Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: kantola - 17.09.16 - klo:23:05
-
Kaikkien suomalaisten käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet 39 prosenttia 20 vuodessa.
Palkansaajakotitaloutta selvästi enemmän ovat kasvaneet yrittäjä- ja maatalousyrittäjäkotitalouden tulot. Yrittäjän tulot kasvoivat 62 prosenttia, kun palkansaajalla kasvu oli 44 prosenttia. Maatalousyrittäjän tulot kasvoivat 55 prosenttia.
”Julkisuudessa on puhuttu, että eläkeläiset ja maanviljelijät ovat vaikeassa tilanteessa, mutta tämän tilaston perusteella heillä ei ole kovin suurta syytä huoleen”, sanoo yhteiskuntapolitiikan professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/hs-yritt%C3%A4j%C3%A4t-ja-viljelij%C3%A4t-ovat-vaurastuneet-eniten-1.162246
-
JA silti valiolaiselle tinkimaidontuottajalle pittää lykätä lissää tukea...voi hyvvee päivää... :'(
-
Kerrottiin siinä aika uskottava selityskin. Puolet tiloista lopettanut tutkimusjaksolla. Kun pienituloisempi puolisko lähtee pois niin keskiarvo pakosti nousee.
-
Emävaleesta tässä taiataakin olla kyse
-
Häpeäisin kyllä olla tuo professorina itseään pitävä. Aika kaukana on todellisesta elämästä..
-
Joo, ihan skeidaa koko juttu. Viljelijä tekee keskimäärin 2200 tuntia vuodessa duunia, no jos kaikki kynänpyöritykset lasketaan... =)
-
Joo, ihan skeidaa koko juttu. Viljelijä tekee keskimäärin 2200 tuntia vuodessa duunia, no jos kaikki kynänpyöritykset lasketaan... =)
Menee kyllä reilusti yli 2200 tuntia vuodessa.
-
mutta paljons se duunari vuotessa tekeekään....?
-
Joo, ihan skeidaa koko juttu. Viljelijä tekee keskimäärin 2200 tuntia vuodessa duunia, no jos kaikki kynänpyöritykset lasketaan... =)
Jos ajatellaan että sivutoimiviljelijä tekee normaalin 1600h palkkatyötä, ja maatalous päälle, niin tuleehan sitä tunteja. Ja kotieläinpuolella tunteja tulee ihan itsestään aika paljon, 340 päivää vuodessa töissä yms.
-
Joo, ihan skeidaa koko juttu. Viljelijä tekee keskimäärin 2200 tuntia vuodessa duunia, no jos kaikki kynänpyöritykset lasketaan... =)
Jos ajatellaan että sivutoimiviljelijä tekee normaalin 1600h palkkatyötä, ja maatalous päälle, niin tuleehan sitä tunteja. Ja kotieläinpuolella tunteja tulee ihan itsestään aika paljon, 340 päivää vuodessa töissä yms.
Joo, pyöritänhän minäkin grilliä maatalouden ohessa, kyllä siitä tunteja kertyisi, mutta kun ei. Mielestäni tunteja kertyy kahdesta eri syystä; ensimmäinen on että tahdotaan olla työn sankari, toinen on osaamattomuus.
Vetäkää herne nekkuun ihan mitenpäin tykkäätte, mutta on osaamattomuutta jos ei pysty järkkäämään duuneja niin, että työmäärä pysyy kohtuullisena. Tuon sivutoimiviljelijähomman kokeilin joskus ja se oli ihan kammottavaa.
-
mutta paljons se duunari vuotessa tekeekään....?
Keskimäärin toi 1600 tuntia täytyy lusia työpaikalla. Sen päälle sit ehkä 200-400 tuntia menee matkoihin työpaikalle, lisäksi ""vaativimmissa" duuneissa töitä seuraa kotiin vaikka 400 h vuodessa.
Palkka tulee siis tosta 1600 tunnista, kannattavuuskerroin hommassa jotain 0,6 😅😅😅
-
Kyseessä ei ollut työtunnin hinta, vaan talouden käytettävissä olevat tulot vuodessa. Mutta se jäi epäselväksi, onko lainojen lyhennykset huomioitu tuossa. Duunarilla tuskin on paljoa velkaa työpaikkansa säilyttämistä varten, mutta viljelijällä on. Ja lyhennyksethän on tunnetusti maksettava verotetusta tulosta. Kuten peltojen ostokin.
Mutta kaikkein mielenkiintoisin asia graafissa on se, että se kuvaa tulojen KEHITYSTÄ, ei absoluuttista määrää. Kaikkien ryhmien käyrät alkavat vuodesta 1995, jolloin kaikkien indeksi=100. Eli kunkin vuoden käytettävissä olevia tuloja verrataan OMIIN tuloihin vuonna 1995. Esimerkiksi vuosina 1996, 1997 ja 2001 opiskelijoiden tulokehitys on ollut voimakkaampaa kuin maanviljelijoillä!
Koska kaaviossa ei ole esitetty, mitkä kunkin ryhmän tulot olivat vuonna 1995, ei voida päätellä millaiset absoluuttiset tuloerot ovat nyt. Jos joku ryhmä on lähtenyt reippaassa johdossa 1995, on se saattaa olla johdossa vieläkin, vaikka muut ovatkin kiihdyttäneet sitä voimakkaammin. Jos joku ponnistaa korkeishyppykisassa montusta, ei se varmasti rimaa korkeimmalta ylitä, vaikka pomppu olisikin voimakas :)
-
Mutta kaikkein mielenkiintoisin asia graafissa on se, että se kuvaa tulojen KEHITYSTÄ, ei absoluuttista määrää. Kaikkien ryhmien käyrät alkavat vuodesta 1995, jolloin kaikkien indeksi=100. Eli kunkin vuoden käytettävissä olevia tuloja verrataan OMIIN tuloihin vuonna 1995. Esimerkiksi vuosina 1996, 1997 ja 2001 opiskelijoiden tulokehitys on ollut voimakkaampaa kuin maanviljelijoillä!
Koska kaaviossa ei ole esitetty, mitkä kunkin ryhmän tulot olivat vuonna 1995, ei voida päätellä millaiset absoluuttiset tuloerot ovat nyt. Jos joku ryhmä on lähtenyt reippaassa johdossa 1995, on se saattaa olla johdossa vieläkin, vaikka muut ovatkin kiihdyttäneet sitä voimakkaammin. Jos joku ponnistaa korkeishyppykisassa montusta, ei se varmasti rimaa korkeimmalta ylitä, vaikka pomppu olisikin voimakas :)
Kun olisit viitsinyt nähdä vähän vaivaa niin olisit ihan itsekin löytänyt ne lähtötasot? Mutta helpompi tehdä propagandaa kun jättää tosiasiat kertomatta?
