Mahtaisikohan olla mitenkään mahdollista jossakin tulevaisuuden uudistuksessa saada eläintuet ja peltotuet eroteltua niinkuin ne pitäisi olla? Kaurahehtaari olisi kaurahehtaarin tuella joka tilalla riippumatta päätuotantosuunnasta ja eläinten tuki perustuisi eläinmäärään, loppuisi tämänkin asian vatulointi. Säästyisi luultavasti byrokratiaa tässä. Toki tuon ympäristöviherryttämishömppäheinäjärjestelmän ylläpito vaatisi melko ruletin pyörittämistä hallinnon ja valvonnan puolelta.

muistan joskus lukeneeni/ kuulleeni että on jokin rajoite paljonko karjaa voi tukea. Tästä syystä joudutaan osa siirtämään pellolle jolloin syntyy tää epäsuhdanne peltohehtaaria kohden. Tästä olen itse vetänyt sen johtopäätöksen että tukimäärät on kyllä laskettu jossain sentilleen oikein mutta sitten on homma keksiä mitäkin tukea mikä osuus on. Tästä kaikesta puuttuu viellä että valtio antaisi korkotukilainaa tukipottia kohden joka vuosi ja maksupäivä olisi huhtikuun lopussa kun kausi vaihtuu( vai oliko toukokuu...)

Mahtaisikohan olla mitenkään mahdollista jossakin tulevaisuuden uudistuksessa saada eläintuet ja peltotuet eroteltua niinkuin ne pitäisi olla? Kaurahehtaari olisi kaurahehtaarin tuella joka tilalla riippumatta päätuotantosuunnasta ja eläinten tuki perustuisi eläinmäärään, loppuisi tämänkin asian vatulointi. Säästyisi luultavasti byrokratiaa tässä. Toki tuon ympäristöviherryttämishömppäheinäjärjestelmän ylläpito vaatisi melko ruletin pyörittämistä hallinnon ja valvonnan puolelta.

Sama tietenkin molempiin suuntiin. Nythän ensin nautatiloille annetaan per peltohehtaari lisätukea, mutta toisaalta  evätään tuet kasvipeitteisyydestä, suojakaistoista ja kerääjäkasveista ison nurmen osuuden takia. Eli nyt ei tukirakenne palkitse viljaviljelijöitä eikä tosissaan karjaa pitäviä, vaan niitä joilla on eläimiä sopivasti vähän yli eläintilan rajan mutta peltoa paljon enemmän kuin mitä omien eläimien ruokintaan tarvitaan.

Lainaus käyttäjältä: SamiT - 05.12.15 - klo:20:46

Mahtaisikohan olla mitenkään mahdollista jossakin tulevaisuuden uudistuksessa saada eläintuet ja peltotuet eroteltua niinkuin ne pitäisi olla? Kaurahehtaari olisi kaurahehtaarin tuella joka tilalla riippumatta päätuotantosuunnasta ja eläinten tuki perustuisi eläinmäärään, loppuisi tämänkin asian vatulointi. Säästyisi luultavasti byrokratiaa tässä. Toki tuon ympäristöviherryttämishömppäheinäjärjestelmän ylläpito vaatisi melko ruletin pyörittämistä hallinnon ja valvonnan puolelta.

Sama tietenkin molempiin suuntiin. Nythän ensin nautatiloille annetaan per peltohehtaari lisätukea, mutta toisaalta  evätään tuet kasvipeitteisyydestä, suojakaistoista ja kerääjäkasveista ison nurmen osuuden takia. Eli nyt ei tukirakenne palkitse viljaviljelijöitä eikä tosissaan karjaa pitäviä, vaan niitä joilla on eläimiä sopivasti vähän yli eläintilan rajan mutta peltoa paljon enemmän kuin mitä omien eläimien ruokintaan tarvitaan.

Niinhän suojavyöhyke-erikoistuneiltakin evätään noita kerääjä- ja kasvipeitteisyys-tukia.

Kerääjäkasvi ja kasvipeitteisyys ovat ylikorostettuja vaikutukseltaan. Sataviisikymppiä, jos lähes koko alalla. Kun rupeaa sovittelemaan, huomaa, että varsinkin syyskylvöisten öljykasvien ja viljojen vuoroviljely on käytännössä ulkopuolella kerääjäkasvihomman.

