Peukku tälle. Jos homma olisi niin että se on saatava tehdyksi 8-16 välissä mutta kun ei ole pakko niin meneehän sitä aikaa sitten. Ja riippuu miten laskee. Aloittaa jonkun koneen korjauksen aamulla, lähtee kylillä käymään hakemaan varaosaa 1,5 tuntia, jatkaa korjausta, lähtee kylille toista varaosaa hakemaan 1,5 tuntia taas niin kertyyhän niitä työtunteja. Kertyykö tehollisia työtunteja niin se on toinen juttu.

Tämä olisi jotenkin olennaista tuntilaskelmien osalta mikäli palkkatyössä olevat tekisivät tehokasta työtä koko työajan. Ei mene ihan silleen

Vaihteluväli on toki erittäin suuri, mutta ei turhan paperin pyörittelyä voi kai sitten laskea sen enempää viljelijän kuin virkamiehenkään tehokkaaksi työajaksi?

Kyseessä ei ollut työtunnin hinta, vaan talouden käytettävissä olevat tulot vuodessa.  Mutta se jäi epäselväksi, onko lainojen lyhennykset huomioitu tuossa.  Duunarilla tuskin on paljoa velkaa työpaikkansa säilyttämistä varten, mutta viljelijällä on.  Ja lyhennyksethän on tunnetusti maksettava verotetusta tulosta.  Kuten peltojen ostokin.

Ei työpaikkansa säilyttämiseksi mutta katon pään päällä säilyttämiseksi velkaa voi kasvukeskuksissa helposti olla 150.000 - 400.000 jolla jo ostaa melkein keskipinta-alan 40 hehtaarin maatilan sukupolvenvaihdoshintaan?

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 18.09.16 - klo:09:36

Peukku tälle. Jos homma olisi niin että se on saatava tehdyksi 8-16 välissä mutta kun ei ole pakko niin meneehän sitä aikaa sitten. Ja riippuu miten laskee. Aloittaa jonkun koneen korjauksen aamulla, lähtee kylillä käymään hakemaan varaosaa 1,5 tuntia, jatkaa korjausta, lähtee kylille toista varaosaa hakemaan 1,5 tuntia taas niin kertyyhän niitä työtunteja. Kertyykö tehollisia työtunteja niin se on toinen juttu.

Tämä olisi jotenkin olennaista tuntilaskelmien osalta mikäli palkkatyössä olevat tekisivät tehokasta työtä koko työajan. Ei mene ihan silleen

Vaihteluväli on toki erittäin suuri, mutta ei turhan paperin pyörittelyä voi kai sitten laskea sen enempää viljelijän kuin virkamiehenkään tehokkaaksi työajaksi?

Työnantaja määrittelee mikä on turhaa paperin pyörittelyä ja mikä ei. Jos toimenkuvaan kuuluu esimerkiksi lukea hakemukset, tarkistaa ne ja korjata virheet ja tehdä päätökset niin koko päivä kuluu siinä paperin pyörittelyssä ja on täyttä työaikaa. Itselläkin on ollut työpaikkoja jossa kolmasosa työajasta on on kulunut hallinnolliseen paperin pyörittelyyn mutta se on ollut työnantajan määräämä työtehtävä ja jos minä en olisi sitä tehnyt niin jonkun muun olisi ollut se pakko tehdä, Tylsää mutta mutta täyttä työtä ja työaikaa.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 18.09.16 - klo:09:39

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 18.09.16 - klo:09:36

Peukku tälle. Jos homma olisi niin että se on saatava tehdyksi 8-16 välissä mutta kun ei ole pakko niin meneehän sitä aikaa sitten. Ja riippuu miten laskee. Aloittaa jonkun koneen korjauksen aamulla, lähtee kylillä käymään hakemaan varaosaa 1,5 tuntia, jatkaa korjausta, lähtee kylille toista varaosaa hakemaan 1,5 tuntia taas niin kertyyhän niitä työtunteja. Kertyykö tehollisia työtunteja niin se on toinen juttu.

