Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 5

Viestit - hiihaamees

Hinnan ero on huima normaaliin traktoriin esim. koko luokassa 130 hv 45 th euroa.

Onkohan SASin lääkitys kohillaan, taitaa nimittäin olla halvin 130hv portaaton traktori Fendtillä? Jos jollain on halvempi, niin kerro mikä, muut voimansiirrot voivat ovat oma lukunsa, koska niitä ei voi verrata keskenään portaattoman kanssa (Ainakaan Vallulta ei taida löytyä verrokkia ko. teholuokassa?)  :D.


714 (uudella ohjaamolla) kuormaajalla oli joku 185t€ eli aikas halpa  ;D  :o Taitaa noissa isommissa mennä jo reilusti yli 200 toi hinta   ???
145hv traktorista noin paljon :o Kai tuo on edes listahinta?

 Onko kellään KM-traktoritaulukkoa lähellä? Katsokaa sieltä 714 hinta + kuormaaja sovitteineen n. 9 tonnia. Jotain pikkusälävarustetta ehkä päälle, muttei välttämättä hirveesti. Ai niin: Pakollinen maalaus tekee yli tonnin lisähintaa!
148700 euroa sis.alv.  On muuten koko taulukon kallein traktori kilowattia kohden.
..ja eniten vakiovarusteltu. Lisaa muihin 20000e lisavarusteet, niin ollaan lahella vertailukelposta. Voi se silti jaada kalleimmaksi, mutta ero pienenee aikapaljon.
Joo, toki näin varmaan on.

Mulle tehdasuusi traktori on tällä hetkellä lähinnä teoreettinen ajatus ja sittenkin riittäisi aika paljon vaatimattomampi kone.  ;D

Jokainen ostaa tarpeisiinsa ja taloudellensa sopivimman koneen, mutta ajattelin hieman ravistella ajatusta vertailusta oikeaan suuntaan, eli verrataan vain saman kokoisia, vastaavaalla voimansiirrolla (portaattomalla) sekä samanlaisella varustuksella. Mikäli vastaavaa varustetta ei löydy, niin sillekin pitäisi laskea jokin arvo. Niin saa rakennettua vertailukelpoiset tarjoukset ja voi tehdä päätökset kiihkoilematta ;). Kieltämättä hinnat on pompsahtanut aika korkealle, eli ei ihan pikkurahalla tahdo päästä vaihtamaan, mutta hinnat ovat nousseet kaikilla ja tuntuu että muut ovat ottaneet Fendttiä hinnoissa kiinni.
714 (uudella ohjaamolla) kuormaajalla oli joku 185t€ eli aikas halpa  ;D  :o Taitaa noissa isommissa mennä jo reilusti yli 200 toi hinta   ???
145hv traktorista noin paljon :o Kai tuo on edes listahinta?

 Onko kellään KM-traktoritaulukkoa lähellä? Katsokaa sieltä 714 hinta + kuormaaja sovitteineen n. 9 tonnia. Jotain pikkusälävarustetta ehkä päälle, muttei välttämättä hirveesti. Ai niin: Pakollinen maalaus tekee yli tonnin lisähintaa!
148700 euroa sis.alv.  On muuten koko taulukon kallein traktori kilowattia kohden.
..ja eniten vakiovarusteltu. Lisaa muihin 20000e lisavarusteet, niin ollaan lahella vertailukelposta. Voi se silti jaada kalleimmaksi, mutta ero pienenee aikapaljon.
Lainaus
Fentin myynti takkuaa saksassa vain 20 % osuus top kymmenen listalla.

mites muut? Olkoon vaikka top 1000, jos keikkuu mitalisijoilla ;). Niin kenellä takkuuaa :),eiköhän JD ja Fendt taistele sijoista 1 ja 2 Saksan markkinoilla, vuorovedoin?

Se variohan on tuplasti portaaton niinkuin Wille ja samalla vetoteholla ainakin takaperin  ;D

Mielenkiinnosta vaan, mitä sinä vedät takaperin, en ole nähnyt koukkua kuin takana?

