Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Paalimies - 25.02.24 - klo:23:55
-
Paljonko niitä viljellään ja miksei enempää? Moni laatu ainakin mainostaa ja huutaa lisää tuottajia. Miksi ei?
-
Ei niitä mahdu määräänsä enempää. Kumina ja hamppu on osto-organisaationsa taholta tiukasti säännelty, useimmat muutkin erikoiskasvit ovat yhden aukean porukkajuttuja, niitä ovat juurekset, sokerijuurikas, pellava, tattari, hirssi, öljy/kuituhamppu, hybridiruis, muiden muassa. Kullekin maksimissaan 10-20000 ha, niin 100000 hehtaarilla tulee tuet ja tuotanto täyteen. Hybridirukiin sato parhaimmillaan täyttää 8000 hehtaarilla paikallisen tarpeen. Jotakin heinämäistä populaatioruista tarvittaisiin 30-40000 ha. Mutta se on mennyttä aikaa.
Kyllä se 900000 ha:n bulkkivilja-ala pitää ulkomaille luukuttaa, kauraa nyt on vientisopimuksissa tulossa ennätyssuuri ala. Toinen vientikelpoinen vilja on ollut vehnä. Jos vehnää vaikka kieltäydytään viemästä ulkomaille, ei kyllä ole järkeä enää viljellä mitään viljaa
Ohra muutenkin voisi jäädä pois kasvinviljelijän lajivalinnasta. Vähän ironista onkin, että Pohjanmaan sikahallit tilaavat ohraa ulkomailta asti, vaikka sitä voisi viljellä kotimaassakin. Niidenkin omat pellot jo valmiiksi erikoiskasveilla eikä ohranviljelyssä. Markkinat ovat niin huterat ohralla, ettei sitä kyllä kiusakseen voi ottaa.
-SS-
-
Rypsi, rapsi, härkäpapu ja herne testailtu. Rypsi menetteli joskus kymmenen vuotta takaisinpäin. Sen jälkeen en saanut enää toimimaan. Satotasot romahti. Viime kesänä oli hernettä ja se oli oikeasti jotain se. Tälle kaudelle ei kuitenkaan viljelyssä, koska palkokasvien viljelykierto täynnä härkäpavun jäljiltä. Ensi vuonna täytyy ehkä jälleen mukaan. Katsoo nyt, mikä on maailmanpoliittinen tilanne.
-
Se on hienoa, että siellä hernemarkkina toimii. Kerran olen pyytänyt hernesopimusta, viljakauppias ärähti vain blääh ja viskoi kättänsä olkapäästä eteen päin.
Täälläkin nuo sadat hernehehtaarit ovat olleet muutaman 400+ isännän kaveriporukan oma juttu, valmistavat siemenet itse ja varmaan kuivaavat ja kelkkoovat porukalla.
Joku tuossa kysyi, miksi ei, niin tuli mieleen, että useimmilla harrastajatiloilla pellot loppuvat kesken. Kun sopimukset ovat rekkakuormia, niin pinta-aloja tarvitaan, vaikka muodon vuoksi pidettäisiinkin jotain 10 ha sopimusalaa, käytännössä ne pienalat eivät sovi erikoisviljelykaupan toimintaan enää.
Viljatavastiankin suurin ongelma palvella harrastelijaviljelijää on 48-70 tonnin pienin myyntiyksikkö. Se ei siinä suhteessa ole amerikkalaisen co-opin tapainen, siellä 500 bushelia jonkun avolavan vetämästä vankkurista vielä otetaan muiden joukkoon.
-SS-
-
Ei niitä mahdu määräänsä enempää. Kumina ja hamppu on osto-organisaationsa taholta tiukasti säännelty, useimmat muutkin erikoiskasvit ovat yhden aukean porukkajuttuja, niitä ovat juurekset, sokerijuurikas, pellava, tattari, hirssi, öljy/kuituhamppu, hybridiruis, muiden muassa. Kullekin maksimissaan 10-20000 ha, niin 100000 hehtaarilla tulee tuet ja tuotanto täyteen. Hybridirukiin sato parhaimmillaan täyttää 8000 hehtaarilla paikallisen tarpeen. Jotakin heinämäistä populaatioruista tarvittaisiin 30-40000 ha. Mutta se on mennyttä aikaa.
Kyllä se 900000 ha:n bulkkivilja-ala pitää ulkomaille luukuttaa, kauraa nyt on vientisopimuksissa tulossa ennätyssuuri ala. Toinen vientikelpoinen vilja on ollut vehnä. Jos vehnää vaikka kieltäydytään viemästä ulkomaille, ei kyllä ole järkeä enää viljellä mitään viljaa
Ohra muutenkin voisi jäädä pois kasvinviljelijän lajivalinnasta. Vähän ironista onkin, että Pohjanmaan sikahallit tilaavat ohraa ulkomailta asti, vaikka sitä voisi viljellä kotimaassakin. Niidenkin omat pellot jo valmiiksi erikoiskasveilla eikä ohranviljelyssä. Markkinat ovat niin huterat ohralla, ettei sitä kyllä kiusakseen voi ottaa.
-SS-
En nyt ajatellutkaan että kaikki viljelisi ja ongelma poistuisi.
Paikallisesti voisi ruokohelvellä olla kysyntää turpeen tyrehtyessä. Silloin saisi kaikki pellot vaikka heinälle ja hömpälle jos kuivikkeelle löytyy kysyntää. Lähinnä isoja loppukasvattamoita tai emoloita
-
Herneen viljelyhän on nyt viime vuosina lisääntynyt aika reilusti ja varsinkin A-rehu on siihen kyllä panostanutkin. Lannoitehinnat vielä lisäsivät piikkiä mikä varmastikkin tasaantuu taas jossain vaiheessa kun viljelykierron vaatimukset pakottaa ylipainolla viljelleet tauolle. Suomessa on suositeltu 5v kiertoa mutta ruotsalaisten kokemusten mukaan se kannattaisi venyttää jonnekin 7-8vuoteen, kasvitaudit voi tehdä samanlaisen stopin viljelyyn kuin möhöjuuri.
Mutta onhan se kasvina sellainen mikä ei sovi ihan joka isännälle, varsinkin sadonkorjuu osaa olla pahimmillaan melkoista taistelua.
-
Ohra muutenkin voisi jäädä pois kasvinviljelijän lajivalinnasta. Vähän ironista onkin, että Pohjanmaan sikahallit tilaavat ohraa ulkomailta asti, vaikka sitä voisi viljellä kotimaassakin. Niidenkin omat pellot jo valmiiksi erikoiskasveilla eikä ohranviljelyssä. Markkinat ovat niin huterat ohralla, ettei sitä kyllä kiusakseen voi ottaa.
-SS-
Niin ehkä sitä ei siihen ulkomaan hintaan ollut Suomessa saatavana?