Eli kerääjäkasvi sopii parhaiten yksipuolisen ei-voimaperäisen rehuviljanviljelyn tukimuodoksi.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Maakalle - 05.12.15 - klo:23:17

Lainaus käyttäjältä: SamiT - 05.12.15 - klo:20:46

Mahtaisikohan olla mitenkään mahdollista jossakin tulevaisuuden uudistuksessa saada eläintuet ja peltotuet eroteltua niinkuin ne pitäisi olla? Kaurahehtaari olisi kaurahehtaarin tuella joka tilalla riippumatta päätuotantosuunnasta ja eläinten tuki perustuisi eläinmäärään, loppuisi tämänkin asian vatulointi. Säästyisi luultavasti byrokratiaa tässä. Toki tuon ympäristöviherryttämishömppäheinäjärjestelmän ylläpito vaatisi melko ruletin pyörittämistä hallinnon ja valvonnan puolelta.

Sama tietenkin molempiin suuntiin. Nythän ensin nautatiloille annetaan per peltohehtaari lisätukea, mutta toisaalta  evätään tuet kasvipeitteisyydestä, suojakaistoista ja kerääjäkasveista ison nurmen osuuden takia. Eli nyt ei tukirakenne palkitse viljaviljelijöitä eikä tosissaan karjaa pitäviä, vaan niitä joilla on eläimiä sopivasti vähän yli eläintilan rajan mutta peltoa paljon enemmän kuin mitä omien eläimien ruokintaan tarvitaan.

Niinhän suojavyöhyke-erikoistuneiltakin evätään noita kerääjä- ja kasvipeitteisyys-tukia.

Kerääjäkasvi ja kasvipeitteisyys ovat ylikorostettuja vaikutukseltaan. Sataviisikymppiä, jos lähes koko alalla. Kun rupeaa sovittelemaan, huomaa, että varsinkin syyskylvöisten öljykasvien ja viljojen vuoroviljely on käytännössä ulkopuolella kerääjäkasvihomman.

Eli kerääjäkasvi sopii parhaiten yksipuolisen ei-voimaperäisen rehuviljanviljelyn tukimuodoksi.

-SS-

Ihan vain viljelyteknisesti ja valumien hallintaan tukia huomioimatta kerääjät sopivat täydellisesti nautatilalle vihantana korjattavan viljan tai palkoviljan seuraksi. Ei haittaa jos kasvaa pääkasvin ylikin, koska rehua sekin. Korjuu aikaisemmin kuin puinti, joten pidempi aika ravinteita keräämässä. Ja voi korjata syksyllä uudestaan rehuksi ja taas poistuu huuhtoutuvia ravinteita talteen. Sikäli kyllä totta, että ylimääräinen satanen on liioittelua kun muutenkin kannattaa samat asiat tehdä. Mutta ei se kovin reilulta tunnu, että samat asiat pellolla tekemällä naapuri sen satasensa saa.

Jos ei tuo satanen nyt tuntunut reilulta, niin eihän se ole kotieläintilan saama +120e samasta kaurapellosta niin hirveästi ilonkiljahtelua kasvinviljelytilalla herättänyt. Varsinkaan kun nuo hunsvotit syöttävät sen vielä vuokriin, kun eivät itse tarvitse.

Jos ei tuo satanen nyt tuntunut reilulta, niin eihän se ole kotieläintilan saama +120e samasta kaurapellosta niin hirveästi ilonkiljahtelua kasvinviljelytilalla herättänyt. Varsinkaan kun nuo hunsvotit syöttävät sen vielä vuokriin, kun eivät itse tarvitse.

En oikein ole ymmärtänyt tätä juttua: siis onko tässä lisähinnassa kyse jostakin luomu- tai eläintilan lisäosasta, vastaavasti kuin erikoiskasvien lisäosan tapauksessa ? Aikanaan sokerilisän saaminen ei edellyttänyt sokerijuurikkaan kasvattamista, vaan sen sai myös sokerikaurasta ja sokerirypsistä, esim. , mutta vain jos oli niitä lisäoikeuksia.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: meidän Isä - 06.12.15 - klo:16:45

Jos ei tuo satanen nyt tuntunut reilulta, niin eihän se ole kotieläintilan saama +120e samasta kaurapellosta niin hirveästi ilonkiljahtelua kasvinviljelytilalla herättänyt. Varsinkaan kun nuo hunsvotit syöttävät sen vielä vuokriin, kun eivät itse tarvitse.

En oikein ole ymmärtänyt tätä juttua: siis onko tässä lisähinnassa kyse jostakin luomu- tai eläintilan lisäosasta, vastaavasti kuin erikoiskasvien lisäosan tapauksessa ? Aikanaan sokerilisän saaminen ei edellyttänyt sokerijuurikkaan kasvattamista, vaan sen sai myös sokerikaurasta ja sokerirypsistä, esim. , mutta vain jos oli niitä lisäoikeuksia.

-SS-

Kai tää käsittää niitä tiloja jotka kulkevat karjatilastatuksen alla ja saavat peltojaan kohden tuon lisähinnan. Ylimääräpelloillaan voivat sitten toteuttaa ihan normi viljanviljelyä mutta saavat tuon lisätuen.

