Rypsin valkuainen on laadultaan parempaa kuin säilörehun korkea valkuainen.

Tää ei mene aivan noin lineaarisesti. Sr-valkuaisen laatuun ja käytettävyyteen vaikuttaa d-arvo ja kuidun määrä, koska nämä vaikuttavat siihen missä ja miten valkuainen lehmässä vaikuttaa. Korkeaa prosenttia ei kannata tavoitella.

Mailasesta ei ole vielä kokemusta, mutta typensidonnassa on ymmärtääkseni mangaani tärkeä mikroravinne (ainakin apilalla) ja yli 6.5ph on silloin ei-toivottavaa.

Lainaus käyttäjältä: Make - 21.01.08 - klo:22:36

Rypsin valkuainen on laadultaan parempaa kuin säilörehun korkea valkuainen.

Tää ei mene aivan noin lineaarisesti. Sr-valkuaisen laatuun ja käytettävyyteen vaikuttaa d-arvo ja kuidun määrä, koska nämä vaikuttavat siihen missä ja miten valkuainen lehmässä vaikuttaa. Korkeaa prosenttia ei kannata tavoitella.

***Tottakai pötsin olosuhteet vaikuttaa valkuaisen hyväksikäyttöön, mutta tottahan toki rypsin valkuaiselle on huomattavasti parempi tuotosvaste. Johtunee ohitusvalkuaisen isommasta määrästä. Säilörehun ylimääräinen valkuainen hukkaantuu yleensä ureana pois...

***Tottakai pötsin olosuhteet vaikuttaa valkuaisen hyväksikäyttöön, mutta tottahan toki rypsin valkuaiselle on huomattavasti parempi tuotosvaste. Johtunee ohitusvalkuaisen isommasta määrästä. Säilörehun ylimääräinen valkuainen hukkaantuu yleensä ureana pois...

Jees, mut myös toi kasvilajivalikoima ja korjuuaika vaikuttaa. Korkea valkuainen ja alle 70 d-arvo on huonova valkuaista Korkea D-arvo ja keskimääräinen valkuainen toimii paljon paremmin, eikä hajurako rypsiin ole niin suuri.

En tarkoita, etteikö rypsin valkuainen olisi hyödyllistä. Lähinnä noi timoteitotuudet hiukan provosoi kommentoimaan, kun asia on kumminkin mennyt eteenpäin.....

Lainaus käyttäjältä: apemies - 22.01.08 - klo:08:05

***Tottakai pötsin olosuhteet vaikuttaa valkuaisen hyväksikäyttöön, mutta tottahan toki rypsin valkuaiselle on huomattavasti parempi tuotosvaste. Johtunee ohitusvalkuaisen isommasta määrästä. Säilörehun ylimääräinen valkuainen hukkaantuu yleensä ureana pois...

Jees, mut myös toi kasvilajivalikoima ja korjuuaika vaikuttaa. Korkea valkuainen ja alle 70 d-arvo on huonova valkuaista Korkea D-arvo ja keskimääräinen valkuainen toimii paljon paremmin, eikä hajurako rypsiin ole niin suuri.

***Valkuaisen hyväksikäyttö on parempaa yleisesti, kun pötsissä on riittävästi energiaa. Uskallan olla sun kanssa eri mieltä tuosta hajuraosta rypsiin.

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 21.01.08 - klo:10:02

näppituntumalta valkuaislisä on helpompi ja halvempi antaa valkuaisrehuna, esim rypsi, kuin keinolannoitteena. tää tietysti pätee silloin kun säilörehua on riittävästi, eikä tarvi hakea määrää..

Eikös nyt ole justiin laskettu, että kustannusten noustessa säästöä saa vain käyttämällä paljon hyvää säilörehua ja vähän ostorehuja. Näin ainakin lypsykarjoilla.

***Tätä kustannussäästöä ovat tilat nyt urakalla harjoittaneet ja tuloksena maidontuotannon lasku Suomessa. Sen seurauksena tehtaita seisotetaan ja maidon tilityskyky laskee. Ostorehujen käyttöä voi toki minimoida, mutta hyvälaatuisen rypsin valkuaisesta ei kannata minimoida.

maidontuotannon lasku Suomessa

Höh? Eiköhän syynä ole tuotantoon sidotun tuen ja halvan viljan aiheuttama hörhöily?

Lainaus käyttäjältä: apemies - 22.01.08 - klo:08:38

maidontuotannon lasku Suomessa

Höh? Eiköhän syynä ole tuotantoon sidotun tuen ja halvan viljan aiheuttama hörhöily?