Veikkaan että takaperin ajettaessa siellä on niittokone takanostolaitteessa, joka on taakse ajettaessa etupää. Silloin voimaa tarvitaan ulosotosta niittokoneen pyörittämiseen ja pelkkään koneen liikuttamiseen tarvittava (voimansiirron kautta kulkeva) nopeus/ teho/ polttoaineenkulutus on aika pienessä roolissa kokonaiskulutukseen verrattuna. Olisikin hauska testi kun koneilla niitettäisiin pitkiä pätkiä taakseajolaitteistolla ja vertailtaisi sitä realikulutusta. Olisiko sillä Varion toimintamallilla niin paljon merkitystä polttoainetalouteen kuin moni haluaa uskoa, kun työlaite kuitenkin syö suurimmat tehot mekaanisella PTO -välityksellä?

Pari kertaa olen tuon pulpettisysteemin nähnyt ja kääntöön menee n. 20s, jos ohjaamo ei ole täynnä tavaraa (pitää ottaa penkin takaa/ sivulta kaikki ylimääräinen pois, jotta mahtuu pyörimään). Sen jälkeen kulkeminen tapahtuu selkänojan ja tuulilasin välistä.
Toi Fendt 818 on vaihdettu Agrotron TTV 630 . Yhden tutun kone tuo .

Paikallinen Valtun dealeri (Fendt mjä) kotoisin "sieltä" ja syvältä, suututti ja tässä tulos  :P
Olis se pontevaa kun pystyis heti vaihtaan koko kaluston merkkiä,jos omamyyjä ei tarpeeksi pokkuroi :o

Voisko olla ostajan tiliotteessa vika? Vai onko vika aina myyjässä, ookko kysyny mikä oli myyjän kanta? Mihin päin Suomea tämä sijottui, onko myynyt muille vai ollut myymättä muillekin??
Se reitti menis pahki mun ruismaan. Eituu kauppoja.

Ei niiden peltojen peltojen poikki ole pakko reittejä vetää, metsässä on paljon enemmän puita (yleensä ;)) kuin pelloilla..

Uskon että päisteellä / tai metsän puolella pellon reunassa olisi mahdollisuus ajaa haittaamatta kesän kasvustoa. Peltojen kiertämisessä ei mielestäni ole mitään ongelmaa, taas metsäpätkällä takaisin linjan alle.

Kyllä fiksu/ kaikkia hyödyttävä ratkaisu löytyy jos sitä halutaan etsiä. Ainoa miinus pellon kierrossa on että kiertelevä reitti sitoo käyttöönsä maapohjaa enemmän kuin suora reitti, mutta plussia ja miinuksia vertailemalla se fiksuin vaihtoehto saataisiin ratkaistua.
Onhan tuolla kelkkapalstoilla heitelty ilmaan ajatusta että tehtäisiin tiettyjen linjojen alle reittejä, jotka on jatkuvassa ajossa. Silloin siinä pysyisi ura auki ja kova pohja jota pitkin sähkömieskin pääsisi rivakasti paikalle. Samalla reiteillä olisi jatkuvaa kontrollia, eli vikapaikkoja olisi bongaamassa moninkertainen joukko ihmisiä.

Nuo sähkölinjan aluset on edelleen kunkin maanomistajan omaisuutta, joten se on maanomistajasta kiinni saako siihen reittiä tehdä.
Kelkkamiehet lähtee varmasti ajamaan sinne minne lupa saadaan, mutta kyllä niiden pohjien teot alkaa heti kun lunta on riittävästi, ei siinä 50cm puutereita ja ongelmia odotella  ;D. kaikki maanomistajat vaan laittamaan nimiä lappuihin ja ilmoitusta paikallisille kelkkakerhoille, että mistä sitä linjanalustaa löytyy, kelkkakerhothan kunnostelee uria siltoja jne, jotta pätkä on talvella ajettavissa, joten kesällähän siinä olisi hyvä kulkea kun kelkat on lomilla.
Meillä apila kuolee paikasta josta kelkalla on ajettu pienen lumen aikana -> Pelloilla ei rallia ajeta. Metsissä ajellaan hyötyajoa, se on sellaista tosimiehen hommaa  ;D

