Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Niitti - 09.01.15 - klo:16:25
-
Onko kokemuksia kuivurin automaation modernisoinnista?
Koska tuota ohjelmointikokemusta on hieman kertynyt, niin valmiiden kuivuriautomaatioiden sijasta kiinnostaa tavallisen ohjelmoitavan logiikan käyttäminen. Sähkömies asentaisi Siemens Logo!:n ja pari lisäpalikkaa. Ohjelma omasta takaa ja säästöä syntyy tuhansittain.
Kuulostaa helpolta. Kannattaako ryhtyä tuumasta toimeen?
-
Jossain koneviestissä oli juttua jostain ukosta, joka oli teettäny automatiikan jollain puljulla kuivuriin.
Toki mahdollistahan se on se oma viritys. Varmaan tietenkin tarvii olla enemmän kuin "Hello World!" kokemusta.
Millä ohjelmoitavalla logiikalla meinaisit tehdä? Ja käytätkö jotain mikro-ohjainta myös?
-
Juuri tuota Siemensin Logo!:a (http://www.automation.siemens.com/salesmaterial-as/brochure/en/e20001-a2170-p271-x-7600.pdf) olisi tarkoitus käyttää. Plussia ovat helppo ohjelmointi ja halpa hinta. Perusyksikkö maksaa reilun satasen. Lisiksi tarvittaisiin muutama lisäosa esimerkiksi tekstiviestien lähettämistä varten. Antureineen päivineen tarvikkeet jäänevät alle viiden sadan.
Pyörää ei kannata keksiä uudestaan. Oman mikro-ohjaimeen perustuvan järjestelmän tekeminen veisi aikaa ja rahaa moninverroin valmiiseen logiikkamoduuliin nähden.
-
Juuri tuota Siemensin Logo!:a (http://www.automation.siemens.com/salesmaterial-as/brochure/en/e20001-a2170-p271-x-7600.pdf) olisi tarkoitus käyttää. Plussia ovat helppo ohjelmointi ja halpa hinta. Perusyksikkö maksaa reilun satasen. Lisiksi tarvittaisiin muutama lisäosa esimerkiksi tekstiviestien lähettämistä varten. Antureineen päivineen tarvikkeet jäänevät alle viiden sadan.
Pyörää ei kannata keksiä uudestaan. Oman mikro-ohjaimeen perustuvan järjestelmän tekeminen veisi aikaa ja rahaa moninverroin valmiiseen logiikkamoduuliin nähden.
No kato perskele. Tuollaisiakin mötiköitä on olemassa. Tehdäänkös tuossa logiikka leikkaa liimaa periaatteella vai ihan perus funktioita naputtelemalla?
Kun Prosessori lehti lopetettiin, niin eihän sitä enää mistään järkevää lehteä löydä, jossa noita pömpeleitä esitellään.
-
Kyllä se varmaan aivan mahdollista on. Logo ei ole mulle tuttu, mä olen tehnyt omat projektini Unitronicsin palikoilla. Nuo ohjelmoidaan ihan sillä perinteisellä tikapuukaaviolla. Tai sitä itse käytän, kai niihin kehittyneempiin versioihin löytyy moniakin ohjelmointityökaluja.
Sitä en tiedä että pitääkö tuollaisella automaatiosysteemillä sitten olla joku mokoman hyväksyntä.. eli jos kuivuri vaikka palaa niin mitä vakuutusnyhtiö sanoo jos ohjaus on DoItYourself-systeemi. Byrokratian tuntien herää vaan epäilyksiä...
-
Joku on näemmä tehnyt opinnäytetyön aiheesta. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/46318/Kasittula_Aki.pdf?sequence=1 (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/46318/Kasittula_Aki.pdf?sequence=1)
Työssä on perehdytty myös määräyksiin. Riittää, että asennuksen on tehnyt ammattimies. Kuivuriuunista tosin on erityismääräyksiä. Uskoisin, että tässä tapauksessa suojaa antaa nimenomaan tehdastekoisten laitteiden käyttö. Minkä tahansa automaation taas luulisi olevan turvallisempi, kuin yksikseen päälle jätetyn kuivurin.
-
Mulla oli aikoinaan työkaveri joka teki 90 luvulla modernisoinnin jota suunnittelet.En laitosta ole nähnyt...
periaatteessahan tuossa ei mitään kovin ihmeellistä ole jos pysyy perustoiminnoissa.
Automaattitäytöt,tyhjennykset jyms lisäävät dataa sitten jonnii verran.