Lainaus käyttäjältä: meidän Isä - 06.12.15 - klo:16:45

Jos ei tuo satanen nyt tuntunut reilulta, niin eihän se ole kotieläintilan saama +120e samasta kaurapellosta niin hirveästi ilonkiljahtelua kasvinviljelytilalla herättänyt. Varsinkaan kun nuo hunsvotit syöttävät sen vielä vuokriin, kun eivät itse tarvitse.

En oikein ole ymmärtänyt tätä juttua: siis onko tässä lisähinnassa kyse jostakin luomu- tai eläintilan lisäosasta, vastaavasti kuin erikoiskasvien lisäosan tapauksessa ? Aikanaan sokerilisän saaminen ei edellyttänyt sokerijuurikkaan kasvattamista, vaan sen sai myös sokerikaurasta ja sokerirypsistä, esim. , mutta vain jos oli niitä lisäoikeuksia.

-SS-

Lähinnä siitä, että ensimmäistäkertaa eu-viljelyn historiassa oli joku tuki joka rajattiin kotieläintilalta pois tapauksessa, jossa toimenpiteestä ei aiheutunut mitään lisätyötä. Lisäksi vertaus edellisestä kaudesta nykytilanteeseen, tuosta reilulta tuntumisen näkökulmasta. Selvensikö yhtään?



 

LFA kotieläintilan korotus ei kauhean reilu ole. Se joskus aikoinaan syntyi, kun ei kotieläintiloille muullatavoin voitu lisätukia maksaa. Ympäristökorvauksen kotieläinkorotus on järkeenkäyvempi kun ympäristökorvaus aiheuttaa lannan kanssa pulatessa lisäkustannuksia. Tukikauden aikana hankituille lisämaille ei ainakaan ennen ole saanut kotieläinkorotuksia.
2000-2007 kaudella ei märehtijöitä kasvattava voinut valita kasvipeitteisyyttä.
Juurikaslisäosa on korvausta juurikkaan hallinnollisen hinnan alennuksesta jota maksetaan koko EU alueella 2005 juurikkaanviljelykiintiön perusteella. Sitä maksetaan kaikille silloin viljelleille kun viljelymäärää myös EU:ssa tuolloin alennettiin. Tuo lisäosa opn kiinnitetty tilatukeen ja siirtyy tukioikeuksien mukana myös uudelle viljelijälle. Lisäosa on aleneva ja poistuu muistaakseni 2017. Samanlainen systeemi on ollut myös mm.maidolla ja sonneilla.

Jos ei tuo satanen nyt tuntunut reilulta, niin eihän se ole kotieläintilan saama +120e samasta kaurapellosta niin hirveästi ilonkiljahtelua kasvinviljelytilalla herättänyt. Varsinkaan kun nuo hunsvotit syöttävät sen vielä vuokriin, kun eivät itse tarvitse.

Mikä tuo 120e on?
Munmielestä taitaa ympis ja lfas tällähetkellä olla ero pitkälle alle 100e

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 05.12.15 - klo:19:16

Etelässä suojavyöhykkeillekkin valtio maksaa viiskymppii enemmän

Se on toisaan +10% normaaliin viljan tukeen. Ja vaatii sadon poistamisen.. ei mitään taloudellista järkeä 

Tarkoitinkin että kohdentamisalueella suojavyöhyketuki on 500€, muulla alueella vain 450€. Tästä tulee tuhansia takkiin vuosittain

Vai tuliko noihinkin ymppitukiin joku 450€ maksimirajat, en muista.

Juurikaslisäosa on korvausta juurikkaan hallinnollisen hinnan alennuksesta jota maksetaan koko EU alueella 2005 juurikkaanviljelykiintiön perusteella. Sitä maksetaan kaikille silloin viljelleille kun viljelymäärää myös EU:ssa tuolloin alennettiin. Tuo lisäosa opn kiinnitetty tilatukeen ja siirtyy tukioikeuksien mukana myös uudelle viljelijälle.
Lisäosa on aleneva ja poistuu muistaakseni 2017. Samanlainen systeemi on ollut myös mm.maidolla ja sonneilla.

2009 100 %
2010-2013 91,3 %
2014 - 2016 70 %
2017 - 2018 35 %
2019 0 %

Eli kolme vuotta vielä on vielä muistettava maksella noita pois.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 06.12.15 - klo:17:11

Lainaus käyttäjältä: meidän Isä - 06.12.15 - klo:16:45

Jos ei tuo satanen nyt tuntunut reilulta, niin eihän se ole kotieläintilan saama +120e samasta kaurapellosta niin hirveästi ilonkiljahtelua kasvinviljelytilalla herättänyt. Varsinkaan kun nuo hunsvotit syöttävät sen vielä vuokriin, kun eivät itse tarvitse.

