Lainaus käyttäjältä: SAS - 04.09.15 - klo:15:52

Olen monta vuotta teille ohjeistanut "suuret puolueet vievät Suomen tuhoon" nyt siihen voi lisätä että : kaikki nykyiset eduskunta puolueet vievät Suomen tuhoon.
Mitä tulee maidon tuotantoon se tulee lähimmän kymmenen vuoden kuluessa vähentymään ainakin 30 % koska yli 55 lopettaa ja jatkajaa ei ole.

Etelä-Suomen karjatalouden alasajo on ollut täydellinen hölmöntölväys kepulta ja ämteekoolta.

Mitään alasajoja ole tapahtunut, se on tapahtunut laiskojen etelän maitomiesten nillityksessä. Siellä etelässäkin on tekemisen meininki eräillä, 10-25 % paremmat investointituet sekä tutkimukset monelta taholta kertovat karua kieltään todellisten tuloerojen puuttumisesta etelän ja c-alueen välillä. Tässä taas yksi lisää https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/45642/Laura_Aho.pdf?sequence=1

Aika selkeä ero C-alueen hyväksi kannattavuuskertoimessa.

Aika selkeä ero C-alueen hyväksi kannattavuuskertoimessa.

Merkittävä??  0,05% yksikköä

"Kannattavuuskerroin saadaan, kun maataloustulo jaetaan oman pääoman korkovaatimuksen
ja oman työn palkkavaatimuksen summalla. Oman pääoman korkovaatimus
(5 %) ja oman työn palkkavaatimus (14,10 €/h) ovat tutkimuksessani kaikilla
samat, jolloin saadaan tiloista vertailukelpoisia keskenään. "

onko noin pieni ero edes millään huomattavissa?   ettei vaan pelkkää paperinmakua etitty?

Lainaus käyttäjältä: Järkimies - 04.09.15 - klo:22:54

Mitään alasajoja ole tapahtunut, se on tapahtunut laiskojen etelän maitomiesten nillityksessä. Siellä etelässäkin on tekemisen meininki eräillä, 10-25 % paremmat investointituet sekä tutkimukset monelta taholta kertovat karua kieltään todellisten tuloerojen puuttumisesta etelän ja c-alueen välillä. Tässä taas yksi lisää https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/45642/Laura_Aho.pdf?sequence=1

Tuo tutkimus niin sehän on sellainen "tutkimus" että se pitäisi työntää sinne minne ei aurinko paista. Siis kyllähän tuo palvelee tarkoitustaan opinnäytetyönä eli siinä että opiskelija on osoittanut kykeneväksi tekemään tuollaisen tutkimuksen.

Mutta peräti 11 tilan ainesstomäärällä niin tuo tutkimus tulosten tulkinnan suhteen on lähinnä vitsi. Eikä hyvä edes siinä. Sitten jos aletaan puhua satojen tilojen aineistosta niin satunnaisvaihtelu alkaa sen verran tasoittua että tuloksista voisi jotain johtopäätöksiäkin vetää.

Mutta että peräti 11 tilaa jotka vielä jakaantuvat siis kolmeen tukialueeseen B, C1 ja C2 eli vertailtavana on siis huimat 5 ja 3 ja 3 tilaa. Kuka tahansa tilastotieteiljä kykenee teille kertomaan että tuollaisella aineistolla tehty tutkimus on informaatioarvoltaan arvoton, satunnaisvaihtelu on liian suuri.

Tai saattaa olla että merkitsevyystasot ovat olleet kohdallaan luotettavuustasolla p < 0,05 mutta aineiston valintaan liittyy niin suuri riski että järki sanoo että informaatioarvo on nolla tai pienempi. Huomasinpa kun kahlasin läpi niin tutkimuksesta mielestäni puuttui kokonaan tilastollisen luotettavuuden arviointi. Ei olisi muuten mennyt yliopistotasolla läpi tällainen "tutkimus"...

Ainoa viittaus tulosten luotettavuuteen on sivulla 41 että

"5.2
Tulosten luotettavuuden arviointi
Tulokset  antavat  mahdollisesti  vääristyneen  kuvan  pirkanmaalaisen  maidontuotannon  kannattavuudesta,  sillä tiloja  on  Pirkanmaalla  yli  500 ja  tutkimuksessani  käytin vain 11 tilaa esimerkkinä. Kaikille tiloille on mahdotonta tehdä laskelmaa jo pelkästään ajan puutteen vuoksi. Lisäksi kaikki eivät halua tilastaan tehtävän laskelmaa,  eikä  tutkimukseeni  alun  alkaenkaan  ilmoittautunut  kuin  murto-osa  niistä , joille kirjeen opinnäytetyötäni koskien lähetin.

