Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: torppis - 09.09.09 - klo:07:56
-
Kehutaan että vehnästä on tulossa iso ja hyvälaatuinen sato.
Kuinka moni on saanut jo sadon talteen hyvänä?
Ainakin osassa Suomea vehnät itää parhaillaan pellolla. Onkohan tilanne miten laaja?
-
Kehutaan että vehnästä on tulossa iso ja hyvälaatuinen sato.
Kuinka moni on saanut jo sadon talteen hyvänä?
Ainakin osassa Suomea vehnät itää parhaillaan pellolla. Onkohan tilanne miten laaja?
Omat sain puitua mielestäni sellaisessa vaiheessa, että tavara oli kuohkeimmillaan... :P Pitää viedä näyte, niin sit tietää enempi. Viime vuonna Wilellä mittaamani hlp heittivät ennakkonäytteessä vajaan kilon. Nyt samainen vaaka näytti 87kg:a Hiukan alkoi epäilyttää... 8)
-
No näky olleen puituna juu..... ;)
Oliko kaikki suojaviljalla?
-
Just mittailin eka satsin hehtolitra painoa Anniinasta. Lukema kiitettävä 85. Suojavilja ja lannoitus vaatimaton 150 kg salpietaria. Esikasvina tosin laidunnurmi. Satokin lienee olosuhteisiin nähden hyvä eli yli kolmentonnin. Kuitenkin ollaan vehnän viljelyn ylärajoilla Ylä-Savossa.
-
Eka satsi Kruunua kuivamassa tällä hetkellä. Eräs hienoimmista kasvustoista, joita olen urallani puinut. Tasaista ja tiheää. Vehnäksi myös aika kuivaa. Puintikosteus jossain kahdenkympin kieppeissä.
Sitten negatiiviset huomiot. Neljäs vuosi kruunua viljelyssä ja tuntui, että nyt on vasta se vuosi kun luonnistaa. Pettymykseltä kuitenkin tuntuu. Pitäisi olla satoisa lajike, mutta ei ainakaan mulla meinaa tuupata yli neljäätonnia. Lannoitus pitäisi olla niin hyvin kohdallaan kuin olla ja voi. Joka vuosi on mennyt leipävehnäksi, mutta sillä tavalla rimaa hipoen, että painot jossain 78-80kg ja valkuainen 13-14. Sakoluku on kyllä ollut erittäin hyvällä tasolla, pari kertaa yli 300. Mulle saa tämä lajike alkaa riittämään. Seuraavaksi kiinnostaisi Anniina (kiitos SKN:n hehkutusten) tai Zebrakin voisi tulla kysymykseen. Anniinassa olisi ainakin paino ja valkuainen kohdallaan, mutta se askarruttaa eniten, että kun lajiketietojen mukaan satotaso on kruunua alempi, ja meikäläinen ei saa siitä mitään irti, niin mitä tästä Anniinasta sitten saa.
-
Unohtu vielä että tautitorjunta ja rikka myrkytys jäi tekemättä. Ja tauti vei aika reilusti satoa. Strobia ois pitänyt antaa.
-
Luomu-tjalvea 2700 kiloa/ ha, purkka-kokeella sakoa on, valkuaisen kertoo kohta VV tai mikä perhanan vailjava se nykyään on..
Ensi kevääksi on jo jemmassa Amaretton siementä, lie aika ajanut jo Tjalvesta ohi..
-
Eka satsi Kruunua kuivamassa tällä hetkellä. Eräs hienoimmista kasvustoista, joita olen urallani puinut. Tasaista ja tiheää. Vehnäksi myös aika kuivaa. Puintikosteus jossain kahdenkympin kieppeissä.
