Nii-in. Kun siitä satkusta ei ollut vaivaa, ei se ole enää ensvuonna satku.

Toivottavasti valtiontalouden tarkastusvirasto pistää heti alkuunsa kreikkalaistyyppiselle tukiehtopolitiikalle topin.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 06.07.15 - klo:07:33

Jos levität muka 1 kg/ha ja väität, että näet siellä 5 m:ssä siemeniä, niin et kyllä ole edes katsonut sinne maahan.

6 kg/ha  syysvehnään ennen viime sateita, kolmen metrin leveydellä,
saisi enemmänkin olla.



-SS-

Etkös sää kokeillu ennen ku aloit peltoon levittämään että kuinka pitkälle heittää??

Mää parkkeerasin ja annoin huiskia sen aikaa et näki minne siemenkasa alkoi kertymään, siis en kasvuston seassa vaan kesantomaalla.

Aika huonossa hapessa pitää olla verkkokalvot jos ei punaista ympättyä siementä erota harmaasta äestetystä maasta.

Levityskeila on keskipainotteinen, reunoille voi lentää 5 m päähän sivulle, mutta vain 1/10 siitä mitä keskelle. Lisäksi koska siinä sähköviskossa ei ole levityskeilan sivuttaissäätöä, tulee kylvöstä myös toispuoleinen.

Laitoin kiertokokeet 6x 10 m tummalle pressulle, levitettiin useampi kerta. Muutamaa hehtaaria jos alkaa, nin käsikoneella menee tarkemmin. Laahavannaskylvökone kasvuston seassa vedeltynä näyttää tällä hetkellä parhaimmalta ja tarkimmalta kerääjäkasvilaitteelta.

Viherkesannon kylvöä tekivät samaan aikaan ammttilais-vioskolla, kuin meikäläinen Jukolla kevätvehnämaahan. täytyy käydä vertaamassa, miten ne pintaan ripotellut siemenet itivät valkoisella savikoparalla.

-SS-

Jos levität muka 1 kg/ha ja väität, että näet siellä 5 m:ssä siemeniä, niin et kyllä ole edes katsonut sinne maahan.

6 kg/ha  syysvehnään ennen viime sateita, kolmen metrin leveydellä,
saisi enemmänkin olla.



-SS-

Kai se joskus kuivu? Mitä sää teit väärin vehnällä kun mun oli oikeestaan kolme viikkoo kans märässä eikä se tollaseks menny?

Kuivui se, oheisessa kuvassa kaksi sarkaa sivussa, kolme viikkoa myöhemmin kylvetty.
Kylväessä se liejuuntunt oli kyllä hennolla oraalla, mutta kehitys lakkasi sittemmin. Maa
siellä on nyt ns. syväkovaa, 10 cm syvyydessäkin kivilaastia.



-SS-

Reetta on alkanut kallistua itsekseen. Kuvaa ei voinut ottaa silmän korkeudelta, se on otettu suorilta käsiltä alaspäin. Ruista on täällä päin kaikilla.



Syysvehnässä Ceylon ja Skagen ovat vierekkäin. Itse en
ainakaan löydä eroa, vaikka tuossa se menee keskellä kuvaa.



Erikseen Ceylon multamaalla, juolavehnän seassa. On niin lyhyttä, että ei kilpaile.



Kuvat otettu sunnuntai-iltana.

-SS-

Olettekos erillistä rikkilannoitusta kokeilleet vehnille tai öljykasveille?
Nykyäänhän on saatavilla näitä typpi-rikkilannoitteita, esim. Belorilla ja cemagrolla on 24% rikkiä sisältäviä typpilannoitteita ja ainakin berneriltä saa ruiskutettavaa rikkiä.
Luulis valkuaisen noston vehnillä olevan helpointa kunnon rikkijysäyksellä.

Silloin joskus 80-luvun lopulta alkaen kun ajoin yhdeksänkertaa kesässä, niin meni rikkityppiraetta ja rikkinestettä ja typpiliuosta ja ureaa ja mangaania ja kolmea tautiainetta sekä kännämyrkyt ja ne normaalit muut siihen päälle.

Lopettelin semmoiset leikkimiset kun tuntui rahat loppuvan ja siiloissa vilja vähenevän, ja korretkin muuttuivat näissä ruiskunarkomaanikasvustoissa valkoisiksi 2 viikkoa aikaisemmin, elokuun alussa kevätnisulle pääsi puintiin....

