Olikos kellään ajantasaista tietoa mistä saa Valtra 6000-8000 HiTech-sarjaan korjaamokäsikirjaa? Suomiversio olis tieten paras😉

Millaisia hintaa ostajatarjokkaat ovat lupailleet hankintakuidulle, kuk, mäk, kok?

Selvisikö jumituksen syytä?

Moron. Kun olette itse tuoneet/tuottaneet maansiirtokalustoa Euroopasta, miten olette järjestäneet rahdin? Mihin hintaan kuljetus on järjestynyt (10-15tn kaivinkoneelle), UK, Ranska, Belgian alueilta?

Moro!
Olisikos raatilaisilla antaa vinkkejä eurooppalaisia nettisivustoista, käytetyn kaivinkoneen ostoon?
Agriaffaires, TruckPlantonline, Mascus sekä AutoTrader ovat tuttuja. Mutta oletteko löytäneet koneita joidenkin muiden sivustojen kautta ?

Huh, onneksi alkuperäinen virtalukko kahdella uudella avaimella maksoi vain 34 € sis alv. Kerrankin kohtuullinen varaosahinta !

Moro!

Valtsu 6350 HT (-05) aj. n. 4300 h hajosi eilen virtalukko. Muuttui siis sanan varsinaisessa merkityksessä virtalukoksi. Startatessa lukko hitsutui sisäosiltaan jumiin ? Ei virtoja off asentoon, eikä kyllä starttiasentoonkaan. Onko vastaavaa käynyt muille ? Onko komponenttien laatukriteerit huonontuneet/kestoikä laskenut, vai tapahtuuko tällaisia ihmeviko vain mulle    ?

Onko raatilaisilla tietoa/kokemusta mitä teknisiä eroja on Agrow, Kosiarka, Wirax lieriöniittokoneiden välillä ?
Kaikista löytyy hammaspyörävoimansiirto joka sinänsä parempi kuin hihnaversio ? Onko kestossa käytettävyydessä eroja ?
Pitäis hommata joku koneviikate lhp/kesannon ja pellonpientareiden niittoon. Taitais tulla syötettyä sille ojavarsipajukkoakin ?

Onko raatilaisilla kokemusta/tietoa Valtsun HiTech 2 näytöstä ohjaamopilarissa. Mun koneessa sellaien oire että iso osa ruudusta ei näytä mitään, alaosassa jotain infoa vilkkuu. Onko muilla ollut vastaavaa vikaa, onko vinkkejä mahdolliseen restaurointiin ? 

Kertokaahan kokeneemmat miten onnistuu Myyrä -auralla salaojitus. Onko putken oltava pienimpää mahdollista, jopa 55 mm jotta hiesu/savikkokohdissa putki pysyy "luodissa" kiinni ? Kokeilin vetää 65mm putkea mutta "salaojista" tuli vain n. 20m pitkiä jonka jälkeen oli otettava kaivuri käyttöön kun putki pääsi irti luodista, joka on halkaisijaltaan n. 70 mm.

Olikos PekOino:lla kyseessä Mezzo/Mega malli, tai edellisten HiTech -versio, johon tuota kytkentää mietit ?
Löytäisitkö jostain Valtran prioriteettiventtiilin OLS 80 tai OLS 120 -mallin ? Joko purkaamolta/romuttamolta tms. Tulppaat siitä LS -kanavan väärinpäin syötön (0,4-0,6mm kuristin paineesta karan läpi LS:ään), näin saisit toimimaan sen LS -venttiilin kanssa. Kun venttilipöytää ei käytetä, LS- purkautuu karojen läpi tankkiin. Kun LS -paine nousee säätyy prioriteetiventtiilin kara ohjaamaan virtausta halutusti pöydälle päin. Toinen vaihtoehto ostaa "vakio mallin" OLS -prioriteettiventtiili suoraan Sauer-Danfossilta tai Hydrosystem:ltä.
 

Kyllähän toisella prioriteettiventtiilillä voi kytkeä LS- venttiilin piiriin. Jos aiot käyttää samanlaista prioriteettiventtiiliä kuin ohjauksella, niin sellainen huomio että Valtrassa prioriteettiventtiiilin LS-virtaus toimii käänteisesti. Eli n. 1,5-2 l/min öljyä virtaa prioriteettiventtiililtä toimilaitteelle (orbitille) päin. Kun toimilaitetta käytetään LS -linja tulppautuu ja LS -paine nousee. Tällä järjestelyllä saadaa ohjausventtiilin LS nousemaan nopeammin, kuin perinteissiä LS- venttiileissä, --> parempi reagointinopeus, ei lyö käsille. Eli kun kuormantunteva suuntaventtiili (vaikkapa Valvoilin mekaanisesti ohjattu) on vapaa-asennossa, niin karan LS reiän kautta vuotaa tuo 1,5-2 l/min tankkin, "hukkaan".