Tutkimustulos  on  varmasti  siitä huolimatta suuntaa  antava  ja  antaa  ainakin  tietoa oman  tilan  kannattavuudesta  niille  tiloille, joille  laskelma  tehtiin  keväällä  2012. Lisäksi  tutkimustulokseen  voi  vaikuttaa se ,minkä laiset  tilat  ottivat  vastaan  tarjouksen laskelmasta. Lähtivätkö leikkiin mukaan vain ne tilat , jotka tiesivät tilansa tuottavan tulosta?"

Mutta tutkimuksen ainoa arvo on oikestaan tässä että

"Parhaimman  tuloksen  yrittäjätulon suhteen sai tila, joka sijoittui B-tukialueelle tuloksella 155709 €/vuosi. Parhaimman  tuloksen  saaneella  tilalla  oli  suurin  osa  koneistuksesta  yhteisomistuksessa  kolmen  muun  tilan  kesken.  Tällä  tilalla  on  aktiivista  yhteistyötoimintaa. Kun omaisuudessa  ei ole  niin  paljon  rahaa  kiinni  ja  tuotanto  on  tuottavaa,  jää  rahaa  elämiseen  ja  tilan  kehittämiseen."

Eli jos ei hassata sitä tukirahaa siihen pihalla seisovaan venttiin ja bergmaniin vaan mietitään asiat niin että pärjätään niin on mahdollista tehdä tulosta. C-alueen tukitasolla vaan niin ei ole toistaiseksi tarvinnut tehdä vaan jopa perustelut tyyliin "rehut on tehtävä sekunnilleen ajallaan" ylimitoitettuun kalustoon on voitu tuen turvin rahoittaa. Tästä oli mielestäni keskustelua jossakin maitopuolen ketjussa ja Shrek kertoi urakoinnistaan tai siis siitä miten teettää urakalla. Mutta alempi tukitaso on johtanut etelässä siihen että rahaa ei voida hassata turhuuksiin C-alueen tyyliin ja jos kannattavuus on samassa tasossa niin se tarkoittaa vain sitä että C-alueen tuet on hassattu järjettömiin asioihin kun järkevästi toimimalla tulos voisi olla ihan toinen.

Näitä on muuten virallisempia tutkimuksia olemassa. Käykää googlaamassa. En tosiasioiden väittelyyn kehtaa aikaansa tuhlata eli tilojen kannattavuus on samaa luokkaa alueesta riippumatta. Minä menen töitä jatkamaan. Inttäkää rauhassa ja nillittäkää tarpeeksi

Lainaus käyttäjältä: Järkimies - 04.09.15 - klo:22:54

Mitään alasajoja ole tapahtunut, se on tapahtunut laiskojen etelän maitomiesten nillityksessä. Siellä etelässäkin on tekemisen meininki eräillä, 10-25 % paremmat investointituet sekä tutkimukset monelta taholta kertovat karua kieltään todellisten tuloerojen puuttumisesta etelän ja c-alueen välillä. Tässä taas yksi lisää https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/45642/Laura_Aho.pdf?sequence=1

Tuo tutkimus niin sehän on sellainen "tutkimus" että se pitäisi työntää sinne minne ei aurinko paista. Siis kyllähän tuo palvelee tarkoitustaan opinnäytetyönä eli siinä että opiskelija on osoittanut kykeneväksi tekemään tuollaisen tutkimuksen.

Mutta peräti 11 tilan ainesstomäärällä niin tuo tutkimus tulosten tulkinnan suhteen on lähinnä vitsi. Eikä hyvä edes siinä. Sitten jos aletaan puhua satojen tilojen aineistosta niin satunnaisvaihtelu alkaa sen verran tasoittua että tuloksista voisi jotain johtopäätöksiäkin vetää.

Mutta että peräti 11 tilaa jotka vielä jakaantuvat siis kolmeen tukialueeseen B, C1 ja C2 eli vertailtavana on siis huimat 5 ja 3 ja 3 tilaa. Kuka tahansa tilastotieteiljä kykenee teille kertomaan että tuollaisella aineistolla tehty tutkimus on informaatioarvoltaan arvoton, satunnaisvaihtelu on liian suuri.