-
En ole tarkemmin tutustunut logiikkaohjatun nykyaikaisen kuivurin sielunelämään, joten alkoi kiinnostaa että miten ne on periaatteessa toteutettu.
Korvaako se logiikka vaan käsiohjatun keskuksen nappulat vai onko äly- ja turvatoiminnot siirretty oikeasti sille logiikalle? Eli onko esim käynnistyssekvenssit tehty yhä ketjulla perinteisiä aikareleitä, ja ovatko turvatoiminnot yhä viidakko releiden vetojen ja apukärkien kytkentöjä? Siis esim syöttäjä ei voi pyöriä ellei elevaattori pyöri jne, poltin ei käynnisty ellei puhallin pyöri jne..
Epäilen että vaan ne nappulat on korvattu. Toisessa tapauksessa itse keskus yksinkertaistuisi hurjasti, siellä ei oikeastaan tarvittaisi kuin moottorikohtaiset kontaktorit ja lämpöreleet, mutta itse logiikan pitäisi olla sitten erittäin toimintavarma ja bugiton. Ja luultavasti täyttää jotakin erityisiä määräyksiä ja vaatimuksia.
Logiikan suhteen kannattaa varmaan hetki miettiä mitä tapahtuu vaikka sopivan sähköhäiriön sattuessa. Hetkellinen paha jännitenotkahdus saattaa saada logiikan tilaan jossa se ei resetoidu mutta ei ole järjissäänkään. Perinteinen kello+relehässäkkä on tuossa suhteessa hieman tunteettomampi. Paranoidimpi suunnittelisi siihen jonkinlaisen vahtikoiran joka edes sammuttaa systeemit jos äly vaikuttaa pitkään kovin älyttömältä (logiikka voi sisältää sellaisen jo sisäänrakennettuna). Ukkosen aiheuttama induktiopiikki voi myös antaa muutaman millisekunnin täysin väärää tietoa antureilta tms. Logiikan nopeus on tuossa tapauksessa haittana, perinteinen rele ei ehdi vetää vaikka täyttöanturilta tulisikin nopea pulssi eikä pulssin energiakaan riitä relettä hetkauttamaan, mutta logiikka ehtii sen jännitetason kyllä huomata ja jos kytkentä/ohjelma ei ole tähän varautunut niin toiminta voi yllättää.
-
Mites tuo logiikkapömpeli suhtautuu hystereesin käyttöön. Vai voiko sitä järkevästi ohjelmoida?
Perustuukos nuo anturilta tulevat tiedot keskeytyksiin vai lukeeko pömpeli antureiden arvoja vuorotellen toisensa perään? Jälkimmäisellä vaihtoehdolla vikatilan ja väliaikaisen piikin voi erottaa ajastuksella.
Vai meneekö se ooreiluksi ja ändäilyksi?
-
Mites tuo logiikkapömpeli suhtautuu hystereesin käyttöön. Vai voiko sitä järkevästi ohjelmoida?
Perustuukos nuo anturilta tulevat tiedot keskeytyksiin vai lukeeko pömpeli antureiden arvoja vuorotellen toisensa perään? Jälkimmäisellä vaihtoehdolla vikatilan ja väliaikaisen piikin voi erottaa ajastuksella.
Vai meneekö se ooreiluksi ja ändäilyksi?
Perusversiot kiertävät silmukassa ja suorittavat ohjelma-askelia peräjälkeen. Ja piikit ja kosketinvärähtelyt voi suodattaa tosiaan softassa. Systeemit jotka ohjaavat paperikoneita ovat sitten eri juttu, niihin saanee mitä vaan mitä rahalla voi saada.
Kuivurissa ei ole mitään niin reaaliaikaisuutta vaaativa, voi vaikka tarkkailla inputtia ja muutoksen havaitsemisen jälkeen lukea tila sekunnin päästä vielä uudelleen , ennen toimenpiteisiin ryhtymistä..
Hystereesin voi ohjelmoida. Eihän se tarvitse kuin eri vertailuarvon on- ja off tiloille.
Periaatteella
Hystereesi=5
- jos lämpö yli 70 kytke lähtö pois
- jos lämpö alle (70-hystereesi) kytke lähtö päälle
Muissa tapauksissa lähdön tilaa ei muuteta.
Myös timereilla voi joissain tapauksissa tietysti estää turhan nopeita ees-taas sahailuja. Joistakin logiikoista löytyy myös valmis PID-moduli johon kuuluu parametrina deadband tms.
Minun kokemukseni aiheesta rajoittuu pienimuotoiseen teollisuusautomaation, kuivurit ovat sen ulkopuolella. Mutta ihmiset ne ovat niitäkin ohjaussysteemejä tehneet...