Se et jos näkee itse järkevänä viljellä jotain muuta kuin ohraa, jos sille tarvetta on omasta takaa niin viljelykierto vaatimukset tuovat osansa ja kai joku muu sitten on parempaa bisnestä.. ::)
Omat maat jos soveltuisi ohran viljelyyn kuten Pohjanmaan mullat niin empä usko et olisi kannattanut luomuun lähteä tai mitään muutakaan viljellä.
Myös omavaraisuudella on aika iso merkitys. Pari vuotta sitten siitä sai taas moni muistutuksen. Ehkä sen jälkeen on taas pari steppiä otettu takaisinpäin.. ::)
-
Se on hienoa, että siellä hernemarkkina toimii. Kerran olen pyytänyt hernesopimusta, viljakauppias ärähti vain blääh ja viskoi kättänsä olkapäästä eteen päin.
Minulla on olemassa tähän salainen ase. Jos ei nyt kauheasti asiaa levitellä pitkin maita ja mantuja, niin saatan sen tähän sanoakin. Siemenviljely. Herneensiemenestä tuppaa olemaan vähän pulaa. Toisekseen pakkaamo aloittaa lajittelut palkokasveista. Tarkoittaa sitä, että lajittelut käynnistyvät melko pian puintien jälkeen. Viime kesän sato haettiin pois Koneagrian aikoihin. Koska palkokasvien siemenistä on yleensä pulaa, niin pienetkin erät haetaan ilman sen kummempia neuvotteluita. Hintakin on hyvä. Voi sanoa, että 100e saa lisätä heti siihen hintaan, mitä rehutavarasta maksetaan. Hinnoittelumalli on vähän ovela eli mitä parempi itävyys, sitä parempi hinta. Minulla oli itävyys 80 kieppeillä eli ei kovin hyvä, mutta riittävä. Silti maksettiin hyvin.
-
Niin, siemenviljely on agribizneksessä enemmänkin panoskaupan puolella pöytää kuin viljelijän puolella pöytää. Viitisen prosenttia vilja-alasta tarvitaan muun viljelyn tarpeiden täyttämiseen. Eli enintään noin joka 20. viljelijä voi saada varmat markkinat siemenviljelystä, ehkä vähemmänkin, jos otetaan huomioon, että nurmi- ja kesantosiemeniä ja varmaan myös hybridirukiin siemeniä tuodaan vahvasti ulkomailta.
Se, että tilat erikoistuvat siemenviljelyyn, on sekä hyvä että vähemmän hyvä asia. Hyvä asia siinä mielessä, että uudet paremmat lajikkeet pääsevät talousviljelyyn hallitusti, samoin viljanjalostustietämys etenee viljelijöille päin, monet edistykselliset siemenviljelijät ohjeistavat talousviljelijöitä lajikkeen ominaisuuksissa.
Mutta yksi ongelma mielestäni siemen-erikoisviljelyssä on: uusi lajike ja jopa viljalaji on työntömarkkinassa siihen asti, kunnes talousviljelijä ottaa sen viljelyyn. Siinä vaiheessa markkina vaihtuu teollisuuden ja viljakaupan imumarkkinaksi, sitten kun valkuaiset ovat 7% tasolla tai satotaso jää toistuvasti alle 3 tonnin (tai kuolee pystyyn) , tai siemensato on torajyväistä tai punahomeista, teki mitä tahansa, niin talousviljelijällä kohta on epäkuranttia tavaraa hallussa tai sitten sopimuksia ei saa täyteen, ja seuraavan vuoden sertisiemenen ostopakko on taas edessä, jos seuraava satotykki nyt sitten pysyisi heinäkuuhun asti elossa.
Luin läpi Onni Pohjanheimon katsauksen (1961) (https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&opi=89978449&url=https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/452903/valmtkt_julk192.pdf%3Fsequence%3D1%26isAllowed%3Dy&ved=2ahUKEwidhu6xosuEAxXLExAIHTlnCDMQFnoECBsQAQ&usg=AOvVaw3YpGdtk4de8n5S5YWD_vWh) Jokioisten koeaseman kevätviljasatojen kehityksestä, ja siellä tuli esiin lyhyt- ja lujakortisten lajikkeiden ongelmat kuivina keväinä. Jokin Kultasade II oli ollut 40 vuotta viljelyssä, ja parhaimmat liukuvan 10 v jakson keskisadot 4600 kg ja 5 v jakson 4800 kg/ha !
Nämä kuitenkin ovat liian lakoherkkiä Pohjanmaalle. Ehkä talousviljelijän pitäisi tehdä auditteja lähialueen siemenviljelytiloille, ja jos pellonreunassa on kastelulaitteet, vetää itselle suunnitellusta lajikelistasta sen lajikkeen heti yli.
-SS-
-
Harvemmin siemenviljelijät viljelevät siemenviljaa koko alallaan. Kyllä sadetus auttaa paremmin kuivuutta sietävienkin lajikkeiden satotasoa. Näillä kulmilla on tapana sadettaa ellei sadetta ole tullut.
-
Sen ettei mahdu määräänsä enempää voi sanoa myös niin ettei maalevinteisten tautien vuoksi voi viljellä samalla lohkolla kovin usein. Varsin ikävä yllätys jos vaikkapa möhöjuuren vuoksi öljykasvi tai muu pelto kuoleen pystyyn kukinnan aikana jolloin lähes kaikki viljelykulut ovat jo tulleet ja puimuri toimii lähinnä kasvuston murskaajana. Erikoiskasvit hieman hankaloittavat ainakin kasvinsuojelua eli ruisku suodattimineen pitää pestä kunnolla. Kuivaaminen voi olla hankalampaa jos kuivauslämpöä ja/tai ilmamäärää ei saa helposti tarpeeksi alas. Kumina saattaa tartuttaa tuoksuaan seuraavaan kuivauserään ja sen vuoksi on leipävehnäkuormia palautunut viljelijälle. Puiminen viljaan verrattuna saattaa olla teknisesti enemmän tai vähemmän hankalampaa.
Ainakin nuo hanakaloittavat asiat tuli mieleen niiden erikoiskasvien kohdalla jotka eivät vielä vaadi erikoiskoneita joita esim. juurikasvien viljelyyn tarvitaan
-
Kaipa tuollaiset 0.2 miljoonan tai kalliimmatkin itsekulkevat ruiskut pesevät automaattisesti ja syöttävät aineet vasta puomeihin.
Mutta harrastelijaviljelijälle oma ruisku kullekin kasville on ehdoton: vehnä ja ruis, Broadway , Monitor, Attribut ym., yleisviljaruisku kauralle, öljykasveille kolmas. Kun joskus vuoron jälkeen yöllä kerkiää ruiskulle, on hyvä kun voi vaan täyttää ja lähteä, sama pikkutunneilla kun tulee takaisin, ei tarvitse ruveta tiskaamaan.
Nyt kun katsastukset joutuu teettämään kolmen vuoden välein, kustannukset alkavat kyllä nousta.
Se, että kaura ja osin ohra ovat myös hankalia kasveja voittopuolisesti vehnänviljelyyn keskityttäessä, myös kannustaa luopumaan ainakin ohrasta.