Sitten vuosi 2012 en laittanut keväälläkään, ja joka paikka viljaa turvoksissa. Joku varmaan kävi salaa ruiskulla.

Nyt laitoin tautiaineetta hiukan niukemmin ja lisätypet, että saisi valkuaisen hiukan ylermmäs.

-SS-

Mites tuota väriä pitäisi tulkita tälläisenä vuonna? Onko vihreys juuriston suuruutta vai pieneyttä, eli vaatiiko se kuitenkin suuren juurakon että saa tuolta veden seasta jotain ravinteita, vai...
...onko sitä vettä kuitenkin vain sopivasti hyvin lannoitetulle pieni juuriselle, nuo koe kentäthän tuppaavat saamaan kuitenkin sitä kemiallista aika paljon, muistelisin että ympin rajat ei ihan riitä?
(Roope näyttää kovin vihreältä jos ei ole valoitus kysymys...)

On kävelty pitkin ruutuja ja napsailtu samassa asennossa
samalla kameralla. Se heleä väri on ihmeellinen todellakin.

-SS-

Kymenlaaksossa jo savimaat halkeilee, vettä sais tulla nyt kiiruusti, onneksi ennusteiden mukaan tulevalla viikolla sitä saadaan. Helle yhdessä kovan aavikkotuulimaisen tuulen kanssa on kyllä imenyt tehokkaasti kosteuden maasta.

Juu ja keskiaikaiset kevätvehnät kukkivat, mikäs hätä tässä on, 45 päivää ja puimaan.

-SS-

Jos kevätviljoilla haluaa käyttää jaettua lannoitusta, niin kaipaan Peltotuen lannoitelaskentaan sellaista ominaisuutta, että kylvölannoituksessa käytettävän lannoitteen määrän ja lannoitelajin voisi optimoida pelkästään suurimman sallitun fosforimäärän perusteella, kun toisella lannoituskerralla annetaan kuitenkin pelkkää typpeä.
Olis näin helpompaa säätää tokalla kerralla annettavan typen määrä, kyllähän se laskeminen nytkin onnistuu, mutta joutuu vaan enenmän tekemään pöytälaskinhommia ja laittamaan asioita ruutupaperille muistiin.

Nyt tulee hankaluuksia monella sellaisella lohkolla, missä fosforitaso on luokassa hyvä. Kun on fosforitasoja useita, välttävästä korkeaan, niin joutuu ostamaan montaa eri lannoitelaatua, jaetulla lannoituksella vois laatujen määrää saada vähemmäksi ja hommia yksinkertaistettua, ja sais typetkin helpommin mahtumaan lohkoille, ei viittis typestä tinkiä sen takia, että fosforit ylittyy.

Ja mitä olen tässä muutamana vuonna muutamalle lohkolle kokeillut jaettua lannoitusta siten, että se loppu 20-30 kg typpeä annetaan orasvaiheessa tai heti rikkaruisutuksen jälkeen, niin tulokset on ihan lupaavia ja käytäntöä pitää tulevaisuudessa laajentaa melkein kaikille lohkoille.

Täytä kesälannoitukset käsin ENSIN, luulisin, että Peltotuki osaa optimoida sen jälkeen kevätlannoitukset.
Ainakin toimii paljon paremmin syysviljoilla kuin WebKuvatus. Itsellänikin on Y1, NK, SS, NS, Y5 Y6 ollut valikoimassa,

-SS-

Konttasin kerääjäkasviviljelyksillä. Korsiintuvan kasvuston joukkoon pintakylvämällä joutuu laittamaan kolminkertaisen määrän siementä, että alkaa mitään näkyä.

Jukolla ennen korsiintumista, viikko kasvinsuojeluruiskutuksesta, näyttää tulevan parhaat oraat.
Make oli oikeassa, ei mitään jälkeä kasvustossa siitä ajelusta.

Kylvön yhteydessä heinänsiemenlaatikosta ainoastaan italian raiheinä orastui, sekin vain rivien kohdalle. Hiekka- ja kevätkyntöisessä hietamaassa kasvusto on suurta ja melkein tähkälle tulevan  kevätvehnän tasalla jo.

Viskoviskot saapi melkeinpä heittää pois, ja valmistautua ensi kesänä Juko-kylvöön, harjoitellulla tavalla.