Tuolta
http://www.findikaattori.fi/fi/60
http://www.stat.fi/til/tjt/2011/03/tjt_2011_03_2013-04-10_kat_004_fi.html
Varsinkin tuo alempi linkki kuvaa hyvin asioita koska siinä ryhmä palkansaajat on jaettu alaryhmiin. Vertailussa maatalous pärjää ihan hyvin. Varsinkin tulojen nousun suhteen eikä se lähtötasokaan mikään hirvittävän matala ole.
Ihan turhaa urputusta selvästä asiasta että ei maataloudella todellisuudessa huonosti mene?
-
Joo, ihan skeidaa koko juttu. Viljelijä tekee keskimäärin 2200 tuntia vuodessa duunia, no jos kaikki kynänpyöritykset lasketaan... =)
Jos ajatellaan että sivutoimiviljelijä tekee normaalin 1600h palkkatyötä, ja maatalous päälle, niin tuleehan sitä tunteja. Ja kotieläinpuolella tunteja tulee ihan itsestään aika paljon, 340 päivää vuodessa töissä yms.
Joo, pyöritänhän minäkin grilliä maatalouden ohessa, kyllä siitä tunteja kertyisi, mutta kun ei. Mielestäni tunteja kertyy kahdesta eri syystä; ensimmäinen on että tahdotaan olla työn sankari, toinen on osaamattomuus.
Vetäkää herne nekkuun ihan mitenpäin tykkäätte, mutta on osaamattomuutta jos ei pysty järkkäämään duuneja niin, että työmäärä pysyy kohtuullisena. Tuon sivutoimiviljelijähomman kokeilin joskus ja se oli ihan kammottavaa.
Peukku tälle. Jos homma olisi niin että se on saatava tehdyksi 8-16 välissä mutta kun ei ole pakko niin meneehän sitä aikaa sitten. Ja riippuu miten laskee. Aloittaa jonkun koneen korjauksen aamulla, lähtee kylillä käymään hakemaan varaosaa 1,5 tuntia, jatkaa korjausta, lähtee kylille toista varaosaa hakemaan 1,5 tuntia taas niin kertyyhän niitä työtunteja. Kertyykö tehollisia työtunteja niin se on toinen juttu.
-
mutta paljons se duunari vuotessa tekeekään....?
Keskimäärin toi 1600 tuntia täytyy lusia työpaikalla. Sen päälle sit ehkä 200-400 tuntia menee matkoihin työpaikalle, lisäksi ""vaativimmissa" duuneissa töitä seuraa kotiin vaikka 400 h vuodessa.
Palkka tulee siis tosta 1600 tunnista, kannattavuuskerroin hommassa jotain 0,6 😅😅😅
Näin se suurinpiirtein on. Maalla jos lasketaan että kun ovesta lähtee ulos niin tehollinen työaika alkaa ja sitten vielä kirjalliset työt tuvassa päälle niin vertailu on reilu? Ja varsinkin meillä asiantuntija- ja johtotehtävissä työskentelevillä niin se on helposti tuo 400h kotona tai työpaikalla palkatonta lisätyötä. Palkka on kokonaispalkka ja tunteja ei lasketa. Eikä niitä edes ilmoiteta mihinkään kun tulisi ongelmia tuon työaikalainsäädänön kanssa. Tilastoissa on siis vain viralliset tunnit.
-
Peukku tälle. Jos homma olisi niin että se on saatava tehdyksi 8-16 välissä mutta kun ei ole pakko niin meneehän sitä aikaa sitten. Ja riippuu miten laskee. Aloittaa jonkun koneen korjauksen aamulla, lähtee kylillä käymään hakemaan varaosaa 1,5 tuntia, jatkaa korjausta, lähtee kylille toista varaosaa hakemaan 1,5 tuntia taas niin kertyyhän niitä työtunteja. Kertyykö tehollisia työtunteja niin se on toinen juttu.
Tämä olisi jotenkin olennaista tuntilaskelmien osalta mikäli palkkatyössä olevat tekisivät tehokasta työtä koko työajan. Ei mene ihan silleen ;)
Vaihteluväli on toki erittäin suuri, mutta ei turhan paperin pyörittelyä voi kai sitten laskea sen enempää viljelijän kuin virkamiehenkään tehokkaaksi työajaksi? :)
-
Kyseessä ei ollut työtunnin hinta, vaan talouden käytettävissä olevat tulot vuodessa. Mutta se jäi epäselväksi, onko lainojen lyhennykset huomioitu tuossa. Duunarilla tuskin on paljoa velkaa työpaikkansa säilyttämistä varten, mutta viljelijällä on. Ja lyhennyksethän on tunnetusti maksettava verotetusta tulosta. Kuten peltojen ostokin.
Ei työpaikkansa säilyttämiseksi mutta katon pään päällä säilyttämiseksi velkaa voi kasvukeskuksissa helposti olla 150.000 - 400.000 jolla jo ostaa melkein keskipinta-alan 40 hehtaarin maatilan sukupolvenvaihdoshintaan?
-
Peukku tälle. Jos homma olisi niin että se on saatava tehdyksi 8-16 välissä mutta kun ei ole pakko niin meneehän sitä aikaa sitten. Ja riippuu miten laskee. Aloittaa jonkun koneen korjauksen aamulla, lähtee kylillä käymään hakemaan varaosaa 1,5 tuntia, jatkaa korjausta, lähtee kylille toista varaosaa hakemaan 1,5 tuntia taas niin kertyyhän niitä työtunteja. Kertyykö tehollisia työtunteja niin se on toinen juttu.
Tämä olisi jotenkin olennaista tuntilaskelmien osalta mikäli palkkatyössä olevat tekisivät tehokasta työtä koko työajan. Ei mene ihan silleen ;)
Vaihteluväli on toki erittäin suuri, mutta ei turhan paperin pyörittelyä voi kai sitten laskea sen enempää viljelijän kuin virkamiehenkään tehokkaaksi työajaksi? :)
Työnantaja määrittelee mikä on turhaa paperin pyörittelyä ja mikä ei. Jos toimenkuvaan kuuluu esimerkiksi lukea hakemukset, tarkistaa ne ja korjata virheet ja tehdä päätökset niin koko päivä kuluu siinä paperin pyörittelyssä ja on täyttä työaikaa. Itselläkin on ollut työpaikkoja jossa kolmasosa työajasta on on kulunut hallinnolliseen paperin pyörittelyyn mutta se on ollut työnantajan määräämä työtehtävä ja jos minä en olisi sitä tehnyt niin jonkun muun olisi ollut se pakko tehdä, Tylsää mutta mutta täyttä työtä ja työaikaa.
