Ohoh, Iltalehdessä hämmästyttävän monipuolisia pääkirjoituksia, ottaen huomioon että on "iltalehti"!
Puukauppa kuumenee yli
Sahatavaran nouseva kysyntä aiheuttaa tukkipulaa. Tämä ei saa johtaa tukin kantohinnan korotuksiin.
Puumarkkinoille on jo pitkään etsitty tasapainoa monin poppakonstein. Ja nyt eletään jälleen ratkaisun hetkiä, kuten kesällä 2006. Tuolloin tukkipuun kantohinta oli kesäkuussa nykyiset 55 euroa. Elokuussa sahurit maksoivat leimikosta ennätysmäiset 75 euroa, kun vienti veti mutta tukkipula uhkasi.
Ennen joulua vienti pysähtyi kuin seinään.
Samaan aikaan Vladimir Putin päätti, että Venäjän puulle asetetaan aivan ylivoimaiset vientitullit. Ministerit nostattivat talvisodan henkeä puukauppaan, vaikka teollisuus ei kalliin euron ja laskusuhdanteen vuoksi tarvinnut pölliäkään.
Ostajat eivät ostaneet eivätkä myyjät myyneet.
Kukaan ei huomannut, että Suomen metsäteollisuus oli vajonnut syvään kriisiin. Edessä oli tehtaiden lopetuksia.
Kovalla kädellä vahvan euron aikana saneerattu metsäteollisuus on nyt iskussa, kun markkinat vetävät ja euro on halpa valuutta. Sellukauppa on jo pitkään käynyt kuumana, kun vielä maanjäristys pysäytti Chilen tehtaat.
Nyt on aiheellista kysyä, karkaako raakapuun hinta jälleen pilviin, kun käsillä on jo tukkipula. Ja saavatko sellu- ja paperitehtaat raaka-aineensa, kun energialaitokset kilpailevat paljolti samoista rangoista, jotka eivät tuota myyjälle muuta kuin ensiharvennuksen hinnan.
Sahureiden ja teollisuuden puupula on absurdi yhtälö, kun metsät kasvavat yli 100 miljoonalla kuutiolla vuodessa ja viime vuonna tästä kertymästä hakattiin alle puolet. Taustalla tuntuu vielä vuoden 2006 sokki, Putinin tullisekoilu ja valtion poukkoilu.
Teollisuuden ja MTK:n hintasuositusten haikailijat eivät tiedä, että puun hinta kellui jo silloin.
Pinta-alaveroon paluu, jo sen uhka, pysäyttäisi puukaupan heti täydellisesti.
Teollisuus esittää metsämaalle kiinteistöveroa, jonka saisi vähentää myyntitulosta. Se johtaisi kannattamattomiin pienkauppoihin, ellei tarkastelujaksoa pidennettäisi useiksi vuosiksi. Veromalli kyseenalaistaa ikimuistoisen jokamiehen oikeuden perusteita.
Puukauppa toimi varsin hyvin ennen vuoden 2006 buumia. Myyjä saa lähes kaikki tulonsa tosiasiassa tukkikaupasta, jonka hintavakaus on ratkaisun ydin.
Tukin kantohinta täytyy pitää aisoissa.