Kuvia kehittelen tuossa, vielä prolinet kevätvehnälle pitää käydä viemässä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 05.07.15 - klo:20:42

Lainaus käyttäjältä: SKN - 05.07.15 - klo:20:36

Alakuvassa olis kuorettuma tarvinnu rikkoa.

Mites rikot kun lumiriekaleinen vesivelli seisoo pellon päällä kolme viikkoa ?
On eri asia idättää vetisessä turpeessa kuin kunnon hiesuliejussa.

Niin että kyllä pitää sopeutua paikkakunnan sääoloihin, muuten
olen hyvin tyytyväinen, juuri näihin odoteltuihin, joutuvat
yllättävän hyvin tähkälletulo lähellä normiaikaa, tänä vuonna.

Ei ole kuivuus valkoiseksi polttanut viljoja niin kuin monena vuonna
aikaisemmin.

-SS-

Kai se joskus kuivu? Mitä sää teit väärin vehnällä kun mun oli oikeestaan kolme viikkoo kans märässä eikä se tollaseks menny?

Ihan hyvä et alat opiskelemaan noita viherrytyksiä, saat kastematoja ja humusta klimppisavees.

Kyllä nuo hiesumaat kasvavat hyvin. Siinä on vieressä
kuukautta myöhemmin kylvettyä, on jo polveen saakka.

Salaisuus on hiesumaan muokkautuvuus aikaisin keväällä, sinne aina pääsee,
mutta on myös petollista, kun minkäänlaista kokkaretta ei siihen tule.
Lisäksi pyörät ja varpajyrät tallaavat pohjamaata, joka hiukan liikahtaa,
silloin menee raot umpeen.

Kuolleiden kastematojen joukkosurmasta päätellen, eivät
ole vesieläimiä.

Kyseinen palsta oli viherkesannolla ei niin kauan sitten.

-SS-

Alakuvassa olis kuorettuma tarvinnu rikkoa.

Mites rikot kun lumiriekaleinen vesivelli seisoo pellon päällä kolme viikkoa ?
On eri asia idättää vetisessä turpeessa kuin kunnon hiesuliejussa.

Niin että kyllä pitää sopeutua paikkakunnan sääoloihin, muuten
olen hyvin tyytyväinen, juuri näihin odoteltuihin, joutuvat
yllättävän hyvin tähkälletulo lähellä normiaikaa, tänä vuonna.

Ei ole kuivuus valkoiseksi polttanut viljoja niin kuin monena vuonna
aikaisemmin.

-SS-

-SS-

Nyt sitten vähän ohria:

Akusti
   

Roope
   

Justus
   

Propino
   

Iron
   

Trekker
   

Soulmate
   

Melius
   

Nämä ovat kaikki nätisti kasvaneita. On muistettava, että ei ole lantakasassa kasvatettu nämä vaan todennäköisesti keinolannoitteita viljelyohjelman mukaan, ei mitään 300 kiloisia typpipaukkuja.

-SS-

Mulla on koko viimevuoden sato myymättä.. muutama rekka Ja tän vuoden ohrakasvustot on paraat miesmuistiin. On tummaa ja komiata.

Joo tuo vasta viisi viikkoa sitten kylvetty Elmeri on tulossa tähkälle.



Verrattuna noin yhdeksän viikkoa sitten kylvettyyn kevätvehnään, itse en ainakaan saa vahvistusta sille, että vilja aina kannattaisi hiesumaille kylvää ennen viikkojen kylmiä räntäsateita ? Kuitenkin kerääjähippuja ja pari apilaakin on, eli ei huolta.



-SS-

Tuollaisella viime kesänä kylvin apilaa, aikas hankala saada syöttöö sopivaks. Menee mitä menee, mitään tarkkaa ei saa..

Joo, ei ole oikein optimaalinen apilankylvökone. Jonkin hiekoitus kevytmurskeen levitykseen kyllä. Tuo käsinkylvökoneen syöttölaite tarkasti sovitettuine kierrettävine syöttölaitteineen vaatii sekin syötön hienosäätöä heilumisen ja tärähtelyn mukaan. Sormen voi pitää säätövivulla ja vähentää hetkeksi jos

Käsikoneella voi seurata siemenien leviämistä viljan lehdillä kuuluvan rapinan mukaan.

-SS-