-
Peukku tälle. Jos homma olisi niin että se on saatava tehdyksi 8-16 välissä mutta kun ei ole pakko niin meneehän sitä aikaa sitten. Ja riippuu miten laskee. Aloittaa jonkun koneen korjauksen aamulla, lähtee kylillä käymään hakemaan varaosaa 1,5 tuntia, jatkaa korjausta, lähtee kylille toista varaosaa hakemaan 1,5 tuntia taas niin kertyyhän niitä työtunteja. Kertyykö tehollisia työtunteja niin se on toinen juttu.
Tämä olisi jotenkin olennaista tuntilaskelmien osalta mikäli palkkatyössä olevat tekisivät tehokasta työtä koko työajan. Ei mene ihan silleen ;)
Vaihteluväli on toki erittäin suuri, mutta ei turhan paperin pyörittelyä voi kai sitten laskea sen enempää viljelijän kuin virkamiehenkään tehokkaaksi työajaksi? :)
Työnantaja määrittelee mikä on turhaa paperin pyörittelyä ja mikä ei. Jos toimenkuvaan kuuluu esimerkiksi lukea hakemukset, tarkistaa ne ja korjata virheet ja tehdä päätökset niin koko päivä kuluu siinä paperin pyörittelyssä ja on täyttä työaikaa. Itselläkin on ollut työpaikkoja jossa kolmasosa työajasta on on kulunut hallinnolliseen paperin pyörittelyyn mutta se on ollut työnantajan määräämä työtehtävä ja jos minä en olisi sitä tehnyt niin jonkun muun olisi ollut se pakko tehdä, Tylsää mutta mutta täyttä työtä ja työaikaa.
Samoin kuin itsensä työllistävän työaika on täyttä työaikaa jos toimenkuvaan kuuluu esim. hakea omaan traktoriin tarvittavia varaosia. Samoin kuin tuntityötä tekevä putkimies tekee, pari kertaa päivässä tukussa jne. Et voi mitenkään todistaa että yrittäjän työaika olisi jotenkin tehottomampaa. Eihän siinä ole mitään logiikkaa kun on itselleen tulosvastuullinen. Moni palkansaaja taas ei ole edelleenkään kovin tulosvastuullinen kenellekään. Kasvava määrä toki on.
Toisekseen se että tekee mitä työnantaja määrä, ei sekään välttämättä ole tehokasta tai hyödyllistä, jos työnantaja määrää tekemään jotain mistä ei ole mitään hyötyä. Sellaistakin usein tapahtuu. Ei se kai kovin tehokasta työaikaa ole sekään? Ja vaikka onkin työnantajan vastuulla niin silti ei ole tehokasta. Se, miksi joku työajan käyttö ei ole tehokasta, ei määritä sitä, onko se työajan käyttö tehokasta. Vaikka olisin tehoton itsestäni riippumattomista syistä, en silti olisi tehokas. :)
-
mutta paljons se duunari vuotessa tekeekään....?
Keskimäärin toi 1600 tuntia täytyy lusia työpaikalla. Sen päälle sit ehkä 200-400 tuntia menee matkoihin työpaikalle, lisäksi ""vaativimmissa" duuneissa töitä seuraa kotiin vaikka 400 h vuodessa.
Palkka tulee siis tosta 1600 tunnista, kannattavuuskerroin hommassa jotain 0,6 😅😅😅
Näin se suurinpiirtein on. Maalla jos lasketaan että kun ovesta lähtee ulos niin tehollinen työaika alkaa ja sitten vielä kirjalliset työt tuvassa päälle niin vertailu on reilu? Ja varsinkin meillä asiantuntija- ja johtotehtävissä työskentelevillä niin se on helposti tuo 400h kotona tai työpaikalla palkatonta lisätyötä. Palkka on kokonaispalkka ja tunteja ei lasketa. Eikä niitä edes ilmoiteta mihinkään kun tulisi ongelmia tuon työaikalainsäädänön kanssa. Tilastoissa on siis vain viralliset tunnit.
Juuri noin 😅😅😅
Jos kaiken työajan merkkaa, niin työnjohto pakottaa ylityövapaalle joka viikko kahdeksi päiväksi 😅😅😅 Sitten jää 40% töistä tekemättä ja saa potkut 😅😅😅
-
Joo, ihan skeidaa koko juttu. Viljelijä tekee keskimäärin 2200 tuntia vuodessa duunia, no jos kaikki kynänpyöritykset lasketaan... =)
Jos ajatellaan että sivutoimiviljelijä tekee normaalin 1600h palkkatyötä, ja maatalous päälle, niin tuleehan sitä tunteja. Ja kotieläinpuolella tunteja tulee ihan itsestään aika paljon, 340 päivää vuodessa töissä yms.
Joo, pyöritänhän minäkin grilliä maatalouden ohessa, kyllä siitä tunteja kertyisi, mutta kun ei. Mielestäni tunteja kertyy kahdesta eri syystä; ensimmäinen on että tahdotaan olla työn sankari, toinen on osaamattomuus.
Vetäkää herne nekkuun ihan mitenpäin tykkäätte, mutta on osaamattomuutta jos ei pysty järkkäämään duuneja niin, että työmäärä pysyy kohtuullisena. Tuon sivutoimiviljelijähomman kokeilin joskus ja se oli ihan kammottavaa.
Peukku tälle. Jos homma olisi niin että se on saatava tehdyksi 8-16 välissä mutta kun ei ole pakko niin meneehän sitä aikaa sitten. Ja riippuu miten laskee. Aloittaa jonkun koneen korjauksen aamulla, lähtee kylillä käymään hakemaan varaosaa 1,5 tuntia, jatkaa korjausta, lähtee kylille toista varaosaa hakemaan 1,5 tuntia taas niin kertyyhän niitä työtunteja. Kertyykö tehollisia työtunteja niin se on toinen juttu.
Vertailu työajan ja tehokkuuden välillä on mahdotonta, jos verrataan palkansaajan ja viljelijän tekemisiä. Molempia on tullut kokeiltua. Tehokkuus työpaikalla on työnantajan määrittämä, jossain virastoissa, kun tulorahoituksesta ei tarvitse huolehtia, tehdään tuota koneen korjaustakin turhempaa ja tehottomampaa työtä. Esimerkin mukainen korjaus voi olla hyvinkin kannattavaa, jos korjauksella saadaan enemmän säästöä, mitä työn teettäminen maksaisi. Mihin sitä muuten vertaa?
