Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 21.12.10 - klo:16:00

Luomu tarvitsee lisäravinteensa siinä missä muutkin. Oli sitten karjatila tai ei.

Kunnolla hoidetussa luomusysteemissä se lisäravinteen tarve on vaan ihan toisessa suuruusluokassa, melkeinpä saa pilkun paikkaa siirtää. Tälläkin on jotain merkitystä.

Monien luomu-kriitikkojen luomu on tosi tiukkapipoista ja puhdasoppista; joskus esittelin yhdelle kv-ryhmälle suomalaista luomututkimusta ja sainkin kysymyksen "but you can't be partially pregnant, can you?". Tämä siis siksi, että kävimme jatkuvaa debattia (rakentavaa) "tavanomaisen" viljelyn tutkimuksen ja käytäntöjen kanssa. Siksipä luomuyhteisö (lähinnä IFOAMin sateenvarjon alla) käy jatkuvaa prosessia noista viljelysäännöistä, suhteessa tavoitteisiin. Aina ei ole sanottua, että vain/nimenomaan/ollenkaan kaikkein puhdasoppisimmat pelastuvat.

Petri

Luomu vaan ei ole vielä lihaksi muuttunut. Ja syykin on selvä, HINTA, HINTA ja HINTA.
Kunnolla hoidetussa GMO-systeemissä se lisäravinteen tarve on vaan ihan toisessa suuruusluokassa, melkeinpä saa pilkun paikkaa siirtää. Tälläkin on jotain merkitystä, mm gmo-soijan ja tavanomaisen hintaero on kasvanut jo kaksinkertaiseksi aiemmasta.

Ja mitä luulette, kumpaan porukkaan kuuluu mr. gutiguti??

Lantasäkin kylkeen luomuleima, typpi tislattu hakkeella ja mineraalit levitetään peltoon luomuilun edellyttämällä tavalla... Luomu tarvitsee lisäravinteensa siinä missä muutkin. Oli sitten karjatila tai ei.

Gutiguti on aivan oikeassa, kasvit eivät kasva ilman ravinteita ja sinällään on samantekevää, missä muodossa kasville ravinteet annetaan, kasvi käyttää ne aivan samalla tavalla, olipa kyseessä luomu tai ei. Vastoin Landehanden käsitystä, ei ole olemassa luomukasveja ja tavanomaisia, ihan samalla periaatteilla ne kasvavat, eikä kasvi itse tiedä, kasvaako se luomupellossa vai apulannalla höystetyssä.
Luomupellon sadontuottokyky johtuu siitä, että pellosta puuttuu jokin ravinne, joka on kasvustolle minimitekijä. Ei luomukasvikaan kasva pelkillä mykoritsoilla ja jos luomusato jää pienemmäksi, johtuu se siitä, että jokin minimitekijä on alitettu. Mykoritsakaan eivät muuta piitä fosforiksi ja jos jokin ravinne puuttuu pellosta, ei sitä myöskään ole siinä kasvavassa kasvissa. Jotkut alkali- ja maa-alkalimetallit saattavat korvata toisensa, tosin tällöin ei voida puhua luomun terveellisyydestä.

Periaatteessa ollaan kestävällä pohjalla, jos peltoon lisätään niitä ravinteita, joita pellosta poistuu sadon mukana, muistaen  se, että monet ravinteet pysyvät pellossa vuosikausia ja niiden käytettävyys, liukoisuus on riippuvainen mm. maan happamuudesta. Typpi nitraattimuodossa on vesiliukoista, siis liika typpi poistuu maavesien myötä, ellei kasvi sitä ennätä käyttää ja tässä tullaan apulannan hienouteen: Sen avulla typenkäyttö on hallittavissa ja typpi on kasvien käytettävuissä silloin, kun kasvi sitä tarvitsee. Kompostista mineralisoituva typpi on käytettävissä viljalle usein heinäkuun puolivälissä, jolloin ollaan auttamatta myöhässä, eikä tällöin voida puhua ympäristöystävällisyydestä, vaikka viisaat väittävätkin, että ympäristön kannalta fosfori olisi minimitekijä. Takavuosina luomufanaatikot käyttivät esimerkeissään järjettömiä apulantamääriä, joita tänään ei kenelläkään olisi varaa käyttää.

On olemassa rehellisiä mustalaisia ja asiansa osaavia luomuilijoita, mutta valitettavasti ne kuuluvat vähemmistöön.

Hyvä herra suuri ajattelija, joku ravinne, lämpö, vesi tai valo on aina minimitekijä. Sehän on perusasia. Mistä sikiää ajatus siitä, että sadon maksimointi on yhtäkuin paras mahdollinen tuotto?? Vuodesta toiseen??

