Lohkolla oli -14 ohran jälkeen runsaasti juolatupsakkeita. Glyfotuskelejä ei oikein ollut, joten -15 ja -16 kevätvehnällä pidettiin homma hallinnassa Attribuutilla. Juola ei juuri haitannut vehnän kasvua, jäi matalaksi alle eikä tähkinyt. Viime syksynä luulin puinnin jälkeen keliä olevan ja päätin yrittää lopullista ratkaisua. Gyfotin 360:llä lokakuun alussa pari viikkoa puinneista - saderopsaukset oli hakannut pahnoja maahan ja juola tullut suht hyvin läpi, sekä oli pääosin vihreää. Ajattelin, että kun kerran ko. lohko jää sängelle talveksi (jäänyt jo 7 vuotta), niin saa sitten vaikuttaa talveen asti rauhassa.
Lokakuun lopulla ehkä oli ruskistumista havaittavissa, mutta toisaalta niin oli pyörtänöissäkin vapaasti rehottaneissa juolissa ja heinissä. Liekö yleensä tuohon aikaan jo viherkasvut haltissa ja kuivahtamaan päin. Aloin toivoa myös kevätvaikutusta, vaikken siihen uskokaan.
Annoin lohkon olla ja kuivua keväällä rauhassa, eikä lautasmuokkailun aikaan toukokuun puolenvälin paikkeilla ollut juolatupsaissa eloa havaittavissa. (Viereinen vastaavasti saastunut ohransänkilohko jäi syksyllä myrkyittä ja se alkoi jo vihertää odottaen Powermaxia.) Muokkaukset sujui ihmeen hyvin, ei tukkeutumista, kuten edellisenä keväänä, vähän s-piikkiäes ja laahavantaan jälkiäes ripotteli juuria. Kaura lähti hyvään kasvuun, eikä pensomisvaiheessa montaa juolapaikkaa ollut havaittavissa - näytti siis syysmyrkytys onnistuneen.
Puidessa totuus paljastui. Juolavehnätupsakkeita oli jokseenkin samoissa paikoissa ja yhtä laajoina, kuin runsasta vuotta aiemmin. Ne olivat kasvaneet loppukesän ja alkusyksyn aikana ja eivät onneksi paljon olleet häirinneet kauran kasvua, sato oli hyvä. Puintia vähän häiritsivät. Viereisellä ohralohkolla Powermax toukokuun lopulla ja 5-6 pv odotus ennen lautasmuokkausta oli sen sijaan tehonnut; tupsakkeista n. 90-95 % oli puidessa täysin kadoksissa, vain muutama oli jäänyt henkiin ja nekin olivat pienempiä.
Näyttää siis siltä, että myöhäinen syysmyrkytys 360:lla onnistuu huonommin, kuin myöhäinen kevätmyrkytys tuplaväkevyyksisellä. Koska kauralohkolle ei sateiden takia saanut syyskasvia, täytyy sen sänki nyt sitten ajaa keväällä väkevällä glyfolla. Vain puolentoista vuoden jälkeen edellisestä myrkytyksestä. Eli kevätvehnä rajautuu pois, kun kylvö menee myöhäiseksi.
Jos puintien jälkeen ei pääse syyskuun puolenvälin paikkeilla myrkyttämään, taidan alkaa kategorisesti jättää homman kevääseen. Kovin taajaan en kuitenkaan haluasi glyfoa ajaa pellolle eliöiden ja pohjavesien haitaksi. Mielestäni glyfoilussa pitäisi päästä pelkällä viljakierrollakin tilanteeseen, jossa myrkytetään korkeintaan vain noin joka viides vuosi.
Joku ihmetteli, miksei nuoriso enää kynnä, vaikka sillä voitaisiin vähentää glyfon käyttöä. Näinhän se on, ja itse ainakin mieluusti kyntäisin. Mutta tukipolitiikka on ajanut siihen, että on pakko jättää paljon sängelle. 56 e on iso raha, varsinkin kun pudotusta on tullut joka tapauksessa. Toki nykyisin, pohjosi-Euroopan ilmaston kylmetessä, myös lisääntyvät syyssateet estävät syyskyntöä.
