Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: kulta - 01.01.22 - klo:21:28
-
Onko palstalaisilla kokemuksia vaakataso kesantoleikkureista?
Tuotemerkkejä on mm.bednar,spearhead ym.
Mitä tai millaiset varusteet ovat tarpeellisia/pakollisia?
Ajatuksena on nurmipohjaisen kasvuston jälkeen suorakylvö,joten murskaus/levitystasaisuus olisi tärkeä ominaisuus,
-
Jos tasasen jäljen haluut ni noihin oksennuspallo koneisiin ei kannata satsata. Aikanaan näyttelyssä maailmalla ihmetteli erään merkin myyntimies että kuinka paljon Suomessa on maissia ja viljapeltoja murskattavaksi kun heiltä viedään sinne niin paljon vaakataso leikkureita?
Vihermurskaukseen on eri vehkeet..
-
Kierrät kaukaa nuo isojen poikien ruohonleikkurit. Vähän nyt niitettävästä kasvustosta riippuen ei niiden työjälkeen kyllä suorakylvökoneella ole asiaa. Siis jos nyt ymmärsin oikein eli täydestä nurmesta niitto ja suoraan kylvämään? Mitä nyt naapuri ajatti urakkaukolla viherlannoitusnurmea niin aika raju on työjälki. Pitkää tikkua ja renkaiden kohdalle jää pitkä heinä. Ja +200 poninen kuuspyttynen ei jaksanut 6 metristä edes kovin lujaa vetää, melko kauan ajeli 10 hehtaarin lohkoa. Jossain hömpän niitossa nuo varmaan menee kun ei ole mitään tarkoitus kylvää tai muokata.
Oikea kone hommaan on kelamurskain vasaraterillä. Levittää tasaisesti ja silppu on lyhyttä. Tässäkin kannattaa huomioida ettei traktori saa polkea niittämätöntä kasvustoa, harvassa on koneet jotka tallaantuneen heinän imee terille. Piennarmurskaimella onnistuu niitto kasvustoa tallaamatta, tosin aika hidas. Itsellä homma hoituu etunostolaitteessa olevalla 3 metrisellä kelamurskalla ja takana olevalla 2,6 metrisellä piennarmurskalla. Jälki on erittäin siistiä ja jätteet leviävät tasaisesti. Eikä pellolle jää raitoja ajourille, koska traktori kulkee niitetyllä pinnalla. Valmista jälkeä tulee pellon muodosta ja kasvuston sankkuudesta riippuen 2-4 hehtaaria tunnissa. Koko komeus kulkee 160 hevosen voimalla, 200 heppaakaan ei olisi pahitteeksi, pääsisi vähän lujempaa.
Huomiona vielä että etu+takakone maksavat vähemmän kuin spearhead 6 metrisenä, 4m koneen hinta varmaan aika lailla sama. Piennarmurskaa voi hyödyntää muutenkin ojan laitojen ajossa. Jos pinkkaa ja voimaa riittää niin piennarmurskan voi korvata perhoskoneella. Etunostolaitteen+voan tosin vaatii traktorista, siinäkin oma kulueränsä jos ei sellaista ole. Tai varmaan taakseajolaitteillekkin saa jonkinmoista versiota, ei ole kyllä tosin tullut ikinä selläista vastaan?
-
Mä olen suorakylvänyt melko rajuihin kasvustoihin suoraan, kohtuullisin tuloksin. Heinä kaatuu Novan etupyörien alle nätisti menosuuntaan eikä pahemmin häiritse kylvöä. Pellolla ei pidä muuten ajella etukäteen mitään ylimääräisiä, poikittain kaadettuun heinään kylvö ei välttämättä samalla säädöllä mene.
Minusta pystyssä tai kenossa oleva heinä tai sänki häiritsee kylvöä ja kasvua vähemmän kuin paksu möhnämatto murskaimen jäljeltä.
Kasvusto toki saanut glyfosaatin.
Yritin löytää kuvaakin tuollaisesta mutta arkistointimenetelmäni petti enkä löydä tähän hätään sitä... lisään myöhemmin jos löytyy.
-
Mä olen suorakylvänyt melko rajuihin kasvustoihin suoraan, kohtuullisin tuloksin. Heinä kaatuu Novan etupyörien alle nätisti menosuuntaan eikä pahemmin häiritse kylvöä. Pellolla ei pidä muuten ajella etukäteen mitään ylimääräisiä, poikittain kaadettuun heinään kylvö ei välttämättä samalla säädöllä mene.
Minusta pystyssä tai kenossa oleva heinä tai sänki häiritsee kylvöä ja kasvua vähemmän kuin paksu möhnämatto murskaimen jäljeltä.
