Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: humuspehtoori - 27.02.16 - klo:23:08
-
Pelloilta katoaa humus, multavuus heikkenee. Väkilannoitteilla saadaan jonkin aikaa hyviä satoja, mutta joskus ollaan toivottoman tien päässä. Mitä tehdä?
Nurmiviljely muutaman vuoden välein, aluskasvi joka vuosi, orgaaniset maanparannusaineet, lannat, puunkuori ja puukuitu. Ehkä jopa kannattaisi kasvattaa leppää kymmenen vuotta ja sitten murskata koko kasvusto peltoon.
Onko muita keinoja?
-
Pelloilta katoaa humus, multavuus heikkenee. Väkilannoitteilla saadaan jonkin aikaa hyviä satoja, mutta joskus ollaan toivottoman tien päässä. Mitä tehdä?
Nurmiviljely muutaman vuoden välein, aluskasvi joka vuosi, orgaaniset maanparannusaineet, lannat, puunkuori ja puukuitu. Ehkä jopa kannattaisi kasvattaa leppää kymmenen vuotta ja sitten murskata koko kasvusto peltoon.
Onko muita keinoja?
Käy ostamassa puutarhakaupasta kukkamultaa tai puutarhurin mustaa multaa ja levittää sitä pellolle, myydäänköhän sitä rekkakuormittain, vai pitääkö tyytyä niihin 10-20 kg säkkeihin?
-
Pelloilta katoaa humus, multavuus heikkenee. Väkilannoitteilla saadaan jonkin aikaa hyviä satoja, mutta joskus ollaan toivottoman tien päässä. Mitä tehdä?
Nurmiviljely muutaman vuoden välein, aluskasvi joka vuosi, orgaaniset maanparannusaineet, lannat, puunkuori ja puukuitu. Ehkä jopa kannattaisi kasvattaa leppää kymmenen vuotta ja sitten murskata koko kasvusto peltoon.
Onko muita keinoja?
Kannattais tehdä maanvaihtoa jonkin pohojammaalaasen pellonraivaajan kanssa, ostat siltä turvetta ja annat vaihdossa savia sille paluukuormassa. Helppoa kuin heinänteko :D :) 8)
-
Ei turpeessa kasva.
http://chilitunari.blogspot.fi/2014/03/multatestin-loppunakymat.html
Laivalasti kookosta pelloille... ei huono. :o
-
Pelloilta katoaa humus, multavuus heikkenee. Väkilannoitteilla saadaan jonkin aikaa hyviä satoja, mutta joskus ollaan toivottoman tien päässä. Mitä tehdä?
Nurmiviljely muutaman vuoden välein, aluskasvi joka vuosi, orgaaniset maanparannusaineet, lannat, puunkuori ja puukuitu. Ehkä jopa kannattaisi kasvattaa leppää kymmenen vuotta ja sitten murskata koko kasvusto peltoon.
Onko muita keinoja?
Ei hyvä ihminen sun kanssas.
Tuolla orgaanisella tavaran roudaamisella peltoon ei saada kuin lisää hiilidioksidi- sekä metaanipäästöjä.
Suurin osa ja korostan, SUURIN osa puuhun sitoutuneesta hiilestä katoaa taivaan tuuliin. Aivan kuin turpeestakin. Tällä maa-aineksen lisäämisellä ei saada kestävää vaihtoehtoa yksinään käytettynä.
Auttaahan se hetken kohdepeltoa, mutta se on hiilitasapainon kannalta pois koko ekosysteemistä.
Pysyvää multavuutta saadaan perinteisellä menetelmällä vain siirtymällä suorakylvöön. Ja se tuo taas lisää kemiallisten aineiden kuormitusta.
Muokkaus on pahin humuksen hävittäjä.
-
Ei kannettu humus pellossa pysy. Neverending story.
-
Pelloilta katoaa humus, multavuus heikkenee. Väkilannoitteilla saadaan jonkin aikaa hyviä satoja, mutta joskus ollaan toivottoman tien päässä. Mitä tehdä?
Nurmiviljely muutaman vuoden välein, aluskasvit, lanta; tuossapa ne uusiutuvat kestävät keinot.
-
Pelloilta katoaa humus, multavuus heikkenee. Väkilannoitteilla saadaan jonkin aikaa hyviä satoja, mutta joskus ollaan toivottoman tien päässä. Mitä tehdä?
Nurmiviljely muutaman vuoden välein, aluskasvi joka vuosi, orgaaniset maanparannusaineet, lannat, puunkuori ja puukuitu. Ehkä jopa kannattaisi kasvattaa leppää kymmenen vuotta ja sitten murskata koko kasvusto peltoon.
Onko muita keinoja?
Piilomainontaa :o Mainostaminen on täällä kielletty :o Muistaakseni ::) Onko valvoja hereillä. ::)
-
Ei hyvä ihminen sun kanssas.
Tuolla orgaanisella tavaran roudaamisella peltoon ei saada kuin lisää hiilidioksidi- sekä metaanipäästöjä.
Suurin osa ja korostan, SUURIN osa puuhun sitoutuneesta hiilestä katoaa taivaan tuuliin. Aivan kuin turpeestakin. Tällä maa-aineksen lisäämisellä ei saada kestävää vaihtoehtoa yksinään käytettynä.
Auttaahan se hetken kohdepeltoa, mutta se on hiilitasapainon kannalta pois koko ekosysteemistä.
Pysyvää multavuutta saadaan perinteisellä menetelmällä vain siirtymällä suorakylvöön. Ja se tuo taas lisää kemiallisten aineiden kuormitusta.
Muokkaus on pahin humuksen hävittäjä.
Onko sillä jotain merkitystä, muuttuuko puu tai turve hiilidioksidiksi tehoviljelijän pellolla tai jossain luonnonsuojelijan naturametsässä? ::)
-
Ei Suomen maaperässä ole jääkauden jälkeen humusta ollut, jään alla,
soramoreenikkoja, lietettä , vettä. Eli tulee se humus suorakylvämättäkin,
sitten seuraavan jääkauden jälkeen.
Suorakylvössä pitäisi tuhota madot, ne tekevät maan muokkausta, joka siis on tuhoisaa.
-SS-
-
Piilomainontaa toki, mutta silti osin propagandaa.
Hiilen sitominen maahan ja sitä kautta pysyvämmän multavuuden saavuttaminen ei ole mikään yksiselitteinen juttu. Perus biologisella tavalla tapahtuvaa sitomista, esim. nuo kasvien biomassan käyttö, ei tarkkaan tiedetä. Tai eipä juuri ollenkaan.
Joku eukko Australiassa sitä ainakin tutkii.
Esimerkiksi turpeen, mudan tai vaikka kaupallisten puuperäisten rojujen peltoon laittamisessa, "pysyvää" humusta syntyy marginaalinen määrä. Ja jos maata muokataan samaan tahtiin, hyöty on plus miinus nolla.
Toki maalajien monimuotoisuutta lisättäessä kaikenlaisesta biomassasta on hyötyä. Mutta ainoastaan siltä osin, miten se vaikuttaa sillä hetkellä. Lierojen lisääntyminen vaikuttaa varmasti vesitalouteen. Onhan niitä hyviä puolia.