Vientikauralle pitää jo nyt alkaa pestä omaa ruiskua ja pitää se yksinomaan siinä käytössä. Sekatorit ja muut eivät ole kauralle mieleen.
-SS-
-
Kaipa tuollaiset 0.2 miljoonan tai kalliimmatkin itsekulkevat ruiskut pesevät automaattisesti ja syöttävät aineet vasta puomeihin.
Mutta harrastelijaviljelijälle oma ruisku kullekin kasville on ehdoton: vehnä ja ruis, Broadway , Monitor, Attribut ym., yleisviljaruisku kauralle, öljykasveille kolmas. Kun joskus vuoron jälkeen yöllä kerkiää ruiskulle, on hyvä kun voi vaan täyttää ja lähteä, sama pikkutunneilla kun tulee takaisin, ei tarvitse ruveta tiskaamaan.
Nyt kun katsastukset joutuu teettämään kolmen vuoden välein, kustannukset alkavat kyllä nousta.
Se, että kaura ja osin ohra ovat myös hankalia kasveja voittopuolisesti vehnänviljelyyn keskityttäessä, myös kannustaa luopumaan ainakin ohrasta.
Vientikauralle pitää jo nyt alkaa pestä omaa ruiskua ja pitää se yksinomaan siinä käytössä. Sekatorit ja muut eivät ole kauralle mieleen.
-SS-
Ehdottomasti roundupille myös oma ruisku. Yksi katsastukseen kolmen vuoden välein, viisi muuta makasiinin kätköissä "varaosakoneina", jos joku sattuu kysymään.
-
Harvemmin siemenviljelijät viljelevät siemenviljaa koko alallaan. Kyllä sadetus auttaa paremmin kuivuutta sietävienkin lajikkeiden satotasoa. Näillä kulmilla on tapana sadettaa ellei sadetta ole tullut.
Luulen, että -SS- sivusi tätä aiempaa kirjoitustaan (viljan hinta, 14.2.2024):
Tuo oli aivan normaali savimaiden ilmiö, ja sitten joidenkin lajikkeiden, kuten Leijonan, erityispiirteinä sato jäi puoleen tuosta. Kuitenkin, kastelun ja altakastelun piirissä ei ole kuin alle kymmenesosa pelloista. Valitettavasti nämä nähtävästi osuvat siementuotannon pelloiksi, joten kenttäolosuhteiden ja siementuotanto-olosuhteiden kuilu kasvaa. Samaa on huomattu muuallakin maailmassa.
Toinen ongelma on kääpiögeenien käyttö lakoherkkyyden poistamiseksi. Nämä lajikkeet tarvitsevat valtaisan ylilannoituksen, kasvattaakseen edes lähes normaalipituisen korren, tai juuria yleensäkään. Altakastelun käyttö siemenkokeissa ja korrenlujuudessa karjanlantakasavaatimuksen yhdistelmä tuottaa sellaisia herkkiä valmiiksi aineenvaihduntasairautta potevia lajikkeita, jotka kuolevat normaalille kuivanmaan pellolle kylvettäessä.
-SS-
-
Ehdottomasti roundupille myös oma ruisku. Yksi katsastukseen kolmen vuoden välein, viisi muuta makasiinin kätköissä "varaosakoneina", jos joku sattuu kysymään.
Valvojat eivät kyllä niele käyttökunnossa olevan ruiskun "varaosakonestatusta". Toinen valvojista alkoi raottaa ruiskun testaustarraa, alla vanhoja, siinä kyllä kiivastuin ja kielsin, ja totesin, että heillä ei ole tässä muuta viranomaistehtävää kuin todeta, että paikalla löydetyn ruiskun katsastus on voimassa, eikä heidän hommaan kuulu selvittää ruiskun historiaa.
Kolme ruiskua olen kerralla katsastuttanut pellon päässä vierekkäin.
-SS-
-
Ehdottomasti roundupille myös oma ruisku. Yksi katsastukseen kolmen vuoden välein, viisi muuta makasiinin kätköissä "varaosakoneina", jos joku sattuu kysymään.
Valvojat eivät kyllä niele käyttökunnossa olevan ruiskun "varaosakonestatusta". Toinen valvojista alkoi raottaa ruiskun testaustarraa, alla vanhoja, siinä kyllä kiivastuin ja kielsin, ja totesin, että heillä ei ole tässä muuta viranomaistehtävää kuin todeta, että paikalla löydetyn ruiskun katsastus on voimassa, eikä heidän hommaan kuulu selvittää ruiskun historiaa.
Kolme ruiskua olen kerralla katsastuttanut pellon päässä vierekkäin.
-SS-
Mitenköhän tarkastaja todistaa sen, että useampaa ruiskua on käytetty? Konesuojassahan ei mitenkään saa säilyttää aktiivikäytön ulkopuolella olevia koneita, tai vaikka naapurin koneita...
-
Mitenköhän tarkastaja todistaa sen, että useampaa ruiskua on käytetty? Konesuojassahan ei mitenkään saa säilyttää aktiivikäytön ulkopuolella olevia koneita, tai vaikka naapurin koneita...
No näytän sen kohdan, johon perustin mielipiteeni silloinkin.
"Testausjaksojen ei tarvitse jatkua katkeamattomina, eli jos ruiskua ei käytetä, sitä ei tarvitse testauttaa."
https://tukes.fi/ruiskuntestaus#526246ca
-SS-
-
Mulle on sinänsä aivan sama, mitä joku virkaintoinen tarkastelija haluaa tutkia, mutta se riittää, että siitä käyttöruiskusta, jonka leveys sopii yksiin pellon ruiskutusjälkien kanssa, löytyy katsastusleima. Se ei kuulu tarkastajalle mitenkään, jos mulla sattuu olemaan katsastamattomia ruiskuja suulin sopet piukassa. Siinähän on sille sitten mukava homma, kun todistaa, että olen ajanut katsastamattomalla ruiskulla. Kallista remonttia ei kannata vanhaan ja pieneen ruiskuun tehdä, kun viidellä sadalla tai tonnilla saa jo vastaavan pelin tilalle, ehkä jopa katsastettuna.
-
Kyllähän monelta löytyy leimaamattomia ruiskuja jotka on jäänyt nurkkiin, kuten myös katsastamattomia autoja.
En ole mitenkään näihin uusiin ruiskuihin perehtenyt, yllätti kun urakoitsija sanoi ettei ole mitään väliä ruiskutuksien ketjuttamisella. Juurikkaat, viljat, nurmet, glyfosaatit menee sopivasti peräkkäin. Sanoi pesevänsä joka pytyllisen jälkeen. Kai se vasta puomistoon annostelee aineet että siihen asti on puhdas vesi
-
Mitenköhän se menee jos ruiskulla levittää vain nestemäisiä lannoitteita, silloin sitä ei käytetä kasvinsuojeluun vaan lannoittamiseen.