Kasvusto toki saanut glyfosaatin.
Yritin löytää kuvaakin tuollaisesta mutta arkistointimenetelmäni petti enkä löydä tähän hätään sitä... lisään myöhemmin jos löytyy.
Tämän olen myös huomannut. Kun se heinä on siellä maassa kiinni ja pitkää tavaraa, niin menee aika kivuttomasti heinään kuin heinään. Oikein kun kunnon viherlannoitusviidakon ajaa mössöksi ja yrittää laittaa sitä syysviljaa, niin alkaa harmittamaan.
-
Töissä meillä on alppitraktori, oisko 60hv. On 2,1 metrinen etu murska, y terät sakkelissa, nättiä jälkee vaikka ensimäistä nittoo syyskuussa. Takana 1,3 metrinen joka kooltaan näppärä ojien puhdistuksiin. Olan monasti ihmetellyt miten toi pystyy siihen, järkevä työskentelyvauhti 5kmh.
https://www.maskinisten.net/userpix/22199_HMV9WN8IFPH1631905651.jpg
https://www.maskinisten.net/userpix/22199_2LMO6FATOUG4K1596728977.jpg
On meilä noita maschio taka oikee murskaimia ollut, jost tarjoo voimaa niille hinat vinkuu ja edellämaitu verratuun ihmetelly kun maschio 2,3? metrinen saa 140hv menee polvileen, eli yli tuplasti hv, alpitraktorin 3,4m, joka menee puolilla hv, Mistä tai miten se on mahdollista, yks on tavis 140hv jo oma painoa, tai onko se välitykset maschiossa pielessä?
Siis se mikä selitän, hurja ero työsaavutus ja hv tarve
-
Kysymyksessä ei kerrottu kuinka isoa pinta-alaa halutaan vuosittain ajaa tai kuinka rajua nurmea on tarkoitus saada matalaksi tai pieneksi. Pienillä pinta-aloilla esim joku Twose Storm 275-tyyppinen voi ajaa asiansa, jos kasvustoa pystyy kurittamaan vaikkapa 2 kertaa kasvukaudella ennen glyfosaatilla päättämistä. Näin olen toiminut apila-viherlannoitusnurmella. Viimeistä ajokertaa ei kannata jättää kovin myöhäiseen syksyyn, koska muuten niitä palloja voi ajaessa muodostua. Apilan kanssa en usko tuohon suoraan päällekylvöön ilman niittoa. Jollain hentoisemmalla kasvilla ehkä mahdollista.
-
Hyviä näkökulmia tullut kysymykseen.
Tilanne siis on että pinta-ala voisi lisääntyä.Ja lohkot täytyy ensimmäiseksi laittaa apilapitoiseksi nurmeksi.
Tällä hetkellä on piennarmurskain,mutta hidas ja ei kyllä kestä mahdollisia pinta-aloja.
Niittokone olisi muuten hyvä,mutta jättää luoolle sen niittojätteen.
EtuNostolaite mallia Jake kyllä olisi.
-
eikös net tuolla prasiliassa aja jollain jyrällä tavaran maahan ja siihen sit kylvö suorakylvönä. juuri tuo irtomassa taitaa olla se hankalin asia noissa kylvökoneissa, oli se sitten pehkua tahi heinämössöä.
-
Sopivan murealla talvikelillä kun murskaa, niin kyllä siihen keväällä kylvää. Lunta ei välttämättä tarvitsisi olla.
https://www.tiktok.com/@stickan1991/video/7045691192784227590?is_from_webapp=1&sender_device=pc&web_id7049451231320901126
-
Sopivan murealla talvikelillä kun murskaa, niin kyllä siihen keväällä kylvää. Lunta ei välttämättä tarvitsisi olla.
https://www.tiktok.com/@stickan1991/video/7045691192784227590?is_from_webapp=1&sender_device=pc&web_id7049451231320901126
Kahealla pakkaskelillä menee tosiaan raskaatkin apilarötköt kevyesti, ainakin tuollaisella perusmallin kesantomurskalla. Vauhdin voi ainakin tuplata .
Ohessa kuva todellisesta suorakylvöstä...
-
Töissä meillä on alppitraktori, oisko 60hv.
https://www.maskinisten.net/userpix/22199_HMV9WN8IFPH1631905651.jpg
https://www.maskinisten.net/userpix/22199_2LMO6FATOUG4K1596728977.jpg
Eka näyttää uusimmalta mallilta eli 75 tai 109 hv.
https://www.aebi-schmidt.com/de/produkte/aebi/hang-geraetetraeger/tt-big/
-
hitto, kun nuita olis myynnissä täälläkin, ite ina ihmettelen kuin pitää nykytraktorien olla kuin lennonjohtotorneja.