Mutta älkää hyvät ihmiset maksako siitä, että sijoitatte maaperänne typpivarantoja syömään puuperäisiä jätteitä. Jos ilmaiseksi saatte, niin se on eri juttu.
Niin, menkää katsomaan vaikka kivennäismailla sijaitsevia metsiä ja sen maan rakennetta. Silloin on hyvä aika kun joku siellä orjapalkalla tekee maanmuokkauksia.
Aikojen kuluessa muodostunut "ruokamulta" ei ole mikään erikoisen paksu kerros. Vaikka varmasti jääkauden jälkeen on ollut muutamia luonollisia kiertoja metsässä.
Ainoastaan vanhojen metsäpalojen jäljiltä löytyy ihka oikeaa hiiltä. Se kun pysyy siellä satoja jopa tuhansia vuosia.
-
Karjatilalla peltojen multavuus ja ravinnepitoisuus paranee vuodesta toiseen ilman mitään erikoisia temppuja.
(ei koske suojavyöhykkeitä).
-
Tuo suorakylvön biohiiltä lisäävä vaikutus on hieno ilmiö.
Eli maassa varmaankin alkaa tapahtua kylmäpyrolyysia.
-SS-
-
Karjatilalla peltojen multavuus ja ravinnepitoisuus paranee vuodesta toiseen ilman mitään erikoisia temppuja.
(ei koske suojavyöhykkeitä).
meillä on reilu kyntösyvyys mustaa multaa,paitti raivioilla.
-
Viherlannoitusnurmi mukaan kiertoon viljatilalle siten että kiertää joka lohkon läpi. Ratkaisee humusongelman, lievittää rakenneongelmia, poistaa tautipaineen ja vähentää viljan ylituotantoa.
Mutta lienee turha toivo 😢. Porukka huutaa kuorossa :" Hömppää ja keinottelua! Kaikki tuet pois siltä! Tuet pitää keskittää aktiivituotantoon!"
Vaikka kyseessä on aktiivituotantoon kuuluva normaali maata parantava viljelykierto.
-
Viherlannoitusnurmi mukaan kiertoon viljatilalle siten että kiertää joka lohkon läpi. Ratkaisee humusongelman, lievittää rakenneongelmia, poistaa tautipaineen ja vähentää viljan ylituotantoa.
Mutta lienee turha toivo 😢. Porukka huutaa kuorossa :" Hömppää ja keinottelua! Kaikki tuet pois siltä! Tuet pitää keskittää aktiivituotantoon!"
Vaikka kyseessä on aktiivituotantoon kuuluva normaali maata parantava viljelykierto.
Hömppäheinän tukia pitäisi nostaa, ja viljan hintaa laskea, no onneksi se onkin laskemaan päin.
-
Hömppä on näissä hommissa hyvä juttu. Mutta sitä minä en hyväksy kun ens vuodellekki 3naapuria laittaa kaikki peltonsa höpöheinille. Katotaan missä parhaat tuet ja vähiten työtä.
Mun rajapelloilla on ikinurmea voikukkineen, jotaki perkeleen suojavyöhykenurmea juolaalla koristettuna ja auringonkukkaa. Riistapeltojaki löytyy. Riistapelto on hyvä juttu, mutta miks 25ha samalla vainiolla?
Sitte kaupataan peltoja vuokralle. Hinta 500€/ha. Saman ku saa tukina lähes mitään tekemättä. Kuulemma. Parhaat noista maista ei oo kalkkia nähneetkään ja lannoitusta tai kasvinsuojelua ei vuosikausiin. Ne mitään peltoja oo, niittyjä paremminki.
-
Karjatilalla peltojen multavuus ja ravinnepitoisuus paranee vuodesta toiseen ilman mitään erikoisia temppuja.
(ei koske suojavyöhykkeitä).
Niinpä. Yöstähän ne ravinteet tulevat. No joo typpi tulee yöstä.
Suorakylvön on todettu lisäävän hiiltä tai oikeastaan se estää hiilen karkaamisen muokkauksen vähennyttyä. Mutta tosiasiassa hiiltä on helpompi hävittää kuin saada sitä takaisin.
Ja se biohiili on ihan jotain muuta kuin tämä ns. luonnollinen hiilen sitoutuminen. Ja tätä prosessia ei tarkkaan tiedetä.
-
Höpö höpö tää humus vouhotus. Älkää survoko peltojanne painavilla koneilla. Oljesta tulee riittävästi humusta. Mulla ollut 40 vuotta savimaita peräkkäin viljalla . Satoa jatkuvasti viiden tonnin vaiheilla. vaatimattomalla panostuksella. Oljet pitää kyntää maahan vuosittain.
-
Pelloilta katoaa humus, multavuus heikkenee. Väkilannoitteilla saadaan jonkin aikaa hyviä satoja, mutta joskus ollaan toivottoman tien päässä. Mitä tehdä?
Nurmiviljely muutaman vuoden välein, aluskasvi joka vuosi, orgaaniset maanparannusaineet, lannat, puunkuori ja puukuitu. Ehkä jopa kannattaisi kasvattaa leppää kymmenen vuotta ja sitten murskata koko kasvusto peltoon.
Onko muita keinoja?
No eikös tuo leppä systeemi vastaa sitä kaskiviljely kultuuria? Pitäsköhän ehdottaa ympäristöministeriöön ideana että maksasivat jotain lepitys tukea 10 vuotta 1000€/hehtaari ja sitten saisi murskata kaiken peltoon. Eiköhän tuo jollain faella tai mericrusserille menis silpuksi.
-
Pelloilta katoaa humus, multavuus heikkenee. Väkilannoitteilla saadaan jonkin aikaa hyviä satoja, mutta joskus ollaan toivottoman tien päässä. Mitä tehdä?
Nurmiviljely muutaman vuoden välein, aluskasvi joka vuosi, orgaaniset maanparannusaineet, lannat, puunkuori ja puukuitu. Ehkä jopa kannattaisi kasvattaa leppää kymmenen vuotta ja sitten murskata koko kasvusto peltoon.
Onko muita keinoja?
Ei hyvä ihminen sun kanssas.
Tuolla orgaanisella tavaran roudaamisella peltoon ei saada kuin lisää hiilidioksidi- sekä metaanipäästöjä.
Suurin osa ja korostan, SUURIN osa puuhun sitoutuneesta hiilestä katoaa taivaan tuuliin. Aivan kuin turpeestakin. Tällä maa-aineksen lisäämisellä ei saada kestävää vaihtoehtoa yksinään käytettynä.
Auttaahan se hetken kohdepeltoa, mutta se on hiilitasapainon kannalta pois koko ekosysteemistä.
Pysyvää multavuutta saadaan perinteisellä menetelmällä vain siirtymällä suorakylvöön. Ja se tuo taas lisää kemiallisten aineiden kuormitusta.
Muokkaus on pahin humuksen hävittäjä.
Tuossa päättelyketjussa hiilitasapainokohta ei ajallisesti aivan täsmää: Puuperäiset pellonparannuskuidut ovat teollisuuden sivutuotetta. Jos sama tavara poltetaan, hiili karkaa välittömästi! Nuo kuidit ovat pitkälti oksakuituja, jotka peltoon sijoitettuna hajoavat jotain 10-20 vuotta ja ylikin.