-
Ruiskuttelen samalla ruiskulla viljoja, heiniä, perunaa, sokerijuurikasta perinteistä sekä convisoa ja glyfot. Ruisku on ihan karvalakki Hardi johon olen itse laittanut säiliöön pesurin. Kasvilajien vaihtuessa pesu ruiskun pesuaineella. Ensin kolme kertaa huuhtelu pelkällä vedellä sitten pesu pesuaineella ja lopuksi pari huuhtelua, joka välissä nestettä myös suuttumusta läpi. Tähän menee aikaa vajaa tunti. Ikinä en ole havainnut mitään vioituksia enkä irroittele mitään suuttimia erikseen pestäväksi.
-
Mulle on sinänsä aivan sama, mitä joku virkaintoinen tarkastelija haluaa tutkia, mutta se riittää, että siitä käyttöruiskusta, jonka leveys sopii yksiin pellon ruiskutusjälkien kanssa, löytyy katsastusleima. Se ei kuulu tarkastajalle mitenkään, jos mulla sattuu olemaan katsastamattomia ruiskuja suulin sopet piukassa. Siinähän on sille sitten mukava homma, kun todistaa, että olen ajanut katsastamattomalla ruiskulla. Kallista remonttia ei kannata vanhaan ja pieneen ruiskuun tehdä, kun viidellä sadalla tai tonnilla saa jo vastaavan pelin tilalle, ehkä jopa katsastettuna.
;D
Keksitkö omasta päästäsi tällaisen vai onko näin oikeasti käynyt, että on käyty mittailemassa?
-
Aika helposti käy ruiskun pesu kun ruiskussa puhdasvesisäiliö. Yleensä pesen ruiskun pellolla ja ruiskutan pesuvedet ruiskutetulle lohkolle. Pienannosaineita käyttäessäni pesen ennen yö-ja päivätaukoa vaikka olisi tarkoitus jatkaa samaa lajia. Ennen oli naapurin kanssa yhteisenä eri ruiskut juurikkaalle ja viljalle. Viimeiset 15 vuotta on ruiskutettu kaikki samalla hinattavalla.
-
Ruiskuttelen samalla ruiskulla viljoja, heiniä, perunaa, sokerijuurikasta perinteistä sekä convisoa ja glyfot. Ruisku on ihan karvalakki Hardi johon olen itse laittanut säiliöön pesurin. Kasvilajien vaihtuessa pesu ruiskun pesuaineella. Ensin kolme kertaa huuhtelu pelkällä vedellä sitten pesu pesuaineella ja lopuksi pari huuhtelua, joka välissä nestettä myös suuttumusta läpi. Tähän menee aikaa vajaa tunti. Ikinä en ole havainnut mitään vioituksia enkä irroittele mitään suuttimia erikseen pestäväksi.
Niin, eihän se pesu lopulta kauaa vie, mutta tunninkin paussi keskellä yötä tympäisee, kun vaihtaa vehnästä kauraan, tahi ohrasta rypsiin.
-
Mulle on sinänsä aivan sama, mitä joku virkaintoinen tarkastelija haluaa tutkia, mutta se riittää, että siitä käyttöruiskusta, jonka leveys sopii yksiin pellon ruiskutusjälkien kanssa, löytyy katsastusleima. Se ei kuulu tarkastajalle mitenkään, jos mulla sattuu olemaan katsastamattomia ruiskuja suulin sopet piukassa. Siinähän on sille sitten mukava homma, kun todistaa, että olen ajanut katsastamattomalla ruiskulla. Kallista remonttia ei kannata vanhaan ja pieneen ruiskuun tehdä, kun viidellä sadalla tai tonnilla saa jo vastaavan pelin tilalle, ehkä jopa katsastettuna.
;D
Keksitkö omasta päästäsi tällaisen vai onko näin oikeasti käynyt, että on käyty mittailemassa?
Keksin päästäni. Mutta uskoisin, että jos isännällä on hallissa kolme käyttökuntoista, mutta erilevyistä ruiskua, ja vain yhdessä on leima, tarkastajan tulee mieleen vilkaista, mikä on pellolla olevien ajourien etäisyys.
-
Juu kun myy kahdeksankympin ohraa 500-1000 tonnia, saa jo erilaisilla automatiikoilla, kemikaalisäiliöllä ja tripleteillä - vai mitä ne nyt oli - varustetun ruiskun. Havaitsin, että rypsille tarvitaan 5 bar keltaiset viuhkat, jotta öhtiäinen rupeaa yskimään. Ihan turha noilla roiskijasuuttimilla koettaa. Sitten jotkut aineet vaativat 90% suuttimet. Keltaiset tuplaviuhka-IDKT:t toimivat vähemmällä vedellä, ja ovat myös prosenttisuuttimet, jotta naapurin rukiit eivät kuole, aika hyvä tulos tuli Roundup Flexillä. Violetit Guardian Airit sopivat ravinteille ja tautiaineille. Ja nekin ovat prosenttisuuttimet.
Havaitsin, että kolmessa ruiskussa kun on erilaiset suuttimet kiinni, sekin helpottaa toimintaa.
Oli tässä taannoin yhdellä pellolla varmaan 25 ha:n täystuho syysvehnällä, kun oli jotain väärää jämää ruiskussa ollut - tai vaihtoehtoisesti itse tehoaineessa oli jotakin piraattijuttua löytynyt. Ja oli vielä hyvä syysviljavuosikin seuraava kesä. Riittävästi teknologiaa varmasti ruiskussa, niin ettei säiliötä erinäköisten venttiilien ja anturien alta nähnyt.
-SS-
-
Keksin päästäni. Mutta uskoisin, että jos isännällä on hallissa kolme käyttökuntoista, mutta erilevyistä ruiskua, ja vain yhdessä on leima, tarkastajan tulee mieleen vilkaista, mikä on pellolla olevien ajourien etäisyys.
Joo meillä tuo ei voi olla, meillä kun oli neljä ruiskua, kaikki leimassa. Myin yhden pois osina, jätin hyvän mäntäkalvopumpun ja lohkoventtiilistön varaosaksi. Kolmella jatketaan. Nyt kun on se kymmenen kilometriä matkaa toiselle palstalle, lienee järkevintä ajaa autonkärryllä vesikontin kanssa sinne ja ruiskutella siellä kesän ajan säilössä olevalla traktorilla plus ruiskulla, ja ajaa autolla kotiin takas.
Pääsee aamulla mukavammin töihin kunnon yöunien jälkeen, kun ei tarvitse koko iltaa pompitella asfalttipaikkausten päältä edestakaisin.
-SS-
-
Ruiskuttelen samalla ruiskulla viljoja, heiniä, perunaa, sokerijuurikasta perinteistä sekä convisoa ja glyfot. Ruisku on ihan karvalakki Hardi johon olen itse laittanut säiliöön pesurin. Kasvilajien vaihtuessa pesu ruiskun pesuaineella. Ensin kolme kertaa huuhtelu pelkällä vedellä sitten pesu pesuaineella ja lopuksi pari huuhtelua, joka välissä nestettä myös suuttumusta läpi. Tähän menee aikaa vajaa tunti. Ikinä en ole havainnut mitään vioituksia enkä irroittele mitään suuttimia erikseen pestäväksi.