Uskonpa että väärät ilmanpaineet traktorin renkaissa tai tuuli aiheuttaa neliömääräisesti enemmän tuhoa pelloille kuin kelkat, apilasta en tiedä, joten luotan sanaan että kelkoista ne ei tykkää. Monen ystävän pellolla on jaettu kelkalla ja kesällä kelkkareitit näkee vain jätkänristeistä, eli ei mitään vaikutusta, kunn ne sijoittaa oikealle kohdalle ja merkkaa hyvin, ettei porukka harhaannu kurvailemaan... Mulla menee reitti maalämpöputkien yli ilmsan haittaa ja etäisyys 1,2m.., jos salaojaputket jäätyy, niin ne on asennettu väärin.. Eikö reittiä voi neuvotella niin että ne ei haittaa ja ne voisi olla esim. 3m leveitä/ mennä linjojen alla, pellot voisi kiertää jos mahdollista (vaikka ei siitä mitään haittaa ole)?
Vapaa sana / Vs: Maastoliikennelaki
: 10.01.11 - klo:17:42
"Itsellä on sellainen metsäpalsta että tie keskellä ja molemmin puolin sitten poikkeillaan tiheällä välillä tieltä aina palstan rajoille asti. Kelkkareitti kummalle puolella tahansa tuota tietä tarkoittaisi toistakymmentä liittymää jos haluan säilyttää nykyiset ajourani. Kivaa?"

-> Luulisi tuossa joku tolkku olevan että laittaisivat sen kiertämään reunaan niin että liittymien määrä on minimi, eli se sinun keskustien yli menisi ura sinne palstan reunalle, missä se kulkisi tien suuntaisesti= kelkkailijoille 1kpl tien ylitys Stop -merkkien kanssa, vielä jos tie on lingottu tai tuo yksi kohta on työnnetty puhtaaksi, niin ajouriakaan ei jää tielle, jolloin molemmat pääsevät kulkemaan rauhassa? Ei se kivaa ole, mutta jos se kohdalle osuu, niin kai siinä jotain järkeä käytetään? Onko sulla uhka että ura tulisi sinne, jos on niin kato passelimpi paikka valmiiksi, jotta vaikutus on mahd. pieni. Uskoisin että aika vähän tulee olemaan uria paikoissa, jonne lyhyelle metkalle jouduttaisiin tekemään parikymmentä liittymää, ei siinä olisi mitään järkeä!

No en ole asian ammattilainen, joten en tiedä miten suunnitelmia tehdään, maalaisjärkeä voisi käyttää kyllä siinä hommassa hyödyksi että kaikki voisi tehdä töitään, kuten ennen ;).
Vapaa sana / Vs: Maastoliikennelaki
: 10.01.11 - klo:14:40
Ihan huomion arvoisia huolia, omat ajatukseni ovat seuraavat:

"JA kukakohan moiset risteykset tekee ja kustantaa? MAANOMISTAJA"
-> Uskoisin kyllä että reitin ylläpitäjä, jos reittiluonnokseen on huomioitu liittymä. Ja täytyyhän niihin liittymiä tehdä, että maanomistaja pääsee omille mailleen järkevästi, ei niitä ajouria sinne perämetsään kuitenkaan niin tolkuttoman paljon mene? Vai kuinka teillä? Itse en ainakaan hyväksy jos joudun antamaan linjan alusen reittikäyttöön ja omalla kustannuksella rakentamaan liittymän siihen ajouran kohdalle, josta pääsen linjan toiselle puolelle loppupalstalle!

"Reiteistä on tarkoitus tehdä varsinainen verkosto, tuhansia kilometrejä. Millä ilveellä luulet poliisin kykenevän  jokaisen uralta poikkeajan tekemisiin puuttumaan? JA niitä poikkeajia ja U-käännöksen tekijöitä riittää..."