Tämä olisi jotenkin olennaista tuntilaskelmien osalta mikäli palkkatyössä olevat tekisivät tehokasta työtä koko työajan. Ei mene ihan silleen

Vaihteluväli on toki erittäin suuri, mutta ei turhan paperin pyörittelyä voi kai sitten laskea sen enempää viljelijän kuin virkamiehenkään tehokkaaksi työajaksi?

Työnantaja määrittelee mikä on turhaa paperin pyörittelyä ja mikä ei. Jos toimenkuvaan kuuluu esimerkiksi lukea hakemukset, tarkistaa ne ja korjata virheet ja tehdä päätökset niin koko päivä kuluu siinä paperin pyörittelyssä ja on täyttä työaikaa. Itselläkin on ollut työpaikkoja jossa kolmasosa työajasta on on kulunut hallinnolliseen paperin pyörittelyyn mutta se on ollut työnantajan määräämä työtehtävä ja jos minä en olisi sitä tehnyt niin jonkun muun olisi ollut se pakko tehdä, Tylsää mutta mutta täyttä työtä ja työaikaa.

Samoin kuin itsensä työllistävän työaika on täyttä työaikaa jos toimenkuvaan kuuluu esim. hakea omaan traktoriin tarvittavia varaosia. Samoin kuin tuntityötä tekevä putkimies tekee, pari kertaa päivässä tukussa jne. Et voi mitenkään todistaa että yrittäjän työaika olisi jotenkin tehottomampaa. Eihän siinä ole mitään logiikkaa kun on itselleen tulosvastuullinen. Moni palkansaaja taas ei ole edelleenkään kovin tulosvastuullinen kenellekään. Kasvava määrä toki on.

Toisekseen se että tekee mitä työnantaja määrä, ei sekään välttämättä ole tehokasta tai hyödyllistä, jos työnantaja määrää tekemään jotain mistä ei ole mitään hyötyä. Sellaistakin usein tapahtuu. Ei se kai kovin tehokasta työaikaa ole sekään? Ja vaikka onkin työnantajan vastuulla niin silti ei ole tehokasta. Se, miksi joku työajan käyttö ei ole tehokasta, ei määritä sitä, onko se työajan käyttö tehokasta. Vaikka olisin tehoton itsestäni riippumattomista syistä, en silti olisi tehokas.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 18.09.16 - klo:09:21

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 18.09.16 - klo:09:00

mutta paljons se duunari vuotessa tekeekään....?

Keskimäärin toi 1600 tuntia täytyy lusia työpaikalla. Sen päälle sit ehkä 200-400 tuntia menee matkoihin työpaikalle, lisäksi ""vaativimmissa" duuneissa töitä seuraa kotiin vaikka 400 h vuodessa.

Palkka tulee siis tosta 1600 tunnista, kannattavuuskerroin hommassa jotain 0,6 😅😅😅

Näin se suurinpiirtein on. Maalla jos lasketaan että kun ovesta lähtee ulos niin tehollinen työaika alkaa ja sitten vielä kirjalliset työt tuvassa päälle niin vertailu on reilu? Ja varsinkin meillä asiantuntija- ja johtotehtävissä työskentelevillä niin se on helposti tuo 400h kotona tai työpaikalla palkatonta lisätyötä. Palkka on kokonaispalkka ja tunteja ei lasketa. Eikä niitä edes ilmoiteta mihinkään kun tulisi ongelmia tuon työaikalainsäädänön kanssa. Tilastoissa on siis vain viralliset tunnit.

Juuri noin 😅😅😅

Jos kaiken työajan merkkaa, niin työnjohto pakottaa ylityövapaalle joka viikko kahdeksi päiväksi 😅😅😅 Sitten jää 40% töistä tekemättä ja saa potkut 😅😅😅

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 18.09.16 - klo:09:11

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 18.09.16 - klo:09:05

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 18.09.16 - klo:08:43

Joo, ihan skeidaa koko juttu. Viljelijä tekee keskimäärin 2200 tuntia vuodessa duunia, no jos kaikki kynänpyöritykset lasketaan... =)

Jos ajatellaan että sivutoimiviljelijä tekee normaalin 1600h palkkatyötä, ja maatalous päälle, niin tuleehan sitä tunteja. Ja kotieläinpuolella tunteja tulee ihan itsestään aika paljon, 340 päivää vuodessa töissä yms.