Aiheesta poiketen, aina tätä ihmetellyt kun ammattimiehet ruiskuttaa läpi yön. Eikö se pientä sadetta vastaava kaste vie tehon?
Niin, eihän se pesu lopulta kauaa vie, mutta tunninkin paussi keskellä yötä tympäisee, kun vaihtaa vehnästä kauraan, tahi ohrasta rypsiin.
-
Tuo yöruiskutus on monessa tapauksessa edullisempi, kun lämpötila laskee alle 15 asteen, kastepiste on nollan seutuvilla ja päivällä paahtaa aurinko 27 asteessa, reippaassa kuivattavassa merituulessa.
Toki sellaisiakin ruiskuttajia on, että mennään sellaisella myrskyllä ajamaan, että tuuli repii ilma-avusteisistakin kuplat tuuleen, satojen metrien päähän.
-SS-
-
Ruiskuttelen samalla ruiskulla viljoja, heiniä, perunaa, sokerijuurikasta perinteistä sekä convisoa ja glyfot. Ruisku on ihan karvalakki Hardi johon olen itse laittanut säiliöön pesurin. Kasvilajien vaihtuessa pesu ruiskun pesuaineella. Ensin kolme kertaa huuhtelu pelkällä vedellä sitten pesu pesuaineella ja lopuksi pari huuhtelua, joka välissä nestettä myös suuttumusta läpi. Tähän menee aikaa vajaa tunti. Ikinä en ole havainnut mitään vioituksia enkä irroittele mitään suuttimia erikseen pestäväksi.
Aiheesta poiketen, aina tätä ihmetellyt kun ammattimiehet ruiskuttaa läpi yön. Eikö se pientä sadetta vastaava kaste vie tehon?
Niin, eihän se pesu lopulta kauaa vie, mutta tunninkin paussi keskellä yötä tympäisee, kun vaihtaa vehnästä kauraan, tahi ohrasta rypsiin.
Ei se kaste oikeastaan viljan ruiskutuksissa käytännössä vaikuta, kuten ei pieni sadekaan.
-
Ennen juhannusta kaste muodostuu yleensä vasta aamuyöllä, kolmen neljän aikoihin. Sitten on täysin kasteettomiakin öitä. Runsas kaste on muutaman kerran pilannut käsittelyn tehon, kun on aamulla mennyt ajamaan. Samoin heti tunnin päästä ruiskutuksesta tullut sade.
Juuri aamukasteen takia olen yleensä välttänyt aamuruiskutuksia. Viime vuosina olen vähän korjannut kantaani, kun ruiskutuksia joutuu aina tekemään hellejakson aikaan. Kasvuston stressitila kun on viilentävän yön jälkeen alhaisempi, samoin kuten rikkojen vahapinta. Aamulla on myös mukavampi tehdä hommia ja on varmemmin tyyntä. Aamuruiskutuksissa seuraan kuitenkin aina lämpötila- ja kastepiste-ennusteita juurikin siksi, ettei pääsisi liian kova kaste yllättämään.
Takavuosina oli mukavasti pilvisiä, tyyniä ja viileitä päiviä, jolloin saattoi ajaa päivän aikana, eikä tarvinnut möhkiä yöllä.
-
Säätiloissa harvemmin on mitään säännönmukaisuuksia, mutta sen olen pannut merkille että nimenomaan kesäkuussa, jolloin suurin osa ruiskutuksista tehdään, AINA TUULEE PÄIVISIN. Se tuuleminen, vähintään 4-5 m/s alkaa siinä kello 8-9 maissa aamulla ja tyyntyy illalla vasta kello 20-22 tienoilla. Ne ruiskimiset pitää siis tehdä noiden välisenä aikana, illalla, yöllä tai aikaisin aamulla. Tää on kumma juttu, minään muuna kuukautena vuodessa ei tuolla tavalla tuule koko päivän, ainoa poikkeus kesäkuussa on sadepäivät, tai jos on oikein kova helle, niinä päivinä ei tuule, mut ei voi ruiskuttaakaan tuollaisina päivinä.
Puintiaikana elo-syyskuussa on sitten taas täysin päinvastainen tilanne, ei tuule juuri koskaan tai on korkeintaan muutama päivä koko kahden kuukauden aikana, jolloin alkaa tuulemaan jo aamulla tai aamupäivällä ja pääsee hyvissä ajoin puimaan, mutta silloinkin se tuuli tyyntyy jo iltapäivällä tai illalla. Jos pääsisi kaikkina tai
keskimäärin edes joka toisena puintipäivinä puimaan vaikka yhdeksästä yhdeksään, niin olisi puinnit äkkiä tehty.
Eli summa summarum, puinnit ja ruiskutukset sujuisi erinomaisesti jos kesä- ja elokuun säät vaihdettaisiin keskenään.
-
Sittenhän on sekin puoli että osa aineista hyötyy auringonvalosta, esim. trineksapakki on tämmöinen mikä pitäisi mielummin ruiskuttaa aamulla, samoin muistaakseni Lentagran. Ja glyfosaatti on myös sellainen mitä ei pitäisi enään muutamaa tuntia ennen auringonlaskua ruiskuttaa.
-
Mä olin iltaihminen niin kaikki kasvukauden ruiskutukset tuli hoidettua illalla. Monesti lähdin liikkeelle siinä ilta seiskan kasin välillä ja 3000l pöntöllä ja sadan litran vesimäärällä sai 30ha ajella illalla. Yleensä yksi pönttö illassa tuli yleensä ajettua, harvoin enempää. Empä juuri koskaan havainnut ettei olisi jokin aine toiminut tms.
Viimeisinä vuosina oli se 2017 vuosi joka oli ihan paska. Ei meinannut sopivaa ruiskutuskeliä löytyä millään. Ja silloin oli vielä pitänyt ajaakin kun oli kosteutta niin rikat kasvoi, taudit jylläsi ja jarruakin sai antaa.. >:(
-
Tässä meren rannalla pitää asennoitua siten, että aamulla klo 9:20 kun alkaa merituuli niin pytty on tyhjä. illalla taas 21:15 pääsee jatkamaan. Yleensä jurtin ruiskutuksen aloitan aamulla klo 3-4välillä ja viljaa ajan iltaisin. Jurtilla paras teho kun kosteudessa ilmaraot auki.
-
Tässä meren rannalla pitää asennoitua siten, että aamulla klo 9:20 kun alkaa merituuli niin pytty on tyhjä. illalla taas 21:15 pääsee jatkamaan. Yleensä jurtin ruiskutuksen aloitan aamulla klo 3-4välillä ja viljaa ajan iltaisin. Jurtilla paras teho kun kosteudessa ilmaraot auki.
Se on just noin aikataulujen kanssa, melkoista minuuttipeliä. Illalla voi aloittaa vähän varastaen vaikka ysiltä, kun näyttää että tuuli loppuu just. Aamulla keli muuttuu hetkessä mahdottomaksi, puoli ysiltä kun säiliö tyhjä ja saapuu kotiin täytölle, joutuu miettimään mitä ja miten tekis (vesimäärä, paine, suutinvalinta vai lähteekö lainkaan).