Viljelyssä on aina mukana sää ja olosuhde-tekijät, joskus voi joutua odottamaan viikon hyviä säitä ja töiden järjestely ja ajankäyttö voi olla vaikeaa....toki ulkotöitä tehdään monissa työpaikoissakin.
-
Joo, ihan skeidaa koko juttu. Viljelijä tekee keskimäärin 2200 tuntia vuodessa duunia, no jos kaikki kynänpyöritykset lasketaan... =)
Jos ajatellaan että sivutoimiviljelijä tekee normaalin 1600h palkkatyötä, ja maatalous päälle, niin tuleehan sitä tunteja. Ja kotieläinpuolella tunteja tulee ihan itsestään aika paljon, 340 päivää vuodessa töissä yms.
Joo, pyöritänhän minäkin grilliä maatalouden ohessa, kyllä siitä tunteja kertyisi, mutta kun ei. Mielestäni tunteja kertyy kahdesta eri syystä; ensimmäinen on että tahdotaan olla työn sankari, toinen on osaamattomuus.
Vetäkää herne nekkuun ihan mitenpäin tykkäätte, mutta on osaamattomuutta jos ei pysty järkkäämään duuneja niin, että työmäärä pysyy kohtuullisena. Tuon sivutoimiviljelijähomman kokeilin joskus ja se oli ihan kammottavaa.
Peukku tälle. Jos homma olisi niin että se on saatava tehdyksi 8-16 välissä mutta kun ei ole pakko niin meneehän sitä aikaa sitten. Ja riippuu miten laskee. Aloittaa jonkun koneen korjauksen aamulla, lähtee kylillä käymään hakemaan varaosaa 1,5 tuntia, jatkaa korjausta, lähtee kylille toista varaosaa hakemaan 1,5 tuntia taas niin kertyyhän niitä työtunteja. Kertyykö tehollisia työtunteja niin se on toinen juttu.
Vertailu työajan ja tehokkuuden välillä on mahdotonta, jos verrataan palkansaajan ja viljelijän tekemisiä. Molempia on tullut kokeiltua. Tehokkuus työpaikalla on työnantajan määrittämä, jossain virastoissa, kun tulorahoituksesta ei tarvitse huolehtia, tehdään tuota koneen korjaustakin turhempaa ja tehottomampaa työtä. Esimerkin mukainen korjaus voi olla hyvinkin kannattavaa, jos korjauksella saadaan enemmän säästöä, mitä työn teettäminen maksaisi. Mihin sitä muuten vertaa?
Viljelyssä on aina mukana sää ja olosuhde-tekijät, joskus voi joutua odottamaan viikon hyviä säitä ja töiden järjestely ja ajankäyttö voi olla vaikeaa....toki ulkotöitä tehdään monissa työpaikoissakin.
Kunnan työntekijä siimaa pientareita rankkasateessakin. Tosin vain hetken kerrallaan (sitten kuivattelutauko) ja täysin turhaan. Maanviljelijä saattaa tehdä sinä päivänä jotain järkevämpää. Ja toisaalta ei siimaa pientareita ollenkaan, vetää (lainatulla) murskalla ehkä kerran kesässä. :)
-
mutta paljons se duunari vuotessa tekeekään....?
Keskimäärin toi 1600 tuntia täytyy lusia työpaikalla. Sen päälle sit ehkä 200-400 tuntia menee matkoihin työpaikalle, lisäksi ""vaativimmissa" duuneissa töitä seuraa kotiin vaikka 400 h vuodessa.
Palkka tulee siis tosta 1600 tunnista, kannattavuuskerroin hommassa jotain 0,6 😅😅😅
Näin se suurinpiirtein on. Maalla jos lasketaan että kun ovesta lähtee ulos niin tehollinen työaika alkaa ja sitten vielä kirjalliset työt tuvassa päälle niin vertailu on reilu? Ja varsinkin meillä asiantuntija- ja johtotehtävissä työskentelevillä niin se on helposti tuo 400h kotona tai työpaikalla palkatonta lisätyötä. Palkka on kokonaispalkka ja tunteja ei lasketa. Eikä niitä edes ilmoiteta mihinkään kun tulisi ongelmia tuon työaikalainsäädänön kanssa. Tilastoissa on siis vain viralliset tunnit.
Kun me rengin kans lähdetään tuvasta kahvilta,niin rengillä se kävely savotalle on työ aikaa mutta mulla ei :-\
Palomies on päivystäes 100% palkkatyös,mutta kun päivystät ropoo niin se on vapaa aikaa :-\
Ps. Kandee alkaa rengiksi niin ei tartte tehdä minuuttiakaan palkatonta ylityötä,ainakaan kotona 8)
-
Tuon sivutoimiviljelijähomman kokeilin joskus ja se oli ihan kammottavaa.
Niin. Tämä meni vähän sivuraiteelle. Kysehän oli siitä että valituksesta ja kriisituen tarpeesta huolimatta maanviljelijöiden todellinen tulokehitys on ollut erittäin suotuisa.
Alkoi vain pänniä kun ensin valitetaan että on kriisiä ja menee tosi huonosti ja tukea tarvitaan.
Ja sitten kun osoitetaan että eipä oikeastaan muihin nähden huonosti menekään niin alkaa tämä "Mutta kun me teemme niin paljon töitä"...
Yritystoiminnassa mikään tai kukaan muu ei laske työtunnille palkkaa. Tai laskee mutta ei niin kuin maatalous että rinnastetaan palkansaajiin ja palkkaa pitäisi saada joka tunnista kuten palkansaaja. Se on jäänne maataloustulolain ajoilta jolloin työtunneilla perusteltiin korotuksia tuottajahintoihin ja sitä kautta ansiotasoon. Tietysti jokainen yrittäjä laskee että saako työlleen palkkaa mutta ei tuolla tavalla kuin maataloudessa.
Ja tuohon sammakon komenttiin. Niin tuohon pitää lisätä vielä jotakin mutta kokeiltu on. Miten yrityksessä on kiinni 24/7. Tunteja kertyisi periaatteessa vuodessa jos päivystys huomioidaan niin aika kivasti. Pelkkiä työtunteja en ole koskaan laskenut enkä muutenkaan oikein noista itse pidetyistä tuntikirjanpidoista kun ne on niin paljon siitä pitäjästä ja siitä tarkoituksesta kiinni että mihin sitä käytetään. Mutta mulle on ihan turha tulla elvistelemään työtunneilla, hulluimpiin vuosiin nähden jää 98% kakkoseksi. Mutta onneksi sammakon tavoin järkevöidyin, valínnan suunta vain oli eri.