-> Varmaan niitä poikkeajia riittä aina, mutta uskon että se vähenisi, koska selkeät reitit ja reittimerkinnät vähentäisivät eksymisiä ja niiden seurauksina tulevia U-käännöksiä/ turhia jälkiä. Mutta ei niitä kokonaan saada pois koskaan, koska ainahan joukkoon mahtuu, toisaalta säännöllisempi liikenne reitillä voisi vähentää sooloilua, koska kiinnijäämisen riski (muiden kelkkailijoiden toimesta) kasvaa. Minä ainakin olen sen verran k***ä jätkä että hölmöilystä saa tietää kaikki (jos rekkarin saa ylös niin ilmoitus poliisille), julkinen häpeä on kyllä yksi parhaimmista rajoituskeinoista ;).

Muutenkin vapaampi, RAKENTAVA, kaksisuuntainen tiedottaminen maanomistajien ja kelkkailijoiden välillä vähentäisi aiheetonta kitkaa. Osa nuorista (ja miksei vanhemmistakin) kelkkailijoista hölmöilevät ajattelemattomuuttaan/ tietämättömyyttään. Tarkoitan sitä että he eivät välttämättä tajua koskemattomana lumipeitteen alla olevan taimikkoa, joka on sinne tarkoituksella kovalla työllä istutettu. samoin eläinten aitausten lähellä menevällä reitillä ei moni tule ajatelleeksi nopeuden laskua, joka pitäisi eläimet rauhallisena. Sama koskee toki asutuksen lähellä menevää reittiä, tuntuu että olisi keskellä erämaata ja vinguttaa sitä vehettään, vaikka kuusikon takana saattaa olla asutusta, joka häiriintyy äänestä. Näitäkin ongelmia saataisiin vähennettyä tarkoituksenmukaisilla nopeusrajoitusmerkeillä lisäkilvin (josta käy ilmi nopeusrajoituksen syy). Se toimisi paremmin kuin pelkkä rajoitus.

Muutenkin noihin ääniin voisi kelkkailijat kiinnittää huomiota, siis pidetään niissä koneissa ne perusvaimentimet eikä lähdetä terrorisoimaan niiden mökäpönttöjen kanssa, ne pitäisi lailla kieltää! Tavallinen kelkka lumipeitteisessä maastossa perusvauhdilla on loppujen lopuksi melko äänetön peli (naapurin Harrikan kuulee talon sisälle asti vaikka sillä ajetaan kauempanakin, kelkan taasen pitää tulla pihaan että sen kuulee).

Suurin osa osaa käyttäytyä ja käyttäytyy kun ongelmat tiedostetaan/ niistä tiedotetaan. Lopuilta voi pölliä matot alta:).

Vapaa sana / Vs: Maastoliikennelaki
: 10.01.11 - klo:08:10
"Linjan alla tai ei, niin omistaja ei olisi enää oikeutettu kulkemaan reitin poikki. Jos kelkkailija kaatuu maanomistajan traktorinjälkiin reitillä, on MAANOMISTAJA KORVAUSVELVOLLINEN."

->Sitä varten voi tehdä "risteyksen" johon ei jäljet jää ja josta pääsee yli.

"Naiivia ja vähintäinkin kaksinaismoralistista on ruveta spekuloimaan luonnon kuormituksen tasoa, elintarviketuotannon ja luonnossa tapahtuvan moottoriharrastuksen välillä. Kaikesta ihmistoiminnasta seuraa luonnon kuormitusta. Toinen vain on välttämätöntä jokapäiväiselle elämälle, ja toinen silkkaa uusiutumattomien luonnonvarojen harrastekäyttöä."

-> Kaikki tietää että elintarviketuotanto on tärkeää (toivottavasti ;)) ja toinen on vaan harrastus, mutta niiden reittien luontoa rasittavat päästöt pitäisi suhteuttaa näihin muihin päästöjen aiheuttajiin, luonto ei kysy oliko se työtä vai ei, se vaan kuormittuu eri määriä.

"Vai voisivat poliisit valvoa reittejä? Täällä kaakossakin on kyliä joihin poliisia ei virka-ajan ulkopuolella saa kuin tuurilla alle tunnissa paikalle. Mistä lie repisivät resurssit reittien valvontaan, eivät mistään!"