Se kuidun tärkein vaikutus hiilensidontaa jää sinulta huomaamatta kokonaan. Kun pellon rakenne ja mikrobikanta saadaan elvytettyä toimintaan, käynnistyy ja tehostuu mainitsemasi kestävä hiilensidonta aivan eri vaihteella.
Siitä ollaan kyllä yhtä mieltä, että muokkaus on humuksen surma!
-
Höpö höpö tää humus vouhotus. Älkää survoko peltojanne painavilla koneilla. Oljesta tulee riittävästi humusta. Mulla ollut 40 vuotta savimaita peräkkäin viljalla . Satoa jatkuvasti viiden tonnin vaiheilla. vaatimattomalla panostuksella. Oljet pitää kyntää maahan vuosittain.
Pakkoko sinne on mennä survomaan mitään kosteilla keleillä?
Vihelannoitusnurmeen heinäkuun helteillä levitellessä ei taatusti levityskalustolla saa vahinkoa aikaan.
Minkälaiseen satotasoon sinulla olisikin mahdollisuuksia, jos hivenen laveampaa kiertoa harjoittaisit?
-
Pelloilta katoaa humus, multavuus heikkenee. Väkilannoitteilla saadaan jonkin aikaa hyviä satoja, mutta joskus ollaan toivottoman tien päässä. Mitä tehdä?
Nurmiviljely muutaman vuoden välein, aluskasvi joka vuosi, orgaaniset maanparannusaineet, lannat, puunkuori ja puukuitu. Ehkä jopa kannattaisi kasvattaa leppää kymmenen vuotta ja sitten murskata koko kasvusto peltoon.
Onko muita keinoja?
Ei hyvä ihminen sun kanssas.
Tuolla orgaanisella tavaran roudaamisella peltoon ei saada kuin lisää hiilidioksidi- sekä metaanipäästöjä.
Suurin osa ja korostan, SUURIN osa puuhun sitoutuneesta hiilestä katoaa taivaan tuuliin. Aivan kuin turpeestakin. Tällä maa-aineksen lisäämisellä ei saada kestävää vaihtoehtoa yksinään käytettynä.
Auttaahan se hetken kohdepeltoa, mutta se on hiilitasapainon kannalta pois koko ekosysteemistä.
Pysyvää multavuutta saadaan perinteisellä menetelmällä vain siirtymällä suorakylvöön. Ja se tuo taas lisää kemiallisten aineiden kuormitusta.
Muokkaus on pahin humuksen hävittäjä.
Tuossa päättelyketjussa hiilitasapainokohta ei ajallisesti aivan täsmää: Puuperäiset pellonparannuskuidut ovat teollisuuden sivutuotetta. Jos sama tavara poltetaan, hiili karkaa välittömästi! Nuo kuidit ovat pitkälti oksakuituja, jotka peltoon sijoitettuna hajoavat jotain 10-20 vuotta ja ylikin.
Se kuidun tärkein vaikutus hiilensidontaa jää sinulta huomaamatta kokonaan. Kun pellon rakenne ja mikrobikanta saadaan elvytettyä toimintaan, käynnistyy ja tehostuu mainitsemasi kestävä hiilensidonta aivan eri vaihteella.
Siitä ollaan kyllä yhtä mieltä, että muokkaus on humuksen surma!
Nimenomaan juurikin peltokohtaisesti voidaan saada kasvukuntoa elvytettyä. Hiilensidontaan sillä ei ole juurikaan merkitystä. Varsinkin kun pysyvää hiiltä biologisesti on hankala saada maahan.
Ja sitten jos vielä muokataan, niin mitä meillä on.
Maa jossa on kaikenlaista rojua. Voihan se vaikuttaa vesitalouteen tiivistymien estämiseksi, mutta ei se hiilitasapainoon vaikuta paskaakaan. Eli humuksen kanssa yhtä sun toista.
-
Pelloilta katoaa humus, multavuus heikkenee. Väkilannoitteilla saadaan jonkin aikaa hyviä satoja, mutta joskus ollaan toivottoman tien päässä. Mitä tehdä?
Nurmiviljely muutaman vuoden välein, aluskasvit, lanta; tuossapa ne uusiutuvat kestävät keinot.
(http://i5.aijaa.com/t/00221/13936356.t.jpg) (http://aijaa.com/4HXp06)
(http://i8.aijaa.com/t/00829/13992348.t.jpg) (http://aijaa.com/ZCc11a)
(http://i2.aijaa.com/t/00202/13487908.t.jpg) (http://aijaa.com/5tNnRO)
(http://i8.aijaa.com/t/00222/13774665.t.jpg) (http://aijaa.com/AvuvXf)
(http://i10.aijaa.com/t/00509/13822950.t.jpg) (http://aijaa.com/zMugSq)
(http://i1.aijaa.com/t/00174/13889712.t.jpg) (http://aijaa.com/UIZdYB)
(http://i3.aijaa.com/t/00349/13907881.t.jpg) (http://aijaa.com/gyXIgc)
(http://i2.aijaa.com/t/00068/13907877.t.jpg) (http://aijaa.com/HJmSZL)
(http://i9.aijaa.com/t/00141/13965634.t.jpg) (http://aijaa.com/fD4FBu)
(http://i4.aijaa.com/t/00313/13998861.t.jpg) (http://aijaa.com/jfTrnN)
Tai jotain............... :P
-
kaski viljelykierto on ratkaisu
-
Hyviä vastauksia miltei kaikki. Huomaan, että monia askarruttaa peltojen tila. Monet asiantuntijat ovat ryhtyneet kirjoittamaan hyviä artikkeleita ja selittäneet tutkimustulosten antamia tietoja. Monilla keinoila saadaan parannuksia aikaan. Hyvä multavuus on monen asian summa.
Yksi asia keskutelusta puuttuu: millä saadan pitkäaikaista, pysyvää humusta? Ruohovartisten kasvien humus säilyy pellossa muutaman vuoden. Suomudan ehkä 10-15 vuotta. Puuhiili ikuisesti, jos sitä saa jostakin.
Pysyvää humusta muodostaa vain puun (ja hampun sekä pellavan) ligniini. Sitä on puusta 20-30 %. Muu osa on selluloosaa ja sen hajoaa ehkä10 vuodessa. Jäljelle jää ligniin muodostama pysyvä humus.
Siksi halvin ja ei kaupallisin keino on kasvattaa lepää, pajua, koivua tms. niillä toivottomilla pelloilla joilla ei enää saa kannattavaa satoa. Monilla lohkoilla kulut ovat aina suuremmat kuin tuotot. Silloin ei ole väliä jos siirtyykin pois viljelystä ja tekee todellisen pellon peruskunnostuksen.
Nykyistenkin peltojen vielä jäljellä oleva humus on peräsin siitä metsästä joka kasvoi ennen pelloksi muuttamista. Vähitellen humus kuluu, kun viljellään tehokkaasti keinolannoitteilla ja muokataan aina vaan voimakkaammin.
-
Maailmalla väittävät että suorakylvöllä ja aluskasveilla ratkaistaan tuo multavuus.
youtubesta löytyy mielenkiintoisia pitkänlinja suorakylväjien esim gabe brownin ja david brandin esityksiä jotka vetävät ilman typpilannoitusta ja kasvinsuojelua, nurmikiertoa maissista 10t satoja.