Sitten negatiiviset huomiot. Neljäs vuosi kruunua viljelyssä ja tuntui, että nyt on vasta se vuosi kun luonnistaa. Pettymykseltä kuitenkin tuntuu. Pitäisi olla satoisa lajike, mutta ei ainakaan mulla meinaa tuupata yli neljäätonnia. Lannoitus pitäisi olla niin hyvin kohdallaan kuin olla ja voi. Joka vuosi on mennyt leipävehnäksi, mutta sillä tavalla rimaa hipoen, että painot jossain 78-80kg ja valkuainen 13-14. Sakoluku on kyllä ollut erittäin hyvällä tasolla, pari kertaa yli 300. Mulle saa tämä lajike alkaa riittämään. Seuraavaksi kiinnostaisi Anniina (kiitos SKN:n hehkutusten) tai Zebrakin voisi tulla kysymykseen. Anniinassa olisi ainakin paino ja valkuainen kohdallaan, mutta se askarruttaa eniten, että kun lajiketietojen mukaan satotaso on kruunua alempi, ja meikäläinen ei saa siitä mitään irti, niin mitä tästä Anniinasta sitten saa.
Tänävuonna voi olla vain tyytyväinen jos sato jäi 4t pintaan vehnällä. Valkuaiset ovat todella alhaisia, että vain heikolla kasvustolla on valkuaiset nousseet leipävehnä tasolle.
Itse sain Kruunusta noin 5,4t keskisadon, mutta valkuaiset jäi 11% pintaan noin 140kg typellä.
Tuli mieleen samanlaisia ajatuksia lajikkeen vaihdon suhteen, mutta voi olla että vaihdan vain osan vehnäalasta esim. Anniinaan tai Quarnaan.
-
Kuulostaa huolestuttavalta :-\ Samalla tavalla ajattelin ottaa toisen lajikkeen mukaan osalle alasta. Näkee sitten jo kasvustostakin tehdä vertailua.
-
No näky olleen puituna juu..... ;)
Oliko kaikki suojaviljalla?
Rypsin alle en uskaltanut laittaa. Muuten melkein kaikki. Pari ruoppamaata jätän kokovilja hässäkkä kokeilua varten. (Vehnä - herne -raiheinä)
-
Eka satsi Kruunua kuivamassa tällä hetkellä. Eräs hienoimmista kasvustoista, joita olen urallani puinut. Tasaista ja tiheää. Vehnäksi myös aika kuivaa. Puintikosteus jossain kahdenkympin kieppeissä.
Sitten negatiiviset huomiot. Neljäs vuosi kruunua viljelyssä ja tuntui, että nyt on vasta se vuosi kun luonnistaa. Pettymykseltä kuitenkin tuntuu. Pitäisi olla satoisa lajike, mutta ei ainakaan mulla meinaa tuupata yli neljäätonnia. Lannoitus pitäisi olla niin hyvin kohdallaan kuin olla ja voi. Joka vuosi on mennyt leipävehnäksi, mutta sillä tavalla rimaa hipoen, että painot jossain 78-80kg ja valkuainen 13-14. Sakoluku on kyllä ollut erittäin hyvällä tasolla, pari kertaa yli 300. Mulle saa tämä lajike alkaa riittämään. Seuraavaksi kiinnostaisi Anniina (kiitos SKN:n hehkutusten) tai Zebrakin voisi tulla kysymykseen. Anniinassa olisi ainakin paino ja valkuainen kohdallaan, mutta se askarruttaa eniten, että kun lajiketietojen mukaan satotaso on kruunua alempi, ja meikäläinen ei saa siitä mitään irti, niin mitä tästä Anniinasta sitten saa.
Tänävuonna voi olla vain tyytyväinen jos sato jäi 4t pintaan vehnällä. Valkuaiset ovat todella alhaisia, että vain heikolla kasvustolla on valkuaiset nousseet leipävehnä tasolle.
Itse sain Kruunusta noin 5,4t keskisadon, mutta valkuaiset jäi 11% pintaan noin 140kg typellä.
Tuli mieleen samanlaisia ajatuksia lajikkeen vaihdon suhteen, mutta voi olla että vaihdan vain osan vehnäalasta esim. Anniinaan tai Quarnaan.
