Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: suomileijona - 28.11.08 - klo:22:35
-
kertokaappas isännät että miten pärjää nykyhinnoilla naudanlihan kasvattaja.. miten pärjää 250 sonnilla.. (peltoa sen verran että riittää tuolle elukkamäärälle.. tekeekö lihasvirmat vielä noin "isoja" sopimuksia.. ym. ym. ja svastatkaa mielellään semmoset isännät millä on ton koko luokan sonnila :-*
-
Liian iso tuo 250 ei ole, LSO:lla on määrälisien viimeinen porras 400:n vuosimyynnissä. Tukialue pitäisi olla sieltä C-sarjasta (ellei komissaari heiluta kirvestä).
Näinä vuosina pitää olla tarkkana minkä viikon noteeraukset ottaa lihalle, korolle, rehuille, lannoitteille, energialle jne, lottorumpu pyörii koko ajan.
Toinen vaihtoehto on yrittää aavistaa isompia trendejä vaikkapa navetan käyttöajalle. Itse tein tuota puuhaa keväällä ja aloitinkin alasajon laajennuksen sijasta. Miksi? No:
Nauta on tehoton rehunkäyttäjä, loppukasvatuksessa 15,2 ry/lihakilo (MTT koe 07). Sika ja broileri alle 3. Jossain kohtuudessa rehuhyötysuhde pysyy kun teurastetaan ajoissa, esim. Eestin paras lypsykarja 12 kk. Suomalaiset teuras-ja vasikkahinnastot tekevät sen täällä mahdottomaksi.
Vuosituhannen vaihteen hyvinä vuosina luotiin välijuottamo-systeemi joka paransi vasikan laatua, mutta teki loppukasvattajalle vasikasta kalliin. Itse juottamalla jää yksi siirtokustannus pois, mutta helposti pudotaan määrälisissä alempaan luokkaan.
Kotimaiseen naudanlihaan eivät usko edes sitä markkinoivat. Broileri ja possu jyräävät ja Brasilian tuonti on vain ajan kysymys.
Nautakarjan metaanipäästöt on sivuutettu vielä aika vähällä huomiolla. Voi olla että niihin takerrutaan vielä pahasti.
Hoitotyö kuluttaa energiaa ja työtä vrt. muut lihalajit. Apevaunutraktorin tankissa pyörre käy ja itse vaunu kuluu kymmenessä vuodessa läpikuultavaksi. Ravinneköyhän lannanajoa on monin verroin tipuun/töpseliin verrattuna.
Peltohommia riittää pitkin kesää, ettei tarvitse rannoilla laiskana notkua.
Maitorodun eläimillä ei jalostuksen painopiste ole lihantuotanto-ominaisuuksissa.
Raha kiertää tuskallisen hitaasti kun teurastusikä on yli 1,5v.
jne
Kyllä Suomeen jää kannattavia kasvattamoja jäljelle niin kauan kuin vasikoitakin syntyy, mutta haasteita ja riskejä riittää.
-
eikö tällä foorumilla seikkaile kuin 1 mullinkasvattaja kun ei muut kommentoi.. :o ???
-
eikö tällä foorumilla seikkaile kuin 1 mullinkasvattaja kun ei muut kommentoi.. :o ???
No jos suoraan sanotaan niin ei hyvältä näytä sun kohdalla ainakaan. Tuo pärjäämiseen kun on paha vastata, toiselle riittää pärjäämiseen leivän päälle makkarasiivu ja joku 20 v vanha auto alle, toiselle pitää olla "pärjäämiseen" mersua fendtiä tms. Ja sitten vielä kun tilan tulokseen, mitä tällä pärjäämisellä ilmeisesti tarkoitat, vaikuttaa 1000 ja yksi asiaa, toinen saa 30 lehmän tilan tuottamaan huipputulosta, toiselle ei 50 lehmää tuota mitään.
Osaat kai itsekin laskea. Tiedät peltojesi tuet, tiedät keskimääräisen sonnin päiväkasvun/kilohinnan teurastettaessa, kulupuoleltakin osaat varmasti jotain arvioida. Ja eikös siellä TE-keskuksissa oo ihmisiä tätä varten aika lauma?
Sori, tuli aika vuodatus
-
eikö tällä foorumilla seikkaile kuin 1 mullinkasvattaja kun ei muut kommentoi.. :o ???
Meillä on ollut sonninkasvatusta yli kymmenen vuotta ja enimmillään sonneja useita satoja. Eläinmäärä ei kylläkään vakiintunut missään vaiheessa yseaksi vuodeksi vaan koko ajan tuli lisää "samalle työmäärälle"
Toissakesänä tuli asiaa tutkittua toteutuneina lukuina ja johtopäätös oli lopulta että vähennetään sonneja reilusti. Parhaalta vaikuttaa tilanne jossa on isännän lisäksi vain kaksi sonnia ja pienimuotoinen emolehmäkarja. Se on meilläkin suuntaus. :P
-
eikö tällä foorumilla seikkaile kuin 1 mullinkasvattaja kun ei muut kommentoi.. :o ???