Mutta palataas sivuraiteelta siihen että itse asiassa maatiloilla on todellisuudessa mennyt vähintään yhtä hyvin kuin muillakin?
-
mutta paljons se duunari vuotessa tekeekään....?
Keskimäärin toi 1600 tuntia täytyy lusia työpaikalla. Sen päälle sit ehkä 200-400 tuntia menee matkoihin työpaikalle, lisäksi ""vaativimmissa" duuneissa töitä seuraa kotiin vaikka 400 h vuodessa.
Palkka tulee siis tosta 1600 tunnista, kannattavuuskerroin hommassa jotain 0,6 😅😅😅
Näin se suurinpiirtein on. Maalla jos lasketaan että kun ovesta lähtee ulos niin tehollinen työaika alkaa ja sitten vielä kirjalliset työt tuvassa päälle niin vertailu on reilu? Ja varsinkin meillä asiantuntija- ja johtotehtävissä työskentelevillä niin se on helposti tuo 400h kotona tai työpaikalla palkatonta lisätyötä. Palkka on kokonaispalkka ja tunteja ei lasketa. Eikä niitä edes ilmoiteta mihinkään kun tulisi ongelmia tuon työaikalainsäädänön kanssa. Tilastoissa on siis vain viralliset tunnit.
Juuri noin 😅😅😅
Jos kaiken työajan merkkaa, niin työnjohto pakottaa ylityövapaalle joka viikko kahdeksi päiväksi 😅😅😅 Sitten jää 40% töistä tekemättä ja saa potkut 😅😅😅
Noin se menee nykyisin. Joskus laskenut että mitä jää matkat ja palkaton työ huomioiden palkaksi ja tuo 0,6 voi olla hyvinkin oikea kerroin.
-
Eihän viljelijää ja palkansaajaa pidä eikä voi verrata keskenään.
Ei myöskään yrittäjiä. Toimialat vaihtelevat ja niiden menestyminen.
Palkansaaja saa juuri sen verran palkkaa kuin sille suostutaan maksamaan, ei yhtään enempää.
Kiinnostavaa olisi tietää kuuluvatko maatalouden tuloihin sivu- ja metsätulot.
-
Eihän viljelijää ja palkansaajaa pidä eikä voi verrata keskenään.
Ei myöskään yrittäjiä. Toimialat vaihtelevat ja niiden menestyminen.
Palkansaaja saa juuri sen verran palkkaa kuin sille suostutaan maksamaan, ei yhtään enempää.
Kiinnostavaa olisi tietää kuuluvatko maatalouden tuloihin sivu- ja metsätulot.
Kuuluvat. Siis tuossa on kulutusyksikköeli kotitalous ja kotitalouden kaikki verotettavat tulot lasketaan yhteen ja sitä lukua verrataan. Itsekään tiedä että onko minun perhekuntani ollut mikä kun on mahdollista että vuodesta riippuen on oltu palkansaajakotitalous, yrittäjäkotitalous tai maanviljelijäkotitalous. Jos kriteeri on niin yksinkertainen että palauttaako minkä verolomakkeen niin aika yksinkertainen mutta en tiedä kriteereitä että katsovatko että mistä tulee päätulo ja sen perusteella. Mutta myös palkansaajan metsätulot lasketaan mukaan kotitalouden tuloihin.
Niin ja opettajavaimon tulot lasketaan mukaan viljelijätalouden tuloihin jos talous on luokiteltu maanviljelijätaloudeksi. Tietty.
-
Tuon sivutoimiviljelijähomman kokeilin joskus ja se oli ihan kammottavaa.
Niin. Tämä meni vähän sivuraiteelle. Kysehän oli siitä että valituksesta ja kriisituen tarpeesta huolimatta maanviljelijöiden todellinen tulokehitys on ollut erittäin suotuisa.
Alkoi vain pänniä kun ensin valitetaan että on kriisiä ja menee tosi huonosti ja tukea tarvitaan.
Niin siis sen verran pitää todeta, että vartailuvuodet tosiaan loppuvat vuoteen ennen kriisiä, 2014. Esim maidon keskihinta tuottajille vuonna 2014 oli jotain 42-43 senttiä, kun taas 2015 se oli jotain 36 senttiä. Mikä on prosentteina aika iso pudotus liikevaihtoon. Ja käytännössä kaikki tuottajahinnat ovat tuleet alas verrattuna vuoteen 2014. En nyt sano etteikö nykyisillä hinnoilla voisi jotenkin pärjätä, mutta maataloustulo tosiaan putosi yli 40% viime vuonna verrattuna vuoteen 2014.
-
Eihän viljelijää ja palkansaajaa pidä eikä voi verrata keskenään.
Ei myöskään yrittäjiä. Toimialat vaihtelevat ja niiden menestyminen.
Palkansaaja saa juuri sen verran palkkaa kuin sille suostutaan maksamaan, ei yhtään enempää.
Kiinnostavaa olisi tietää kuuluvatko maatalouden tuloihin sivu- ja metsätulot.
Kuuluvat. Siis tuossa on kulutusyksikköeli kotitalous ja kotitalouden kaikki verotettavat tulot lasketaan yhteen ja sitä lukua verrataan. Itsekään tiedä että onko minun perhekuntani ollut mikä kun on mahdollista että vuodesta riippuen on oltu palkansaajakotitalous, yrittäjäkotitalous tai maanviljelijäkotitalous. Jos kriteeri on niin yksinkertainen että palauttaako minkä verolomakkeen niin aika yksinkertainen mutta en tiedä kriteereitä että katsovatko että mistä tulee päätulo ja sen perusteella. Mutta myös palkansaajan metsätulot lasketaan mukaan kotitalouden tuloihin.
Niin ja opettajavaimon tulot lasketaan mukaan viljelijätalouden tuloihin jos talous on luokiteltu maanviljelijätaloudeksi. Tietty.
No, sitten tässä on pärjätty ihan hyvin. 8)
-
Kuuluvat. Siis tuossa on kulutusyksikköeli kotitalous ja kotitalouden kaikki verotettavat tulot lasketaan yhteen ja sitä lukua verrataan. Itsekään tiedä että onko minun perhekuntani ollut mikä kun on mahdollista että vuodesta riippuen on oltu palkansaajakotitalous, yrittäjäkotitalous tai maanviljelijäkotitalous. Jos kriteeri on niin yksinkertainen että palauttaako minkä verolomakkeen niin aika yksinkertainen mutta en tiedä kriteereitä että katsovatko että mistä tulee päätulo ja sen perusteella. Mutta myös palkansaajan metsätulot lasketaan mukaan kotitalouden tuloihin.