Joo, pyöritänhän minäkin grilliä maatalouden ohessa, kyllä siitä tunteja kertyisi, mutta kun ei. Mielestäni tunteja kertyy kahdesta eri syystä; ensimmäinen on että tahdotaan olla työn sankari, toinen on osaamattomuus.

Vetäkää herne nekkuun ihan mitenpäin tykkäätte, mutta on osaamattomuutta jos ei pysty järkkäämään duuneja niin, että työmäärä pysyy kohtuullisena. Tuon sivutoimiviljelijähomman kokeilin joskus ja se oli ihan kammottavaa.

Peukku tälle. Jos homma olisi niin että se on saatava tehdyksi 8-16 välissä mutta kun ei ole pakko niin meneehän sitä aikaa sitten. Ja riippuu miten laskee. Aloittaa jonkun koneen korjauksen aamulla, lähtee kylillä käymään hakemaan varaosaa 1,5 tuntia, jatkaa korjausta, lähtee kylille toista varaosaa hakemaan 1,5 tuntia taas niin kertyyhän niitä työtunteja. Kertyykö tehollisia työtunteja niin se on toinen juttu.

Vertailu työajan ja tehokkuuden välillä on mahdotonta, jos verrataan palkansaajan ja viljelijän tekemisiä. Molempia on tullut kokeiltua. Tehokkuus työpaikalla on työnantajan määrittämä, jossain virastoissa, kun tulorahoituksesta ei tarvitse huolehtia, tehdään tuota koneen korjaustakin turhempaa ja tehottomampaa työtä. Esimerkin mukainen korjaus voi olla hyvinkin kannattavaa, jos korjauksella saadaan enemmän säästöä, mitä työn teettäminen maksaisi. Mihin sitä muuten vertaa?

Viljelyssä on aina mukana sää ja olosuhde-tekijät, joskus voi joutua odottamaan viikon hyviä säitä ja töiden järjestely ja ajankäyttö voi olla vaikeaa....toki ulkotöitä tehdään monissa työpaikoissakin.

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 18.09.16 - klo:09:36

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 18.09.16 - klo:09:11

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 18.09.16 - klo:09:05

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 18.09.16 - klo:08:43

Joo, ihan skeidaa koko juttu. Viljelijä tekee keskimäärin 2200 tuntia vuodessa duunia, no jos kaikki kynänpyöritykset lasketaan... =)

Jos ajatellaan että sivutoimiviljelijä tekee normaalin 1600h palkkatyötä, ja maatalous päälle, niin tuleehan sitä tunteja. Ja kotieläinpuolella tunteja tulee ihan itsestään aika paljon, 340 päivää vuodessa töissä yms.

Joo, pyöritänhän minäkin grilliä maatalouden ohessa, kyllä siitä tunteja kertyisi, mutta kun ei. Mielestäni tunteja kertyy kahdesta eri syystä; ensimmäinen on että tahdotaan olla työn sankari, toinen on osaamattomuus.

Vetäkää herne nekkuun ihan mitenpäin tykkäätte, mutta on osaamattomuutta jos ei pysty järkkäämään duuneja niin, että työmäärä pysyy kohtuullisena. Tuon sivutoimiviljelijähomman kokeilin joskus ja se oli ihan kammottavaa.

Peukku tälle. Jos homma olisi niin että se on saatava tehdyksi 8-16 välissä mutta kun ei ole pakko niin meneehän sitä aikaa sitten. Ja riippuu miten laskee. Aloittaa jonkun koneen korjauksen aamulla, lähtee kylillä käymään hakemaan varaosaa 1,5 tuntia, jatkaa korjausta, lähtee kylille toista varaosaa hakemaan 1,5 tuntia taas niin kertyyhän niitä työtunteja. Kertyykö tehollisia työtunteja niin se on toinen juttu.

