-90-luvulla traktorin moottorit olivat erittäin vähäruokaisia verratuna 2000 luvun koneisiin. 2010-luvulla alettu taas pääsemään samoihin ominaiskulutuksiin kuin -90-luvulla SCR:n käytön ansiosta. Päästöt tosin ovat enää vain pari prosenttia ysärimoottoreiden tasosta. Kohta kai pakokaasut ovat puhtaampia kuin imuilma suodattimen jälkeen. Kalliit moottorit ja konepellinalus täynnä nykytarpeen mukaista roinaa. Moottoria joutuu etsimään sieltä apulaitteiden alta.

Tässä tullaan juuri samaan asiaan, missä Volkswagen meni metsään.
Dieselmoottorin päästöjenhallinta on vaikeaa. Kolmesta ominaisuudesta (suuri teho, pieni polttoaineenkulutus ja pienet päästöt) voidaan helposti valita kaksi. Vasta SCR:n avulla kaikki kolme ominaisuutta on saatu samaan moottoriin.

Bensiinimoottoreiden tilanne on täysin eri. Nykyaikaisten bensamoottoreiden pakokaasut ovatkin jo aivan oikeasti puhtaampia kuin imuilma. Ainakin suurkaupungeissa.

OT, mutta Kirovets K-700 ahdetulla V-8:lla tuli myyntiin 1964:

http://konedata.net/traktorit/belarus/kirovets-k-700-k-701/

"Vuonna 1959 USA:ssa vieraillut Nikita Hruštšov innostui hänelle
 esitellyistä suurtraktoreista ja määräsi välittömästi käynnistettäväksi
 kehitystyön 200…220 hv:n runko-ohjattavan traktorin kehittämiseksi.
 Ensimmäinen kone valmistui Kirovin tehtaalla heinäkuussa 1962 ja
 sarjatuotanto alkoi syksyllä 1964.
 
K-700:ssa oli moottorina YaMZ:n 14,9-litainen ahdettu
 suorasuihkutusdiesel ja se oli varustettu sähköstartilla."

Mutta oliko se turbo?

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 01.09.16 - klo:11:22

Aika pitkälti kaikissa uusissa koneissa on aivan liikaa turhaa sähkövikaa verrattuna noihin 80-luvun vempeleisiin. Silloin kun Fendtkin oli vielä raktori, eikä mikään akko kokoonpano.

Ei ole 2000 luvun eikä uudemmissakaan sähkövikoja. 80 luvun koneissa oli huonot sähköt, aina joku lamppu pimeänä tai ei startannut ym vikaa. Siitäkö johtunee luulo ettei sähköt uusissa pelaa. Ei ole ollut voimansiirto eikä moottorivikoja näissä uudemmissa. Öljyt kun muistaa vaihtaa ja laittaa vielä oikeat öljyt niin kyllä kestää voimansiirron pakatkin. Ensimmäinen sähkösempi kone oli meillä 98 maxxum 5140. Mittarissa oli 13000.h ja ikää koneella oli 14 vuotta kun myytiin pois eikä sähkövikoja. Nyt vanhin kone 98 jd 6910 12000 h ja sähköt pelaa. Sen verran oli sähkövikaa että peräkärryn valopistoke piti vaihtaa. Näihin uudempiin tulee vikakoodia,jos parkkipolttimo palanut. Erikoisia polttimoita ei löydy oman kylän huoltamolta. Sekös ärsyttää. Silti kaiholla muistelen 80 luvun koneita. Aika kultaa muistot.

Samaa minäkin olen huomannut. Vaikka mahdolliset vikakohteet lisääntyy niin viat vähenee.

Ihmetyttää kyllä, että onko täällä todella näin ajattelematonta porukkaa.

Maailmanpelastaminen tulee kalliiksi

Näissä traktoreiden päästörajoissahan ei ole lainkaan kyse maailman pelastamisesta. Rajat liittyvät lähinnä pienhiukkasiin ja typen oksideihin, jotka ovat vaarallisia ihmisille mutta eivät niinkään ympäristölle. Jos siis ajattelet, että tempustasi kärsii lähinnä ilmasto (tai et usko edes siihen), olet väärässä. Kärsivä osapuoli olet sinä ja perheesi sekä kaikki lähiympäristössä asuvat, jotka joutuvat traktorisi käryjä haistelemaan.