Suorakylvämällä saatiin viime vuonna uusi maissin ennätysjyväsato rapiat 33 tonnia hehtaarilta
-
Maailmalla väittävät että suorakylvöllä ja aluskasveilla ratkaistaan tuo multavuus.
youtubesta löytyy mielenkiintoisia pitkänlinja suorakylväjien esim gabe brownin ja david brandin esityksiä jotka vetävät ilman typpilannoitusta ja kasvinsuojelua, nurmikiertoa maissista 10t satoja.
Suorakylvämällä saatiin viime vuonna uusi maissin ennätysjyväsato rapiat 33 tonnia hehtaarilta
Mainitsemasi viljelmät eivät ole karjattomia.
-SS-
-
Vaikka usealla tilalla on kaivuri ja maakärry niin silti ei vaihdemaita ajeta vaikka olisi siihen tilalla raaka ainetta.Laiskuus taitaa olla suurin syy.
Aikoinaan otin Vapolta auman kuorinta jätettä sitä kuorma-autot ajoivat pelolle roudan aikaan oli tosi hyvää ainetta.
Hiilijuttu on täyttä humpuukia johon ei kannatta yksittäisen viljelijän edes katsoa.
-
Hyviä vastauksia miltei kaikki. Huomaan, että monia askarruttaa peltojen tila. Monet asiantuntijat ovat ryhtyneet kirjoittamaan hyviä artikkeleita ja selittäneet tutkimustulosten antamia tietoja. Monilla keinoila saadaan parannuksia aikaan. Hyvä multavuus on monen asian summa.
Yksi asia keskutelusta puuttuu: millä saadan pitkäaikaista, pysyvää humusta? Ruohovartisten kasvien humus säilyy pellossa muutaman vuoden. Suomudan ehkä 10-15 vuotta. Puuhiili ikuisesti, jos sitä saa jostakin.
Pysyvää humusta muodostaa vain puun (ja hampun sekä pellavan) ligniini. Sitä on puusta 20-30 %. Muu osa on selluloosaa ja sen hajoaa ehkä10 vuodessa. Jäljelle jää ligniin muodostama pysyvä humus.
Siksi halvin ja ei kaupallisin keino on kasvattaa lepää, pajua, koivua tms. niillä toivottomilla pelloilla joilla ei enää saa kannattavaa satoa. Monilla lohkoilla kulut ovat aina suuremmat kuin tuotot. Silloin ei ole väliä jos siirtyykin pois viljelystä ja tekee todellisen pellon peruskunnostuksen.
Nykyistenkin peltojen vielä jäljellä oleva humus on peräsin siitä metsästä joka kasvoi ennen pelloksi muuttamista. Vähitellen humus kuluu, kun viljellään tehokkaasti keinolannoitteilla ja muokataan aina vaan voimakkaammin.
Tuossahan nyt ei ole päätä eikä häntää. Pysyvää humusta ei saa millään konstilla. Se on lähtökohta.
Puuperäinen humus ei ole humusta vaan hajoamistilassa olevaa biomassaa ja vain OSANA humusta. Tämä hajoaminen kuluttaa maaperän typpivarantoja sekä hajoamistuotteena mm. päästää ilmoille suurimman osan biomassan hiilestä. Kuitenkin ligniini hidastaa tätä hajoamista ja ns. hengailee mukana maaperässä hyödyttämättä juurikaan ketään.
Erikoista onkin juuri se, että miksi ikimetsissä ei ole kivennäismaillakaan loputonta humuskerrosta, vaikka raaka-ainetta sen mukamas muodostumiseen on aikojen saatossa kertynyt jonkin verran. Olisikohan syynä se, että maaperässä ei kuitenkaan ole suuria määriä käyttökelpoista hiiltä, vaan hitaasti pilkkoutuvaa ligniiniä.
Ja koska elämän perusta on hiilessä, niin mitä meillä on. Maaperä, jossa ei ole elämän ehtoja. Kaikki ruokakaupat ovat kiinni. Siksi vaikka soraharjun päällä olevassa metsikössä ei juurikaan ole humusta, koska siellä ei ole lähtökohtaisesti elämisen ehtoja.
Rehevimpiä kasvupaikkoja metsissä ovat lehdot, joissa on runsaasti lehtomultaa. Siellä hajoavat tuotteet ovat pääsääntöisesti lehtipuuvoittoisia, joiden ligniini pilkkoutuu nopeammin kuin havupuun.
Eli jos nyt pitäisi vetää johtopäätöksiä, niin ei se hitaasti pilkkoutuva ligniini olekaan pysyvän humuksen lisääntymisen kannalta hyvä asia.
Eli rautakangesta väännettynä, sulla on pihassa auto johon ei ole avaimia.
Ja juurikin tämä pysyvän humuksen lisääntyminen askarruttaa maailmassa tiedemiehiä.
Puuhiili ei ole ikuista. Se on arvioitu aika lavealla sektorilla, 300 - 3000 vuotta. Jokatapauksessa jonkun sukupolven.
Humuksen lisääminen ratkaistaisiin helposti pyrolyysillä, jonka energia käytettäisiin vaikka lämmitykseen. Jäjelle jäävä hiili voitaisiin sitten sijoittaa maaperään.
Ja koska tämä hiili EI ole kiinni missään ketjussa, se on käytettävissä maaperän eliöille. Sekä sitomaan ravinteita ja tasapainottamaan kosteusolosuhteita.
Se, mihin tavaran lisääminen peltoon vaikuttaa, on maan rakenne. Joillakin maalajeilla se varmasti auttaa satotasoon, mutta silti maan pilaaminen on kuitenkin helppoa, vaikka kuinka sellutehtaalta ajaisi rojua peltoon.
Hyvässä kasvukunnossa oleva maa toimii vaikka sinne sitä lepikkoa ei ajaisikaan. Toisaalta, ilman hyvää vesitaloutta mikään maa ei toimi, vaikka ajaisi sinne mitä vaan. Niin siis nitraattidirektiivi takataskussa pitäen.
Viljely onnistuu ihan pelkällä vedelläkin, jos olosuhteet ovat toimivat ja ravinteita on saatavilla vedestä ja ilmasta.
Eli maan kasvukuntoon panostaminen vaatii sen, että ravinteiden kulkeutuminen kasville on tehokasta, ravinteita ei karkaa saavuttamattomiin huonon hiilitasapainon vuoksi. Ja ennen kaikkea se, että nämä työmiehet, jotka maassa toimintaa harjoittavat, pystyvät siellä elämään.
Mitä hyötyä on sellaisesta hiilestä, jota ei pysty käyttämään näiden toimien edistämiseksi?
Karkeasti ottaen, ei mitään.
-
Ravinteet ei katoa, ne vain liikuu!!!!
Muistakka se pojat
-
Joskus ne kuitenkin saattavat karata kasvin ja sen kavereiden ulottumattomiin. ;D
-
- - -
Hyvässä kasvukunnossa oleva maa toimii vaikka sinne sitä lepikkoa ei ajaisikaan. Toisaalta, ilman hyvää vesitaloutta mikään maa ei toimi, vaikka ajaisi sinne mitä vaan. Niin siis nitraattidirektiivi takataskussa pitäen.
