Tuo "60 satoa jäljellä" on 1970-luvun myyttejä. Perustui sen ajan aktivistien puutarhapalstojen kompostiviljelykokeisiin, jossa oli verrattu brittiläisiä "tehovljeltyjä" vilja- ja rapsisatoja pienpalstan vihannessatoihin, ottamatta huomioon edes vihannesten vesipitoisuutta. Uudemmat kokeet näyttävät, että ns. orgaanisen aineksen tasoja ei pystytä kovin hyvin pitämään yllä luomuviljelyssäkään, orgaanista materiaalia pitää syöttää maahan monikertaiset ylijäämät, jotka sitten mikrobien aineenvaihdunnassa "palavat" hiljakseen hiilidioksidiksi, metaaniksi, liukoisiksi ravinteiksi.
Suurin maan hiilen haihtumista edistävä tekijä on pohjavesitasojen laskeminen ojituksella ja hapen saattaminen muokkauskerrokeen muokkaamalla. Tämä voidaan havaita soissa, joita ojiteaan, mutta joita ei edes viljellä ! Nämä toiminpiteet virkistävät mikrobitoimintaa ja hiilidioksidi- sekä metaanihengitystä. Tämä vaiva on sekä luomu- että tavanomaisen viljelyn ns, hyvässä kemikaalivapaassa viljelytavassa.
Satotasojen jatkuva nousu tehoviljellyillä pelloilla ei edes vahvista tuota maan viljavuuden ja edes "hedelmällisyyden" vähenemistä. Intian ja kiinan metsiä muuten on istutettu enemmän kuin koskaan, Uttar Pradeshin osavaltiossa istutettiin vuorokaudessa 49,3 miljoonaa puuntainta.
https://www.newsmax.com/TheWire/uttar-pradesh-tree-planting-india-guinness-world-record/2016/07/12/id/738283/
FAO:n mainitussa raportissa - jota itse en kyllä kehtaisi jakaa netissä enää osoituksena jostakin maanviljelyn ekokatastrofista - suurimmat luetteloidut tekijät eivät edes olleet tehoviljely vaan metsänraivaus, soiden ojitus, eroosio (joka syntyy mm. ylilaidunnuksesta ja maan muokkaamisesta), ja lopulta ilmastonmuutos, joka tekee toisaalle kuivuuskausia ja tulvia toisaalle. On aika härskiä vetää ilmastonmuutoksen ilmiöitä viljelyn piikkiin, koska ilmastomuutos on hiili- ja öljy- ja liikennevälineteollisuuden heiniä, eivät viljele kumpikaan. Loppukaneetissa myönnetään , että luomuviljely ei välttämättä ole ollenkaan ratkaisu, mutta heidän luomuparadigmansa mukaan se on paras kuitenkin.
Koska heillä ei ajatus taivu ajattelemaan muuta kuin luomua.
-SS-
Tuo 60 satoa jäljellä perustuu FAO:n 2015 tekemään selvitykseen, että on se vähän tuoreempi kuin 1970- luvulta... Myytti se toki voi olla, mutta onko meillä varaa olla huomioimatta sitä mahdollisuutta, että se voisikin olla näin? Pidän kuitenkin YK- tasoista tutkimusta ainakin jossain määrin luotettavana. Ainakin asioita olisi hyvä sitten tutkia lisää ja etsiä sellaisia tutkimustapoja, jotka olisivat toimivampia. Nykyinen tutkimustieto vaihtelee kyllä liian paljon! Lisäksi tuntuu siltä, että nykyaikainen tutkimus olisi useimmiten aivan liian tarkoitushakuista. Niin luomu-, tavanomaisissa- kuin kaupallisissakin tutkimuksissa.
Voi toki olla, että totuus löytyy jostain tuosta välistä. Kuitenkin olen sitä mieltä, että peltomaan hedelmällisyydestä ja kasvukunnosta huolehtiminen ei koskaan mene hukkaan.
Olen myös samaa mieltä siinä, että luomullakin on ongelmia maan hiilen hallinnassa. Syinä pidän itse turhan suuria muokkausmääriä ja liian pientä kasvipeitteistä aikaa vuodessa. Omalla kohdallani pyrin lisäämään yhteyttävää aikaa tehostamalla kerääjäkasvien määrää satokauden ulkopuolella ja siirtämällä entistä enemmän muokkauksia kevääseen. Oleellista saattaa olla yhteyttävän kasvimassan määrä sen jälkeen, kun viljelykasvi lopettaa yhteyttämisensä tuleentumisen alkaessa. Näin saataisi aikaan orgaanista massaa ja juurieritteitä mikrobien ravinnoksi. Syy siihen, miksi hiilen sitominen maaperään on niin hidasta on luultavasti se, että kuolleiden mikrobien massa maassa lisääntyy kovin hitaasti. Ranskan 4 promillea vuodessa onkin jo kova tavoite. Mikrobit tosiaan muuttavat biomassan osittain kaasuiksi ja ravinteiksi, mutta hyvin pieni osa jää mikrobiin itseensä ja sen kuollessa maaperään. Ja tuon viimeksi mainitun hiilen pitäisi olla pitkäkestoista.
