Lainaus käyttäjältä: vms1 - 25.12.15 - klo:15:58

Kyllä todella harvassa on ne nykyajan alat joissa ei voi mielensä mukaan pitää 60 päivää vapaata kunhan muistaa käydä sen 250-300 päivää töissä vuodessa

Kyllä huomaa, että olet ollut maajussi koko ikäsi.

Ja perätilan mainitsema palkkatyö+viljatila combo on just tuota 365 vrk/v duunia. Kakki lomat ja vapaa-aika menee maatilan hommissa, karjatilallakin on enemmän lomaa.

Mitäs töitä kurnuttajan tilalla on tehty esim. tänään?

Mitäs töitä kurnuttajan tilalla on tehty esim. tänään?

Ei kertakaikkiaan yhtään mitään, mutta mä en kovin usein ole valittamassakaan omaa kurjuuttani. Ja lopetin palkkatyönikin ihan siksi, että saan pitää näitä päiviä jolloin ei tarvitse tehdä mitään.

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 25.12.15 - klo:20:33

Yhtään ei ole ketjua, missä viljavatulat olisi vaatinut lisää tukia viljan viljelyyn. Vaan on vaadittu C-alueelta sekä tissinkoittajilta tukia pois.

Tissinkoittajilla on kepu ja MTK, jotka vaativat lisää rahaa aina kun mukamas tulee joku kriisi. Joten tissinkoittajien ei tarvitse pyytää rahaa, koska heillä on esiliinaorganisaatio, joka hoitaa loput.

Tissinkoitto, tuo yrittäjyyden irvikuva. Paiskit töitä hullun lailla ja jos ei tule tulosta, niin soitat jollekin paikalliselle masalle joka laittaa rattaat pyörimään ja hokkus pokkus: Näin luotiin kriisi ja taas tulee rahaa.

Te olette omituista sakkia tissinkoittajat. Aina vaatimassa lisää rahaa.

15 miljoonaa mopottimiehelle. luepppppa tarkkaan http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/kriisitukea-maidolle-sioille-ja-velkaisille-1.130774

Nyt ei kyllä ihan aukee tuo... mistä minä noin paljon saisin?

Suomen tukijärjestelmä on kyllä aika outo siinä suhteessa miten tukia jaetaan eri tuotantomuodoille. Lähtökohtaisesti Suomen korkeita tukia perustellaan  ilmastohaitalla, olemmehan unionin pohjoisin jäsenmaa. Tämän perusteella lisätuet pitäisi kohdentaa peltoviljelylle, mainitun luonnonhaitan kompensoimiseksi. Mutta jostain kummasta syystä peltoviljelyä kohdellaan meillä kaltoin tukijaossa, kotieläintiloille taasen myönnetään tukia runsaammin. Eläintuotannolle on vaikea keksiä mitään perustetta miksi se olisi eteläisempää Eurooppaa heikommassa asemassa. Meillä on kylmä ilmasto, mutta etelämpänä taas liiankin lämmin. Rakennuksissa meillä on rasitteena lumikuorma, toisaalta etelämpänä rakennusmääräyksissä käytetään vastaavaa tasoa olevia tuulikuormia.

Lainaus käyttäjältä: jalle - 25.12.15 - klo:21:31

Mitäs töitä kurnuttajan tilalla on tehty esim. tänään?

Ei kertakaikkiaan yhtään mitään, mutta mä en kovin usein ole valittamassakaan omaa kurjuuttani. Ja lopetin palkkatyönikin ihan siksi, että saan pitää näitä päiviä jolloin ei tarvitse tehdä mitään.

Minä olin urakoitsija. Ja lopetin ne hommat ihan siksi, että saan pitää näitä päiviä, jolloin ei tarvitse tehdä mitään.

Mutta tuo oli kyllä omalta kohdaltani juuri noin, kuin tuolla aiemmin sanottiin. Viljanviljely + koneurakointi tarkoitti minulla lähes tuota 365 pv töitä vuodessa.

Onneksi viisastuin...

Vanhempieni aikaan karjanhoito oli kyllä sitovaa. Jopa sitovampaa kuin tuo urakointi. Huolenpito oli hieman tarkempaa. Mutta työmääränä ne kyllä olivat ihan verrannolliset.

Onneksi viisastuin...

Vaimokin kyllä auttoi... Totesi, että olisi kiva joskus tavatakin...

Ei voi kyllä valittaa. Rahaa on vähän vähemmän, mutta elämänlaatu nousi kyllä odotettuakin enemmän.

2007 lähti viim ise saparo hän ......muita en kaipaaa tai ne tuet no 

Suomen tukijärjestelmä on kyllä aika outo siinä suhteessa miten tukia jaetaan eri tuotantomuodoille. Lähtökohtaisesti Suomen korkeita tukia perustellaan  ilmastohaitalla, olemmehan unionin pohjoisin jäsenmaa. Tämän perusteella lisätuet pitäisi kohdentaa peltoviljelylle, mainitun luonnonhaitan kompensoimiseksi. Mutta jostain kummasta syystä peltoviljelyä kohdellaan meillä kaltoin tukijaossa, kotieläintiloille taasen myönnetään tukia runsaammin. Eläintuotannolle on vaikea keksiä mitään perustetta miksi se olisi eteläisempää Eurooppaa heikommassa asemassa. Meillä on kylmä ilmasto, mutta etelämpänä taas liiankin lämmin. Rakennuksissa meillä on rasitteena lumikuorma, toisaalta etelämpänä rakennusmääräyksissä käytetään vastaavaa tasoa olevia tuulikuormia.

