Joku sellainen keskimyöhäinen hyvä kevätvehnälajike pitäis löytää, kun en ole oikein tyytyväinen tohon Quarnaan, se on ollut pettymys. "Ennustan" (heh heh) että nämä kuumat kesät alkaa olla sen verran yleisiä nykyään, että vois alkaa viljellä vähän myöhäisempiä lajikkeita, kun kuitenkin aika etelässä viljelen.  En tosin mitään ihan Eposta tai Trappea uskalla kokeilla, vois tosin Eposta kokeilla  "kakkoslajikkeeksi" pienemmällä viljelyalalla, mutta sit joku uudempi lajike, kuten Sertori tai   Demonstrant voisivat olla kiinnostavia, myös Amaretto, Marble tai Zebra on  kiinnostavia vaihtoehtoja.   

Joku sellainen keskimyöhäinen hyvä kevätvehnälajike pitäis löytää, kun en ole oikein tyytyväinen tohon Quarnaan, se on ollut pettymys. "Ennustan" (heh heh) että nämä kuumat kesät alkaa olla sen verran yleisiä nykyään, että vois alkaa viljellä vähän myöhäisempiä lajikkeita, kun kuitenkin aika etelässä viljelen.  En tosin mitään ihan Eposta tai Trappea uskalla kokeilla, vois tosin Eposta kokeilla  "kakkoslajikkeeksi" pienemmällä viljelyalalla, mutta sit joku uudempi lajike, kuten Sertori tai   Demonstrant voisivat olla kiinnostavia, myös Amaretto, Marble tai Zebra on  kiinnostavia vaihtoehtoja.

Bjarnea parina Zebran kanssa yhtenä vuonna, juuri sellaisena kuivana kesänä. Zebrasta noin 4 tonnia, Bjarnesta kaksi tonnia, paikoin ei Bjarnesta jäänyt puimuriin mitään; harmaa savipelto vaan näkyi, vaaksanmittaista tiheää minikortta.
Eposta kolmena vuonna parina Zebran kanssa, yhtenä vuonna aivan ihmeellinen yli 6 tonnia, kahtena vuonna jäi tai pääsi samaan sadossa Zebraan verrattuna.
Demonstrant parina Zebralle, aivan identtinen sato, Zebralla oli vähemmän ns. panoksia.
Marble nyt parina Zebralle, Zebra orastui kuivassa nopeammin, tuli tiheämpi oras, vaikka itävyyden piti olla Marblessa parempi. Paljon eroa ei mielestäni olle kasvuston vihermassassa eikä tähkäluvussa. Zebrassa ei ole laikkua, Marblessa mielestäni vähän härmää, vaikka on saanut ruiskutuksen.

Kun Zebra tuli rinnan Kruunun kanssa, oli heti semmoinen olo, että Zebra jää. Sitten kaikki sanoivat , että hyh-hyh - vai että seepraa, pitää olla joko laatu- tai satotykki, eli vaikkapa Epos Trappe ja Amaretto ja Bjarne ja Quarna, Zebra ei kelpaa mihinkää. Aina vaan olen sen Zebran varmuuden vuoksi ottanut rinnalle, ja kyllä taitaa edelleen jäädä, ei stressaa puidessa eikä mene lakoon; ei ole tauteja, ei mikään savimaan satotykki, mutta ei semmoinen täyspaskakaan kuin esimerkiksi Bjarne.

Ja Zebrassa on sekin etu tällai keikkatyöläiselle, että voi katsoa viiikonloppuna, et joo on kypsää, tullaan seuraavana viikonloppuna puimaan. Saa kypsänä kuivuriin eikä mene sako ihan pikkusateista.

-SS-

Jos ajattelee Marblea laittaa, niin viihtyy hietamaalla (ks. kuva), ei toimi hiesulla.


06.07.2013, kylvöp. 14.05

-SS-

Jos ajattelee Marblea laittaa, niin viihtyy hietamaalla (ks. kuva), ei toimi hiesulla.


06.07.2013, kylvöp. 14.05

-SS-

Ei paha, vaikkei vettä ole vissiin paljoa saanu.

