Lainaus käyttäjältä: paukkula - 07.02.12 - klo:21:38

On olemassa säilörehun korjuutapa jossa ei ole verkko ja muovipropleemeja eikä sulattamisvaikeuksia eikä lintuongelmia.   Oppi-isäni Artturi I Virtanen ei unissaankaan nähnyt paalikorjuuutapaa joka poikkeaa alkuperäisestä AIV järjestelmästä jossa  rehu tiivistetään ilmattomaksi säilöön ja painotetaan. Siitä on nykyaikaan sovellutus esikuivattu tarkuussilputtu säilörehu joka säilötään nykyisin useimmiten tornien sijasta laakasiiloon. Ei ole verkko ja muovi eikä rehun sulattamisvaikeuksia.
Paalikorjuu on useille tiloille pelastus joka mahdolistaa maidontuotannon jatkamisen mutta on siinä kalleuden lisäksi e.m. vaikeuksia.

No ei se aina välttämättä ole kallista, ei voi yleistää kun muuttujia niin monenmoista kys. funktion sisällä.

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 07.02.12 - klo:22:00

Lainaus käyttäjältä: mää vai - 07.02.12 - klo:21:57

Meillä ajetaan paalit 12 kerralla sulamaan verstaaseen trukkilavojen päälle ilman muoveja. Oma pelinsä on tästäkin, mut niin se on kyllä aumassa tai laakasiilossakin.

Ootko kokeillu sulattaa muovien kanssa? Meinaan jos paalin pinta kuivahtaa niin sehän periaatteessa eristää ja siten hidastaa loppupaalin sulamista? Muovin kanssa tätä ei ehkä tapahtuisi. Kunhan mutuilen.

Muovin kanssa sulaa paremmin. Rehun pinta tosiaan kuivaa ja eristää jos muovit ottaa pois.

Kiitos vinkistä! Pitää kokeilla sulatusta muovit päällä ja palata asiaan.

Paallirehun käyttäjille viisastellaan eniten,miksiköhän joillain savuaa auma ja siilo

 Kyllä totuus lienee se että paalaus  on pelastanut Suomen maidontuotannon. Kaikilla ei ole mahdollisuuksia ei ekä järkevää oikeaan rehuntekotapaan. Useilla tiloilla lopetellaan paaleilla maidontuotantoa.

Paalitaktiikka on siinä mielessä helppo sanua kalliiksi kun siiton niin helppo laskia kustannukset. Kaksi kuluerää, muovit ja verkot. Eipä tartte pestä siiloja eikä muovittaa eikä peittää eikä tartte happoja eikä siiloja tai puolen hehtaarin asfalttikentää mihin tehdä aumoja. Ja jos pitääs ruveta tekemään pellolle aumaa niin siinä vaiheessa on pareet ruveta tyhjäämän navettaa elukoosta... 

Tuottaako rehusiilot silloon enemmän jos niistä teköö hiehoille talvisuojan?

ja silloin kun se auma on puolen kilsan päästä taloa!      toiseen suuntaan kuin navetta!

            kyllä itellä on paalijuttu sen takia kun itekseen teköö rehua ja pellot vähän kauempana nin helpompi kantaa paaleja kuin ajaa varmon kanssa tietä myöten joka nyytti varastolle jossa muuten siilorehukin osaa jäätyä ja onhan se ainakii märempäää!

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 07.02.12 - klo:19:13

Käärimestä pellon reunaan pudotettu paali ei jäädy läheskään niin helposti kuin pihdeillä kotiinkannossa pari kertaa puristetut.

Mystinen juttu. Aatamiko mystikko?