Tuossa toisessa kappaleessa mainitsemasi pohjaveden laskeminen on varmasitikin se maa- ja metsätalouden suurin ongelma. Sitä voitaisi ehkä peltomaalla hallita jossain määrin säätösalaojituksella, jossa nostettaisi pohjaveden korkeus mahdollisimman ylös aina, kun liikkuminen pellolla ei olisi tarpeen. Ja ainakin karuilla soilla olisi syytä ennallistaa ja tukkia ojia, ellei ojitus ole tehostanut puuntuotantoa reilusti. Minullakin on tuollainen suoalue metsässä, ja sen ojien sulkemista pohditaan. Se on ojitettu joskus 1970 luvun alussa ja sieltä löytyy nykyisin muutama käkkäräinen kuitupuukokoinen mänty hehtaarilta...
Tuosta satotasojen noususta tehoviljellyillä pelloilla en osaa sanoa että tarkoitetaanko samoja alueita, en tiedä. USA:n keskiosista ainakin oli jokin aika sitten ohjelma, jossa arvioitiin satotasojen alkaneen pudota keskilännen preeria-alueilla. En löytänyt ohjelmaa nyt, enkä ole kovin varma siitä, että oliko kysymyksessä jonkilainen pidempi jakso. Toisaalta tuolla alueella on eniten alettu kiinnostua Cover cropseista ja jatkuvista kasvipeitteisyyksistä. Miksi? Turhaanko? Myös brittiläinen vehnäsatoennätysviljelijä tekee valtavasti työtä biomassan lisäämiseksi pelloillaan. Satovuoden lannoituksilla ja kasvinsuojelulla saatu supersato ovat suuren pohjatyön huipentumia.
Tuo FAO:n raportti pitää toki sisällään paljon muitakin asioita kuin peltomaan hedelmällisyyden muutokset. Siitä nyt vain sattui olemaan tällä kertaa kysymys. Siis ilmastonmuutoskasveista pellolla. On toki selvää, että suurimmat ongelmat aiheutuvat monista eri seikoista. Minäkin uskon, että jos vuosimiljoonien kuluessa maaperään muodostunut kivihiili, öljy ja muukin fossiilinen hiili vapautetaan ilmakehään vain parissa vuosisadassa, vaikuttaa se jotenkin johonkin. Miten, emme sitä voi tietää. Mutta voimme tehdä senkin asian eteen jotakin kukin omalla tavallaan. Ja uskollaan.
Pidän selvänä, että ihmisen pitää elääkseen tuottaa jotain päästöjä. Jos ne jotenkin voidaan kompensoida, olisi se koko systeemin kannalta suotavaa. Metsien kasvattaminen on meille varmaankin hyvä keino, mutta voidaanhan maaperästäkin huolehtia. Ja luomu ei välttämättä ole tosiaankaan ratkaisu. Kuitenkin se on suurimman osan tämän hetken tutkimustiedoista mukaan parempi ratkaisu kuin kemiallinen tehoviljely. Uskon vahvasti myös siihen, että tavanomaisellakin viljelytekniikalla olisi paljon mahdollisuuksia parantaa tilannetta. Kukaties paremmaksi kuin luomu. Jos keksitään tapa tuottaa hiiltä (hedelmälliyyttä) maaperään ja silti tuottaa korkea sato. Ja ne keinot vielä otettaisi käyttöönkin! Olisi se minusta hienoa. En ole ihan täysin puhdas luomu-uskovainen, mutta olen asiasta hyvin kiinnostunut, ja siirryin luomuun paljolti siksi, etten saanut peltojani kasvamaan nin hyvin kuin olisin halunnut. Maan kasvukunto oli jotenkin vain kadonnut. Nyt näyttää siltä, että kasvukunto on taas parantumassa, enkä ole enää kovin mahdottomasti tavanomaisen viljelyn satotasoja perässä. Voihan se olla, että olin vain huono käyttämään kemiallisia panoksia, mutta siltikin.