Mistä näitä valopäitä tuotospellejä oikein sikiää?? Aina vaan lisää tuotosta, kokonaisuus on toissijainen asia.

Ja mitä luulette, kumpaan porukkaan kuuluu mr. gutiguti??

Menee nyt ohi aiheen mutta menköön, olen minäkin fundeerannut että on kahdenlaisia viljelijöitä, niitä jotka fundeerauksissaan päätyneet päätelmään että on olemassa täsmälleen kahdenlaisia viljelijöitä ja sitten niitä joille on sama onko laatuja kaksi vai kaksisataa. Niin että pitääkö tulla toimeen niiden yhdenlaisten vai toisenlaisten vai niiden loppujen kanssa, kas siinäpä pulma, kehäpäätelmää pukkaa.

Hyvä herra suuri ajattelija, joku ravinne, lämpö, vesi tai valo on aina minimitekijä. Sehän on perusasia. Mistä sikiää ajatus siitä, että sadon maksimointi on yhtäkuin paras mahdollinen tuotto?? Vuodesta toiseen??

Mistä näitä valopäitä tuotospellejä oikein sikiää?? Aina vaan lisää tuotosta, kokonaisuus on toissijainen asia.

Maitohyllyllä ainoa valintaperuste on HINTA, jollemme tuota halvinta sitä tulee ruotsista ja tanskasta, riittävästi.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 21.12.10 - klo:18:30

Hyvä herra suuri ajattelija, joku ravinne, lämpö, vesi tai valo on aina minimitekijä. Sehän on perusasia. Mistä sikiää ajatus siitä, että sadon maksimointi on yhtäkuin paras mahdollinen tuotto?? Vuodesta toiseen??

Mistä näitä valopäitä tuotospellejä oikein sikiää?? Aina vaan lisää tuotosta, kokonaisuus on toissijainen asia.

Maitohyllyllä ainoa valintaperuste on HINTA, jollemme tuota halvinta sitä tulee ruotsista ja tanskasta, riittävästi.

Ei se vaan kaikille kelpaa, eikä kelvannutkaan.

Tuohon teemaan :kasvi ei tiedä missä kasvaa. Miten on mahdollista,kun kurkku kasvaa kivivillassa
ravinneliuoksessa maku on milloin kalalle tai muulle ps..lle. Mutta kun kasvatat kurkut kasvihuoneessasi
mullassa maku on kohdallaan. Onko toinen kurkku tyhmä ?

2030 luomutavoite toivottavasti koskaan toteutuu. Maailma näkee jo nyt nälkää, eikä "lumelääke" -luomuruoka todellakaan pelasta .

On monta muutakin pointtia "tehoviljelyn" puolesta.

Mitenkäs luomu ja vesistöjen rehevöityminen? Etenkin saatua satokg kohti? Yhdessä vihreämpi Itämeri  ? Teollisilla lannoitteillahan saadaan melko hyvin ravinnetasapaino optimiin.. Mites luomussa?!? Taselaskelmaa..
Nykyinen Itämeren tilahan johtuu 30 vuoden takaisista virheistä, joilla ei loppujen lopuksi ole mitään merkitystä rakkaan itänaapuriimme toimiin verrattuna. Osittain ne 30 vuoden takaiset virheet mahdollistavat vielä kohtalaisten luomusatojen saannin..

Teknologia, kemikaalit, keksinnöt jne. ovat lähes pääsääntöisesti kehitetty ihmisten elämää helpottamaan/parantamaan. Minkä takia pitäisi huvikseen palata kehityksessä 50-vuotta taaksepäin?!?! "Tehomaatalous" on vaan yleisesti ottaen tehokkaampaa monen asian suhteen..

Onko juolavehnäpulla esimerkiksi jotenkin laadukkaampaa kuin normaali pulla? Mitä laatu oikeastaan on?

En kuitenkaan kiistä luomuviljelyksessä tehokkaammin hyödynnetyistä kiistattomista biologisista eduista, kuten viljelykierto, ravinnekierto, typensidonta jne. Näitä olisi syytä ilman muuta hyödyntää paremmin ns. tehotuotannossakin. Fosfori loppuu aikanaan, ja sitten myö kaikki ollaan lirissä...

Asiat eivät ole mustavalkoisia ja asioilla on puolensa.. Luomua vain usein markkinoidaan väärin ja tuotteella on virheellinen brändi.. Itselläni ei juuri henkilökohtaisesti ole mitään luomua tai luomuviljelijöitä vastaan. Luomua en kyllä koskaan osta. Rationaalinen kun yritän olla, siinä ei ole mitään järkeä..

