisin, että ensimmäinen mahdollisuus yltää noihin lukuihin on 300 lehmää/6 ihmistä.

***Kyllä kahden robon pihatto kestää kolme työntekijää varsinkin jos osallistuvat myös peltopuolen hommiin ja ihan tukialueesta riippumatta. Ei välttämättä heti investoinnin aloitusvaiheessa, mutta jo vuoden kahden päästä.