Jos ja kun on noita vaikeita rikkakasveja jotka ei lähde kevyemmillä aineilla niin apilaa on ihan turha laittaa kerääjäkasvin joukkoon. Suojaviljan alla perustettavilla nurmilla tilanne on hieman toinen kun matara ym. ei menesty kun aletaan ottamaan satoa nurmista seuraavina vuosina. Pihatähtimöä ei tosin saa hävitettyä vaikka tekisikin rehun kolmesti kesän aikana...
Juu valkoapila kerääjähelppoautomaatti-saarnaajat eivät selvästikään
ole ajatelleet ihan kaikkea.
Jos tekee puna-apilanurmia tai viherlannoituksia, niin mikäs ettei. Sehän niitetään
tosiaan seuraavana vuonna. Siemenapilasta saa basagraanilla yms. varmaan
jonkin verran puhtaankin, mutta pitää saada tulojakin, sen verta kallista on.
Kerääjäkasvikorvausta nettona on niistä turha yrittää, koska ei saa edes tehdä
nurmia kerääjällä.
Todennäköisesti pitää olla se harava ja pneumaattinen kylvinlaite, ennen kuin ruiskutusten
jälkeen uskaltaa panostaa apilakerääjään. Kuivat kelit kiusaavat ainakin täällä
Etelä-Ruotsissa, ei tule kolmen-neljän vuorokauden tihkuja, jotka idättäisivät maan
pinnalla.
Sen muuten huomasin, että ei semmoinen pieni suppiloviska levitä kuin 3.2 m kunnolla,
ehkä 4 m näkyy apilansiemeniä muutama, mutta se heinäputu vaan pölisee siihen
ihan viereen, tai tuuli vie. Kierrosten lisääminen tekee levitysjäljestä vain toispuoleisen.
Ei auta vinguttaminen. Hallissa ei tuullut kiertokokeita tehdessä, mutta eilen ehtoolla
sivutuulipuuska vei heti siemenet pari metriä sivuun, ilta-auringossa näki selvästi,
minne lensi.
Eli 12 m ruiskun puomileveydellä neljä pikkuviskasiivua, tai sitten
pneumaattinen letkupöllyttäjä. Haravan kera 10 k€
-SS-