Oletko mitannut kuinka paljon vapaakiertohäviö kasvaa kun etukuormainventtiili on kytketty sarjaan tai vaihtoehtoisesti rinnalle, eri venttiilillä ? Sen minkä vapaakiertohäviöissä rinnankytkennässä säästät, menetät kun erillisellä suuntaventtiilillä (Valtrassa Rexin ahdas SM12) ruokit etukuormaajaan lohkoa. Samalla tuo lohko vapautuu muuhun käyttöön.
Totta kai on hyvä että miehet miettii energian tuhlausasioita... 

Jos sinulla tarvetta LS mallin Valvoil -venttiilille (vaijerihallinta) mulla on ylimääräinen kun vaihdoin sähköisesti esiohjatun ek -venttiilin.

Sen verran aiheeseen liittyen että aikanaan arvostetussa Koneviestissä (nykyään moottorikelkka ja mönkijälehti) oli käyttötesti A-Faberin valmistamasta 12 -siipisestä kevytmuokkausaurasta. Syysmuokkasivat sänkeä Etelä-Pohjanmaan kevyillä maalajeilla. Veturina oli joku iso turbiinikytkinventti. Arvostelut kommentteineen kannattanee lukea Koneviestin arkistosta ! 

Minä aikanaan tein niikin "hurjan" tempun että ennen muokkarin ostopäätöstä otin lainaan sellaisen ja syysmuokkasin sillä ohransänget. Kun päätös oli tehty, möin vanhat Kvernelandin aurat pois ja ostin niillä rahoilla Retronikin rakennussarjan "muokkarin". Saa nähdä milloin tulen katumaan päätöstäni ? Josko seuraavalla viisvuotiskaudella ?

Täytyy muistaa että kyseinen "muokkarimerkki" ei oikein sovi  sellaisien tuotemerkkien kuten Väderstad, Fendt, Lemken, ym kanssa mainittavaksi. Liennee liian halpakin...

Vai onko edelleen niin että minä en todellakaan ymmärrä oikeasta maanviljelystä yhtään mitään ?


   

Mulla ollut viisi syksyä käytössä Retronikin rakennussarjasta tehty 10 -siipinen kevytkyntömuokkari. Käyttökokemukset muokkarista ovat olleet seuraavanlaisia.

- muokkaussyvyys on helppo säätää pyörien avulla ja säädetty syvyys pysyy asetuksessaan
- menetelmä on todella tehokas kyntöön verrattuna, 8-9 ha päivässä 70 hv:n nelivedolla, jopa pienillä hankalan mallisilla lohkoilla.
- tärisevä piikki murtaa "paljetta" tehokkaasti ja sekoittaa oljen maainekseen.
- hieno hieta, hiekka, savi -ja hiesumaat ovat helppoja /nopeita muokata ja muokkaussyvyys voi olla mikä tahansa haluttu, 5-25 cm väliltä. Mielestäni syksyllä sänkimuokkaus voidaan täysin korvata ko. tyyppisellä muokkarilla.
- aloitukset ja lopetukset nopeita ja helppoja, koska muokatut alueet saavat mennä "päällekäin". Näin tulee muokattua tarkasti koko kylvöpohja. Keväällä tasoitan tasausäkeellä koko pellon, jolloin nuo päällekkäismuokkaukset tulee tasailtua helposti. Kerta-ajo riittää hienosti.
- Muokkausjäljen saa säädettyä kaikkea kevytmuokatun ja kynnön väliltä.
- Tämä menetelmä täyttää virallisesti talviaikaisen kasvipeitteisyysvaatimuksen
- Mulla on hieman multa/muramaita, joissa näkyy sikiävän helposti rikkakasvi/juolavehnäpesäkkeitä. Niissä teen siten että heti puintien jälkeen ajan 2-4 cm syvyydellä "tupaskohdat" kerta-ajolla, jolloin rikan juuret kuivaa. Aura ei mene tukkoon. Sitten myöhemmin syksyllä ajan lopullisella muokkaussyvyydellä. Auran saa tukkoon oikein tieheässä ja laajassa juolavehnätuppaassa. Mutta jos ajaa em. tavalla kahteen kertaan, homma mene ok. Auran saa puhdistettu "tukoksesta" peruuttamalla maata vasten.
 
Seuraavaksi aion kokeilla vähennettyä muokkausta kevätkylvöillä. Kun maa on syksyllä muokattu niin keväällä vedetään vain tasausäkeeellä ja sen jälkeen kylvö kiekkovannas Simultalla.

En tiedä kuullostaako em. "kirje" myyntipuheelta mutta joskus olen muokaillessa miettinyt että miksi tällaisia "muokkareita " ole tehty/valmistettu aiemmin. Edullinen, tehokas, helppo mentelmä muokkaukseen. Toinen vaihtoehto on, että minä en ymmärrä "oikeasta" maanviljelystä yhtään mitään.
 Niin ja tuntuu laite kelpaavan lainaan parin naapurin sänkilohkoille syys -ja kevätmuokkauksillekin.

Minä hommasin aikanaan karkaistut tapit ja liukulaakerit Auraosalta. Maksoi hieman enemmän mutta tuli kerralla kuntoon. Vilassa oli alunpitäen nailon holkit, jotka eivät kestäneet pitkään.