Tai saattaa olla että merkitsevyystasot ovat olleet kohdallaan luotettavuustasolla p < 0,05 mutta aineiston valintaan liittyy niin suuri riski että järki sanoo että informaatioarvo on nolla tai pienempi. Huomasinpa kun kahlasin läpi niin tutkimuksesta mielestäni puuttui kokonaan tilastollisen luotettavuuden arviointi. Ei olisi muuten mennyt yliopistotasolla läpi tällainen "tutkimus"...

Ainoa viittaus tulosten luotettavuuteen on sivulla 41 että

"5.2
Tulosten luotettavuuden arviointi
Tulokset  antavat  mahdollisesti  vääristyneen  kuvan  pirkanmaalaisen  maidontuotannon  kannattavuudesta,  sillä tiloja  on  Pirkanmaalla  yli  500 ja  tutkimuksessani  käytin vain 11 tilaa esimerkkinä. Kaikille tiloille on mahdotonta tehdä laskelmaa jo pelkästään ajan puutteen vuoksi. Lisäksi kaikki eivät halua tilastaan tehtävän laskelmaa,  eikä  tutkimukseeni  alun  alkaenkaan  ilmoittautunut  kuin  murto-osa  niistä , joille kirjeen opinnäytetyötäni koskien lähetin.

Tutkimustulos  on  varmasti  siitä huolimatta suuntaa  antava  ja  antaa  ainakin  tietoa oman  tilan  kannattavuudesta  niille  tiloille, joille  laskelma  tehtiin  keväällä  2012. Lisäksi  tutkimustulokseen  voi  vaikuttaa se ,minkä laiset  tilat  ottivat  vastaan  tarjouksen laskelmasta. Lähtivätkö leikkiin mukaan vain ne tilat , jotka tiesivät tilansa tuottavan tulosta?"

Mutta tutkimuksen ainoa arvo on oikestaan tässä että

"Parhaimman  tuloksen  yrittäjätulon suhteen sai tila, joka sijoittui B-tukialueelle tuloksella 155709 €/vuosi. Parhaimman  tuloksen  saaneella  tilalla  oli  suurin  osa  koneistuksesta  yhteisomistuksessa  kolmen  muun  tilan  kesken.  Tällä  tilalla  on  aktiivista  yhteistyötoimintaa. Kun omaisuudessa  ei ole  niin  paljon  rahaa  kiinni  ja  tuotanto  on  tuottavaa,  jää  rahaa  elämiseen  ja  tilan  kehittämiseen."

Eli jos ei hassata sitä tukirahaa siihen pihalla seisovaan venttiin ja bergmaniin vaan mietitään asiat niin että pärjätään niin on mahdollista tehdä tulosta. C-alueen tukitasolla vaan niin ei ole toistaiseksi tarvinnut tehdä vaan jopa perustelut tyyliin "rehut on tehtävä sekunnilleen ajallaan" ylimitoitettuun kalustoon on voitu tuen turvin rahoittaa. Tästä oli mielestäni keskustelua jossakin maitopuolen ketjussa ja Shrek kertoi urakoinnistaan tai siis siitä miten teettää urakalla. Mutta alempi tukitaso on johtanut etelässä siihen että rahaa ei voida hassata turhuuksiin C-alueen tyyliin ja jos kannattavuus on samassa tasossa niin se tarkoittaa vain sitä että C-alueen tuet on hassattu järjettömiin asioihin kun järkevästi toimimalla tulos voisi olla ihan toinen.

Jaa niinkuin aikoinaan maitokiintiöön

Oikeesti on olemassa ihan yksittäisiä kummajaisia, joissa selvästikkään tuelle ei ole olosuhteista perusteltavissa olevaa haittaa, ainakaan niin voimakasta ja näissä on huomattavissa, että tuki on selvästi kannustanut laajentamaan ja siten ohjannut tuotantoa. Voisin heittää tähän ihan kärkitapauksen, mutta ei se kannata.

Tukialuevertailussa ei kannattavuuskerroin välttämättä kerro mitään.

Parempi tukisumma ei aina tarkoita parmpaa tulosta, vaan se on
saatettu hassata kalliimpiin rehuihin tai muuhun kirjanpitoon hukkuviin
menoihin. Työtuntimäärän kanssa on myös oltava tarkka, koska siinä on suuria vaihteluita. Yrittäjän on yleensä tarkoitus myös työllistyä yrityksessään, joten vaikka töistä selviytyisi lyhyemmässäkin ajassa, siihen käytetään koko päivä.