Niin ja opettajavaimon tulot lasketaan mukaan viljelijätalouden tuloihin jos talous on luokiteltu maanviljelijätaloudeksi. Tietty.
Kymmenkuntavuotta sitten ihmeteltiin, kun Halikon viljelijöiden sivutulot moninkertaistuivat yhtenä vuotena. Nalle oli siirtänyt kirjansa Halikkoon. Vielä suursalon alkuaikoinakin Nalle nosti Salon silloisen 1200 maatilan sivutuloja rutkasti.
Valhe, emävale, tilasto.
-
Niin siis sen verran pitää todeta, että vartailuvuodet tosiaan loppuvat vuoteen ennen kriisiä, 2014. Esim maidon keskihinta tuottajille vuonna 2014 oli jotain 42-43 senttiä, kun taas 2015 se oli jotain 36 senttiä. Mikä on prosentteina aika iso pudotus liikevaihtoon. Ja käytännössä kaikki tuottajahinnat ovat tuleet alas verrattuna vuoteen 2014. En nyt sano etteikö nykyisillä hinnoilla voisi jotenkin pärjätä, mutta maataloustulo tosiaan putosi yli 40% viime vuonna verrattuna vuoteen 2014.
Odotas? Täytyy nyt oikein muistella? Mistä kriisistä nyt puhut? Viljapuolen? Sikapuolen? Nehän alkoivat jo 2013. Jaa niin ei kun tietysti maitopuolen kun eihän mitään kriisiä ole jos kriisi ei ole maitopuolella. Ja se oli tosiaan 2015.
-
Kymmenkuntavuotta sitten ihmeteltiin, kun Halikon viljelijöiden sivutulot moninkertaistuivat yhtenä vuotena. Nalle oli siirtänyt kirjansa Halikkoon. Vielä suursalon alkuaikoinakin Nalle nosti Salon silloisen 1200 maatilan sivutuloja rutkasti.
Valhe, emävale, tilasto.
Voi olla sitäkin. Emävale. Mutta en tosiaan tiedä luokittelukriteereitä, voi olla niinkin yksinkertainen että jos palauttaa 2-lomakkeen niin on viljelijäkotitalous tai jos palauttaa yrityslomakkeen niin on yrittäjätalous. Suuressa aineistossa nallet tasoittuvat suuntaan ja toiseen. Mutta kotitalous on kulutusyksikkö ja siten tarkasteltuna niin ei viljelijäkotitalouksien tulokehitys niin kovin huono ole ollut?
-
Kymmenkuntavuotta sitten ihmeteltiin, kun Halikon viljelijöiden sivutulot moninkertaistuivat yhtenä vuotena. Nalle oli siirtänyt kirjansa Halikkoon. Vielä suursalon alkuaikoinakin Nalle nosti Salon silloisen 1200 maatilan sivutuloja rutkasti.
Valhe, emävale, tilasto.
Voi olla sitäkin. Emävale. Mutta en tosiaan tiedä luokittelukriteereitä, voi olla niinkin yksinkertainen että jos palauttaa 2-lomakkeen niin on viljelijäkotitalous tai jos palauttaa yrityslomakkeen niin on yrittäjätalous. Suuressa aineistossa nallet tasoittuvat suuntaan ja toiseen. Mutta kotitalous on kulutusyksikkö ja siten tarkasteltuna niin ei viljelijäkotitalouksien tulokehitys niin kovin huono ole ollut?
2-lomakkeen palauttaminen oli ainakin silloin kriteerinä. Nalle ei kuitenkaan ole ollenkaan ainut ja vähintään puolison palkkatulot sekoittavat tätä tilastoa myöskin huomattavasti.
Pienimpiä, jopa lähes omavaraistaloudessa pyörineitä tiloja on myös lopettanut.
Eiköhän viljelijät ja yrittäjät monasti ole senverran rahanahneita, että tekevät senverran töitä kuin jaksavat. Yleensä siitä lisätyön tekemisestä kuitenkin pikkasen kilahtaa omaankin pussiin.
-
2-lomakkeen palauttaminen oli ainakin silloin kriteerinä. Nalle ei kuitenkaan ole ollenkaan ainut ja vähintään puolison palkkatulot sekoittavat tätä tilastoa myöskin huomattavasti.
Pienimpiä, jopa lähes omavaraistaloudessa pyörineitä tiloja on myös lopettanut.
Eiköhän viljelijät ja yrittäjät monasti ole senverran rahanahneita, että tekevät senverran töitä kuin jaksavat. Yleensä siitä lisätyön tekemisestä kuitenkin pikkasen kilahtaa omaankin pussiin.
Voi olla että kriteerinä on 2-lomake mutta siinä tapauksessa todennäköisesti jos on yrittäjä ja maatalous niin on yrittäjä. Siinä jos pyörittää jotain pientä maatilan kylkiäisenä niin tilasto menee toiseen suuntaan.
Ja tuon voit miettiä myös niin että ns oikeitten maatilojen tulotaso lähdössä on sitten ollut tosi hyvä jos nuo olisi putsattu tilastosta pois? Mutta silloin tietty tulokehitys on polkenut paikallaan. Toisaalta tilastossa on nytkin varmasti edelleen hyvin pienituloisia tiloja.
-
Niin siis sen verran pitää todeta, että vartailuvuodet tosiaan loppuvat vuoteen ennen kriisiä, 2014. Esim maidon keskihinta tuottajille vuonna 2014 oli jotain 42-43 senttiä, kun taas 2015 se oli jotain 36 senttiä. Mikä on prosentteina aika iso pudotus liikevaihtoon. Ja käytännössä kaikki tuottajahinnat ovat tuleet alas verrattuna vuoteen 2014. En nyt sano etteikö nykyisillä hinnoilla voisi jotenkin pärjätä, mutta maataloustulo tosiaan putosi yli 40% viime vuonna verrattuna vuoteen 2014.
Odotas? Täytyy nyt oikein muistella? Mistä kriisistä nyt puhut? Viljapuolen? Sikapuolen? Nehän alkoivat jo 2013. Jaa niin ei kun tietysti maitopuolen kun eihän mitään kriisiä ole jos kriisi ei ole maitopuolella. Ja se oli tosiaan 2015.
Mikä kriisi viljapuolelle 2013 tuli.Mä en ainakaan huomannu mitään ihmeellistä siinä vuodes :-\
-
Ja tuon voit miettiä myös niin että ns oikeitten maatilojen tulotaso lähdössä on sitten ollut tosi hyvä jos nuo olisi putsattu tilastosta pois? Mutta silloin tietty tulokehitys on polkenut paikallaan. Toisaalta tilastossa on nytkin varmasti edelleen hyvin pienituloisia tiloja.