Vertailu työajan ja tehokkuuden välillä on mahdotonta, jos verrataan palkansaajan ja viljelijän tekemisiä. Molempia on tullut kokeiltua. Tehokkuus työpaikalla on työnantajan määrittämä, jossain virastoissa, kun tulorahoituksesta ei tarvitse huolehtia, tehdään tuota koneen korjaustakin turhempaa ja tehottomampaa työtä. Esimerkin mukainen korjaus voi olla hyvinkin kannattavaa, jos korjauksella saadaan enemmän säästöä, mitä työn teettäminen maksaisi. Mihin sitä muuten vertaa?

Viljelyssä on aina mukana sää ja olosuhde-tekijät, joskus voi joutua odottamaan viikon hyviä säitä ja töiden järjestely ja ajankäyttö voi olla vaikeaa....toki ulkotöitä tehdään monissa työpaikoissakin.

Kunnan työntekijä siimaa pientareita rankkasateessakin. Tosin vain hetken kerrallaan (sitten kuivattelutauko) ja täysin turhaan. Maanviljelijä saattaa tehdä sinä päivänä jotain järkevämpää. Ja toisaalta ei siimaa pientareita ollenkaan, vetää (lainatulla) murskalla ehkä kerran kesässä.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 18.09.16 - klo:09:21

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 18.09.16 - klo:09:00

mutta paljons se duunari vuotessa tekeekään....?

Keskimäärin toi 1600 tuntia täytyy lusia työpaikalla. Sen päälle sit ehkä 200-400 tuntia menee matkoihin työpaikalle, lisäksi ""vaativimmissa" duuneissa töitä seuraa kotiin vaikka 400 h vuodessa.

Palkka tulee siis tosta 1600 tunnista, kannattavuuskerroin hommassa jotain 0,6 😅😅😅

Näin se suurinpiirtein on. Maalla jos lasketaan että kun ovesta lähtee ulos niin tehollinen työaika alkaa ja sitten vielä kirjalliset työt tuvassa päälle niin vertailu on reilu? Ja varsinkin meillä asiantuntija- ja johtotehtävissä työskentelevillä niin se on helposti tuo 400h kotona tai työpaikalla palkatonta lisätyötä. Palkka on kokonaispalkka ja tunteja ei lasketa. Eikä niitä edes ilmoiteta mihinkään kun tulisi ongelmia tuon työaikalainsäädänön kanssa. Tilastoissa on siis vain viralliset tunnit.

Kun me rengin kans lähdetään tuvasta kahvilta,niin rengillä se kävely savotalle on työ aikaa mutta mulla ei
Palomies on päivystäes 100% palkkatyös,mutta kun päivystät ropoo niin se on vapaa aikaa

Ps. Kandee alkaa rengiksi niin ei tartte tehdä minuuttiakaan palkatonta ylityötä,ainakaan kotona

Tuon sivutoimiviljelijähomman kokeilin joskus ja se oli ihan kammottavaa.

Niin. Tämä meni vähän sivuraiteelle. Kysehän oli siitä että valituksesta ja kriisituen tarpeesta huolimatta maanviljelijöiden todellinen tulokehitys on ollut erittäin suotuisa.

Alkoi vain pänniä kun ensin valitetaan että on kriisiä ja menee tosi huonosti ja tukea tarvitaan.

Ja sitten kun osoitetaan että eipä oikeastaan muihin nähden huonosti menekään niin alkaa tämä "Mutta kun me teemme niin paljon töitä"...

Yritystoiminnassa mikään tai kukaan muu ei laske työtunnille palkkaa. Tai laskee mutta ei niin kuin maatalous että rinnastetaan palkansaajiin ja palkkaa pitäisi saada joka tunnista kuten palkansaaja. Se on jäänne maataloustulolain ajoilta jolloin työtunneilla perusteltiin korotuksia tuottajahintoihin ja sitä kautta ansiotasoon. Tietysti jokainen yrittäjä laskee että saako työlleen palkkaa mutta ei tuolla tavalla kuin maataloudessa.