Tästä saattaa joku ottaa nokkiinsa siemenmarkkinoinnin puolella, mutta Marble ei todellakaan ollut poudankestävä lajike. Pouta nyt on meetrin mustanmullan sumujen pohjanmaalla monikäsitteinen sana; siellä "pouta" merkinnee puolikasta harmaata tihkusateista päivää raskaana roikkuvien ukkospilvien välissä; Meilläpäin™ "oikea pouta" tarkoittaa vapusta heinäkuun 15:een päivään kestävää tuulisen pistävää ja pölyistä kuloaikaa; semmosta et mettässä kuuset kuivaa pystyyn ja koivutkin kellastuu.

Marble hiesusavella, pH 6.5, hivenet laitettu ja ruiskutettu. Orastui hyvin.


Sitten multaisemmalla vesijätöllä Marble vasemmalla, Zebra oikealla.


Sitten vastaavassa sateettomassa rutikuivassa mäenrinteessä, jossa vettä ei riittänyt Skagenin rehevöitymiseen (etualalla) , niin Zebra on silti pitkää ja tähkä aivan eri mallia kuin 1. kuvassa:


Olikohan puolitoista litraa CCC ja kaksi Moddusta liikaa tuolle Skagenille

-SS-

Kai SS kiinnitti hintoja? Vehnällä ei tee juur nyt oikeestaan mitään eli eipä se taida ahdistaa vaikka vituiks män osa?

Kai SS kiinnitti hintoja? Vehnällä ei tee juur nyt oikeestaan mitään eli eipä se taida ahdistaa vaikka vituiks män osa?

Se taitaa olla TOS-siemen vuosi ens vuosi, eli kyl käyttöön menee. Ruis - siis tää nyt ei kuulu tähän keskusteluun, mut siis - ruis antaa nyt ainakin kylvösiemenen takasin, ei kun Reettaa vaan taas peltoon karrelle kuivaneen vehnän perään....

Reetta ei ole saanu kuin Y1 muutamasata  kiloa ja 50g Tooleria. Kun ei yritä mitään, niin ei tarvii ajaa ylös keväällä niikö monin paikoin Uudellamaalla on käynyt, olisko hybriidi ollut herkkä propikonatsolille ?



-SS-

Lainaus käyttäjältä: Vilja-Antti - 03.07.13 - klo:13:00

Joku sellainen keskimyöhäinen hyvä kevätvehnälajike pitäis löytää, kun en ole oikein tyytyväinen tohon Quarnaan, se on ollut pettymys. "Ennustan" (heh heh) että nämä kuumat kesät alkaa olla sen verran yleisiä nykyään, että vois alkaa viljellä vähän myöhäisempiä lajikkeita, kun kuitenkin aika etelässä viljelen.  En tosin mitään ihan Eposta tai Trappea uskalla kokeilla, vois tosin Eposta kokeilla  "kakkoslajikkeeksi" pienemmällä viljelyalalla, mutta sit joku uudempi lajike, kuten Sertori tai   Demonstrant voisivat olla kiinnostavia, myös Amaretto, Marble tai Zebra on  kiinnostavia vaihtoehtoja.

Bjarnea parina Zebran kanssa yhtenä vuonna, juuri sellaisena kuivana kesänä. Zebrasta noin 4 tonnia, Bjarnesta kaksi tonnia, paikoin ei Bjarnesta jäänyt puimuriin mitään; harmaa savipelto vaan näkyi, vaaksanmittaista tiheää minikortta.
Eposta kolmena vuonna parina Zebran kanssa, yhtenä vuonna aivan ihmeellinen yli 6 tonnia, kahtena vuonna jäi tai pääsi samaan sadossa Zebraan verrattuna.
Demonstrant parina Zebralle, aivan identtinen sato, Zebralla oli vähemmän ns. panoksia.
Marble nyt parina Zebralle, Zebra orastui kuivassa nopeammin, tuli tiheämpi oras, vaikka itävyyden piti olla Marblessa parempi. Paljon eroa ei mielestäni olle kasvuston vihermassassa eikä tähkäluvussa. Zebrassa ei ole laikkua, Marblessa mielestäni vähän härmää, vaikka on saanut ruiskutuksen.