-
Okei, tuota Logoa katellessa huomasin, että vanhuus ei tule yksin.
Aivan tämän aiheen ulkopuolelta, nykyään ei oikeen enää näytä C tai vastaava kielikään riittävän vaan pitää olla graafinen alusta. Joskus Basic oli kova juttu konekieltä helpottamaan.
Toki se tekee ohjelmoinnin mielenkiintoiseksi ja auttaa ihmisiä kiinnostumaan tuollaisista asioista.
Muistan muinoin, kun opeteltiin koulussa ohjelmomaan mikro-ohjaimia assemblyllä. Porukka oli pihalla kuin lumiukot. Vaikka jokainen osasi tietokonetta käyttää ja C/C++ ohjelmointia murjottiin menemään unissakin, niin todellisen toiminnan ohjelmointi tuli täysin shokkina.
Sitten tuon tahkoamisen jälkeen tuntui hölmöltä, että me ollaan opiskeltu asioita täysin väärässä järjestyksessä. Tuskin toisaalta ketään olisi saanut houkuteltua tuohon, koska tiedettiin, että tehokkaampiakin ohjelmointitapoja on olemassa.
Tähän otsikkoon liittyvään ajatukseen em. vuodatuksella ei ole mitään tekemistä. Kunhan vaan totesin että vanhuus ei tule yksin. ;D
-
Eli periaate näyttää yksinkertaiselta: Logiikka havainnoi tulo- sekä poistoilman lämpötilaa ja ohjaa kaikkia laitteita. Jos toiminnallisuuden rajoittaa siihen, että kuivauksen ja jäähdytyksen lopetus tehdään automaattisesti, jää ohjelmakin yksinkertaiseksi. Automaattitäytöt ja tyhjennykset vaatisivat enemmän toimilaitteitakin.
Mitenköhän sähköinen toteutus kannattaisi tehdä? Nykyisessä keskuksessa on jo turvaominaisuudet releytettyinä. Niille ei varmaankaan kannata tehdä mitään. Samoin pannun ohjauksen saa antaa olla tavallisella termostaatilla. Logiikka pitänee asentaa käsiohjauskytkinten rinnalle. Yksi uusi katkaisin, jolla valitaan, tuleeko releiden ohjausvirta logiikalta vai kytkimiltä.
Toki sähkömiehelläkin on omat mielipiteensä.
-
Onko kokemuksia kuivurin automaation modernisoinnista?
Koska tuota ohjelmointikokemusta on hieman kertynyt, niin valmiiden kuivuriautomaatioiden sijasta kiinnostaa tavallisen ohjelmoitavan logiikan käyttäminen. Sähkömies asentaisi Siemens Logo!:n ja pari lisäpalikkaa. Ohjelma omasta takaa ja säästöä syntyy tuhansittain.
Kuulostaa helpolta. Kannattaako ryhtyä tuumasta toimeen?
Minä olen pieniä logiikkasovelluksia toimitellut joitakin kymmeniä. Paras hinta/laatu/ominaisuudet-suhde on mielestäni ollut Unitronicsin kilkkeissä, mutta Siemens merkkinä vakuuttaa kyllä elinkaaren pituudella. En tee itse keskuksien vahvasähköpuolen asennuksia, ne saa rakentaa luvat omaava sähkömies.
Pienet ja vaarattomat sovellukset ovat helppoja, mutta kokemuksen karttuessa osaa helpommin rakentaa ohjelmiston "varman päälle" niin, että esim. sähkökatkon sattuessa systeemi osaa toipua jotenkin fiksusti.
Alkuperäiseen kysymykseen sanoisin, että kannattaa :)
Mika
www.facebook.com/mikansahkopaja (http://www.facebook.com/mikansahkopaja)
-
Eli periaate näyttää yksinkertaiselta: Logiikka havainnoi tulo- sekä poistoilman lämpötilaa ja ohjaa kaikkia laitteita. Jos toiminnallisuuden rajoittaa siihen, että kuivauksen ja jäähdytyksen lopetus tehdään automaattisesti, jää ohjelmakin yksinkertaiseksi. Automaattitäytöt ja tyhjennykset vaatisivat enemmän toimilaitteitakin.
Mitenköhän sähköinen toteutus kannattaisi tehdä? Nykyisessä keskuksessa on jo turvaominaisuudet releytettyinä. Niille ei varmaankaan kannata tehdä mitään. Samoin pannun ohjauksen saa antaa olla tavallisella termostaatilla.