Just kattelin esitystä, jossa kerrottiin esim. se että kolmannes tanskalaisista maitotiloista tekee loistavaa tulosta ja kolmannes ihan surkeaa. Suomessa ihan sama juttu, tukialueesta riippumatta.

Just kattelin esitystä, jossa kerrottiin esim. se että kolmannes tanskalaisista maitotiloista tekee loistavaa tulosta ja kolmannes ihan surkeaa. Suomessa ihan sama juttu, tukialueesta riippumatta.

Sää neuvot kolmannesta kehnosti. Ja joista tykkäät eniten, saa parasta tietämystä.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 05.09.15 - klo:11:07

Just kattelin esitystä, jossa kerrottiin esim. se että kolmannes tanskalaisista maitotiloista tekee loistavaa tulosta ja kolmannes ihan surkeaa. Suomessa ihan sama juttu, tukialueesta riippumatta.

Sää neuvot kolmannesta kehnosti. Ja joista tykkäät eniten, saa parasta tietämystä.

Eihän se noin voi mennä.. Katsos jos Bäkkäri tahtoo oikein loistaa se neuvoo, noita huonompaan kolmannekseen kuuluvia oikein kunnolla ja rautakangista vääntäen ja työtunteja tuijottamatta, ja saa ne nousuun...niin taas on syytä röyhistää rintaansa ja sanoa, minä tein sen taas....

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 05.09.15 - klo:11:15

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 05.09.15 - klo:11:07

Just kattelin esitystä, jossa kerrottiin esim. se että kolmannes tanskalaisista maitotiloista tekee loistavaa tulosta ja kolmannes ihan surkeaa. Suomessa ihan sama juttu, tukialueesta riippumatta.

Sää neuvot kolmannesta kehnosti. Ja joista tykkäät eniten, saa parasta tietämystä.

Eihän se noin voi mennä.. Katsos jos Bäkkäri tahtoo oikein loistaa se neuvoo, noita huonompaan kolmannekseen kuuluvia oikein kunnolla ja rautakangista vääntäen ja työtunteja tuijottamatta, ja saa ne nousuun...niin taas on syytä röyhistää rintaansa ja sanoa, minä tein sen taas....

Vaikka bäkkäri miten neuvoisi huonointa kolmannesta, niin se huonoin kolmannes kuitenkin aina säilyy.

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 05.09.15 - klo:11:20

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 05.09.15 - klo:11:15

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 05.09.15 - klo:11:07

Just kattelin esitystä, jossa kerrottiin esim. se että kolmannes tanskalaisista maitotiloista tekee loistavaa tulosta ja kolmannes ihan surkeaa. Suomessa ihan sama juttu, tukialueesta riippumatta.

Sää neuvot kolmannesta kehnosti. Ja joista tykkäät eniten, saa parasta tietämystä.

Eihän se noin voi mennä.. Katsos jos Bäkkäri tahtoo oikein loistaa se neuvoo, noita huonompaan kolmannekseen kuuluvia oikein kunnolla ja rautakangista vääntäen ja työtunteja tuijottamatta, ja saa ne nousuun...niin taas on syytä röyhistää rintaansa ja sanoa, minä tein sen taas....

Vaikka bäkkäri miten neuvoisi huonointa kolmannesta, niin meillä on silti se huonoin kolmannes olemassa.

Mutta sen huonoimmankin kolmanneksen tulotaso ja tuotoskyky voisi nousta..ei olisi sitten niin huonoa kolmannesta..

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 05.09.15 - klo:11:07

Just kattelin esitystä, jossa kerrottiin esim. se että kolmannes tanskalaisista maitotiloista tekee loistavaa tulosta ja kolmannes ihan surkeaa. Suomessa ihan sama juttu, tukialueesta riippumatta.

Sää neuvot kolmannesta kehnosti. Ja joista tykkäät eniten, saa parasta tietämystä.

Se menee kyl niin, että joka on valmis parantamaan toimintaansa, niin parantaa sitä. Ulkopuolisilla vaikutteilla ei ole kauheasti väliä.

Nyt kaikki raha-asiat sössineet isännät hoi. Poroagria tarjoaa laskutaitoisia talousasiantuntijoita, reilua rahallista korvausta vastaan tietenkin 

http://viesti.proagria.fi/g/l/148553/41794028/682223/3427/1218/9