Ja tuohon sammakon komenttiin. Niin tuohon pitää lisätä vielä jotakin mutta kokeiltu on. Miten yrityksessä on kiinni 24/7. Tunteja kertyisi periaatteessa vuodessa jos päivystys huomioidaan niin aika kivasti. Pelkkiä työtunteja en ole koskaan laskenut enkä muutenkaan oikein noista itse pidetyistä tuntikirjanpidoista kun ne on niin paljon siitä pitäjästä ja siitä tarkoituksesta kiinni että mihin sitä käytetään. Mutta mulle on ihan turha tulla elvistelemään työtunneilla, hulluimpiin vuosiin nähden jää 98% kakkoseksi. Mutta onneksi sammakon tavoin järkevöidyin, valínnan suunta vain oli eri.

Mutta palataas sivuraiteelta siihen että itse asiassa maatiloilla on todellisuudessa mennyt vähintään yhtä hyvin kuin muillakin?

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 18.09.16 - klo:09:39

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 18.09.16 - klo:09:21

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 18.09.16 - klo:09:00

mutta paljons se duunari vuotessa tekeekään....?

Keskimäärin toi 1600 tuntia täytyy lusia työpaikalla. Sen päälle sit ehkä 200-400 tuntia menee matkoihin työpaikalle, lisäksi ""vaativimmissa" duuneissa töitä seuraa kotiin vaikka 400 h vuodessa.

Palkka tulee siis tosta 1600 tunnista, kannattavuuskerroin hommassa jotain 0,6 😅😅😅

Näin se suurinpiirtein on. Maalla jos lasketaan että kun ovesta lähtee ulos niin tehollinen työaika alkaa ja sitten vielä kirjalliset työt tuvassa päälle niin vertailu on reilu? Ja varsinkin meillä asiantuntija- ja johtotehtävissä työskentelevillä niin se on helposti tuo 400h kotona tai työpaikalla palkatonta lisätyötä. Palkka on kokonaispalkka ja tunteja ei lasketa. Eikä niitä edes ilmoiteta mihinkään kun tulisi ongelmia tuon työaikalainsäädänön kanssa. Tilastoissa on siis vain viralliset tunnit.

Juuri noin 😅😅😅

Jos kaiken työajan merkkaa, niin työnjohto pakottaa ylityövapaalle joka viikko kahdeksi päiväksi 😅😅😅 Sitten jää 40% töistä tekemättä ja saa potkut 😅😅😅

Noin se menee nykyisin. Joskus laskenut että mitä jää matkat ja palkaton työ huomioiden palkaksi ja tuo 0,6 voi olla hyvinkin oikea kerroin.

Eihän viljelijää ja palkansaajaa pidä eikä voi verrata keskenään.
Ei myöskään yrittäjiä. Toimialat vaihtelevat ja niiden menestyminen.
Palkansaaja saa juuri sen verran palkkaa kuin sille suostutaan maksamaan, ei yhtään enempää.
Kiinnostavaa olisi tietää kuuluvatko maatalouden tuloihin sivu- ja metsätulot.

Eihän viljelijää ja palkansaajaa pidä eikä voi verrata keskenään.
Ei myöskään yrittäjiä. Toimialat vaihtelevat ja niiden menestyminen.
Palkansaaja saa juuri sen verran palkkaa kuin sille suostutaan maksamaan, ei yhtään enempää.
Kiinnostavaa olisi tietää kuuluvatko maatalouden tuloihin sivu- ja metsätulot.

Kuuluvat. Siis tuossa on kulutusyksikköeli kotitalous ja kotitalouden kaikki verotettavat tulot lasketaan yhteen ja sitä lukua verrataan. Itsekään tiedä että onko minun perhekuntani ollut mikä kun on mahdollista että vuodesta riippuen on oltu palkansaajakotitalous, yrittäjäkotitalous tai maanviljelijäkotitalous. Jos kriteeri on niin yksinkertainen että palauttaako minkä verolomakkeen niin aika yksinkertainen mutta en tiedä kriteereitä että katsovatko että mistä tulee päätulo ja sen perusteella. Mutta myös palkansaajan metsätulot lasketaan mukaan kotitalouden tuloihin.