Lainaus käyttäjältä: Cultor - 29.08.16 - klo:17:09

Lainaus käyttäjältä: EX-FERMERI - 29.08.16 - klo:16:45

Tuo mitä ensiksi yrität selitellä ilmeisesti jonkinlaisena yrityskauppana on juurikin fuusio. Mitä vaihdannoissa on käytetty kulloinkin maksuvälineenä et sinäkään kerro. Yleensä mergereissä käytetään osakkeita yritysjärjestelyissä. Sinähän nohevana voit sen tarkistaa Scantracin ja Valtran osakasluetteloista ja todistaa siten toisin jos niin todellakin on. Siihen asti väitteesi on pelkkää huuhaa oletusta.
Mistäs muuten tedät etteikö Volvo omista AGCO:a? Oletkos kurkistanut heidän osakasluetteloonsa? ........tuskimpa.......lopeta huuhaa paskan kirjottelu ja trollaaminen.

Mulle se on aivan sama omistaako joku kiinalainen AGCO:a, tai Volvoa. Volvocars on kuitenkin aivan eri firma kuin Volvo Group.

Volvo Group Headquarters, Sweden
The Volvo Group Headquarters is located in Torslanda, outside Gothenburg, Sweden.
Postal address:
AB Volvo
SE-405 08  Gothenburg, Sweden
Tel switchboard +46 31 660000
Corporate website: volvogroup.com

Kyselepä sieltä, jos oikeaa tietoa haluat. Tosin sinähän haluat vain satujasi levitellä.

Valmet ostaa Volvon traktorit

Volvo Construction Equipment on osa Volvo Group'ia ja sen historiasta voi lukea:

As a result of declining profitability, the Board decided to phase out tractor manufacture in 1979 and the last agricultural tractor left the company in 1984.

"Mulle se on aivan sama omistaako joku kiinalainen AGCO:a, tai Volvoa. Volvocars on kuitenkin aivan eri firma kuin Volvo Group."

-Voi tuota tyhmyyden osamäärää. Eikö tuo sana "Group" jo kerro tonttulan toopelle että kyse on konsernista jossa on useita yhtiöitä. Siis samaa paskaa joka tekee jopa konsernitilinpäätöksen. Sen sisällä voi rahaa liikutella niinkuin haluaa. Mutta mitäpä siitä turha hölömäkettä opettamaan.

-Mutta jos nyt lopettaisit länkytyksesi rakkikoirana.

Katsopa Volvo Groupin osavuosikatsausta tästä. Sivulla viisi listataan myyntejä yksiköittäin. Ei puhuta henkilöautoista eikä maatalouskoneista mitään.
http://www.volvogroup.com/SiteCollectionDocuments/VGHQ/Volvo%20Group/Investors/Financial%20reports/2016-q2/q2_2016_eng.pdf

Mittaa jännite starttimoottorilta starttauksen aikana. Vaikka akku lepotilassa olisikin näennäisen ehjä voi jännite pudota paljonkin käynnistyksen aikana.

Mikähän siinä on että massikan nimi on kelvannut historian alkuhämäristä tähän päivään, mutta ford ja fiat ei ? Eikai emoyhtiö häpeä historiansa agraarikonekautta ?

Tokihan Ford-merkkiset traktorit kelpaisivat, mutta New Hollandilla oli lupa käyttää Fordin nimeä 2000-luvun alkuun saakka. Fiatit taas kelpasivat lähinnä Etelä-Euroopassa, joten New Holland oli luonteva valinta uudeksi merkiksi.

Mitä tekoa jollain jenkkivehkeillä on kotimaisen maatalouden kanssa ? Bitch please !

Enemmän kuin moni uskookaan.
Yleinen harhakäsitys on, että Ford olisi englantilainen traktori. Suomeen tuodut Fordit toki tehtiin Basildonissa, mutta traktorit ovat yhtä englantilaisia, kuin Uudenkaupungin Mersut ovat suomalaisia. Totuushan on se, että Fordin suunnittelu tapahtui hyvin pitkälle Yhdysvalloissa. Tämä käy ilmi Stuart Gibbardin Ford Tractor Storysta. Kun tonnisarjaa 60-luvun alussa suunniteltiin, niin kaikki tapahtui Amerikassa. Englannista oli kyllä muutama insinööri mukana, mutta amerikkalaiset insinöörit olivat enimmäkseen vastuussa suunnittelusta.