vuoristo

rauhaa jA VIÄläkin kaikilla hjyvä tAHKO

Suomen tukijärjestelmä on kyllä aika outo siinä suhteessa miten tukia jaetaan eri tuotantomuodoille. Lähtökohtaisesti Suomen korkeita tukia perustellaan  ilmastohaitalla, olemmehan unionin pohjoisin jäsenmaa. Tämän perusteella lisätuet pitäisi kohdentaa peltoviljelylle, mainitun luonnonhaitan kompensoimiseksi. Mutta jostain kummasta syystä peltoviljelyä kohdellaan meillä kaltoin tukijaossa, kotieläintiloille taasen myönnetään tukia runsaammin. Eläintuotannolle on vaikea keksiä mitään perustetta miksi se olisi eteläisempää Eurooppaa heikommassa asemassa. Meillä on kylmä ilmasto, mutta etelämpänä taas liiankin lämmin. Rakennuksissa meillä on rasitteena lumikuorma, toisaalta etelämpänä rakennusmääräyksissä käytetään vastaavaa tasoa olevia tuulikuormia.

Aikoja sitten opiskellessani lisää kerrottiin tähän liittyvää asiaa.  EU:iin mentäessä Suomen piti miettiä tukijärjestelmän rakentamista. Käsitin perusteena olevan mahdollisimman tasapuolinen järjestelmä, jossa maataloustuotanto voisi jatkua monipuolisesti EU;iin mentäessä. Silloin oli esillä, että kotieläintuotanto ei tarvitse kovinkaan paljon tukia. Laskelmat oli alkuvaiheessa laskettu investoinnit maksaneiden kotieläinyritysten mukaan. Tai tämän suuntaisesti. Tuolloin maatalouden taloustutkimus huomasi laskelmissa virheet ja huomattiin, että silloin esillä ollut järjestelmä ajaa koko kotieläintuotannon alas.  Alkuperäisissä laskelmissa ei huomioitu, että kotieläinyrityksen pitää investoida aika-ajoin. Muutenhan tuotanto ajetaan alas. Asia todettiin olevan näin. Sen vuoksi kotieläintuotannolle tuli tukitasoksi se mikä tuli.

  Alkuperäisissä laskelmissa ei huomioitu, että kotieläinyrityksen pitää investoida aika-ajoin. Muutenhan tuotanto ajetaan alas. Asia todettiin olevan näin. Sen vuoksi kotieläintuotannolle tuli tukitasoksi se mikä tuli.

Mitäs varten nuo investointi tuet sitten on? Pitäis olla jompi kumpi oi molempia tukimuotoja...

Lainaus käyttäjältä: Valtteri - 26.12.15 - klo:08:59

  Alkuperäisissä laskelmissa ei huomioitu, että kotieläinyrityksen pitää investoida aika-ajoin. Muutenhan tuotanto ajetaan alas. Asia todettiin olevan näin. Sen vuoksi kotieläintuotannolle tuli tukitasoksi se mikä tuli.

Mitäs varten nuo investointi tuet sitten on? Pitäis olla jompi kumpi oi molempia tukimuotoja...

Olisikohan niin, että investointitukien tarkoitus on edistää tuotannon kehittämistä, laajentamista, tehostamista ym. Tuotantotukien tarkoitus on mahdollistaa tuotannon jatkuminen. 

Olisikohan niin, että investointitukien tarkoitus on edistää tuotannon kehittämistä, laajentamista, tehostamista ym. Tuotantotukien tarkoitus on mahdollistaa tuotannon jatkuminen.

Joo ja tarkoitus oli että Etelä-Suomi saa investointitukea ja Pohjois-Suomi säilyttävää tukea. Heti aluksi etelän tuet leikattiin ja pohjoiseen myönnettiin inv.tuet lisäksi...

Kotieläintuotajat ovat sidoksissa toimintaansa koko ajan. Täytyyhän sitä olla tukea, koska ulkopuolisesta elämästä ei ole ymmärrystä / tietoa.

"Tuolta se maitoauto tulee ja tuonne se menee. Sen enempää en tiedä."

> investointitukien tarkoitus on edistää tuotannon kehittämistä, laajentamista, tehostamista ym. Tuotantotukien tarkoitus on mahdollistaa tuotannon jatkuminen. 

141-tukien oli tarkoitus turvata sikapuolella "turvallinen"siirtyminen EU-aikaan.

Ilmeisesti väärinymmärrysyistä tuottajalle annettiin turpaan niin että tuntui kun LSO-paskasakki veti kaiken omiin liiveihin.

Kotieläintuotajat ovat sidoksissa toimintaansa koko ajan. Täytyyhän sitä olla tukea, koska ulkopuolisesta elämästä ei ole ymmärrystä / tietoa.

"Tuolta se maitoauto tulee ja tuonne se menee. Sen enempää en tiedä."

Niin. Sama se mopomiehilläkin. Jos ei muuta tiedä, että sieltä se viljarekka tulee ja rahtikin pitää vielä itse maksaa. Samaan aikaan kiukuttaa kovasti kun maksetaan vielä luonnohaitastakin ja mikään ei riitä. Ja satotaso vaan ei nouse.....