Illalla tilanne "elää" pidempään, kun on valmiina lähtöön, joskus saattaa keli yllättää ja pääseekin jo kasin jälkeen aloittamaan. Ne harvat päivät, että saa päivälläkin ajaa, on melkoista luxusta. Kaste on kiusana käytännössä aina, ainakin täällä perämeren rannikolla. Aamulla vesimärkänä valuva kasvusto, niin illalla useimmin parempi keli nousevaan kasteeseen. Aamun kaste häviää pahimmoilleen kun tuulikin nousee, aikaikkuna aika pieni. Riippuu toki mitä ja milloin ajaa, rikkaruiskutusten aikaan ei niin väliä mutta lippulehdelle ajaessa vesimärkä kasvusto huuhtelee aineitakin. Illan virkkuna illan ajot onkin mukavaa puuhaa, aamun sitten jotain muuta ;D Toki siihen vaikuttaa myös ajomäärät, kun ajettavaa riittävästi, aina on ajettava kun keliä, on aamu tai ilta. Ja usein myös jonkinmoisessa tuulessa, mutta siinä auttaa oikea kalusto paljon. Sinisen tai keltaisen viuhkan keliä on loppupelissä ehkä 30% ajasta, muulloin pelattava suutinrulettia.
-
Joissakin aineissa ainakin käsketään ruiskuttamaan vain kun kasvusto on kuiva. Ja eihän se ole kuiva , jos on kaste ::)
-
^
Tosimies ajaa kelillä kuin kelillä ;D .
Onneksi on sen verran vähän tuota ruisktettavaa että pärjää yhdellä ruiskulla vaikka pesujumppaa pitää harjoittaa silloin tällöin.Vaikka on rypsiä,hernettä ja viljoja niin aika harvoin tulee tilanne että pitää pestä kesken illan joka sopii paremmin muihin töihin aikataulutettavaksi.Viikonloppuna sitten voi harrastaa aamuyön ruiskutuksia jos tilanne niin vaatii.
Ennen tuli ajettua rahtia kahden agronomin taloon niin sai olla tarkkana aikataulujen ja ruiskutuksen ajoitusten kanssa.Lippulehtivaihe välillä teetti töitä ukkoskuurojen lomassa joku vuosi mutta hyvin siitäkin selvittiin ja tilaaja oli tyytyväinen yhteistyöhön kuten minäkin.
-
Ruiskun pesuntarve ja ennen kaikkea vaiva riippuu paljon myös itsestä eli mitä mömmöjä ruiskuttaa. Minulla on lisäksi haittana vielä ruosteinen vesi ja lämpimämpääkin vesi saisi usein olla.... Ainakin silloin joskus kun tuli käytettyä Yaran hivensiirappeja niin niiden jälkeen pesin ihan kunnolla koska puomin suuttimissa oli aika paljon tavaraa.
Pelkästä lannoitekäytöstä ja ruiskun testaamisen tarpeellisuudesta saattaisivat luomuilijat tietää. Siis se porukka joka keskittyy myös tuottamaan satoa eikä vain tukiaisiin.
-
Ruiskun pesuntarve ja ennen kaikkea vaiva riippuu paljon myös itsestä eli mitä mömmöjä ruiskuttaa. Minulla on lisäksi haittana vielä ruosteinen vesi ja lämpimämpääkin vesi saisi usein olla.... Ainakin silloin joskus kun tuli käytettyä Yaran hivensiirappeja niin niiden jälkeen pesin ihan kunnolla koska puomin suuttimissa oli aika paljon tavaraa.
Pelkästä lannoitekäytöstä ja ruiskun testaamisen tarpeellisuudesta saattaisivat luomuilijat tietää. Siis se porukka joka keskittyy myös tuottamaan satoa eikä vain tukiaisiin.
Kuulun em. Porukkaan ainakin omasta mielestäni. ;D
Mut en kyl nyt ymmärrä kysymystäsi.
Siis olisihan se kiva jos luomussakin voisi käyttää myrkkyjä ja kemiallisia lannoiteta mut tuota et varmaan tarkoittanut. ;D
Mä tiedän ainakin aika vähän luomuilijoita jotka käyttäisivät ruiskua. Joitain hivenlannoitteita on joita voi luomussa käyttää mut aika vähäistä se taitaa olla.
Itse oman vaihdoin pois kun luomuun siirryin. Ajattelin et mikäli takaisin siirryn niin haluan ruiskuttamiseen tehoa ettei tarvii kaikkia kesäiltoja istua traktorissa.. ;D
-
Todellinen erikoiskasvi näyttää olevan kaura. Tiettävästi parhaat viljelysopimukset ovat ylittäneet 250€/t
Rypsin hinta laahaa 400 euron alapuolella, 2026 asti, jos sitten paikallinen öljykasvikauppa ei halua ylittää maailmanmarkkinanoteerauksia selvästi. Miksi haluaisi. Muutenkin 500 kg:n toteutuvat satotasot jättävät viljelyn Pohjanmaan ötökkävapaille alueille.
-SS-
-
Todellinen erikoiskasvi näyttää olevan kaura. Tiettävästi parhaat viljelysopimukset ovat ylittäneet 250€/t
Rypsin hinta laahaa 400 euron alapuolella, 2026 asti, jos sitten paikallinen öljykasvikauppa ei halua ylittää maailmanmarkkinanoteerauksia selvästi. Miksi haluaisi. Muutenkin 500 kg:n toteutuvat satotasot jättävät viljelyn Pohjanmaan ötökkävapaille alueille.
-SS-
245 sain lantmänniltä 3 viikkoa sitten. Nyt kun utelin, niin uusia sopimuksia ei tehdä.
-
Todellinen erikoiskasvi näyttää olevan kaura. Tiettävästi parhaat viljelysopimukset ovat ylittäneet 250€/t
Rypsin hinta laahaa 400 euron alapuolella, 2026 asti, jos sitten paikallinen öljykasvikauppa ei halua ylittää maailmanmarkkinanoteerauksia selvästi. Miksi haluaisi. Muutenkin 500 kg:n toteutuvat satotasot jättävät viljelyn Pohjanmaan ötökkävapaille alueille.
-SS-
245 sain lantmänniltä 3 viikkoa sitten. Nyt kun utelin, niin uusia sopimuksia ei tehdä.
Tuo on hyvä tarjous. Kilpailijat taisivat täyttää sopimuksensa jo aiemmin vuoden vaihteen tienoilla.
Kävin rehuohria kyselemässä niin ymmärsin puheista että tällä hetkellä juuri mikään tavara ei liiku mihinkään. Mahtaako sitä tavaraa sit tiloilla vielä olla vai kaikkiko ne myytiin syksyllä. Eipä nuo viljanostajatkaan yritä tavaraa liiemmälti saada kun hintoja laskevat kokoajan..