Meillä on ollut sonninkasvatusta yli kymmenen vuotta ja enimmillään sonneja useita satoja. Eläinmäärä ei kylläkään vakiintunut missään vaiheessa yseaksi vuodeksi vaan koko ajan tuli lisää "samalle työmäärälle"
Toissakesänä tuli asiaa tutkittua toteutuneina lukuina ja johtopäätös oli lopulta että vähennetään sonneja reilusti. Parhaalta vaikuttaa tilanne jossa on isännän lisäksi vain kaksi sonnia ja pienimuotoinen emolehmäkarja. Se on meilläkin suuntaus. :P
No, ainakin työmäärä vähenee ...
-
Isännällä. Emännällä siinä sitten onkin jo tekemistä ..
-
Liian iso tuo 250 ei ole, LSO:lla on määrälisien viimeinen porras 400:n vuosimyynnissä. Tukialue pitäisi olla sieltä C-sarjasta (ellei komissaari heiluta kirvestä).
Näinä vuosina pitää olla tarkkana minkä viikon noteeraukset ottaa lihalle, korolle, rehuille, lannoitteille, energialle jne, lottorumpu pyörii koko ajan.
Toinen vaihtoehto on yrittää aavistaa isompia trendejä vaikkapa navetan käyttöajalle. Itse tein tuota puuhaa keväällä ja aloitinkin alasajon laajennuksen sijasta. Miksi? No:
Nauta on tehoton rehunkäyttäjä, loppukasvatuksessa 15,2 ry/lihakilo (MTT koe 07). Sika ja broileri alle 3. Jossain kohtuudessa rehuhyötysuhde pysyy kun teurastetaan ajoissa, esim. Eestin paras lypsykarja 12 kk. Suomalaiset teuras-ja vasikkahinnastot tekevät sen täällä mahdottomaksi.
Vuosituhannen vaihteen hyvinä vuosina luotiin välijuottamo-systeemi joka paransi vasikan laatua, mutta teki loppukasvattajalle vasikasta kalliin. Itse juottamalla jää yksi siirtokustannus pois, mutta helposti pudotaan määrälisissä alempaan luokkaan.
Kotimaiseen naudanlihaan eivät usko edes sitä markkinoivat. Broileri ja possu jyräävät ja Brasilian tuonti on vain ajan kysymys.
Nautakarjan metaanipäästöt on sivuutettu vielä aika vähällä huomiolla. Voi olla että niihin takerrutaan vielä pahasti.
Hoitotyö kuluttaa energiaa ja työtä vrt. muut lihalajit. Apevaunutraktorin tankissa pyörre käy ja itse vaunu kuluu kymmenessä vuodessa läpikuultavaksi. Ravinneköyhän lannanajoa on monin verroin tipuun/töpseliin verrattuna.
Peltohommia riittää pitkin kesää, ettei tarvitse rannoilla laiskana notkua.
Maitorodun eläimillä ei jalostuksen painopiste ole lihantuotanto-ominaisuuksissa.
Raha kiertää tuskallisen hitaasti kun teurastusikä on yli 1,5v.
jne
Kyllä Suomeen jää kannattavia kasvattamoja jäljelle niin kauan kuin vasikoitakin syntyy, mutta haasteita ja riskejä riittää.
Eipä tuossa paljon lisäämistä. Nykysillä hinnastorakenteella ainakin lso maksattaa rakennemuutoksen pikkukasvattajilla.
Yli 400 myynninteurasmäärällä lisät ovat 39cent/kg , mikä on noin 125e/teuras.
Sillä kuolettaa rakennusta/ostaa osan teinivasikkaa/ maksaa ylihintaa pellosta/palkkaa työvoimaa.
Ennen muinoin oli hinnoittelu partiakohtaista eli jos oli rekka täynnä niin silloin oli paras hinta. 8)
-
Liian iso tuo 250 ei ole, LSO:lla on määrälisien viimeinen porras 400:n vuosimyynnissä. Tukialue pitäisi olla sieltä C-sarjasta (ellei komissaari heiluta kirvestä).
Näinä vuosina pitää olla tarkkana minkä viikon noteeraukset ottaa lihalle, korolle, rehuille, lannoitteille, energialle jne, lottorumpu pyörii koko ajan.
