Täältä lähti jyräkombi & jyrsin-yhdistelmä vaihtoon. Eivät tulleet tiensä päähän. Kyntäjä/kylväjä sai vain tarpeekseen… Lopullinen päätös syntyi keväällä, taas kerran kylvörivin hukuttua pölypilveen. Osallisena kyllästymiseen oli myös, etteivät taaskaan kaikki siemenet päätyneet muokkauspohjaan. Joskaan se ei tänä vuonna muodostunut ongelmaksi. Siemenet saivat kyllä vettä...
Loimaan kokeisiin tuli perehdyttyä, ja netissä käytyihin keskusteluihin, antaumuksella. Tarkoituksena tietenkin lukea käyttäjien kokemuksia. Aika vähän aiheesta löytyi tuoreita keskusteluita. Ja löytyneissäkin oli havaittavissa fanaattista ilmapiiriä, suuntaan jos toiseen.
Myönnettäköön, että omana vahvana ennakkosuosikkina kuitenkin oli VM. Tarkoituksena kun kuitenkin on siirtyä ”aitoon” suorakylvöön. Ja näin ollen pellot jäävät nyt syksyllä muokkaamatta.
Rapid on varmaankin pätevä kampe. Kuvittelen, että se kestävyydessään pesee kotimaiset kilpailijansa. Suorakylvimeksi siitä uskoakseni, ei ainakaan savimaille, ole. Ja diskien kanssa ei kolmen metrinkään kone ihan ”pienillä” voimilla pellolla kohtuudella etene. Savimailla ei edeltävästä äestyksestäkään oikein voine luopua.
Lopulta päädyin kuitenkin, täysin yllättäen, merkkiin jota en alun perin edes harkinnut, Semeatoon. Kun nimittäin vertasin vaikkapa sen järeyttä näihin kotimaisiin tuotteisiin, ei jäänyt epäselväksi mikä kone, todennäköisesti, on tehty kestämään…
Tummia pilviäkin horisontissa siintää. Semeaton käyttökelpoisuus, muokatun kylvöön ainakin, arveluttaa, useammastakin syystä. Koneen paino on panssarivaunun luokkaa (korreloinee kestävyyden kanssa), ehkä tonnin verran Vieskalaista painavampi? Kylvösyvyyden säätäminen ei onnistukaan noin vain, johtuen vaihdettavista syvyydensäätökiekoista (hankittava tai lainattava erikseen). Ja vakio, 2,5cm, syvyys on vähänlaisesti muokatulle.
Toisaalta taasen, noitakin mainitsemiani ominaisuuksia voinee suorakylvön vinkkelistä tarkastellen pitää vain etuina.
Ehkäpä kosmeettisena poikkeavuutena voisi arvostella syöttökammioiden hieman krouvia mallia. Kuitenkin, Loimaalla ainakin ovat syöttömäärät olleet kiitettävän tarkkoja. Lähellekään moisia tarkkuuksia en ole Optiseedini kanssa ikinä päässyt!?! Kyllä on kiertokokeita saanut vääntää hiki hatussa, ja siltikin lopputulos on saattanut yllättää. Paras säätötapa on ollut ajaa laatikot mahdollisimman tyhjäksi, ja sen mukaan sitten muuttaa säätöjä lähemmäksi haluttuja, grrr!
Sitten; jälkimarkkinat Semeaton, tai jonkun muun vastaavan, ovat hieman arvattavasti kyseenalaiset. Tässä kohtaa taasen lohduttaudun sillä, että kone on tarkoitus pitää… Tietenkin, jos jostain syystä paljastuisikin, että tämä tekniikka ei nyt toimikkaan toivotusti, on tilanne hieman heikko. Mutta, jälleen palaan Loimaan testeihin; siellä kone on pärjännyt tasaisen mainiosti. Enkä näe mitään suurempaa syytä, miksi se ei toimisi myös omilla pelloilla. Kyse ei ole kuitenkaan mistään uudesta tai tutkimattomasta asiasta. Joku VM varmaan on helppo markkinoida eteenpäin, sillä lienee jo vakaa maine. Mutta kuitenkin, kun tarkastelee lähemmin sen teknisiä ratkaisuja, vaikuttavat ne huomattavasti, esim. Semeaton rakenteita heppoisimmilta, yllättävänkin kevyiltä. Uskon, että Semeato on rakennettu huomattavasti isompia kylvöaloja varten, siis järeytensä puolesta, tämän pitäisi olla selvä etu.
En myöskään väheksyisi koneiden huollettavuutta. Joissakin merkeissä vantaistohässäkkä saa kyllä todellakin päänsärkyä aikaiseksi. Nähtäväksi jää, mikä osa-alue Semeaton kanssa saa käden hamuamaan Aspirin purkkia.