Mitä taas sinun laskelmiisi tulee, lopputulos voi olla mitä laskija haluaa kun lähtötietoja hieman pyöristelee ja valikoi. Populismia.
MTTn julkaisut sensijaan ovat painotettuja keskiarvoja ja toteuneita keskarvolukuja alueittain.
Populismia tai ei niin näyttää siltä että vähän joka suunnassa hyvin samansuuntaiset luvut ovat laajasti esillä kuin mitä minun laskelmani? Miksi?
Mitä taas MTTn aineistoon tulee niin sen luotettavuudesta yms olen jo omani sanonut. Mutta tuo kun se menee noin 1,5 vuotta jäljessä. Jos päätetään että mennään nyt näillä ja tarkastellaan tilannetta sitten 2016 MTTn laskelmien mukaan kun 2104 aineisto on saatavissa että mitä tapahtui kun päätökset tehtiin? Niin jos meni vikaan eli tukieroksi muodostuisi sinun vastaväitteistäsi huolimatta tuo 20 senttiä per lihakilo. Ja seuraukset olisivat sen mukaiset. Niin korjaavat päätökset olisivat kaksi vuotta myöhässä. Siksi on pyrittävä katsomaan eteenpäin eikä taaksepäin ja tällaisilla populistisilla tai ei mutta joillakin laskelmilla ennustamaan mitä tulee tapahtumaan.
Jos tukiero ei sallita sioilla, (vaan ainoastaan naudoilla vaikka pohjoisesta ilmastosta aiheutuu enemän kustannuksia siantuotantoon ja samalla harvaan asutulla alueella eletään) niin tuloeron kasvu/tuotettu lihakilo eteläsuomen ja pohjois-/itäsuomen sikatilojen välillä tulee nopeutumaan. Nyt tiedossa olevien päätökset johtavat tuloeron kasvun nopeutumiseen etelän hyväksi sikatiloilla. Vaikka jo nyt sikatilat etelässä hankkivat koneita keskimäärin 350e/ha enemän, palkkaavat henkilöstöä 15000 eurolla enemän vaikka eläinmääristä ja hehtaareista laskennallinen työtuntimäärä on lähes sama. Tarvikkeita hankitaan 100% enemän etelässä vaikka myyntitulot pohjois- ja itäsuomessa vain kolmanneksen alemmat.
Tukipolitiikalla on etelään luotu isommat= kilpailukykyisemmät yksiköt joiden laajentuminen alueella on ollut helppoa ab alueen nautatilojen ollessa tukikuopassa.
Näiden poliittisila päätöksillä ja hallinnon toimesta luoduilla tuotannollisislla olosuhde-eroilla on sikatilan tuloihin jo nyt paljon suuremmat vaikutukset, kuten kirjanpitotilojen tuloksista b ja c1 alueiden välillä näkyy, kuin tuo populistien halveksuttavasti viljelemä "20 sentin tukiero viiden vuoden kuluttua vuonna 2014"... tuossa valheessa ei ole huomioitu dekoplaksen vaikutusta, eli suuri osa pohjoisen eläinyksiköistä jää tuettomaksi kun siantuottaja parkoja juoksutetaan solidaarisuusleikkauksilla keskittymiseen ja ylituotantoon ja edelleen leikataan lisää koskaa tuotetaan liikaa..
Ja tämä menettely viitemäärän laskennassa on luonnollista jatkoa sortamiselle