Eli mitä tarkalleen haluaisit logiikalla ohjata?
Kuivauksen lopetuksen ohjaukseen löytyy ainakin Antilta kohtuuhinnalla ratkasu. Jäähdytyksen katkasu poistolämmön mukaan on hieman hankalaa vaihtelevan ulkolämpötilan vuoksi. Viljan lämpötila ehkä parempi mittari. Siihenki Antilta saatavilla ratkasu. Kello varmin jähytyksen katkasija.
-
Eli periaate näyttää yksinkertaiselta: Logiikka havainnoi tulo- sekä poistoilman lämpötilaa ja ohjaa kaikkia laitteita. Jos toiminnallisuuden rajoittaa siihen, että kuivauksen ja jäähdytyksen lopetus tehdään automaattisesti, jää ohjelmakin yksinkertaiseksi. Automaattitäytöt ja tyhjennykset vaatisivat enemmän toimilaitteitakin.
Mitenköhän sähköinen toteutus kannattaisi tehdä? Nykyisessä keskuksessa on jo turvaominaisuudet releytettyinä. Niille ei varmaankaan kannata tehdä mitään. Samoin pannun ohjauksen saa antaa olla tavallisella termostaatilla.
Eli mitä tarkalleen haluaisit logiikalla ohjata?
Kuivauksen lopetuksen ohjaukseen löytyy ainakin Antilta kohtuuhinnalla ratkasu. Jäähdytyksen katkasu poistolämmön mukaan on hieman hankalaa vaihtelevan ulkolämpötilan vuoksi. Viljan lämpötila ehkä parempi mittari. Siihenki Antilta saatavilla ratkasu. Kello varmin jähytyksen katkasija.
Jäähdytys olikin tarkoitus katkaista kellolla. Antilta on jo kysytty ja hinta ei kyllä ollut kohtuullinen. Tietysti vaakakupissa painaa myös mahdollisuus myöhempään laajennukseen esimerkiksi täyttö- ja tyhjennysautomatiikan saralla.
-
Kuten kaupoi mainitsi, niin kannattaisi kysellä mitä valmiita tuotteita on tarjolla. Jos kuivaus kuitenkin katkaistaan edelleen poistoilman lämpötilan mukaan, niin siihen en voi keksiä hygrostaattia kustannustehokkaampaa ratkaisua. Poistoilman lämpötila kertoo vain poistoilman lämpötilan, ei muuta. Jos hommaa tahdottaisiin tehostaa, niin pitäisi mitata materiaalia, eli viljaa.
-
Eli periaate näyttää yksinkertaiselta: Logiikka havainnoi tulo- sekä poistoilman lämpötilaa ja ohjaa kaikkia laitteita. Jos toiminnallisuuden rajoittaa siihen, että kuivauksen ja jäähdytyksen lopetus tehdään automaattisesti, jää ohjelmakin yksinkertaiseksi. Automaattitäytöt ja tyhjennykset vaatisivat enemmän toimilaitteitakin.
Mitenköhän sähköinen toteutus kannattaisi tehdä? Nykyisessä keskuksessa on jo turvaominaisuudet releytettyinä. Niille ei varmaankaan kannata tehdä mitään. Samoin pannun ohjauksen saa antaa olla tavallisella termostaatilla.
Eli mitä tarkalleen haluaisit logiikalla ohjata?
Kuivauksen lopetuksen ohjaukseen löytyy ainakin Antilta kohtuuhinnalla ratkasu. Jäähdytyksen katkasu poistolämmön mukaan on hieman hankalaa vaihtelevan ulkolämpötilan vuoksi. Viljan lämpötila ehkä parempi mittari. Siihenki Antilta saatavilla ratkasu. Kello varmin jähytyksen katkasija.
Jäähdytys olikin tarkoitus katkaista kellolla. Antilta on jo kysytty ja hinta ei kyllä ollut kohtuullinen.
Paljonko se maksoi?
-
Kuten kaupoi mainitsi, niin kannattaisi kysellä mitä valmiita tuotteita on tarjolla. Jos kuivaus kuitenkin katkaistaan edelleen poistoilman lämpötilan mukaan, niin siihen en voi keksiä hygrostaattia kustannustehokkaampaa ratkaisua. Poistoilman lämpötila kertoo vain poistoilman lämpötilan, ei muuta. Jos hommaa tahdottaisiin tehostaa, niin pitäisi mitata materiaalia, eli viljaa.
Poistoilman lämpötila on riittävän tarkka katkaisuun.