Kun Zebra tuli rinnan Kruunun kanssa, oli heti semmoinen olo, että Zebra jää. Sitten kaikki sanoivat , että hyh-hyh - vai että seepraa, pitää olla joko laatu- tai satotykki, eli vaikkapa Epos Trappe ja Amaretto ja Bjarne ja Quarna, Zebra ei kelpaa mihinkää. Aina vaan olen sen Zebran varmuuden vuoksi ottanut rinnalle, ja kyllä taitaa edelleen jäädä, ei stressaa puidessa eikä mene lakoon; ei ole tauteja, ei mikään savimaan satotykki, mutta ei semmoinen täyspaskakaan kuin esimerkiksi Bjarne.

Ja Zebrassa on sekin etu tällai keikkatyöläiselle, että voi katsoa viiikonloppuna, et joo on kypsää, tullaan seuraavana viikonloppuna puimaan. Saa kypsänä kuivuriin eikä mene sako ihan pikkusateista.

-SS-

Quarna ei vaan toimi poutivilla mailla, joita itsellä on aika iso osa lohkoista.  Selllaisia kuivia hiesukumpareita monilla lohkoilla.  Korsi lyhyt, ja nyt vielä aiempia vuosia lyhyempi kuivuuden takia, ja multavammilla tasaisillakin  lohkoilla viime vuotta selvästi lyhyempi.   Zebra vaikuttaisi ihan kiinnostavalta, ei paljon moitittava löydy, jos siitä etsii tietoja googlailemalla, vaikauttaa  tasaisen varmalta lajikkeelta.  Toinen joka kiinnostaa ja jota mm. Tilasiemenen sivuilla kehutaan poudankestäväksi, on Amaretto, valkuainen tosin aika alhainen, mutta kun  viime vuosina on mylly- ja rehuvehnien hinnat olleet lähellä toisiaan, niin kyllähän suurempi sato kompensoi, vaikka valkuainen jäisi alle myllyrajan.    Vaatii ilmeisesti tosin aika kovat panokset, jotta satopotentiaali toteutuisi käytännössä, ja jos ei kelpaa myllyyn, niin sateisenakaan syksynä ei tarvi jännittää sakoluvun kestoa.

Epos, Trappe ja Amaretto. Jos kasvukausi on viime vuoden kaltainen eli viileä ja lyhyehkö, joudut odottelemaan lokakuulle että pääset noita kolmea parturoimaan pois. Sihen vielä pikku sateet ja kylmät yöt, menee satoisuus hukkaan kun löpörekka kärrää pöötä kerran viikossa kuivurin tiinuun.

Jos huhtikuussa pääsee kylvämään jotain noista kolmesta ja muistaa ettei ruiki liikaa tautiaineita, voi ne valmistua säädyllisessä ajassa. Noihan tarvii typpeäkin reilusti yli 200kg hehtaarille, sekään ei helpota valmistumista.

Epos, Trappe ja Amaretto. Jos kasvukausi on viime vuoden kaltainen eli viileä ja lyhyehkö, joudut odottelemaan lokakuulle että pääset noita kolmea parturoimaan pois. Sihen vielä pikku sateet ja kylmät yöt, menee satoisuus hukkaan kun löpörekka kärrää pöötä kerran viikossa kuivurin tiinuun.

Jos huhtikuussa pääsee kylvämään jotain noista kolmesta ja muistaa ettei ruiki liikaa tautiaineita, voi ne valmistua säädyllisessä ajassa. Noihan tarvii typpeäkin reilusti yli 200kg hehtaarille, sekään ei helpota valmistumista.

Joo (näin unta, että) Epos vaatii sen 150 kg sijoituslannoituksessa ja sitten kolme kertaa 30 l/ha typpiliuosta yhden kerran lippulehdelle, toisen kerran tähkimisvaiheen tautiruiskutuksessa ja kolmannen kerran ennen tuleentumista. Silloin valkuainen nousee aika tarkkaan 12.8 ja sato noin 6.5 tonnia /ha. Mutta muistakaa, tämä oli siis unennäköä, lannoitevalvonnalle tiedoksi. Kylvö 25-28.04 viimeistään. Ja helteinen kesä.  -zzzzzz-

-SS-

Quarna ei vaan toimi poutivilla mailla, joita itsellä on aika iso osa lohkoista......  Zebra vaikuttaisi ihan kiinnostavalta, ei paljon moitittava löydy, jos siitä etsii tietoja googlailemalla, vaikauttaa  tasaisen varmalta lajikkeelta.  Toinen joka kiinnostaa ja jota mm. Tilasiemenen sivuilla kehutaan poudankestäväksi, on Amaretto, valkuainen tosin aika alhainen.....

