http://www.scienceworldreport.com/articles/8564/20130801/world-changing-technology-multiply-global-agriculture-output-using-nitrogen-air.htm

Varsin mielenkiintoinen artikkeli ja lupaavat tulokset. Nyt on pantava sormet ristiin, jottei lannoitelobbarit keksi jotain jarrumekanismia byrokratian kautta. Uuttahan se ei olisi....

Mites asian eettinen puoli, onko läpihuutojuttu? Varsin mielenkiintoista kuitenkin. Kohta joku keksii tunkea ihmisen ihosolukkoon klorofylliä niin jaksetaan painaa auringon paisteessa pitkää päivää syömättä.. 

Kyllä kaikesta saadaan tietysti eettinen kysymys, mutta tässä on kyse pelkästä bakteeriympistä. Ainakin sikäli kun ymmärsin....siemen päällystetään bakteeria sisältävällä kantoaineella ja tätä kautta bakteeri pääsee kasvin solujen sisään.

Siitä toisesta jutusta mä olen sanonut jo aiemmin. SE olisi todellinen ympäristöteko ( tosin ihmisyys olisi ehkä definoitava uudelleen )

Ympäristönsuojelijoita joilta ei patterit lopu ensinkään?? Ei vitt..
Ihan mielenkiintoinen artikkeli

Kyllä kaikesta saadaan tietysti eettinen kysymys, mutta tässä on kyse pelkästä bakteeriympistä. Ainakin sikäli kun ymmärsin....siemen päällystetään bakteeria sisältävällä kantoaineella ja tätä kautta bakteeri pääsee kasvin solujen sisään.

Joo näinhän siinä sanotaan, luin liian hätäisesti.

http://www.scienceworldreport.com/articles/8564/20130801/world-changing-technology-multiply-global-agriculture-output-using-nitrogen-air.htm

Varsin mielenkiintoinen artikkeli ja lupaavat tulokset. Nyt on pantava sormet ristiin, jottei lannoitelobbarit keksi jotain jarrumekanismia byrokratian kautta. Uuttahan se ei olisi....

En saa luettua tuota, kun F-secure haluua suojella minua joltain. Suomessakin esiteltiin pari vuotta sitten Twin-N-valmiste joka sisältä kasveissa luonnostaankin esiintyviä endofyyttisiä bakteereja. Natakasveissa niitä on eniten luonnostaan. Suomen viileässä ja lyhyessä kasvukaudessa ne eivät oikein pääse parhaimmilleen. Sokeriruoko saa tuolla tavalla muutaman kymmenen kg typpeä vuodessa ja on sille kilpailuetu sokerijuurikasta ja etanolimaissia vastaan.

Todellinen klassikko on geenimuuntelijoiden lupaus typpeä juurinystyräbakteereilla sitovasta vehnästä tms. Tuollaisen kilpailuedun antaminen jollekin kasville voi muuttaa maisemaa aika rajusti, joten kallistun varovaisuuden kannalle. Eivät ole geeninikkaritkaan sellaista vielä saaneet markkinoille.

No, toisaalta maailman vanhimmat biologiset otukset, syanobakteerit, omaavat typensidontakyvyn. Niiden ansiosta ilmakehään saatiin vapata happea, joka on mahdollistanut aika paljon eläväistä.

http://jyrkiparkkinen.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/141889-elaman-lahteilla

NE antavat kilpailuetua öljypalmulle ja porotalouden perustalle jäkälälle, joka on itseasiassa sienen ja bakteerin kimppa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4k%C3%A4l%C3%A4t

Ajankohtaisin syanobakteerin esiintymismuoto on sinilevä, joka ei siin ole mikään leväkasvi. Kun bakteeri tuottaa typpensä itse, sen massiivisen esiintymisen kynnystekijänä on fosfori. Onhan se vähän meitä sikytellyt, mutta ei kuitenkaan ole koko palloa vallannut.

Mistä tässä ketjussa mahtoikaan olla kysymys?