Siis EU-tuet on alun perin rakennettu juurikin menneisyyden perheviljelmien tarpeisiin, millään tavalla ei tuettua maataloutta pysty rakentamaan niin, ettei suuruuden ekonomia monistaisi myös tukieuroja moninkertaisiksi. Nykyisiä harvoja toimivia pikkutiloja käytetään häikäilemättä propagandassa hyväksi, ja maatalous saadaan näyttämään aivan tappiolliselta talkootyöltä. Yhtiömuotoiset suuret yksiköt sen sijaan tekevät satojatuhansia voittoakin, eikä sen voiton tekemistä voida kieltää. Mutta ehkä hiukan arka asia se reipas voitto on julkisuudelle, siksi hyvästä on semmoisen pikkuisen perinnepientilan tilannetta korostaa, suuren yleisön silmissä, niin ei ala kansa ärhennellä.
-SS-
-
2-lomakkeen palauttaminen oli ainakin silloin kriteerinä. Nalle ei kuitenkaan ole ollenkaan ainut ja vähintään puolison palkkatulot sekoittavat tätä tilastoa myöskin huomattavasti.
Pienimpiä, jopa lähes omavaraistaloudessa pyörineitä tiloja on myös lopettanut.
Eiköhän viljelijät ja yrittäjät monasti ole senverran rahanahneita, että tekevät senverran töitä kuin jaksavat. Yleensä siitä lisätyön tekemisestä kuitenkin pikkasen kilahtaa omaankin pussiin.
Voi olla että kriteerinä on 2-lomake mutta siinä tapauksessa todennäköisesti jos on yrittäjä ja maatalous niin on yrittäjä. Siinä jos pyörittää jotain pientä maatilan kylkiäisenä niin tilasto menee toiseen suuntaan.
Ja tuon voit miettiä myös niin että ns oikeitten maatilojen tulotaso lähdössä on sitten ollut tosi hyvä jos nuo olisi putsattu tilastosta pois? Mutta silloin tietty tulokehitys on polkenut paikallaan. Toisaalta tilastossa on nytkin varmasti edelleen hyvin pienituloisia tiloja.
eli tilastosta saa juuri sellaisen kuin tekijä haluaa... jos tekijänä on Heikki Hiilamo, niin tutkimus ja siitä johdetut johtopäätökset ovat "hyvää viihdettä".
Samoin käsitteet tehokkuus, työpalkka, verotettavat tulot, tulokehitys ym miten niitäkään pystyy vertailemaan? Jos Cheek vetää parin tunnin keikan stadionilla ja saa siitä miljoonan, onko se oikein? Virkamies jossain konttorissa jarruttaa päätyönään kannattavia hankkeita, onko hän tehokas ja oikeutettu korkeaan palkkaan? Yleisesti ottaen paljon tehdään nykyisin työtä, jota ilman on pärjätty vuosituhansia....
-
Minullakin viljelijänä tulot ovat kehittyneet suotuisasti ja itse näen siihen suurena syynä tietysti ison työmäärän lisäksi sen, että lähes kaikki tulot tai ainakin suuri osa on sijoitettu takaisin maatilaan. Juuri nämä esimerkiksi pellon ostoon sijoitetut varat ovat taanneet viljelijätaloutemme tulojen kasvun, vaimoni palkkatulo on noussut hyvinkin maltillisesti, mutta tottakai tilaan sijoitettu pääoma tuottaa. Palkansaajalla ei yleensä useinkaan tällaista vipua ole, vaan isotkin palkkatulot usein laitetaan taloon autoon ja ulkomaan matkoihin, jotka kyllä nostavat elämisen tasoa, mutta eivät tuota verotettavaa tuloa kovinkaan paljoa.
-
Niin siis sen verran pitää todeta, että vartailuvuodet tosiaan loppuvat vuoteen ennen kriisiä, 2014. Esim maidon keskihinta tuottajille vuonna 2014 oli jotain 42-43 senttiä, kun taas 2015 se oli jotain 36 senttiä. Mikä on prosentteina aika iso pudotus liikevaihtoon. Ja käytännössä kaikki tuottajahinnat ovat tuleet alas verrattuna vuoteen 2014. En nyt sano etteikö nykyisillä hinnoilla voisi jotenkin pärjätä, mutta maataloustulo tosiaan putosi yli 40% viime vuonna verrattuna vuoteen 2014.
Odotas? Täytyy nyt oikein muistella? Mistä kriisistä nyt puhut? Viljapuolen? Sikapuolen? Nehän alkoivat jo 2013. Jaa niin ei kun tietysti maitopuolen kun eihän mitään kriisiä ole jos kriisi ei ole maitopuolella. Ja se oli tosiaan 2015.
Tosiaan, maidolla on keskihinta vieläkin noin 10cent yli EU keskihinnan, joten ei voi puhua varsinaisesta kriisistä.
Ja niinhän se Kalajoenkin viljelijä maatullissa todisteli.
Sikapuoli ja vilja ovat olleet vaikeuksissa jo pidemmän aikaa.
Kuitenkin pellosta maksettavat kauppahinnat ja vuokrahinnat ovat nousseet, niin kaippa se maksukyvystä jotain kertoo.
-
irtonaisella rahalla tahtoo olla sellainen ominaisuus että se kertyy sinne missä sitä muutenkin... ja koskas olette lukeneet leskivainaasta jonka patjasta olis löytynnä miljuunia? btw, eiks nuo maajussien rahat kierrä kylläa aika pienellä säteellä vielä nykyäänkin.?
-
Tuo kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen tilastointi on ihan p:stä.
Laskelma on tulot + tulonsiirrot - verot.
Eli siihen lasketaan kaikki maatalouden tulot. Menoja ei huomioida ollenkaan. Eli maataloudessa lukema lasketaan liikevaihto + tuet - verot. Luku on täysin päätön ja vertailu palkansaajaan mielipuolinen.
Luku ei kerro yhtään mitään kannattavuudesta tai tuloksesta.
Kun tilakoko kasvaa niin tulotkin kasvaa. Toki kasvaa menotkin mutta tuossa tilastossa niitä ei huomioda mitenkään.
-
Tuo kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen tilastointi on ihan p:stä.
Laskelma on tulot + tulonsiirrot - verot.
Eli siihen lasketaan kaikki maatalouden tulot. Menoja ei huomioida ollenkaan. Eli maataloudessa lukema lasketaan liikevaihto + tuet - verot. Luku on täysin päätön ja vertailu palkansaajaan mielipuolinen.