Amaretto. Tulet henkisesti pettymään Zebraan silloin, kun muut ottavat Trappeistaan 7-8 tonnin satoja ja Amaretosta 7 tonnia. Zebra nyt tuottaa vuodesta toiseen hyvin kapealla satoalueella 4 tonnia - 5.3 tonnia. Se on kylvä- ja unohda -lajike. Ei ole koskaan oikeasti tarvinnut tautiruiskutusta, jos ensimmäistä vuotta. Ilman lisätyppeä keskivalkuainen on ollut 12.5-13.4, hl. painot siinä 83 ja sakoluvut 300-400.

Zebra lyhentää itse asiassa tähkää aktiivisella lippulehtivaiheen ruiskuttelulla, typpeä tahi tautiainetta. Se Zebra on semmoinen IP-viljelijän toiveuni; palkitsee ryhtymätöntä.

Amaretto varmaankin tykkää karjanlannasta, ja se vaatii korrensääteen ja kunnon tautiainepaketin. Valkuaispitoisuus ei Amaretolla liene samanlainen ongelma kuin Trapella. Itsellä ei ole koskaan ollut, koska en oikein näin vanhana jaksa enää ruiskulla ajella täyskorkeassa kasvustossa keräten vehnänhelpeitä jäähdyttimeen. Mutta jotkut kollegat saavat sivullista masentavia satoja juuri Amaretosta.

Edit: Omituista, että koetulokset antavat Zebralle juuri samansuuntaisia satotuloksia vuodesta toiseen kuin "omissa kokeissa". Sitten joku Bjarne K-koetilalla, kuuttaa tonnia ja 80 kiloa typpeä, voi haistapaska sentään kuivan maan koekentällä !

-SS-

Viljan hinnat on yleensä siinä mallissa ettei noi megatypetykset houkuttele kauheen isolle alalle. Paskahan on lähes ilmaista mutta sitten tulee se valmistumisongelma. Kun Anniinaa pääsee ajamaan, Trappe vasta kukkii.

Ja minnes muuten se Trappe on hävinny siemenkaupasta??

Typpitaseet - lisätoimenpide on oikein hyvä työkalu lajikearviointiin oman tilan mittakaavassa. Aina kun kerran haksahtaa johonkin täp-täp -lajikkeeseen, niin seuraavana vuonna sitten korjataan vaurioita Zebralla ja jollakin populaatiorukiilla ja ehkä Aura-syysvehnällä.

Niin, Skagen toi takauman mieleen tänä vuonna. Turso-Tirsi-Terho - äh - TARSO !

-SS-

Amareton kanssa menty kohta varmaan kymmenen vuotta. Satoa tulee aina se 4 tonnia vuodesta riippumatta (vrt. kuivana vuonna quarna 2500kg). Valkuaista saa nostettua jaetulla lannoituksella ja nousee kuivana vuonna kyllä reippaalla kylvölannoituksellakin. Tänä vuonna ajettu vaan salpietaria oraille, urealeikit unohdettu. Korvaa harvaksi jäänyttä kasvustoa reippaan pituisella tähkällä. Menee hyvänä vuonna kun satoa tulee keksivehnäksi jos on sakoa, mutta valkuainen ei riitä leiväksi.. Muutaman euron hinnaneron takia unohdettu ureat ja pudotettu typpilannoitustasoa n. 50kg, kun ei aivan huippusatoja ole osunut viime vuosille. Starttifosforiin, kalkitukseen ja ojituksiin tulee panostettua nyt muutama vuosi.

Edit.

Tähkien pituudessa selvä ero naapurin Vanamoon, tiheydet molemmissa 500kpl/m2 tuntumassa.

http://www.maapera.fi/files/PeltonenSainio.pdf

Tämä on hyvä dokumentti juuri tuosta satoisuusikkunan aikaisesta kuivuudesta, syö kevätkylvöisten viljojen tuottoa juurikin vanhassa vehnä-Suomessa, etelä- ja lounaisrannikolla.

-SS-