Tuo energia-akatemia ei selitä lähteitänsä.
Typpikilon tuottamiseen väitetty 13,67 kWh :n energiamäärä lienee ympäristöalan (jotka ensimmäisenä tietenkin alkoivat näitä energia- ja hiilidioksiditaseita laskemaan) paradigmoista lähtenyt.
Tuo energia-arvo näyttäisi olevan venäläisten hiiltä käyttävien ammoniakkitehtaiden. Mm. USA / Eurooppa , itse lannoitetuotteen valmistus jää neljäsosaan tuosta arvosta 8,1 kg vs. 2,2 kg /N kg
Ajattelun pohjaksi. Euroopan parhaat tehtaat siis tekevät nitraattityppikilon parhaimmillaan 2,2 kg CO2 / typpikilo ( <10 kWh öljynä) . Tämä typpikilo sitoo viiden tonnin sadolla /150 kgN noin 50-60 kg hiilidioksidia. Eli typpilannoite myös yllyttää kasvin keräämään sitä biomassaa pienemmältä peltoalalta, jota hyödynnetään siten tehokkaammin tai vähemmän tehokkaasti edelleen. Ja voidaan säästää soita ja metsiä laajojen laidunten ja nurmiviljelyn paineilta.
En väitä, että lannoitetehdas olisi puolueeton, mutta jokainen voi laskea auki ne CO2/energialuvut, ns. "ympäristötietoisten tutkimusryhmien" käyttämät parametrit ovat vähintään epäselvät ja ylimalkaiset, eipä heilläkään intressinä ole löytää pienennyksiä lukuihin, koska ovat omalta osaltaan pyrkimässä vaikuttamaan, voi vain arvailla, mihin suuntaan, mutta eivät ainakaan arvovapaita ole omista lähtökohdistaankaan katsoen.
http://www.yara.fi/lannoitus/ymparisto/reducing-carbon-footprint/fertilizer-life-cycle-perspective/life-cycle-analysis-of-ammonium-nitrate/Sannin Väisäsen väitöskirjassa /1/ arvioidaan suon ja sademetsän raivauksen mihin tahansa maatalouskäyttöön tuottavan merkittävimmät hiilidioksidi ja näin ollen myös eneregiahäviöt, toinen suuri kasvihuonekaasuongelma on laajamittaisen karjankasvatuksen metaanipäästöt. Keinolannoitteiden valmistuksessa on jo kauan esimerkiksi N2O -päästöt laitettu suurilla kertoimilla mukaan hiilidioksidipäästöihin, ns. ekvivalentteina arvoina, vaikka ne eivät suoranaisesti ole energiankulutuksesta johtuvia. Nimenomaan karjankasvatuksen huonoa energiahyötysuhdetta ja metaanipäästöjä ei välttämättä ole osattu tai haluttu ottaa täysimääräisenä mukaan energia- tai etenkään hiildioksiditaseisiin.
/1/ Sanni Väisänen. Greenhouse gas emissions from peat and biomass-derived fuels, electricity and
heat — Estimation of various production chains by using LCA methodology. Lappeenranta 2014 161 p. Acta Universitatis Lappeenrantaensis 567
Diss. Lappeenranta University of Technology ISBN 978-952-265-556-1, ISBN 978-952-265-557-8 (PDF), ISSN 1456-4491 -SS-