Tää valkuaisista höpötys on kyl ihme juttu. Maakunnassa liikkuu huhuja jopa alle 11 valkuaisesta. Mikäs siinä si oikeen on? Nuukailu lannoitteessa vai joku muu juttu. Itellä huonoimmat valkuaiset oli 15,2 ja paras pussukka jonka kiikutin analyysiin oli 16,9. Eikä ole ollu kiinni siitä etteikö tavaraa olis tullu hehtaarilta. Mielenkiintonen havainto tipplestä, valkuaiset järjestään alle 10. Typpee meni riittävästi.
Kylmikselle: Laita vaan anniinaa mut muista lannoittaa. Tuntuu menestyvän kusisillakin mailla. Pienijyvästä mut sako ja valkuainen palkittee. ;D Kuulostaa ihan kivalta jos useemmat vehnät on rehua matalan valkuaisen takia. Kun riittävästi menee vituiks suomessa tonneja, vaikuttaa se jollakin eurolla leipätavaran hintaa. Mitä me tästä opimme? Emme sitten hevon paskaa.......
-
mutta valkuaiset jäi 11% pintaan noin 140kg typellä.
Tää valkuaisista höpötys on kyl ihme juttu. Maakunnassa liikkuu huhuja jopa alle 11 valkuaisesta. Mikäs siinä si oikeen on? Nuukailu lannoitteessa vai joku muu juttu. Itellä huonoimmat valkuaiset oli 15,2 ja paras pussukka jonka kiikutin analyysiin oli 16,9. Kuulostaa ihan kivalta jos useemmat vehnät on rehua matalan valkuaisen takia. Kun riittävästi menee vituiks suomessa tonneja, vaikuttaa se jollakin eurolla leipätavaran hintaa. Mitä me tästä opimme? Emme sitten hevon paskaa.......
No säähän ostat pojilta noi light-vehnät ja sevottelet niitä omiisi ja kuskailet koko talven niitä pussukoita ja........rrikastut! 8)
-
Ekat vehnät odottelemassa kuivaajaan pääsyä. Bjarne, kosteus 17, hlp puimurista päin 79, jyvät komeita ja sato n 6tn/ha.
-
mutta valkuaiset jäi 11% pintaan noin 140kg typellä.
Tää valkuaisista höpötys on kyl ihme juttu. Maakunnassa liikkuu huhuja jopa alle 11 valkuaisesta. Mikäs siinä si oikeen on? Nuukailu lannoitteessa vai joku muu juttu. Itellä huonoimmat valkuaiset oli 15,2 ja paras pussukka jonka kiikutin analyysiin oli 16,9. Kuulostaa ihan kivalta jos useemmat vehnät on rehua matalan valkuaisen takia. Kun riittävästi menee vituiks suomessa tonneja, vaikuttaa se jollakin eurolla leipätavaran hintaa. Mitä me tästä opimme? Emme sitten hevon paskaa.......
No säähän ostat pojilta noi light-vehnät ja sevottelet niitä omiisi ja kuskailet koko talven niitä pussukoita ja........rrikastut! 8)
Voi kun sää tietäsit...... ;D 2 kennoa sitä ja 4 kennoa tota tai ihan miten vaan.
-
Jos joku on pienijyväistä niin Kruunu, ainakin mulla. Nyt ekan satsin hehtolitrapaino 82.5kg, joten ihan ok. Apulannan käytölle ei oikein voi tehdä muuta kuin antaa 120kg + fosforit maalajin mukaan.
Mites SKN, paljonko annoit Tipplelle typpeä? Mulla oli vaan yksi lohko mistä pitäisi otaa siementä. Täysillä lannoitin, mutta mietin pitäiskö teettää tutkimukset, että näkisi vähän lannoituksen vaikutukset.
-
Jos joku on pienijyväistä niin Kruunu, ainakin mulla. Nyt ekan satsin hehtolitrapaino 82.5kg, joten ihan ok. Apulannan käytölle ei oikein voi tehdä muuta kuin antaa 120kg + fosforit maalajin mukaan.
Mites SKN, paljonko annoit Tipplelle typpeä? Mulla oli vaan yksi lohko mistä pitäisi otaa siementä. Täysillä lannoitin, mutta mietin pitäiskö teettää tutkimukset, että näkisi vähän lannoituksen vaikutukset.