Tässäpä jotakin. Tarkoitukseni ei ollut suututtaa tai provosoida ketään, vaan herättää ajatuksia.

Mutta oletkos koskaan manun tapaan fundeerannut, miten varastoissa voi olla kahden vuoden viljat, ja suomalaiset heittää keskimäärin 20-30kg ruokaa roskiin, vaikka maailmassa kuolee ihmisiä nälkään? Oletkohan nyt aivan varma, että ylituotanto päätyy, tai on koskaan päätynyt nälkää näkevien suuhun?

Tuohon teemaan :kasvi ei tiedä missä kasvaa. Miten on mahdollista,kun kurkku kasvaa kivivillassa
ravinneliuoksessa maku on milloin kalalle tai muulle ps..lle. Mutta kun kasvatat kurkut kasvihuoneessasi
mullassa maku on kohdallaan. Onko toinen kurkku tyhmä ?

Luomumaito ei ole yhtään sen parempaa kuin tavanomainen soijatäysrehulla tuotettu. Maussa ei ole pienintäkään eroa, ainoastaan hinnassa. Homogenoinnilla maito turmellaan kelvottomaksi.

2. Maailma näkee jo nyt nälkää, eikä "lumelääke" -luomuruoka todellakaan pelasta

 Näkee nälkää juu,se ei kyllä ruuan puutteesta johdu vaan siitä kun kaikilla ei ole varaa maksaa siitä.
 Vastahan se tutkimus julkaistiin Suomalaisen ruuan kohtalosta,ennenhän täälläkin jäteruoka pantiin kiertoon sikojen kautta niin kotitalouksissa kuin noitten ravintoloitten jamuitten laitosten esim.varuskuntien jäteruualla moni sianpitäjä sai edullista rehua,nythän ne mädätetään kompostissa ja lisäävät ainoastaan niitä metaanipäästöjä ilman sen suurempaa hyätyä..

Monesti on tullut mietittyä tuota karjan ruokintaa. Ennen lehmät kulki metsissä, ja söivät kaikki paskahei-
nät sienet ym. Maito maistui milloin millekkin, mutta ei haitannut. Nykyään jos nähdään joku rikka pellossa
niin oitis myrkkyä pruuttaamaan, ettei vie viljelykasvin elintilaa. Maito on sitten tasalaatuista, homoge-
noitua, pastoroitua, mutta mahaparka pruuttaa kun sitä suuhunsa kaataa. Missä lie mennyt pieleen?

>>>>Vastoin Landehanden käsitystä, ei ole olemassa luomukasveja ja tavanomaisia, ihan samalla periaatteilla ne kasvavat, eikä kasvi itse tiedä, kasvaako se luomupellossa vai apulannalla höystetyssä.

Punainen: SA pistää omia ajatelmiaan toisen sanomaksi.

Kas kun kasvi kyllä tietää kasvavansa erilaisissa olosuhteissa. Ne osaavat monenlaista mitä ihminen ei osaa kuvitellakkaan. Kasvi ei ole pelkästään kemiallisia aineita ja - reaktioita.   Sitäpaitsi kasvi osaa kasvaa luomumullassa paljon her*****semmaksi ja terveellisemmäksi kuin lasivillan myrkkyliemessä!!

Soijalla ruokitun lehmän maidon rasvakoostumus on heikompi kuin rypsillä. Ihan tieteellisesti todistettu fakta

Muuten on kyllä mielenkiintoista, miten paljon keskustelua, erityisesti vastustavaa tämä herättää. Kaikkihan pitää kyseenalaistaa, muuten ei kehitys kulje eteenpäin ja niin on myös luomun suhteen. Petri jo totes ettei piika voi olla ihan pikkusen vaan raskaana ja se mun mielestä koskee myös geenimuuntelua, mikä sinänsä on tarpeen tulevaisuudessa. Mutta ei puhdasotsaisena ideologiana ilman kritiikkiä ja kysymyksiä. Miksi? Tätä tarkoitin sillä kahden sortin väellä. Toiset kyseenalaistaa enemmän ja toiset vähemmän. Jälkimmäiset on tässä ketjussa selkeitä jankkaajia, ei_luomulla_ruokita_ketään ja vastapuolella landehande Oma näkemys on se ensimmäinen kyseenalaistettava, joka päivä. Jos siihen ei kykene, uuden oppiminen on olematonta ja mediakriittisyys lähdekohtaista. Tämä näkyy sitten näissä väittelyissä.