Viljely onnistuu ihan pelkällä vedelläkin, jos olosuhteet ovat toimivat ja ravinteita on saatavilla vedestä ja ilmasta.
- - -
Itsellä muutama hiekkainen rinnepelto. Kivisyyttä lukuunottamatta melkeinpä parhaimpia peltoja. Kun kalkit ja hivenet on kunnossa niin kasvavat hyviä satoja joka kesä. Märällä liika vesi painuu pois ja kuivalla kapilaari-ilmiö nostaa vettä syvemmältä.
-
- - -
Hyvässä kasvukunnossa oleva maa toimii vaikka sinne sitä lepikkoa ei ajaisikaan. Toisaalta, ilman hyvää vesitaloutta mikään maa ei toimi, vaikka ajaisi sinne mitä vaan. Niin siis nitraattidirektiivi takataskussa pitäen.
Viljely onnistuu ihan pelkällä vedelläkin, jos olosuhteet ovat toimivat ja ravinteita on saatavilla vedestä ja ilmasta.
- - -
Itsellä muutama hiekkainen rinnepelto. Kivisyyttä lukuunottamatta melkeinpä parhaimpia peltoja. Kun kalkit ja hivenet on kunnossa niin kasvavat hyviä satoja joka kesä. Märällä liika vesi painuu pois ja kuivalla kapilaari-ilmiö nostaa vettä syvemmältä.
Niin on mullakin. ;)
...mitä nyt kali tuppaa karkaamaan...
-
Joskus ne kuitenkin saattavat karata kasvin ja sen kavereiden ulottumattomiin. ;D
Siksi onkin keksitty kerääjäkasvit, ne onkii ne karkaamassa olleet ravinteet takaisin :)
-
Joskus ne kuitenkin saattavat karata kasvin ja sen kavereiden ulottumattomiin. ;D
Siksi onkin keksitty kerääjäkasvit, ne onkii ne karkaamassa olleet ravinteet takaisin :)
Katohan, alkaa palaset loksahtelemaan kohdalleen.
Hömppäheinäksi kutsuttu alkaa saamaan uusia ulottuvuuksia. ;D
-
Viherlannoitusnurmi mukaan kiertoon viljatilalle siten että kiertää joka lohkon läpi. Ratkaisee humusongelman, lievittää rakenneongelmia, poistaa tautipaineen ja vähentää viljan ylituotantoa.
Mutta lienee turha toivo 😢. Porukka huutaa kuorossa :" Hömppää ja keinottelua! Kaikki tuet pois siltä! Tuet pitää keskittää aktiivituotantoon!"
Vaikka kyseessä on aktiivituotantoon kuuluva normaali maata parantava viljelykierto.
Joo olen sitä mieltä, että hömpältä rahat pois, mutta en kyllä oikein lue viherlannoitusnurmea hömpäksi. :-\ Olen samaa mieltä, että tuota voitaisiin tukea enemmänkin, nythän tuki on aivan olematon. Ehtona tietysti se, että sen vuoden tai parin jälkeen tuonne tulisi jokin viljelykasvi eikä mikään työn vieroksunta kasvi (hömppä).
-
Hömppä on näissä hommissa hyvä juttu. Mutta sitä minä en hyväksy kun ens vuodellekki 3naapuria laittaa kaikki peltonsa höpöheinille. Katotaan missä parhaat tuet ja vähiten työtä.
Mun rajapelloilla on ikinurmea voikukkineen, jotaki perkeleen suojavyöhykenurmea juolaalla koristettuna ja auringonkukkaa. Riistapeltojaki löytyy. Riistapelto on hyvä juttu, mutta miks 25ha samalla vainiolla?
Sitte kaupataan peltoja vuokralle. Hinta 500€/ha. Saman ku saa tukina lähes mitään tekemättä. Kuulemma. Parhaat noista maista ei oo kalkkia nähneetkään ja lannoitusta tai kasvinsuojelua ei vuosikausiin. Ne mitään peltoja oo, niittyjä paremminki.
Olen tästä priikulleen samaa mieltä. Kaikkein pahin kettuilu on, kun metsittää koko pellot. Jos nämä keplottelu konstit loppuisivat niin ajanmyötä luulisi peltojen ajautuvan aktiivikäyttöön.
-
Hömppä on näissä hommissa hyvä juttu. Mutta sitä minä en hyväksy kun ens vuodellekki 3naapuria laittaa kaikki peltonsa höpöheinille. Katotaan missä parhaat tuet ja vähiten työtä.
Mun rajapelloilla on ikinurmea voikukkineen, jotaki perkeleen suojavyöhykenurmea juolaalla koristettuna ja auringonkukkaa. Riistapeltojaki löytyy. Riistapelto on hyvä juttu, mutta miks 25ha samalla vainiolla?
Sitte kaupataan peltoja vuokralle. Hinta 500€/ha. Saman ku saa tukina lähes mitään tekemättä. Kuulemma. Parhaat noista maista ei oo kalkkia nähneetkään ja lannoitusta tai kasvinsuojelua ei vuosikausiin. Ne mitään peltoja oo, niittyjä paremminki.
Ja minä en hyväksy mitä tdk ajattelee, ja vielä kirjoittaa.
Jokainen tekee omillaan mitä haluaa.
-
[/quote]
Olen tästä priikulleen samaa mieltä. Kaikkein pahin kettuilu on, kun metsittää koko pellot. Jos nämä keplottelu konstit loppuisivat niin ajanmyötä luulisi peltojen ajautuvan aktiivikäyttöön.
[/quote]
Oot sitte tehny veroilmoituksen ja huomannu tuloksen pienentyneen.
Avuksi tarvittais muitten peltoja tai ainakin tuet niistä.
-
Olen tästä priikulleen samaa mieltä. Kaikkein pahin kettuilu on, kun metsittää koko pellot. Jos nämä keplottelu konstit loppuisivat niin ajanmyötä luulisi peltojen ajautuvan aktiivikäyttöön.
[/quote]
Oot sitte tehny veroilmoituksen ja huomannu tuloksen pienentyneen.
Avuksi tarvittais muitten peltoja tai ainakin tuet niistä.
[/quote]
;D ;D
-
Hömppä on näissä hommissa hyvä juttu. Mutta sitä minä en hyväksy kun ens vuodellekki 3naapuria laittaa kaikki peltonsa höpöheinille. Katotaan missä parhaat tuet ja vähiten työtä.
Mun rajapelloilla on ikinurmea voikukkineen, jotaki perkeleen suojavyöhykenurmea juolaalla koristettuna ja auringonkukkaa. Riistapeltojaki löytyy. Riistapelto on hyvä juttu, mutta miks 25ha samalla vainiolla?
Sitte kaupataan peltoja vuokralle. Hinta 500€/ha. Saman ku saa tukina lähes mitään tekemättä. Kuulemma. Parhaat noista maista ei oo kalkkia nähneetkään ja lannoitusta tai kasvinsuojelua ei vuosikausiin. Ne mitään peltoja oo, niittyjä paremminki.
Ja minä en hyväksy mitä tdk ajattelee, ja vielä kirjoittaa.
Jokainen tekee omillaan mitä haluaa.