Basildonissakin oli suunnittelupuoli, mutta se kehitti lähinnä Euroopassa vaadittavia erikoisuuksia, kuten ohjaamot. Basildonissa kehiteltiin vaativampia projekteja, kuten Powerstar-moottorit, vasta 80-luvun lopulla, kun Fordin organisaatiota yhdistettiin New Hollandin kanssa ja suunnittelua siirettiin Pennsylvanian New Hollandiin.

Mitä taas Fordin tekniikan ajanmukaisuuteen tulee, niin Fordit ovat olleet hyvin tekniikan kehityksessä mukana, Suomen kaltaisiin kehitysmaihin vain satuttiin tuomaan karvalakkimalleja. Isoissa 6-sylinterisissä Fordeissa oli hydrostaattiset ohjaukset, nestejarrut ja vetovarsitunnustelut jo 60-luvulla. Pienemmissäkin malleissa oli paremmin varusteltu 700-sarja, joka hautautui Suomessa 600-sarjan suosion alle. Ohjaamotkin olivat Fordissa traktorimaailman huippua 70-luvun puolivälistä alkaen.

Epäilemättä Countyn 4-veto. Mutta lukeeko keulamaskissa; County, Super 4 vaiko Ford? Saako kukaan selvää?

Jos tämä on Countyn turbottama ja että Ford olisi evännyt tehdastakuun moottorille niinkuin jotkut teistä väittävät, niin miten on mahdollista että näitä on ainakin takavetoisina myyty Suomessa Ford maahantuojan ja valtuutettujen Ford piirimyyjien kautta?? Vai väittääkö joku että County olisi omatoimisesti tuottanut ja jonkun jobbarin välityksellä kaupitellut Suomessa ohi Fordin?.........tuskin.

Olisiko kuitenkin niin että tehdasturboja on valmistettu ja markkinoitu suppea sarja ja mahdollisilta jälkiasennusturboilta on evätty moottoritakuu? Vai kuuluiko jälkiasennusturbosarjaan tuo kohoumalla varustettu konepelti......tuskin?? Käsittääkseni kaikki jälkiasennusturbot on ahdettu olemassaolevien 5-tonnisten konepeltien alle.

Countyn koneita myytiin useissa maissa Ford-liikkeiden välityksellä. On myös virheellistä ajatella, että kaikki Countyt olisivat nelivetoja. County teki useita erilaisia Ford-muunnoksia, jotka eivät kaikki olleet nelivetoisia. On täysin mahdollista, että County teki takavetoista 854T:tä, jota myytiin Ford-liikkeiden kautta Suomessa.

Onnittelut nimim:"Sorkkis". Bongasi Ford County 854T:n Irlannista valmistusvuodella 1966. Asia lienee nyt selvä ainakin siltä osin ettei maailman ensimmäinen sarjavalmisteinen 4-sylinterinen turbo diesel traktori ollut ainakaan Valmet, vai protestoiko joku?

https://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=en&u=http://www.corporateauctionsolutions.com/details.php%3Fproductid%3D741&prev=search

Miten määrittelet sarjavalmisteisen? Jos County on muutaman Fordin muuttanut 854T:ksi, niin onko se sarjavalmistusta?

Luin otsikon huolimattomasti ja ajattelin, että ei kai täällä ole jo kolmatta ketjua siitä olemattomasta Fordista.

Countyhän teki myös tällaista ihmettä:

854T = 85hv, 4-sylinterinen, Turbo

Tuo selityksesi ei nyt oikein toimi. Countyjä oli myös 6-sylinterisinä, mutta yhdessäkään Countyn mallinumerossa ei ole vastaavalla paikalla kuutosta.

Konedata näyttää tuntevan kyseisen mallin.
http://www.konedata.net/Traktorit/County754.htm

"Ford 5000:een perustuva malli 654 Super 4 ja sen lyhytikäinen turboversio 854T korvattiin vuonna 1968..."

Kiitos niitille noita tietoja kaipasin et ole turhan loukuttaja.
Nyt kysyn mitä eroa on Casen 110 maxnum ja 6000 sarjan nyykkärissä.
Meinaan sain alustavan tarjouksen metsämallista ,mutta hinta tuntuu olevan varustelun takia kova jopa kalliimpi kuin N4.

Ei niissä pahemmin eroja ole. Hallintalaitteet ovat osin erilaisia ja varusteissa on eroja. Super-Steeriä ei saa Caseen.