Se paali elää pellonreunalla alla olevan maan kanssa symbioosissa,kumpikaan ei jäädy,lämmittävät toinen toistaan.Ei ongelmia pahempia jäätymisen takia,kostea kortinenrehu ja melkein 70%ka:lla varustettu laihorehu syönnissä,syksy-kevätrehut,syövät kumpaakin hyvin.Märät on syötetty aiemmin,ainakin painavimmat on syötetty.Keväällä meni rehuista osa vanhaksi,mutta aikaisin tehty syksyrehu on paikannut tarvetta varsin hyvin,ei tuossakaan kumminkaan ole d-arvo kuin 68,toisessa on enemmän.

Lainaus käyttäjältä: landehande - 07.02.12 - klo:22:37

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 07.02.12 - klo:19:13

Käärimestä pellon reunaan pudotettu paali ei jäädy läheskään niin helposti kuin pihdeillä kotiinkannossa pari kertaa puristetut.

Mystinen juttu. Aatamiko mystikko?

Se paali elää pellonreunalla alla olevan maan kanssa symbioosissa,kumpikaan ei jäädy,lämmittävät toinen toistaan.Ei ongelmia pahempia jäätymisen takia,kostea kortinenrehu ja melkein 70%ka:lla varustettu laihorehu syönnissä,syksy-kevätrehut,syövät kumpaakin hyvin.Märät on syötetty aiemmin,ainakin painavimmat on syötetty.Keväällä meni rehuista osa vanhaksi,mutta aikaisin tehty syksyrehu on paikannut tarvetta varsin hyvin,ei tuossakaan kumminkaan ole d-arvo kuin 68,toisessa on enemmän.

Maa paalin alla ei yleensä jäädy ja maa on myös kuivempaa. Lämpö nousee.

Paalitaktiikka on siinä mielessä helppo sanua kalliiksi kun siiton niin helppo laskia kustannukset. Kaksi kuluerää, muovit ja verkot. Eipä tartte pestä siiloja eikä muovittaa eikä peittää eikä tartte happoja eikä siiloja tai puolen hehtaarin asfalttikentää mihin tehdä aumoja. Ja jos pitääs ruveta tekemään pellolle aumaa niin siinä vaiheessa on pareet ruveta tyhjäämän navettaa elukoosta...

Vielä lisäksi liemien keräyssysteemit ja siihen liittyvät kustannukset. 
Jos paalit voivat säilyä ehjinä, niin säästö säilöntäaineessa on muovikustannuksen luokkaa. Todennäköisesti hyvin huolletut ja säilytetyt paalintekolaitteet ovat helpommin myytävissä tullessaan tarpeettomiksi kuin laakasiilot ja silppuri-kärry yms -laitteistot.  Myöskin paalit ovat helpommin myytävissä jos niitä sattuu tulemaan liikaa. Silppurisysteemissä tarvitaan enemmän ajokoneita kuin paalainkäärinmenetelmässä ja myös henkilökuntaa korjuuaikana. 
En ota kantaa lypsylehmille tarkoitetun rehun laatuun paalit/säilörehussa vaan kulujen periaatteisiin.

Nuo paalit mitä mulla on tällä hetkellä syötössä on ka. jotain 35 %. Paaleissa on sellainen juttu että keskeltä ovat kuivia ja siksi sulia, mutta pinta on niin jäässä että verkot pitää repiä pois. Tuossa auttais varmaan se ettei tekisi niin tiiviitä paaleja Käytännössä tuollaiset paalit on sulaneet ihan täysin parissa päivässä kun ovat ruokintapöydällä.

Paalit pysyy sulana pellolla ainakin toisesta päästä kun lumi peittää ja maasta tulee lämpöä jonkin verran. Vaikka onpa kotonakin läjään ajetut paalit pysyneet sulana jos ovat keskellä kasaa. Oma värkkääminen siinäkin hommassa...