Toinen vaihtoehto on yrittää aavistaa isompia trendejä vaikkapa navetan käyttöajalle. Itse tein tuota puuhaa keväällä ja aloitinkin alasajon laajennuksen sijasta. Miksi? No:
Nauta on tehoton rehunkäyttäjä, loppukasvatuksessa 15,2 ry/lihakilo (MTT koe 07). Sika ja broileri alle 3. Jossain kohtuudessa rehuhyötysuhde pysyy kun teurastetaan ajoissa, esim. Eestin paras lypsykarja 12 kk. Suomalaiset teuras-ja vasikkahinnastot tekevät sen täällä mahdottomaksi.
Vuosituhannen vaihteen hyvinä vuosina luotiin välijuottamo-systeemi joka paransi vasikan laatua, mutta teki loppukasvattajalle vasikasta kalliin. Itse juottamalla jää yksi siirtokustannus pois, mutta helposti pudotaan määrälisissä alempaan luokkaan.
Kotimaiseen naudanlihaan eivät usko edes sitä markkinoivat. Broileri ja possu jyräävät ja Brasilian tuonti on vain ajan kysymys.
Nautakarjan metaanipäästöt on sivuutettu vielä aika vähällä huomiolla. Voi olla että niihin takerrutaan vielä pahasti.
Hoitotyö kuluttaa energiaa ja työtä vrt. muut lihalajit. Apevaunutraktorin tankissa pyörre käy ja itse vaunu kuluu kymmenessä vuodessa läpikuultavaksi. Ravinneköyhän lannanajoa on monin verroin tipuun/töpseliin verrattuna.
Peltohommia riittää pitkin kesää, ettei tarvitse rannoilla laiskana notkua.
Maitorodun eläimillä ei jalostuksen painopiste ole lihantuotanto-ominaisuuksissa.
Raha kiertää tuskallisen hitaasti kun teurastusikä on yli 1,5v.
jne
Kyllä Suomeen jää kannattavia kasvattamoja jäljelle niin kauan kuin vasikoitakin syntyy, mutta haasteita ja riskejä riittää.
Eipä tuossa paljon lisäämistä. Nykysillä hinnastorakenteella ainakin lso maksattaa rakennemuutoksen pikkukasvattajilla.
Yli 400 myynninteurasmäärällä lisät ovat 39cent/kg , mikä on noin 125e/teuras.
Sillä kuolettaa rakennusta/ostaa osan teinivasikkaa/ maksaa ylihintaa pellosta/palkkaa työvoimaa.
Ennen muinoin oli hinnoittelu partiakohtaista eli jos oli rekka täynnä niin silloin oli paras hinta. 8)
Yllättävän iso bonus, kun teurasmäärä ylittää 400 kpl:tta, hohhoijaa ...
Mihin hittoon tämäkin perustuu.
-
Yllättävän iso bonus, kun teurasmäärä ylittää 400 kpl:tta, hohhoijaa ...
Mihin hittoon tämäkin perustuu.
Kenelläkään ei ole yli 400 vuosimyynnin tuotantoa täysin velattomissa rakennuksissa, lisät ovat tarpeen. Kyllähän tuo kannustaa investoimaan. Ja käänteisesti: kannustaa velattomia pienempiä tuottajia lopettamaan.
Avoimuus ei ole toiminut asian suhteen. LSO (ja A) rauhoittivat hankintakilpailun vuonna 2002 tarjoamalla kolmivuotisia sopimuksia. Tuolloin en pyynnöistä huolimatta saanut koko hinnastoa itselleni. Kenttäedustaja vilautti ryppyistä paperia pöydän reunan katveesssa (meillä kotona, jossa ei ulkopuolisia :o). Tuottajalehdessä ja nettisivuilla kerrotaan jotain hinnoittelusta, mutta määrälisien noususta ei ole mainittu (2002 max 200kpl).
-
Yllättävän iso bonus, kun teurasmäärä ylittää 400 kpl:tta, hohhoijaa ...
Mihin hittoon tämäkin perustuu.
Kenelläkään ei ole yli 400 vuosimyynnin tuotantoa täysin velattomissa rakennuksissa, lisät ovat tarpeen. Kyllähän tuo kannustaa investoimaan. Ja käänteisesti: kannustaa velattomia pienempiä tuottajia lopettamaan.
Avoimuus ei ole toiminut asian suhteen. LSO (ja A) rauhoittivat hankintakilpailun vuonna 2002 tarjoamalla kolmivuotisia sopimuksia. Tuolloin en pyynnöistä huolimatta saanut koko hinnastoa itselleni. Kenttäedustaja vilautti ryppyistä paperia pöydän reunan katveesssa (meillä kotona, jossa ei ulkopuolisia :o). Tuottajalehdessä ja nettisivuilla kerrotaan jotain hinnoittelusta, mutta määrälisien noususta ei ole mainittu (2002 max 200kpl).
Tässä on ilmeisesti, jokin käänteinen logiikka ...
Muilla aloilla volyymin kasvaessa, hinta laskee ...
-
Tässä on ilmeisesti, jokin käänteinen logiikka ...