Niin ja opettajavaimon tulot lasketaan mukaan viljelijätalouden tuloihin jos talous on luokiteltu maanviljelijätaloudeksi. Tietty. 

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 18.09.16 - klo:09:11

Tuon sivutoimiviljelijähomman kokeilin joskus ja se oli ihan kammottavaa.

Niin. Tämä meni vähän sivuraiteelle. Kysehän oli siitä että valituksesta ja kriisituen tarpeesta huolimatta maanviljelijöiden todellinen tulokehitys on ollut erittäin suotuisa.

Alkoi vain pänniä kun ensin valitetaan että on kriisiä ja menee tosi huonosti ja tukea tarvitaan.

Niin siis sen verran pitää todeta, että vartailuvuodet tosiaan loppuvat vuoteen ennen kriisiä, 2014. Esim maidon keskihinta tuottajille vuonna 2014 oli jotain 42-43 senttiä, kun taas 2015 se oli jotain 36 senttiä. Mikä on prosentteina aika iso pudotus liikevaihtoon. Ja käytännössä kaikki tuottajahinnat ovat tuleet alas verrattuna vuoteen 2014. En nyt sano etteikö nykyisillä hinnoilla voisi jotenkin pärjätä, mutta maataloustulo tosiaan putosi yli 40% viime vuonna verrattuna vuoteen 2014.

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 18.09.16 - klo:18:42

Eihän viljelijää ja palkansaajaa pidä eikä voi verrata keskenään.
Ei myöskään yrittäjiä. Toimialat vaihtelevat ja niiden menestyminen.
Palkansaaja saa juuri sen verran palkkaa kuin sille suostutaan maksamaan, ei yhtään enempää.
Kiinnostavaa olisi tietää kuuluvatko maatalouden tuloihin sivu- ja metsätulot.

Kuuluvat. Siis tuossa on kulutusyksikköeli kotitalous ja kotitalouden kaikki verotettavat tulot lasketaan yhteen ja sitä lukua verrataan. Itsekään tiedä että onko minun perhekuntani ollut mikä kun on mahdollista että vuodesta riippuen on oltu palkansaajakotitalous, yrittäjäkotitalous tai maanviljelijäkotitalous. Jos kriteeri on niin yksinkertainen että palauttaako minkä verolomakkeen niin aika yksinkertainen mutta en tiedä kriteereitä että katsovatko että mistä tulee päätulo ja sen perusteella. Mutta myös palkansaajan metsätulot lasketaan mukaan kotitalouden tuloihin.

Niin ja opettajavaimon tulot lasketaan mukaan viljelijätalouden tuloihin jos talous on luokiteltu maanviljelijätaloudeksi. Tietty.

No, sitten tässä on pärjätty ihan hyvin.

Kuuluvat. Siis tuossa on kulutusyksikköeli kotitalous ja kotitalouden kaikki verotettavat tulot lasketaan yhteen ja sitä lukua verrataan. Itsekään tiedä että onko minun perhekuntani ollut mikä kun on mahdollista että vuodesta riippuen on oltu palkansaajakotitalous, yrittäjäkotitalous tai maanviljelijäkotitalous. Jos kriteeri on niin yksinkertainen että palauttaako minkä verolomakkeen niin aika yksinkertainen mutta en tiedä kriteereitä että katsovatko että mistä tulee päätulo ja sen perusteella. Mutta myös palkansaajan metsätulot lasketaan mukaan kotitalouden tuloihin.

Niin ja opettajavaimon tulot lasketaan mukaan viljelijätalouden tuloihin jos talous on luokiteltu maanviljelijätaloudeksi. Tietty.

Kymmenkuntavuotta sitten ihmeteltiin, kun Halikon viljelijöiden sivutulot moninkertaistuivat yhtenä vuotena. Nalle oli siirtänyt kirjansa Halikkoon. Vielä suursalon alkuaikoinakin Nalle nosti Salon silloisen 1200 maatilan sivutuloja rutkasti.
Valhe, emävale, tilasto.