Edit: Paalitkin tarvitsee säilöntäainetta Parin vuoden kokemuksella lypsylehmien ruokinnassa "oikein" säilötyllä paalirehulla ei ole enää paluuta ilman säilöntäainetta tehtyyn rehuun. Rehua menee vähemmän hukkaan ja maistuu eläimille paremmin. Ainakin mun huonolla matematiikkapäällä olen saanut säilöntäaineen käytön kannattavaksi

On se helppoa kun siilossa on rehu ei ole jäässä yhtään! Eikä rehun rintauksen päällä muovia tai mitään lämpö peittoa! On vaan niin helppoa kun rehu on pihassa    

On se helppoa kun siilossa on rehu ei ole jäässä yhtään! Eikä rehun rintauksen päällä muovia tai mitään lämpö peittoa! On vaan niin helppoa kun rehu on pihassa

On se niin ikävää näin pakkaskaudella nostella kuivia säilörehupaaleja apevaunuun, niitä menee puolet vähemmänkin sinne vaunuun.
Toista se oli silloin kun rehut oli omassa pihassa laakasiilossa, moottorisahalla kun laipanpituuden verran sahas pintaan viilua niin sai leikkurillakin palan. Oli se vaan niin helppoa ja halpaa silloin...

Saatiinhan tähän ihan kunnon perinteiksi muuttuva paali vastaan siilo/auma keskustelu. Mun mielestäni paalissa on kaksi ja puoli huonoa asiaa. 1. Aivan s**t*n*n kallis kone millä ne tehdään (80000€ yhdistelmäkone) 2. muovi on jäte josta joutuu maksamaan sen pois viennistä vaikka siinä olisi valtavasti energiaa poltettavaksi. 3. hieman varauksella muovin hinta. Muuten paali on hyvinkin työvoima ja logistiikkaystävällinen ratkaisu. moni pitää sitä paalin purkua työläänä ja tossa satuin kattomaan kelloa niin 28 minuuttia siitä kun avantti pörähti käyntiin oli 6 paalia avattuna pöydällä ja muovit sekä verkot pihalla kasassa.

työtapana siten että nostelin kuormaajalla kasasta paalit riviin pihalle makaamaan. Sen jälkeen kävelin puukolla niiden ympäri ja otin hatun pois. Sitten kannoin ne avantilla pöydälle jossa kellautin ne toisinpäin ja työnsin piikit muovin ja paalin väliin jolloin loput muovit nousi pois ja tuli perässä pihalle ja kasaan. Kun oli kaikki paalit pöydällä jalkauduin ja otin verkosta kiinni ja kaks kierrosta paalien ympäri jolloin verkko jäi mukaan ja paali oli syöntikunnossa. 28 minuutissa saa muuten juosta muillakin tavoilla jos meinaa saada 6 tonnia rehua pöydälle.

Viellä kun uskoisi että niitä paaleja ei pidä varastoida sinne pellolle vaan samantien yhdistelmän jälkeen kärrylle ja kotiin. Silloin keli on yleensä suotusaa ja homma toimii. Talvella saa sitten valjastaa raktorikaluston ihan muihin hommiin kun paalit liikkuu tarpeeksi järeällä pienkuormaajalla.

Niin viellä siihen aloittajan kysymykseen niin kuulopuheiden mukaan voi syöttää jäätynyttä pilkottua rehua ihan normaalisti lämpimässä pihatossa. Mulla kun on kylmä pihatto niin 2 kuukauden rehut pitää olla niin kuivat että ei pahemmin jäädy. Jos tarttee sulatella niin itse suosittelisin jotain lämmitettävää koppia minne pilkkois 2-3  paalia kerrallaan. Toinen kokeiltava asia olisi kyllä alkutalvesta paalikasan peittminen lingotulla lumella jolloin rehu ei käsityksen mukaan jäädy.

Jos paalit pitää heti pihaan ajaa niin sitten varmaan rehu on sama tehdä siiloon tai aumaan, eikös se paalien idea just ole siinä että niitä ajetaan sitten talven mitään... On se helppoa kun rehu on siilossa ja pihassa.     JA SULAA ON. Joskus paalimiehet sano että että eihän ne paalit koskaa jäädy mutta miten on.. 

Tilakohtainen juttu tottakai.