Muilla aloilla volyymin kasvaessa, hinta laskee ...
Niin,homman tehostuessa jollekin se hyöty pitää konretisoitua. Eikös se TÄSSÄKIN tapauksessa tule teurastamollekin, viljelijää kannustetaan määrälisillä riittävän tehokkaaseen toimintaan että saadaan varmuudella lihaa tiettyinä erinä,erän koko rekkakuorma pysähdyksellä. Tai enemmänkin.
Parhaat tilat myy yhdellä kertaa tuollaisia em. määriä,saattaa olla määrälisät ihan kohtuullisia. Ja mullin kerrallaan myyvä ihmettelee kuinka nuo isot voi pärjätä kun ei pienetkään pärjää :)
Ison kasvattamon määrälisät saattaa olla helpostikin oman+työväen palkan verran...
-
Ei, koska pitää erottaa partialisä ja volyymilisä.
Partialisä perustuu logistiseen tehokkuuteen mikä on tuo rekkakuorma ja miten nopeasti sen saa täyteen.
nykyisessä volyymihinnoittelussa voi vaikkapa laittaa yhden teuraan päivässö niin määrä vuositasolla tulee täyteen.
Tehokkuutta on niin monenlaista sorttia 8).
-
Ei, koska pitää erottaa partialisä ja volyymilisä.
Partialisä perustuu logistiseen tehokkuuteen mikä on tuo rekkakuorma ja miten nopeasti sen saa täyteen.
nykyisessä volyymihinnoittelussa voi vaikkapa laittaa yhden teuraan päivässö niin määrä vuositasolla tulee täyteen.
Tehokkuutta on niin monenlaista sorttia 8).
No minkäslaista partialisää, ne on maksaneet ????
-
Yllättävän iso bonus, kun teurasmäärä ylittää 400 kpl:tta, hohhoijaa ...
Mihin hittoon tämäkin perustuu.
Kenelläkään ei ole yli 400 vuosimyynnin tuotantoa täysin velattomissa rakennuksissa, lisät ovat tarpeen. Kyllähän tuo kannustaa investoimaan. Ja käänteisesti: kannustaa velattomia pienempiä tuottajia lopettamaan.
Avoimuus ei ole toiminut asian suhteen. LSO (ja A) rauhoittivat hankintakilpailun vuonna 2002 tarjoamalla kolmivuotisia sopimuksia. Tuolloin en pyynnöistä huolimatta saanut koko hinnastoa itselleni. Kenttäedustaja vilautti ryppyistä paperia pöydän reunan katveesssa (meillä kotona, jossa ei ulkopuolisia :o). Tuottajalehdessä ja nettisivuilla kerrotaan jotain hinnoittelusta, mutta määrälisien noususta ei ole mainittu (2002 max 200kpl).
Miten muuten A-tuottajien hinnasto on rakennettu.
Kevättalvella kun kyselin A-tuottajilta tarjousta niin ei kuulumma kiinnostanut.
Ainut joka tosissaan kisasi oli saarioinen tosin tinkiminen on vielä kesken.. 8)
-
Ei, koska pitää erottaa partialisä ja volyymilisä.
Partialisä perustuu logistiseen tehokkuuteen mikä on tuo rekkakuorma ja miten nopeasti sen saa täyteen.
nykyisessä volyymihinnoittelussa voi vaikkapa laittaa yhden teuraan päivässö niin määrä vuositasolla tulee täyteen.
Tehokkuutta on niin monenlaista sorttia 8).
No minkäslaista partialisää, ne on maksaneet ????
Partialisät loppuivat käsittääkseni 2000-luvun alkupuolella.
muistaakseni jos tuli 30 mullia kuormaan niin lisä oli 60-70penniä /ruhokilo
Jos sai vasikoita mahtumaan yli 15 kpl niin alennusta 15-20mk / vasikka.
-
Kyllä nykypäivän mullinkasvattajallakin on ehkä mahdollisuus päästä palkansyrjään kiinni. Pointtina on: kaikki mahdollinen kannattaa kilpailuttaa; pankit,ostolannat, urakoitsijat jne...lista on pitkä. Kaikki mitä tällä pärjäät on jäämässä lisänä viivan alle, siis jos muuten menee toivotulla tavalla, mutta se onkin taas toinen juttu.
-
Joo, pitäisi kilpailuttaa teurastamot sieltä se raha tulee! 8)
-
Näinkinhän se on ja maksetuissa tuottajahinnoissa ja lisissähän on eroja eri firmoilla. Toisella puolella silti painaa se mistä ja kuinka nopeasti saa vasikoita ja epävarmuus siitä miten toinsen yrityksen kanssa menee muuten. Eli en pysty ite kilpailuttaan tätä puolta kuten haluaisin... näin se mulla menee.