Ja minä en tarvi sun tai muidenkaan hyväksyntää mielipiteilleni.
Minä puhun karjatilan kannalta näistä asioista. En haikaile naapurin tukien perään.
Nurmentuorantoalaa ja paskan sijotuspaikkaa haikailen.
Wituttaa torjua voikukkaa omilta nurmilta ku toiset oikeen tuettuna levittää sitä.
-
Kai tänne mielipiteensä saa kirjottaa.
Nurmentuorantoalaa ja paskan sijotuspaikkaa haikailen.
Wituttaa torjua voikukkaa omilta nurmilta ku toiset oikeen tuettuna levittää sitä.
Maksat sen pyydetyn 500 €/ha, torjut voikukan, korjaat nurmen ja sijoitat paskaa. Niin yksinkertaista se on.
-
Hömppä on näissä hommissa hyvä juttu. Mutta sitä minä en hyväksy kun ens vuodellekki 3naapuria laittaa kaikki peltonsa höpöheinille. Katotaan missä parhaat tuet ja vähiten työtä.
Mun rajapelloilla on ikinurmea voikukkineen, jotaki perkeleen suojavyöhykenurmea juolaalla koristettuna ja auringonkukkaa. Riistapeltojaki löytyy. Riistapelto on hyvä juttu, mutta miks 25ha samalla vainiolla?
Sitte kaupataan peltoja vuokralle. Hinta 500€/ha. Saman ku saa tukina lähes mitään tekemättä. Kuulemma. Parhaat noista maista ei oo kalkkia nähneetkään ja lannoitusta tai kasvinsuojelua ei vuosikausiin. Ne mitään peltoja oo, niittyjä paremminki.
Ja minä en hyväksy mitä tdk ajattelee, ja vielä kirjoittaa.
Jokainen tekee omillaan mitä haluaa.
Ja minä en tarvi sun tai muidenkaan hyväksyntää mielipiteilleni.
Minä puhun karjatilan kannalta näistä asioista. En haikaile naapurin tukien perään.
Nurmentuorantoalaa ja paskan sijotuspaikkaa haikailen.
Wituttaa torjua voikukkaa omilta nurmilta ku toiset oikeen tuettuna levittää sitä.
LuomuTM on sallittua voikukkainvaasion levitysmetodia. ArianneS pitänee ottaa käyttöön tai Starane tuon takia noissa tavanomaisissa säiliksissä ja laitumissa. Huh...ei oo helppoo olla mielikuvamaitotilan kanssa samalla kylällä. :-\
-
Starane ja AriAnne on hyvä juu nurmiin, ainakin jos torjunta-aineita käytetään.
Mutta älkää nyt sekoittako tätäkin "humus" keskustelua. >:(
-
Maksat sen pyydetyn 500 €/ha, torjut voikukan, korjaat nurmen ja sijoitat paskaa. Niin yksinkertaista se on.
En maksa. Täälläpäin ei maksa kukaan mukaan. Tuolla viissatasella pitää saada kaks hehtaaria.
Jos ihmisten ja eläinten ruoka tulee hömpästä tulevaisuudessa, niinku näyttää, nii laitan kantturat korkialaitaseen ja opettelen kylvämään voikukkaa.
-
NYT VITTU teidän hintajutut vittuun tästä keskustelusta. >:( >:( >:( >:( >:( >:(
-
Multavuus ja multavuus. Käytännön viljelyn kannalta oleellista on myös sen orgaanisen aineksen laatu. Ja tässä väittäisin, että mitä "ohimenevämpää" se orgaaninen aines on, sitä suurempi ilo viljelylle. Pelkästä multavuudesta (siis orgaaninen hiili maassa, hehkutuskevennyksellä määritetty) ei vielä paljoa kerro tavaran aktiivisuudesta viljelijän kannalta tärkeissä prosesseissa kuten mururakenteessa tai ravinteiden (typen, fosforin) luovutuksessa. Multamaakin voi olla aika kuollutta, vaikka orgaanista ainesta on paljon.
Aktiivinen multavuus eli hajoamisvaiheessa oleva orgaaninen aines tarjoaa ravintoa maan hajottajamikrobeille, jotka ovat aktiivisia maan mururakenteen muodostajia. Myös typpeä ja fosforia vapautuu siinä samalla, jonkin verran orgaanisten happojen avulla myös kivennäisiä rapautuu mineraaliaineksesta. Mutta tämä "aktiivihumus" on jo määritelmällisestikin aika lyhytikäistä, niitä hajottajia pitää ruokkia säännöllisesti. Eli siis nurmiviljely, välikasvit, aluskasvit, karjanlanta, you name it. Kaikki maahan annettu ravinto ei tietystikään vapaudu kovin nopeasti parin vuoden aikajänteellä, jolloin se multavuuskin kyllä lähtee nousuun, asettuakseen sitten viljelykierron ja muokkauksen myötä johonkin uuteen tasapainotilanteeseen.
Vanhoissa ruotsalaisissa luomu-siirtymävaihekokeissa (viljatila-lähtötilanne) ensimmäiset 7-13 vuotta aika iso osa maahan muokatun kasviaineksen (nurmia, viherlannoituksia, aluskasveja) meni maan humuspitoisuuden nostoon, tuon jälkeen yleensä löytyi se uusi tasapaino ja sadot nousivat "panoksia vastaaviksi".
-
NYT VITTU teidän hintajutut vittuun tästä keskustelusta. >:( >:( >:( >:( >:( >:(
No ei se tuo sunkaan kiljuminen keskustelun tasoa nosta.
-
NYT VITTU teidän hintajutut vittuun tästä keskustelusta. >:( >:( >:( >:( >:( >:(
No ei se tuo sunkaan kiljuminen keskustelun tasoa nosta.
Ei tosiaankaan nosta, mutta kun heti pitää karata pois aiheesta.
-
Multavuus ja multavuus. Käytännön viljelyn kannalta oleellista on myös sen orgaanisen aineksen laatu. Ja tässä väittäisin, että mitä "ohimenevämpää" se orgaaninen aines on, sitä suurempi ilo viljelylle. Pelkästä multavuudesta (siis orgaaninen hiili maassa, hehkutuskevennyksellä määritetty) ei vielä paljoa kerro tavaran aktiivisuudesta viljelijän kannalta tärkeissä prosesseissa kuten mururakenteessa tai ravinteiden (typen, fosforin) luovutuksessa. Multamaakin voi olla aika kuollutta, vaikka orgaanista ainesta on paljon.
Aktiivinen multavuus eli hajoamisvaiheessa oleva orgaaninen aines tarjoaa ravintoa maan hajottajamikrobeille, jotka ovat aktiivisia maan mururakenteen muodostajia. Myös typpeä ja fosforia vapautuu siinä samalla, jonkin verran orgaanisten happojen avulla myös kivennäisiä rapautuu mineraaliaineksesta. Mutta tämä "aktiivihumus" on jo määritelmällisestikin aika lyhytikäistä, niitä hajottajia pitää ruokkia säännöllisesti. Eli siis nurmiviljely, välikasvit, aluskasvit, karjanlanta, you name it. Kaikki maahan annettu ravinto ei tietystikään vapaudu kovin nopeasti parin vuoden aikajänteellä, jolloin se multavuuskin kyllä lähtee nousuun, asettuakseen sitten viljelykierron ja muokkauksen myötä johonkin uuteen tasapainotilanteeseen.