***Ai onko UCD sitä mieltä, että maidontuotannon nopea lasku on eduksi tuotantoalalle tässä markkinatilanteessa?

maidontuotannon nopea lasku

Ei, koska maito on jo maassa: Padottu rakennemuutos ja voimaperäisyys tyhjänpäällä.

voimaperäisyys tyhjänpäällä.

***toiset sen osaa, toiset taas ei

Ostorehujen käyttöä voi toki minimoida, mutta hyvälaatuisen rypsin valkuaisesta ei kannata minimoida.

Kyllä mäkin olen jatkanut samanlaisella reseptillä kuin ennemminkin, vaikka rypsi hinta on noussut muutamassa vuodessa 80 euroa tonnilta. 2,5 kg / lehmä on ollut jo kauan keskimääräinen rypsimäärä.

toiset sen osaa, toiset taas ei

Kaikesta päätellen melko harva, kun tuotanto tippuu..

Lainaus käyttäjältä: apemies - 22.01.08 - klo:11:05

toiset sen osaa, toiset taas ei

Kaikesta päätellen melko harva, kun tuotanto tippuu..

***Niin minkäs teet, kun kaikenmaailman talousviisaat paasaa että nyt kannattaa ostorehuissa säästää....

Lainaus käyttäjältä: apemies - 22.01.08 - klo:08:38

Ostorehujen käyttöä voi toki minimoida, mutta hyvälaatuisen rypsin valkuaisesta ei kannata minimoida.

Kyllä mäkin olen jatkanut samanlaisella reseptillä kuin ennemminkin, vaikka rypsi hinta on noussut muutamassa vuodessa 80 euroa tonnilta. 2,5 kg / lehmä on ollut jo kauan keskimääräinen rypsimäärä.

Samat määrät suunnilleen...

Apemiees, koitan vielä kerran: Mitä korkeampi d-arvo ja ndf-kuidun osuus, sen matalampi voi valkuainen sr:ssa olla. 15% valkuainen vaikuttaa d-arvolla 75 paljon enemmän kuin d-arvolla 70. Rypsin määrästä voi tinkiä tuotoksen tippumatta 25%....

Lainaus käyttäjältä: Maalaispoika - 22.01.08 - klo:11:09

Lainaus käyttäjältä: apemies - 22.01.08 - klo:08:38

Ostorehujen käyttöä voi toki minimoida, mutta hyvälaatuisen rypsin valkuaisesta ei kannata minimoida.

Kyllä mäkin olen jatkanut samanlaisella reseptillä kuin ennemminkin, vaikka rypsi hinta on noussut muutamassa vuodessa 80 euroa tonnilta. 2,5 kg / lehmä on ollut jo kauan keskimääräinen rypsimäärä.

Samat määrät suunnilleen...

Apemiees, koitan vielä kerran: Mitä korkeampi d-arvo ja ndf-kuidun osuus, sen matalampi voi valkuainen sr:ssa olla. 15% valkuainen vaikuttaa d-arvolla 75 paljon enemmän kuin d-arvolla 70. Rypsin määrästä voi tinkiä tuotoksen tippumatta 25%....

***Me taidetaan ajaa samaa asiaa hiukan eri katsanta kannalta katsottuna. Tottamaar tuolla paremmin sulavalla säilörehulla pystyy väkirehumäärästä(siis myös rypsin) karsimaan. Mä en kuitenkaan karsisi rypsistä vaan antaisin maitoa tulla enempi ja paremmilla pitoisuuksilla. Maitomäärän nousua ei varmaan kukaan muu kuin UCD tässä kohtaa vastusta.

Toisaalta tuollaisen säilörehun tekeminen on oma haasteensa. Jos vaikka korjuusäiden puutteessa pääsee vanhaksi, niin valkuaisen korjaamiseksi tarvitaan rajusti rypsiä.

Lainaus käyttäjältä: Make - 21.01.08 - klo:22:36

Näissä mailasnurmissa oli jonkinverran pehmeyttä viimesyksynä. Ottaakohan mailanen vetensä pelkästään syvältä, eikä ollenkaan maan pinnalta?
Rypsin valkuainen on laadultaan parempaa kuin säilörehun korkea valkuainen.

Ottaa syvältä enemmän, ehkä seoksessa (onhan heinäkasveja mukana seoksessa, onhan!), ehkä pintajuuristoa on vähemmän kuin pelkässä heinämaassa?

Ja tuo pH 8 on noita agraarilegendoja, mutta kyllä kuutosella on lukeman syytä alkaa. Eli "kalkkimyyjän normin mukaan" kalkittu riittää.

Petri

Seoksessa ruokonataa ja hieman timoteita. Vanhempi lojko kesannolla ollutta vuokramaata, jossa pH vain 6,5. Sai 15 t ha Silikaattia ennen viimeistä kyntöä. Viimekesänä perustetussa pH 7.