-> Resurssit on ongelma, mutta reiteille saattaisi kelkkapoliiseja riittääkin, kun reitti on hyvää ja yksi poliisi voi päivässä kattaa suuremman alueen (ne on poikia ne Kissalan pojatkin, tykkäävät ajella luonnossa ;))

Vapaa sana / Vs: Maastoliikennelaki
: 09.01.11 - klo:23:47
eikö niitä reittejä voisi rakentaa jo lunastetuille sähkölinjoille, jotta lisämenetyksiä ei tulisi. Myrskyjen / lumikuormien aikana pääsisi huoltomiehetkin nopeammin paikalle ja sähkökatkot lyhenisi?

Eiköhän noista kelkoista ja luonnon kuormittamisesta maatalous -sanan yhteydessä ole hiukka kaksinaismoralistista puhua... Meluhaittaa taasen aiheuttaa pystykorvakin...

Pakkolunastuksella ei tosin ole yleensä myötämielisyyttä saatu, joten nuo linjojen hyödyntämättömät maapontentiaalit (mm. sähkölinjojen alla) voisivat olla sopiva pohja keskustelun aloitukselle ja nehän kattavat koko valtakunnan, jolloin reittiverkosto laajenisi ja saisi vaihtelua sille 400m ringille. Ne reittien ulkopuolella taimikoita niittävät pöllöt ovat usein kyllästyneet siihen rinkiin, samalla valvonta helpottuisi, kun Poliisit voisivat ratsata reittejä.

Olisiko Herra Heinämäen mailla pakkolunastettuja linjanalusia, jonne kelkkailijat voisi ohjata ilman lisäkustannuksia? Vaarallisuudesta ja turhanpäiväisyydestä keskustelu on aina mahdollista kun kyse ei ole ansiotyöstä.

Minua ei ainakaan haittaa jos maitani halkovan voimalinjan alle tulisi reitti, mielummin nuoriso metässä kelkalla kuin corollalla kujilla.
Ursula Fucks..... :D

Nimen puolesta suoraan alan elokuvaan. ;D

jos mun saksan kielitaito muistaa oikein niin fuchs= fox= kettu

korjatkaa jos väärässä
Ei näkynyt ylivoimaista kuormauskonetta peltopäivillä, mut tuli ajeltua 311, 415 ja 823 varjoilla.

Täytyy sanoa että kyllä varmaan tympäsesis ajella vanhan mallisella 800 sarjalaisella, on tuo uusi koppi jo sevverran viihtyisämpi. Ojalan isännänkin kiireen kaupalla laitettava vanhat romut kiertoon ja uutta tilalle. Hallintalaitteet ja terminaali on mukavan loogisia, siitä ei pääse mihinkään.

311 mallissa toisaalta viehätti ja toisaalta ärsytti toimintojen mekaanisuus. Ek ohjaus vaikutti varmatoimiselta kun keppi toimii suoraan lohkoon menevillä tangoilla. Käsijarrun kytkentä tympiän vanhanaikainen, toki esittelijä sanoi sen olevan joku sakemanni määräysten mukainen. Ja se ruori... Aika karutekoinen se ohjaamo näissä pikkusarjoissa, kovaa ja ohutta muovia ja muovin ja raudan liitoskohdassa silikonimälli pruutattuna. Ei ole liikaa paneuduttu epäolennaisuuksiin  ;D



missä nää oot ollu: http://www.fendt.fi/uutiset_fendt-uutiset_1495.asp

ohessa mukana olleet koneet:
209V Vario TMS (kapea malli)
209 Vario TMS Cargo kuormaaja
312 Vario TMS + SR460
415 Vario TMS Cargo kuormaaja
718 Vario TMS Cargo kuormaaja
820 Vario TMS + Twister
828 Vario TMS + Köckerling Quadro
939 Vario TMS + Köckerling Vario

Itse en löytänyt 311, enkä 823 malleja, valmistetaanko sellaisia?



Tjaa ne olikin 312 ja 828, kuka noista romuista nyt niin tarkkaa lukua pitämään. En alkais noillakaan työkseni ajamaan 5 päivänä viikossa 8h putkeen.

Juu ei kannatakkaan, kyllä ne on tehty ihan oikeisiin töihin, eli pidempää päivää varten. Puuhastelijoille riittää heikommatkin vehkeet ;).
Sivuja: [1] 2 3 ... 5