560kg hiven yytä. Eli tekee n. 130 typpeä.
-
130kg typpeä ja alle kympin valkuaiset :o :o ???
On aika hyvin. Tuon mukaan uskaltaisi ite laittaa 100kg kevyesti.
-
tyyppee tuli laitettua noin 145kg silti valkuainen 11,7 s**tana
-
Mie laitoin 300kg salpietaria ja kompostia 15 m3 eli yhteensä n.100 kg typpeä. Sato oli 4100 kg. Hlp.80. Valkuaista ei oo vielä mitattu. En ajanut tautiaineita peltoon. Sadossa olisi vielä parannettavaa viljely toimilla(hyvä syysmuokkaus,siemenmäärä), mutta olen tyytyväinen siihen. Tällä aluella kun 4t raja on tiukassa.
Anniinasta ei oo jääny aikaisemmin valkuainen alle rajan. 13,4-16,4 väliin on mennyt. Uskoisin, että vehnän valkuaisen muodostumiseen vaikuttaa lajike ja sen aikaisuus kuin yli lannoittaminen. Viime vuonna oli ainoa ja anniinaa samalla lohkolla ja samat aineet annettiin ja valkuaiset olivat aino 10,8 ja anniina 13,6.
Olen vasta-alkaja viljelyssä, mutta tämmöisiä mutu tuntumia on...
-
Mulla oli zebraa ja 140kg typellä valkuainen 12. Tosin satoakin lähti yli viistonnia ilman tauti-aineita. Sit oli vähän huonompia lohkoja ja meinas perhana loppua apupaskat kesken ja laitoin vain 100kg typpeä. No näissä valkuainen 12,4 ja sato vaan neljän tonnin paikkeilla. Mutta kuitenkin valkuainen parempi pienemmällä typellä?
-
Analyysit kotiutettu, sako 325 ja valkuaista 12.8
Ainoa mikä harmittaa, on hinta, joka tippui 100 euroa tonnilta viime vuodesta, kiitos Helssingin myllyn, joka toi Kazakstanista leipävehnää.
Noi valkuaiset muuten tuli 14 tonnin lattiakananpaskan voimalla. täytyypä katsoa papereista, paljonko tuli laskennallisesti ravinteita..
-
Anniinasta tuli ~5tn keskisato 120kg typellä. Valkuainen 12,7 ja toisessa erässä 12. Urhosta samanmoinen sato 150kg typpeä, valkuainen 11,8. Hehtopainot Anniinan näytteissä 84-85kg. Nippa nappa leipävehnää suurin osa valkuaisen osalta näillä näkymin.
-
Kehutaan että vehnästä on tulossa iso ja hyvälaatuinen sato.
Valkuaisia näyttää olevan laidasta laitaan, samoin typpimääriä. Mutta kun maalaji ja multavuus vaikuttavat suoraan tarvittavan typen määrään, niin näitä tietoja vielä kaipaisin N kilojen lisäksi "taulukoon". 8)
-
Tässä nyt sit uusien lannoitustasojen tulos höystettynä viimevuoden korkeilla lannoitehinnoilla:
http://www.agrimarket.fi/Maatalous_ja_Elaimet/Viljakauppa/Laatuseuranta/Viljan_keskilaadut_1892009/
-
Mulla oli hehtopainot vehnä 81.5kg, ohran esinäyte 73kg, kauran 61kg, rypsi 67,5kg.
Vehnästä odottelen tutkimustuloksia. Itkun paikka jos valkuaiset sakkaa.
-
Quarnasta reilu 5 tonnia/ha,
HLP 84-85 ja valkuainen yli 14, osassa joka sai tähkälle lisätyppeä yli 14.5
Ajattelin ens vuonnakin kylvää samaa lajiketta.
Ohra meni sitten totaalisesti pommiin, syyksi veikkaisin turhan reilua vesimäärää oraille. Hukkuivat perkuleet vaikka mitä oli tehty, kynnetty tai suorakylvetty, ojitettu lohko tai ei. Nähtävästi tän seudun savi vaan on niin tiukkaa että salaojia sais olla puolen metrin välein.