-
Kulunut viikko on taas ollut hiljaisempaa Turengin pöntön suhteen. Toki muutama viikko sitten ajettiin reilumminkin…
-
Kulunut viikko on taas ollut hiljaisempaa Turengin pöntön suhteen. Toki muutama viikko sitten ajettiin reilumminkin…
Eräänlainen huhu kertoo et siellä ei enää hirveästi tavaraa olisi... ::)
-
Kauraa on kiinnitetty paljon, vehnät pystyy suojaamaan futuureilla. Mihin ohraa enää tarvittaisiin.
-SS-
-
Todellinen erikoiskasvi näyttää olevan kaura. Tiettävästi parhaat viljelysopimukset ovat ylittäneet 250€/t
Rypsin hinta laahaa 400 euron alapuolella, 2026 asti, jos sitten paikallinen öljykasvikauppa ei halua ylittää maailmanmarkkinanoteerauksia selvästi. Miksi haluaisi. Muutenkin 500 kg:n toteutuvat satotasot jättävät viljelyn Pohjanmaan ötökkävapaille alueille.
-SS-
245 sain lantmänniltä 3 viikkoa sitten. Nyt kun utelin, niin uusia sopimuksia ei tehdä.
Tuo on hyvä tarjous. Kilpailijat taisivat täyttää sopimuksensa jo aiemmin vuoden vaihteen tienoilla.
Kävin rehuohria kyselemässä niin ymmärsin puheista että tällä hetkellä juuri mikään tavara ei liiku mihinkään. Mahtaako sitä tavaraa sit tiloilla vielä olla vai kaikkiko ne myytiin syksyllä. Eipä nuo viljanostajatkaan yritä tavaraa liiemmälti saada kun hintoja laskevat kokoajan..
Eli ei pystytä myymään tarvitsijalle rehuohraa edes maatalouskaupasta. :D :o
On kyllä järjetöntä aikaa. Toisaalta ymmärrettävää, että voimakkaan hinnanlaskun jälkeen moni on sokissa ja myyntikiinnostus on vähäinen, mutta luulisi nyt kaupallakin olevan jossain Viljavan varastossa ohraa sisämarkkinoita varten. Eikö niiden pitäisi kaupalla elää. Näyttää muitakin kyselijöitä olevan liikenteessä, kun Viljatavastialtakin tuli viestiä, että kotieläintilat ostaisivat ohraeriä vai kerkisitkö jo sieltäkin kysellä. ;D
-
Uskoo kukaan sitten tai ei, mutta 300 000 tonnin kaupan 400 euron rehuviljavarastojen alaskirjausta 150 euron hintaiseksi ei ole tuloksissa vielä näkynyt . Vaikka olisi suojannutkin, kyllä jokunen -10 miljoonaa turskaa tulisi silti.
Siellä siellä se varasto tienaa itseänsä, vasta myydessä voitot ja tappiot tehdään.
Vain voitoista tiedotetaan.
-SS-
-
Todellinen erikoiskasvi näyttää olevan kaura. Tiettävästi parhaat viljelysopimukset ovat ylittäneet 250€/t
Rypsin hinta laahaa 400 euron alapuolella, 2026 asti, jos sitten paikallinen öljykasvikauppa ei halua ylittää maailmanmarkkinanoteerauksia selvästi. Miksi haluaisi. Muutenkin 500 kg:n toteutuvat satotasot jättävät viljelyn Pohjanmaan ötökkävapaille alueille.
-SS-
245 sain lantmänniltä 3 viikkoa sitten. Nyt kun utelin, niin uusia sopimuksia ei tehdä.
Tuo on hyvä tarjous. Kilpailijat taisivat täyttää sopimuksensa jo aiemmin vuoden vaihteen tienoilla.
Kävin rehuohria kyselemässä niin ymmärsin puheista että tällä hetkellä juuri mikään tavara ei liiku mihinkään. Mahtaako sitä tavaraa sit tiloilla vielä olla vai kaikkiko ne myytiin syksyllä. Eipä nuo viljanostajatkaan yritä tavaraa liiemmälti saada kun hintoja laskevat kokoajan..
Eli ei pystytä myymään tarvitsijalle rehuohraa edes maatalouskaupasta. :D :o
On kyllä järjetöntä aikaa. Toisaalta ymmärrettävää, että voimakkaan hinnanlaskun jälkeen moni on sokissa ja myyntikiinnostus on vähäinen, mutta luulisi nyt kaupallakin olevan jossain Viljavan varastossa ohraa sisämarkkinoita varten. Eikö niiden pitäisi kaupalla elää. Näyttää muitakin kyselijöitä olevan liikenteessä, kun Viljatavastialtakin tuli viestiä, että kotieläintilat ostaisivat ohraeriä vai kerkisitkö jo sieltäkin kysellä. ;D
En ole kysellyt. Sinänsä en kyllä ihmettele et kyselyitä tulee kun ei sitä tavaraa vain tunnu hirveästi olevan. Täs on kuitenkin vielä puolisen vuotta elukoita syötettävä ennenkuin uusia jyviä voi odotella syöttöön. Jos olisin aktiivinen elukanpitäjä ja siilo olisi nyt tyhjä niin kyllä hikeä pukkaisi otsalle..
Kahdella kolmesta kaupalla oli tarjota mutta niinkuin ss tuossa yllä mainitsi niin ostettu kovilla hinnoilla sisään ja tappiolla ei haluta myydä. Toki ei sielläkään nyt ainakaan lähivarastoissa paljoa ole. Yks isohko elukkatila pystyisi ne hävittämään. Näistä ostajista kun parilla on myöskin rehuteollisuutta niin eiköhän ne puristeta nappulaksi ja kaupata meille takaisin, hyvään hintaan tottakai ;D
-
Niin, voihan tänne kirjoittaa joku viljakauppameklari korjauksen, jos hampaita kiristyttää. Mutta koska muutakaan tietoa ei ole ollut näkyvillä, käsitän, että 2022 alussa ylireagoitu (osittain tuontitavara) makaa siiloissa, ja 2022 sato ja 2023 sato on välitetty eteen päin, tavallaan varastojen ohi. Teollisuus ei pystynyt ottamaan kippauksiin kuin ihan minuuttiaikataululla. Varmaan tyhjää oli vaan siellä kippauskuopassa.
Jos niin on, että ohraa ei ole missään, ovat ainakin Luken 2023 satotiedot täyttä häränkikkaretta sitten.
-SS-
-
Rehutehtailla on ainakin todella tumpulat viljanostajat. Kun viljan hinta nousee niin rehun hintaa on nostettava heti, kun varastot ovat tyhjät. Viljan hinnan laskiessa taas rehun hintaa ei voi laskea kun varastot on täynnä kalliilla ostettua viljaa. ::)
Onneksi ei ole viljapitoisia rehuja tarvinnut ostaa tällä vuosituhannella.