En oikein ole ymmärtänyt tätä juttua: siis onko tässä lisähinnassa kyse jostakin luomu- tai eläintilan lisäosasta, vastaavasti kuin erikoiskasvien lisäosan tapauksessa ? Aikanaan sokerilisän saaminen ei edellyttänyt sokerijuurikkaan kasvattamista, vaan sen sai myös sokerikaurasta ja sokerirypsistä, esim. , mutta vain jos oli niitä lisäoikeuksia.

-SS-

Lähinnä siitä, että ensimmäistäkertaa eu-viljelyn historiassa oli joku tuki joka rajattiin kotieläintilalta pois tapauksessa, jossa toimenpiteestä ei aiheutunut mitään lisätyötä. Lisäksi vertaus edellisestä kaudesta nykytilanteeseen, tuosta reilulta tuntumisen näkökulmasta. Selvensikö yhtään?

Tai oikeastaan enemmän sitä, että en pidä järkevänä koko perusajatusta tämän tukikauden ympäristökorvauksesta että maksetaan lisätyöstä. Jos ympäristöä haluaa parantaa, niin pitää maksaa tuloksista eikä tehdystä lisätyöstä ja kaikille samalla tavalla. Käännetään vaikka vielä näin: jos minulla on pelto jossa kasvatan vihantaviljaa kerääjäkasvilla jonka säilytän yli talven sen kasvipeitteisyydestä eikä kerääjistä ei makseta. Jos naapuri laittaa pellolleen samat kasvit ja minä korjaan sen lehmilleni, ropsahtaa noin 150e per ha lisää tukea. Reilua tai ei, selkeää ei ainakaan.

Lainaus käyttäjältä: meidän Isä - 06.12.15 - klo:17:26

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 06.12.15 - klo:17:11

Lainaus käyttäjältä: meidän Isä - 06.12.15 - klo:16:45

Jos ei tuo satanen nyt tuntunut reilulta, niin eihän se ole kotieläintilan saama +120e samasta kaurapellosta niin hirveästi ilonkiljahtelua kasvinviljelytilalla herättänyt. Varsinkaan kun nuo hunsvotit syöttävät sen vielä vuokriin, kun eivät itse tarvitse.

En oikein ole ymmärtänyt tätä juttua: siis onko tässä lisähinnassa kyse jostakin luomu- tai eläintilan lisäosasta, vastaavasti kuin erikoiskasvien lisäosan tapauksessa ? Aikanaan sokerilisän saaminen ei edellyttänyt sokerijuurikkaan kasvattamista, vaan sen sai myös sokerikaurasta ja sokerirypsistä, esim. , mutta vain jos oli niitä lisäoikeuksia.

-SS-

Lähinnä siitä, että ensimmäistäkertaa eu-viljelyn historiassa oli joku tuki joka rajattiin kotieläintilalta pois tapauksessa, jossa toimenpiteestä ei aiheutunut mitään lisätyötä. Lisäksi vertaus edellisestä kaudesta nykytilanteeseen, tuosta reilulta tuntumisen näkökulmasta. Selvensikö yhtään?

Tai oikeastaan enemmän sitä, että en pidä järkevänä koko perusajatusta tämän tukikauden ympäristökorvauksesta että maksetaan lisätyöstä. Jos ympäristöä haluaa parantaa, niin pitää maksaa tuloksista eikä tehdystä lisätyöstä ja kaikille samalla tavalla. Käännetään vaikka vielä näin: jos minulla on pelto jossa kasvatan vihantaviljaa kerääjäkasvilla jonka säilytän yli talven sen kasvipeitteisyydestä eikä kerääjistä ei makseta. Jos naapuri laittaa pellolleen samat kasvit ja minä korjaan sen lehmilleni, ropsahtaa noin 150e per ha lisää tukea. Reilua tai ei, selkeää ei ainakaan.

Nii sulla on se nurmipoikkeus käytössä eikö. Ja naapurilla ei ole sitä yli 75% nurmea.
Vastaavasti jos joku näennäisviljelee matalan intensiteetin tekniikalla nurmiansa, saa 500
euroa, suojavyöhyketoimenpiteestä, toinen saa vain säilörehunurmen tuet.

Ainahan näitä tulee.

-SS-

Ei näistä tuista koskaan saada taspuolisia. Kun yritetään välttää isoja tukipudotuksia järjestelmästä tulee aina vaan monimutkaisempi. Osaksi taitaa olla tarkoituksena viljelijöiden eripuran lisääminen.