Vanhoissa ruotsalaisissa luomu-siirtymävaihekokeissa (viljatila-lähtötilanne) ensimmäiset 7-13 vuotta aika iso osa maahan muokatun kasviaineksen (nurmia, viherlannoituksia, aluskasveja) meni maan humuspitoisuuden nostoon, tuon jälkeen yleensä löytyi se uusi tasapaino ja sadot nousivat "panoksia vastaaviksi".
Hiili on siitä erikoinen kaveri, että sillä on erilaisia rakenteita itsensä kanssa ja hemmetin paljon kaikkien muiden kanssa.
Ja koska hiili sitoo tehokkaasti mm. ravinteita, pelkän hiilen lisääminen saattaa jopa huonontaa satotasoja.
Sitten kun hehkutuksella todetaan että hiiltä onkin pirusti, niin voihan se tosiaan olla lujassa kiinni pienten elukoiden saavuttamattomissa.
Esim. tässä parjatussa ligniinissä se on lujassa.
Yksi nopea tapa elävään humukseen on pyrolysoida orgaanista ainetta, joka sekoitetaan vaikka kompostiin tai lantaan. Näin hiili saadaan aktivoitua ja vasta silloin se on valmista pellolle levitettäväksi.
Olen ymmärtänyt, että hiilenlevityskokeissa Suomessa ei ole otettu huomioon tätä, että hiili pitäisi herättää ns. henkiin. Vaan hiili on levitetty suoraan ilman mitään vippaskonsteja.
Jokatapauksessa pinta-alasta riippuen, hiilen varastointi maaperään on jonkin verran työläs ja kallis homma.
-
Petrillä oli aika hyvä käsitys hommasta. Itse ajattelen niin, että humuksen määrää on varsin helppoa lisätä tilapäisesti, mutta yksi patenttitoimenpide tuo yleensä vain tilapäisen helpotuksen ja sen jälkeen täytyy alkaa tekemään toimenpiteitä jotka ylläpitävät sitä saavutettua hyötyä. Jos yhtenä vuotena ajetaan puukuitukompostit ja maksetaan siitä itsemme kipeäksi, niin muutama vuosi vehnä-lumi-ohra kiertoa tukevalla lannoituksella ja kaikki alus-/kerääjä kasvit unohtamalla ja lisäämällä vielä jokavuotiset glyfosaatit, niin sanoisin että rahat joita yksittäiseen korjaustoimeen sijoitettiin meni hukkaan.
Nurmet on aina hyviä, mutta niitäkin sitten pitää oikeasti olla kierrossa riittävästi. Jos on vaikka 10% alasta on kulloinkin parivuotisella nurmella, niin koko tilaa ajatellen eti siitä taas ole mitään hyötyä kun nurmi iskee liian harvoin kohdalle.
Humusta voi ylläpitää viljelyteknisin toimenpitein myös niin, että rikkaan pintamaan eroosio estetään. Tämä tietenkin pitämällä maa talviajan aidosti kasvipeitteisenä, ei millään myrkytetyllä sängellä, sekä mietimällä esimerkiksi muokkaussuuntia. Eihän ole tarkoitus saada vettä ja maa-ainesta valumaan kyntöviilua pitkin muutenkin rehevään notkopaikkaan, vaan kyetä pitämään maa-ainekset ja sadanta sillä neliöllä jossa ne ovat tai satavat. Peltomaan liikkuminen pellon sisällä pitää saada hallintaan, koska se rikastaa toisia kohtia ja heikentää toisia, joka taas tuo pellon sisäisiä vaihteluja ja siihen keskusliikkeet, yarat ja kumppanit myy teille täsmälannoitusta kalliilla vaikka ongelma onkin ihan toisaalla.
Hyvin johdettu ja analyyseihin perustuva tehoviljely yhdistettynä luomuun olisi aika kova juttu. Ymmärrän kyllä yhdistämisen vaikeuden, tehokiimassa ei paljoa kiinnosta downshiftata nurmilla ja luomuhörhöltä jää sitten ne kemikaalit kauppaan.
Ugh, olen puhunut.
-
Oot sitte tehny veroilmoituksen ja huomannu tuloksen pienentyneen.
Avuksi tarvittais muitten peltoja tai ainakin tuet niistä.
No onneksi tulosta tulee muualtakin kuin tuosta pellosta.
Tottakai jokainen tekee omillaan mitä haluaa, mutta minusta on väärin, että tekemättömyyttä tuetaan!
Ei anna maataloudesta kovin hyvää kuvaa. Sempä vuoksi päättävän elimen pitäisi tukkia tälläiset tukiautomaatit pikimmiten. Jos joku haluaa sitten vielä sen jälkeen pitää rikkaheinäpeltoa niin pitäköön!
Ja voidaan avata oma ketju missä aletaan vääntämään kättä kyseisestä asiasta sotkemasta tätä ihan aiheellista ja asiallista ketjua.
-
Petrillä oli aika hyvä käsitys hommasta. Itse ajattelen niin, että humuksen määrää on varsin helppoa lisätä tilapäisesti, mutta yksi patenttitoimenpide tuo yleensä vain tilapäisen helpotuksen ja sen jälkeen täytyy alkaa tekemään toimenpiteitä jotka ylläpitävät sitä saavutettua hyötyä. Jos yhtenä vuotena ajetaan puukuitukompostit ja maksetaan siitä itsemme kipeäksi, niin muutama vuosi vehnä-lumi-ohra kiertoa tukevalla lannoituksella ja kaikki alus-/kerääjä kasvit unohtamalla ja lisäämällä vielä jokavuotiset glyfosaatit, niin sanoisin että rahat joita yksittäiseen korjaustoimeen sijoitettiin meni hukkaan.
Nurmet on aina hyviä, mutta niitäkin sitten pitää oikeasti olla kierrossa riittävästi. Jos on vaikka 10% alasta on kulloinkin parivuotisella nurmella, niin koko tilaa ajatellen eti siitä taas ole mitään hyötyä kun nurmi iskee liian harvoin kohdalle.
Humusta voi ylläpitää viljelyteknisin toimenpitein myös niin, että rikkaan pintamaan eroosio estetään. Tämä tietenkin pitämällä maa talviajan aidosti kasvipeitteisenä, ei millään myrkytetyllä sängellä, sekä mietimällä esimerkiksi muokkaussuuntia. Eihän ole tarkoitus saada vettä ja maa-ainesta valumaan kyntöviilua pitkin muutenkin rehevään notkopaikkaan, vaan kyetä pitämään maa-ainekset ja sadanta sillä neliöllä jossa ne ovat tai satavat. Peltomaan liikkuminen pellon sisällä pitää saada hallintaan, koska se rikastaa toisia kohtia ja heikentää toisia, joka taas tuo pellon sisäisiä vaihteluja ja siihen keskusliikkeet, yarat ja kumppanit myy teille täsmälannoitusta kalliilla vaikka ongelma onkin ihan toisaalla.
