Luonnolla on vähän sellainen ominaisuus, että jos jonkin asia alkaa dominoimaan, niin se pyrkii ajamaan sitä tasapainoon tavalla tai toisella.
Me tiedämme yhä enemmän molekyylibiologiasta ja mikrobien merkityksestä, mutta emme edelleenkään voida ohjata tai käskyttää absoluuttisesti esim. bakteeria masa tai bakteeria sirkka. Voimme vain antaa niille suosituksia tai esim. väkivaltaa käyttäen tappaa niitä.
Voimme valmistaa glyfosaattia, joka tappaa kaikki kasvit tai sitten jättää tietyt kasvit eloon. Kuitenkin ilman lupaa on syntynyt itsestään kasveja, joita glyfosaatti ei tapa. Tässä on se juttu, jonka vuoksi totaalista luonnon hallintaa emme voi näillä työkaluilla saavuttaa.
Siksi ei kannata hokkuspokkus -temppuista haaveilla pelkkien levien suhteen. Mikä tahansa monokulttuuri ajaa itsensä lopulta alas, jos emme pysty ohjailemaan mikrobeja täydellisesti. Siksi leväsysteemi yksinään ei ole ratkaisu, vaan osa kokonaisratkaisua.
Jos hiilidioksidia pitäisi alkaa sitomaan, niin luonto kyllä ottaisi sen mielihyvin vastaan kasvien suuremman kasvun muodossa. Tämä tarkoittaisi metsittämistä ja monessa maailman maassa tilanne on päinvastoin. Jos ja kun ihmisten määrää ei saa harventaa miljardikaupalla, hiiltä voidaan ottaa ilmasta kasvien välityksellä ja pelkistää se kasvien molekyyleistä hiilen eri itsenäisiksi muodoiksi.
Tämän hiilen jatkojalostaminen esim. polttoaineeksi tai vaikka maahan upotettavaksi, vähentää tai ylläpitää ihmisen aikaansaamaa hiilidioksidin määrää ilmakehässä.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.