-
Töissä meillä on alppitraktori, oisko 60hv.
https://www.maskinisten.net/userpix/22199_HMV9WN8IFPH1631905651.jpg
https://www.maskinisten.net/userpix/22199_2LMO6FATOUG4K1596728977.jpg
Eka näyttää uusimmalta mallilta eli 75 tai 109 hv.
https://www.aebi-schmidt.com/de/produkte/aebi/hang-geraetetraeger/tt-big/
Oot tarkka silmäinen, se vanhempi reform hs 6, ellen muista väärin. Ketterä nelipyöräohjaus, koiraohjaus, sivusiirto etunostolaiste, missä on keventävä kannatus, tai kevennys, rexrotin sähköhydrauliikkaa, ilmastointi jne, se on jotrain 60- 65hv. Ja sillä olen niittänyt just molemat niittolaitteet yhtä aikaa sankassa kasvustossa, puistoissa. Ihetelty ja varsinkin maajussit jotka ajanneet nyt vaikkapa 140hv ja noi maschio, cabe jne, on kovia väittämään että ei voi onnistua. Muistan kun noi murskaimet ostetiin lisää, väkisin halus tarjota vasarat, puitakin menee. Mutta kaupunkien puitot, vähintään kerran vuodessa, tai kaksi kolme kertaa kesässä, ei nissä puita kasva ja y terät sakkelissa tekee hienoa jälkee.
Uudempi on aebi, se on se 75hv. En ole ajannut sillä, mutta koppi ja muut identtisiä kuin reform, ajokeppi kuin puimuri, paljon toimintoja suht loogisesti ja kytkinpoljin, varmuuden vuoksi.
Staralla näkee olevan monta eri alppitraktoria ja myös tullut vastaan etu- taka yhdistelmä, tais olla reform hs 7
Aebin tuo maahan wihuri, reformin j tradign. Eikö aebi ollut vuoden traktori erikois traktori osiossa?
-
Mitä eroa noissa murskissa on vaikka maskioon tai capeen? Ovatko roottorit säteeltään pienempiä vai mikä mahdollistaa vauhdin?
-
Mitä eroa noissa murskissa on vaikka maskioon tai capeen? Ovatko roottorit säteeltään pienempiä vai mikä mahdollistaa vauhdin?
Sitä ollaan ihmettellyt. Etumurska on Carroy gf210, mutta ei tehdas enää tee semmosia, kuhn ja nobili ainakin tekee vastaavan näköisiä. Taka on ino, ajaa asiansa tossa
Voiko olla vain se että koko yhdistelmä on kevyt, suht suoria välityksia voaan, erityisen avaria tai korkea kammoisia ne ei ole kumpikaan, on niissä vasta kampaakin . Hihna välitys on niissä kaikissa, ja noissa puistoissa tyhmä ajaa rallia, polkypyöriä, uria, kiviä, puliukkojaki voi nukkua ohdakeen seassa. 5kmh vielä kerkii mukana, ja tapahtuu, yli kolme m/veto
Jos kysyjällä on etu nostolaite ja voa, eiku ostamaan etumurskaa ja se piennar kaveriksi siihen. Hiljaa hyvää tulee....
https://www.maskinisten.net/userpix/22199_1ZH2G13ZFLLW01531046420.jpg
Vanhat leikkurit ja tylsillä terillä, tossa paikassa missä kuva napattu on nyt raide jokerin kiskot
-
Mulla on jotenkin sellainen kuva nuista alppitraktoreista, että ovat aika heikkoa tekoa.
Kaupungithan nuita omistaa ja käyttää viheralueiden hoitoon silloin kun eivät ole pajalla. Tietenkin kaupungin käyttö on mitä sattuu olemaan.
-
Noissa perusmurskissa on kyllä momenttia ja ilmanvastustakin, mutta tekeekö se sitten sitä että haukkaa liian suuren palan suurella imuilmalla. Ainakin nuo reippaat apilat ja mailaset alentavat ajonopeutta, vaikka veturissa olisikin tehoa. Alkaa vain pyörittää ruohomassaa ja terät eivät enää toimi. Pienempi roottori "mahtuu" pyörimään paremmin sekamelskassa, mutta johonkin sillä on myös negatiivista vaikutusta. Leikkuujälki tai ajonopeuden laskeminen.
Toisaalta, jos niittää parikytäheppasella ja siinä niittokone. Ja perus hömppäilyssä sitä aikaa yleensä on, jos pinta-alat ovat pienet. Sitten jos haluaa sen heinän murskata, niin murskaa sitten kun se on siinä vähän kuivunut tai muuten vaan kuollut glyfosta tai muusta. Silloin se menee vähän kuin pakkaskelissäkin. Ei tosin niin hyvin kuin pakkasella.
