Minusta ruokonadan tuotantovaikutus ei ole yhtä hyvä kuin perinteisillä nurmiheinälajeilla. Jos ruokonataa on seoksessa vähän niin onhan se tietysti satomäärää nostava kasvi ainakin kuivina vuosina. Eli varmaan hyvä ja perusteltu lisä jos kaipaa suuria satoja.
Suuri sato on siilossa komea. Typpi muuttuu raakavalkuaiseksi kertoimella 6,25. Eli vaikka 100 kiloa typpeä on siis 625 kiloa raaka-valkuaista. Jos satoa tulee kerralla vaikka 5000 kgka -> Raakavalkuaisprosentti on 12,5 ilman säilöntätappioita. Osa ruokonadan vaikeudesta piilee ehkä tässä? Se kasvaa höttöä muita kasveja enemmän. Tavara on siis sisältä laihempaa.
Ruokonadan D-arvo ja energiapitoisuus ovat yleensä muita nurmikasveja heikompia. Jos ruokintaa vedetään tiukalle ja halutaan matalampi väkirehuprosentti, niin säilörehun ry-arvo on oleellisen tärkeä. Tämä lienee osittain matemaattista kikkailua, mutta ruokonatasäilörehulle lasketaan automaattisesti vähän kalliimpi ruokinta. Siis johtuen näistä arvoista.
Mutta olen nähnyt tietysti hyviäkin ruokonata-analyysejä!!! Mutta en ole varma miten totuudenmukaisia ne ovat... Artturi-analyysi on edullinen, mutta osa sen luvuista on arvioita. En usko että ruokonataa arvioidaan ko. analyysissä oikein perustein, koska se rinnastetaan muihin heiniin.
Näihon kommentteihin vaikuttavat tietysti omat mielipiteeni. Minulla ei siis ole asiasta murskaavaa tietoa, pikemmin vain kokemusta laskennasta ja seurannasta. En pidä ruokonadasta. Se kasvaa kuin hipin tukka, jakaus keskellä ja latvat takuissa (En pidä myöskään hipeistä). Ruokonata lamoaa ja kasvaa halutessaan pitkin maata. Lehdet voivat maata maassa ja mädäntyä jo kasvun aikana. Jos tarkka (?) isäntä niittää ja karhottaa rajusti niin rehuun nousee ties mitä sontaa.
Mutta on meillä itselläkin ruokonataa pelloilla
Emolehmille, niille se on ihan ok.
Mutta Maalaispoika! Tuosta tuoreleikkeestä... Tarvitset ruokintaasi pitkää ja karkeaa tavaraa. Tuossa säiliksessä ei sitä ole. Tuoreleike voi jotain siellä tietysti vaikuttaa,