-
Rehutehtailla on ainakin todella tumpulat viljanostajat. Kun viljan hinta nousee niin rehun hintaa on nostettava heti, kun varastot ovat tyhjät. Viljan hinnan laskiessa taas rehun hintaa ei voi laskea kun varastot on täynnä kalliilla ostettua viljaa. ::)
Onneksi ei ole viljapitoisia rehuja tarvinnut ostaa tällä vuosituhannella.
Ainakin Hankkija teki niin isot tappiot markkinoiden spekuloinnissa ja huonosti ajoitetuissa kaupoissa, että ainoaksi vaihtoehdoksi koettiin siirtyminen suoraan matifin seurantaan. En tiedä onko tämä ihan paras systeemi Suomea ajatellen, mutta näin tämä asia minulle perusteltiin. Kyllä se ihan järkevää on myöntää, että hommaa ei osata. On ainakin touhu realistisella pohjalla.
-
Rehutehtailla on ainakin todella tumpulat viljanostajat. Kun viljan hinta nousee niin rehun hintaa on nostettava heti, kun varastot ovat tyhjät. Viljan hinnan laskiessa taas rehun hintaa ei voi laskea kun varastot on täynnä kalliilla ostettua viljaa. ::)
Onneksi ei ole viljapitoisia rehuja tarvinnut ostaa tällä vuosituhannella.
Ainakin Hankkija teki niin isot tappiot markkinoiden spekuloinnissa ja huonosti ajoitetuissa kaupoissa, että ainoaksi vaihtoehdoksi koettiin siirtyminen suoraan matifin seurantaan. En tiedä onko tämä ihan paras systeemi Suomea ajatellen, mutta näin tämä asia minulle perusteltiin. Kyllä se ihan järkevää on myöntää, että hommaa ei osata. On ainakin touhu realistisella pohjalla.
Koskas hankkija tälläsen kuprun teki?
-
Rehutehtailla on ainakin todella tumpulat viljanostajat. Kun viljan hinta nousee niin rehun hintaa on nostettava heti, kun varastot ovat tyhjät. Viljan hinnan laskiessa taas rehun hintaa ei voi laskea kun varastot on täynnä kalliilla ostettua viljaa. ::)
Onneksi ei ole viljapitoisia rehuja tarvinnut ostaa tällä vuosituhannella.
Ainakin Hankkija teki niin isot tappiot markkinoiden spekuloinnissa ja huonosti ajoitetuissa kaupoissa, että ainoaksi vaihtoehdoksi koettiin siirtyminen suoraan matifin seurantaan. En tiedä onko tämä ihan paras systeemi Suomea ajatellen, mutta näin tämä asia minulle perusteltiin. Kyllä se ihan järkevää on myöntää, että hommaa ei osata. On ainakin touhu realistisella pohjalla.
Koskas hankkija tälläsen kuprun teki?
Käsittääkseni 2017 jälkeen on useampaankin otteeseen tullut epäonnistumisia.
-
Joskus viljanostajat menevät huutokauppatunnelmaan. Tarjoavat enemmän kuin kilpailijat,vaikka sadosta riittäisi hyvinkin yli kotimaan kulutuksen . Esim. Avena kaatui aikanaan tähän ja kaikki viljan ostajat teki tuolloin enemmän tai vähemmän tappiota. Viljelijöille jotka nämä hetket hyödyntää on tietysti juhlan paikka .
-
Joskus viljanostajat menevät huutokauppatunnelmaan. Tarjoavat enemmän kuin kilpailijat,vaikka sadosta riittäisi hyvinkin yli kotimaan kulutuksen . Esim. Avena kaatui aikanaan tähän ja kaikki viljan ostajat teki tuolloin enemmän tai vähemmän tappiota. Viljelijöille jotka nämä hetket hyödyntää on tietysti juhlan paikka .
Millos tämä sit on ollut?
-
Rehutehtailla on ainakin todella tumpulat viljanostajat. Kun viljan hinta nousee niin rehun hintaa on nostettava heti, kun varastot ovat tyhjät. Viljan hinnan laskiessa taas rehun hintaa ei voi laskea kun varastot on täynnä kalliilla ostettua viljaa. ::)
Onneksi ei ole viljapitoisia rehuja tarvinnut ostaa tällä vuosituhannella.
Ainakin Hankkija teki niin isot tappiot markkinoiden spekuloinnissa ja huonosti ajoitetuissa kaupoissa, että ainoaksi vaihtoehdoksi koettiin siirtyminen suoraan matifin seurantaan. En tiedä onko tämä ihan paras systeemi Suomea ajatellen, mutta näin tämä asia minulle perusteltiin. Kyllä se ihan järkevää on myöntää, että hommaa ei osata. On ainakin touhu realistisella pohjalla.
Koskas hankkija tälläsen kuprun teki?
Käsittääkseni 2017 jälkeen on useampaankin otteeseen tullut epäonnistumisia.
Jaa ajattelin et liittyikö tämä 21 kesän jälkeiseen sekoiluun. Silloinkin tuntui etteivät ihan kaikki tahot ymmärtäneet et ainakaan ohraa ei tule...
-
Joskus viljanostajat menevät huutokauppatunnelmaan. Tarjoavat enemmän kuin kilpailijat,vaikka sadosta riittäisi hyvinkin yli kotimaan kulutuksen . Esim. Avena kaatui aikanaan tähän ja kaikki viljan ostajat teki tuolloin enemmän tai vähemmän tappiota. Viljelijöille jotka nämä hetket hyödyntää on tietysti juhlan paikka .
Millos tämä sit on ollut?
Tämä olisi voinut olla siinä 2018 kuprussa. Minulla on yksi tuttu, jonka muistelen puhuneen Avenan tappioista. Kokonaisuutena 2017 jälkeen on viljaliikkeillä ollut monenlaisia yllätyksiä edessään.
-
Jaa ajattelin et liittyikö tämä 21 kesän jälkeiseen sekoiluun. Silloinkin tuntui etteivät ihan kaikki tahot ymmärtäneet et ainakaan ohraa ei tule...
No ehkä alkaa nyt nuo epämääräiset tuntemukset selvitä: 2021 loppusyksystä viime vuoden kevääseen omamyyjäkin vältteli viljakauppa-asioinnissa, kuin käsiraudoissa kädet selän takana...
-SS-
-
On ne rehutehtaat varmaankin ottaneet kotieläintuottajilta vahingon takaisin moneen kertaan. Eivät nuo rehutehtaat viljaa halvalla sitä varten osta, että saisivat myytyä kotieläintuottajille rehua halvalla vaan maksimoidakseen omat voittonsa.
-
On ne rehutehtaat varmaankin ottaneet kotieläintuottajilta vahingon takaisin moneen kertaan. Eivät nuo rehutehtaat viljaa halvalla sitä varten osta, että saisivat myytyä kotieläintuottajille rehua halvalla vaan maksimoidakseen omat voittonsa.
Eivät toki. Bisnestähän siellä tehdään. Mut niinkuin kirjoitit niin paremminkin sitä bisnestä pystyisi tekemään jos ostaisi oikeaan aikaan sitä viljaa.