Luku ei kerro yhtään mitään kannattavuudesta tai tuloksesta.
Kun tilakoko kasvaa niin tulotkin kasvaa. Toki kasvaa menotkin mutta tuossa tilastossa niitä ei huomioda mitenkään.
Eiköhän kuitenkin lasketa maatalouden kakkoslomakkeelta maatalouden
tulo, jota jo vähentävät menot ja poistot, mutta ei tietenkään oteta huomioon peltokauppojen lainanlyhennyksiä.
Mutta jos näin on Tilastokeskus erehtynyt, niin jonkun pitäisi nopeasti puuttua asiaan.
Tilastokeskus itse määrittelee nuo osat seuraavasti:
"Tulonjakotilaston päätuloeriä ovat palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot (pl. myyntivoitot) sekä saadut tulonsiirrot . Saatuja tulonsiirtoja ovat muun muassa kaikki Kelan maksamat eläkkeet ja niihin liittyvät lisät, työeläkkeet, muut yleiset ja työsuhteeseen perustuvat sosiaaliturvaetuudet, sosiaaliavustukset sekä eräät kotitalouksien väliset tulonsiirrot.
Palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulojen sekä saatujen tulonsiirtojen summa muodostaa kotitalouden bruttotulot . Kun bruttotuloista vähennetään tuloista maksetut verot ja veronluonteiset maksut , saadaan tulonjakotilaston tärkein tulokäsite käytettävissä olevat rahatulot ."
Yrittäjätulot, joita ovat maatalouden tulot myös, määritellään näin:
"Yrittäjätulo vastaa toimintaylijäämää tai sekatuloa
* lisättynä yritykselle kuuluvalla rahoitus- tai muista varoista saatavalla omaisuustulolla (resurssien puolella)
* vähennettynä yrityksen maksamilla velkojen koroilla ja yrityksen vuokraamista maasta ja muista valmistamattomista aineellisista varoista maksettavilla vuokrilla (käytön puolella).
Että maataloustuet eivät ole tulonsiirtoja, eivätkä maatalouden bruttomyyntituotot ole tätä mainittua yrittäjätuloa tuloa vaan maatalouden ylijäämä on se yrittäjätulo.
-SS-
-
eli tilastosta saa juuri sellaisen kuin tekijä haluaa... jos tekijänä on Heikki Hiilamo, niin tutkimus ja siitä johdetut johtopäätökset ovat "hyvää viihdettä".
SS ehti ensin. Korjaamaan tuon bruttotulot / liikevaihdon. Luvut ovat vertailukelpoiset koska luku on verotettava tulo miinus verot.
Ja mitä taas tuohon Heikki Hiilamoon ja viihteeseen ja muuhun. Niin minä spekuloin aiheella. Että mitäs jos. Sen sijaan Hiilamo on alansa parhaita asiantuntijoita ja kun alla olevista linkeistä käyt päivittämässä tietosi (SS penkoi saman mutta tässä vähän täydennystä) niin huomaat että tilastot viihteestä kaukana. Ja ainakaan itse en huomannut noissa linkeissä tilastoon vaikuttavia merkittäviä vääristäviä tekijöitä, alla vielä muutama lainaus.
"Tulonjakotilastossa ja kotitalouksien varallisuustutkimuksessa kotitalouden viitehenkilöksi valitaan se kotitalouden jäsen, jonka henkilökohtaiset tulot ovat suurimmat. "
"Vaikka tulot ovat viitehenkilön määräävä kriteeri, tietyissä tapauksissa koko kotitalouden toiminta otetaan huomioon (mm. yrittäjätaloudet). "
"Yrittäjätulot
"Yrittäjätuloihin luetaan mukaan tulot maa- ja metsätaloudesta, elinkeinon harjoittamisesta ja yhtymästä sekä tekijänoikeuspalkkioista. Maatalouden yrittäjätuloihin lasketaan myös erilaiset tuet ja korvaukset kuten tuotantopalkkiot, Euroopan unionin maataloustuet ja satovahinkokorvaukset. Maataloudesta saatuihin tuloihin ei ole laskettu omaan käyttöön otetuista tuotteista saatua laskennallista tuloa."
http://tilastokeskus.fi/til/tjt/kas.html
http://tilastokeskus.fi/til/tjt/2009/tjt_2009_2011-05-20_men_001.html
-
Ja mitä taas tuohon Heikki Hiilamoon ja viihteeseen ja muuhun. Niin minä spekuloin aiheella. Että mitäs jos. Sen sijaan Hiilamo on alansa parhaita asiantuntijoita ja kun alla olevista linkeistä käyt päivittämässä tietosi
kuten tuolla aiemmin totesit, et tiedä mihin oma taloutesi kuuluu minäkin vuotena...viljelijä, palkansaaja, yrittäjä.... kertoo se paljon tutkimuksen "virhemarginaaleista"
Hiilamosta taas ei tiedä onko hän tehnyt tutkimuksen vasemmistolaisena vai vihreänä? Eduskuntaan ainakin joskus yritti vihreitten listoilta :)
-
Ja mitä taas tuohon Heikki Hiilamoon ja viihteeseen ja muuhun. Niin minä spekuloin aiheella. Että mitäs jos. Sen sijaan Hiilamo on alansa parhaita asiantuntijoita ja kun alla olevista linkeistä käyt päivittämässä tietosi
kuten tuolla aiemmin totesit, et tiedä mihin oma taloutesi kuuluu minäkin vuotena...viljelijä, palkansaaja, yrittäjä.... kertoo se paljon tutkimuksen "virhemarginaaleista"
Hiilamosta taas ei tiedä onko hän tehnyt tutkimuksen vasemmistolaisena vai vihreänä? Eduskuntaan ainakin joskus yritti vihreitten listoilta :)
Silloin en ollut vielä lukenut tätä
"Tulonjakotilastossa ja kotitalouksien varallisuustutkimuksessa kotitalouden viitehenkilöksi valitaan se kotitalouden jäsen, jonka henkilökohtaiset tulot ovat suurimmat. "
noista linkeistä. Nythän asia on selvä kuin pläkki. Ei mitään virhemarginaaleja...
Ja mitä taas tutkimukseen tulee niin vaklitettavasti vaikka olisit äärivihreä niin luvuilla on vaikea kovin pitkään huijata. Ne kun voidaan aina tarkistaa. Sitten kaiken maailman valtiotieteellisen "neuvostoliitto on ikuinen" väitöskirjat ovat asia erikseen...