Hyvin johdettu ja analyyseihin perustuva tehoviljely yhdistettynä luomuun olisi aika kova juttu. Ymmärrän kyllä yhdistämisen vaikeuden, tehokiimassa ei paljoa kiinnosta downshiftata nurmilla ja luomuhörhöltä jää sitten ne kemikaalit kauppaan.
Ugh, olen puhunut.
Muokkaussuunta näyttää sateisina kesinä tehonsa. Se vaan on joskus rinnepeltoa kynnettäessä ilkeä roikkua raktorissa, jos se könyää kyljellään eteenpäin. No, toiseen suuntaan helpottaa. ;D
Pyrolyysihiili on useamman sadan, jopa tuhansia vuosia kestävä humuselementti. Sen "vapaana" ilman vahvoja sidoksia esiintyvät hiiliatomit toimivat maassa monin tavoin. Ne sitovat tehokkaasti ravinteita, estämällä niitä karkaamasta.
Yksi hyvä ominaisuus on kosteuden tasaajana. Eli vesikondensaattoreina. Eihän ne mitään tulvia estä, mutta eihän se kondensaattorikaan täydellä varauksella jeesustele turuilla ja toreilla. Se katselee telkkarista kymppitonnia.
Ehkä suurin ongelma on hiilen tekeminen, prosessin energian käyttö ja ennen kaikkea hiilen opettaminen tavoille, eli sekoittamalla se orgaaniseen ainekseen ja esim. kompostoida se.
Niin siis eihän ne ongelmia ole, mutta maanparannusaineen hinta olisi niin hintava, ettei sitä suuria määriä voi pelloilleen levittää.
... eri asia onkin jos tekee sitä harrastuksena... ::)
-
Suorakylvö ei ole mikään ratkaisu ongelmaan, vaan ojitus on se ongelma.
Olen ihmetellyt vieskanmetallin kylvökoneen mukana tulevan
taika- tai enkelipölyn vaikutusta muka syntyvään humukseen,
miten se muka on erilaista kuin kynnetylle maalle maalle kylvetyn rukiin
humus. Glyfosaattiko sen humuksen parantaa ?
MMM dokumentti vuodelta 2007, Turpeen ja turvemaiden käytön
kasvihuonevaikutukset Suomessa Tutkimusohjelman loppuraportti
toteaa, että vastoin yleistä luuloa, soiden ojitus on suurin hiilen
purkaja maaperästä; suorakylvetty puusto ei sido hiiltä vastaavalla
määrällä kuin vedennousun aiheuttama soistuminen.
Eli hapekas maa antaa bakteerien polttaa hiilen pois.
Soistumalla kerääntyy noin 200 kg/ha hiiltä/ha vuosittain, ja paksuturpeisessa suossa
hiiltä on varastossa kymmeniä tonneja. Kaikkea ei vaan voi saada.
Ja todellakin, jopa CA-yhdistyksen ideologit myöntävät sivullaan sen, että
turvemaiden viljelyssä hiilipako on kertaluokkaa suurempi kuin vuosisadat
viljelyssä olleelta kivennäismaalta, viljelytavasta huolimatta.
Ojitus ja suotovalunta ovat suuria hiilen paon lähteitä jo
turvetuotantoalueillakin, ennen kuin turve on saatu edes voimalaan asti.
-SS-
-
Suorakylvö ei ole mikään ratkaisu ongelmaan, vaan ojitus on se ongelma.
Olen ihmetellyt vieskanmetallin kylvökoneen mukana tulevan
taika- tai enkelipölyn vaikutusta muka syntyvään humukseen,
miten se muka on erilaista kuin kynnetylle maalle maalle kylvetyn rukiin
humus. Glyfosaattiko sen humuksen parantaa ?
MMM dokumentti vuodelta 2007, Turpeen ja turvemaiden käytön
kasvihuonevaikutukset Suomessa Tutkimusohjelman loppuraportti
toteaa, että vastoin yleistä luuloa, soiden ojitus on suurin hiilen
purkaja maaperästä; suorakylvetty puusto ei sido hiiltä vastaavalla
määrällä kuin vedennousun aiheuttama soistuminen.
Eli hapekas maa antaa bakteerien polttaa hiilen pois.
Soistumalla kerääntyy noin 200 kg/ha hiiltä/ha vuosittain, ja paksuturpeisessa suossa
hiiltä on varastossa kymmeniä tonneja. Kaikkea ei vaan voi saada.
Ja todellakin, vain CA-yhdistyksen ideologit myöntävät sivullaan sen, että
turvemaiden viljelyssä hiilipako on kertaluokkaa suurempi kuin vuosisadat
viljelyssä olleelta kivennäismaalta. Ojitus ja suotovalunta ovat suuria
hiilen paon lähteitä jo turvetuotantoalueillakin, ennen kuin turve on
saatu edes voimalaan asti.
-SS-
Nykyään suodatusmenetelmät perustuvat usein pinta valunnan käyttöön, mikä vähentää tehokkaasti irtoaineksen sekä ravinteiden kulkeutumisen eteenpäin.
Jos vaikka tekee ojitusmätästyksiä suolla ja hyppää telan päälle kuselle, niin haistaa kuinka komeasti metaani vapautuu...
Ehkä vähän tekopyhää tuo turvetuotanto, mutta ei ainakaan tartte öljyä ostaa ryssältä tai rätipäiltä. ;D
-
Suorakylvömaissa lannanlevitys on ongelma kosteilla mailla, ja otaksuisin juurikin Suomen syyssateissa, kun sadanta on suurempi kuin haihdunta. Muutenkin tuo suorakylvö on semmoinen preeriajuttu vähän. /1/
Jälkimmäisessä artikkelissa /2/ nähdään, että suorakylvö rikastaa ravinteita pintakerrokseen, jolloin varsinkin liukoista fosforia alkaa valua pintaan tai salaojia myöten vesistöihin, eli hyvä ojitus, jota aina suorakylvössä korostetaan, on osa ongelmaa, ei sen ratkaisu. Myös kerääjäkasvit ovat paikallisten tutkijoitten mukaan vain osaratkaisu ja vain ainoastaan silloin, jos ne kerätään pois talvisateiden ajaksi. "cover crops are not removing any phosphorus. If they are not harvested, they are just recycling the nutrients"
-SS-
/1/ Runoff losses of sediment and phosphorus from no-till and cultivated soils receiving dairy manure. Verbree DA, Duiker SW, Kleinman PJ. J Environ Qual. 2010 Sep-Oct;39(5):1762-70.
/2/ No-till is a solution and a problem for phosphorus loss. Ohis's Country Journal. January 19, 2012.
-
Mullan elvytystä..
https://m.youtube.com/watch?v=e8cKWeEIJi4
https://m.youtube.com/watch?v=_2IURGFk5Yw
-
Tutkijoiden neuvot on ristiriidassa, ilmaston muutoksesta ja maan rakenteesta huolestuneet tutkijat neuvovat että mahdollisimman vähän pitäisi muokata maata, ettei hiilupäästöjä tule eikä humus karkaa, mutta kasvintuhoojista ja liiallisesta torjunta-aineiden käytöstä huolissaan olevat neuvovat että muokkaamalla maata ehkäistään tauteja ja rikkaruohoja ja näin vähennetään tautipainetta ja myrkkyjen käyttöä. Suo siellä, vetelä täällä, niin kuin sanonta kuuluu.