-
Voiko olla myös niin yksinkertaista että y terä käy helpommin ja se ilmavastus pienempi kun vasara? Joka sitten runsaamalla kasvustossa on se merkittävä tekijä?
Kevyt rakenteisiä ne on, oisko nostolate kuin ford nelitonnisessa. Mekaaninen hidas ja maantie vaihde, kuitenkin hydrolla nollasta maksimiin vajaa 40kmh
En nyt linkitä, mutta youtube täynnä alppitraktoreita hurjissa rinteissä, kuppi penkki siinä on jo vakiona
-
Ajan shulten vaakatasomurskaimella.Tekee karhon taakse lautasten väliin mitkä pyrivät vastapäivään.En usko että voi kertaalleen ajamisen jälkeen kylvää. Mikäli haluaa hyvän murskauksen kannattaa ajaa toisen kerran vinoon edellisestä murskauksesta niin jälki on hyvä. Voimaa ensimmäinen ajokerta vaatii paljon mikäli kyseessä kunnon heinä. Toinen ajokerta ei vaadi voima . Koneen leveys 4.6m.
-
Luomu- ja karjahenkilöt ovat olleet kyseiseen kamppeeseen tyytyväisiä. Menneen kesän jäljiltä rehutilanne oli jo niin hyvä, että kolmatta satoa ei tar*****, niin vaakamurskaajalla sai pellon paremmin talvehtivaan kuntoon. Kannattaa ottaa mallia noista eli ei päästetä kasvustoja täyteen mittaan vaan tehdään kesän aikana puhdistusniittoja. Silloin murskattava materiaali on vähäisempää ja kökköjä ym. tulee vähemmän. Juuri tuollaista käyttötapaa vaakataso suosiikin eli on nopea ajaa isojakin aloja. Jos tarkoituksena on kylvää heinämaihin syksyllä jotain, niin joka tapauksessa heinämaat joutuu niittämään melko ajoissa, että kerkiää uusi odelma kasvaa ottamaan glyfosaatti vastaan. Sitten meneekin taas muutama viikko, että kasvusto on kuollut. Kyllä tällaisen käsittelyn jäljiltä pitäisi heinämaa pystyä kylvämään.
Koneen valinnassa kiinnittäisin huomiota siihen, että kyseisen kamppeen kulmavaihteilla on 5-6 vuoden takuu. Se kannattaa hyödyntää, kun sellainen on kerran saatavissa. Koneen rakenteella on siinä mielessä merkitystä, että esim. joku Spearheadin kansirakenne on sokkeloinen sekamelska tukirakenteita ja kannen päälle kertyy sitten moskaa, joka on työläs siivota. Muuten tämäkin toki ihan toimiva kampe.
-
Parit luomu tilaa sivusta katsottuna, niitto kone jo töissä parhaimmillaan toukokuussa, ei saa päästä ne rikat silleen että siemen varisee, eli usein ja silloin vähemmän massa.
Sen voi tehä niin monella tavalla, kai joutuu kattoo vähän eri tavalla jos esm glyfon satavuus ja hinta nousee rajusti vielä tästä. Toki on muita aineita, mutta niitten kin hinta, mites ennen vanhaa ne pärjäs ilman aineita?
-
Parit luomu tilaa sivusta katsottuna, niitto kone jo töissä parhaimmillaan toukokuussa, ei saa päästä ne rikat silleen että siemen varisee, eli usein ja silloin vähemmän massa.
Sen voi tehä niin monella tavalla, kai joutuu kattoo vähän eri tavalla jos esm glyfon satavuus ja hinta nousee rajusti vielä tästä. Toki on muita aineita, mutta niitten kin hinta, mites ennen vanhaa ne pärjäs ilman aineita?
Kun tulisi sopivat plussakelit vesisateen kera niin kävisi jyräämässä lumet pelloilta joissa juolaa.. eli keinotekoinen jääpolte.. pitäis vielä ainakin etelässä onnistua?..
-
Mulla on jotenkin sellainen kuva nuista alppitraktoreista, että ovat aika heikkoa tekoa.
Niitä on tehnyt muutkin kuin aebi. Tosin aebi on tainnut ostaa tämänkin firman. Räpsin kuvia v. 2007 Naudersin lähellä
https://pic.useful.fi/nJ20sLvjW.jpg
https://pic.useful.fi/SeHbvJbqW.jpg
https://pic.useful.fi/Dc1h_IztD.jpg
Muoks. Die in Schwanberg gross gewordene Firma und Marke Rasant ist 1998 von Aebi übernommen worden.