-
Kuten kaupoi mainitsi, niin kannattaisi kysellä mitä valmiita tuotteita on tarjolla. Jos kuivaus kuitenkin katkaistaan edelleen poistoilman lämpötilan mukaan, niin siihen en voi keksiä hygrostaattia kustannustehokkaampaa ratkaisua. Poistoilman lämpötila kertoo vain poistoilman lämpötilan, ei muuta. Jos hommaa tahdottaisiin tehostaa, niin pitäisi mitata materiaalia, eli viljaa.
Poistoilman lämpötila on riittävän tarkka katkaisuun.
Joo ja se hoituu helposti jo hygrostaatilla, miksi maksaa enemmästä?
Lopulta poistoilma ei kuitenkaan ole kovinkaan tarkka, se kertoo vain vakiintuneen tason jossa kuivaus katkaistaan. Ilman historiatietoa poistoilman lämpötilalla ei tee mitään.
-
Onko kokemuksia kuivurin automaation modernisoinnista?
Koska tuota ohjelmointikokemusta on hieman kertynyt, niin valmiiden kuivuriautomaatioiden sijasta kiinnostaa tavallisen ohjelmoitavan logiikan käyttäminen. Sähkömies asentaisi Siemens Logo!:n ja pari lisäpalikkaa. Ohjelma omasta takaa ja säästöä syntyy tuhansittain.
Kuulostaa helpolta. Kannattaako ryhtyä tuumasta toimeen?
Minä olen pieniä logiikkasovelluksia toimitellut joitakin kymmeniä. Paras hinta/laatu/ominaisuudet-suhde on mielestäni ollut Unitronicsin kilkkeissä, mutta Siemens merkkinä vakuuttaa kyllä elinkaaren pituudella. En tee itse keskuksien vahvasähköpuolen asennuksia, ne saa rakentaa luvat omaava sähkömies.
Pienet ja vaarattomat sovellukset ovat helppoja, mutta kokemuksen karttuessa osaa helpommin rakentaa ohjelmiston "varman päälle" niin, että esim. sähkökatkon sattuessa systeemi osaa toipua jotenkin fiksusti.
Alkuperäiseen kysymykseen sanoisin, että kannattaa :)
Mika
www.facebook.com/mikansahkopaja (http://www.facebook.com/mikansahkopaja)
Unitronicsin pömpelit näyttävätkin mielenkiintoisilta. Missä hinnoissa ne liikkuvat? Logoja tuntui olevan melkein joka kaupassa, mutta Unitronicseja ei tahdo löytyä mistään.
Näemmä siis kokoat keskusten suojajännitepuolen valmiiksi, ja sähkömies asentelee "oikeat" sähköt.
Eli periaate näyttää yksinkertaiselta: Logiikka havainnoi tulo- sekä poistoilman lämpötilaa ja ohjaa kaikkia laitteita. Jos toiminnallisuuden rajoittaa siihen, että kuivauksen ja jäähdytyksen lopetus tehdään automaattisesti, jää ohjelmakin yksinkertaiseksi. Automaattitäytöt ja tyhjennykset vaatisivat enemmän toimilaitteitakin.
Mitenköhän sähköinen toteutus kannattaisi tehdä? Nykyisessä keskuksessa on jo turvaominaisuudet releytettyinä. Niille ei varmaankaan kannata tehdä mitään. Samoin pannun ohjauksen saa antaa olla tavallisella termostaatilla.
Eli mitä tarkalleen haluaisit logiikalla ohjata?
Kuivauksen lopetuksen ohjaukseen löytyy ainakin Antilta kohtuuhinnalla ratkasu. Jäähdytyksen katkasu poistolämmön mukaan on hieman hankalaa vaihtelevan ulkolämpötilan vuoksi. Viljan lämpötila ehkä parempi mittari. Siihenki Antilta saatavilla ratkasu. Kello varmin jähytyksen katkasija.
Jäähdytys olikin tarkoitus katkaista kellolla. Antilta on jo kysytty ja hinta ei kyllä ollut kohtuullinen.
Paljonko se maksoi?
Melkein 7000€ :o
-
Melkein 7000€ :o
AUTS! :o
Tuon on pakko olla joku paketti jossa tulee muutakin kivaa mukana? Jatkuvatoiminen kosteusmittaus ja sammutuskin saadaan halvemmalla. :o :o :o
-
Melkein 7000€ :o
AUTS! :o
Tuon on pakko olla joku paketti jossa tulee muutakin kivaa mukana? Jatkuvatoiminen kosteusmittaus ja sammutuskin saadaan halvemmalla. :o :o :o
Tästä jatkuva kosteusmittaus kuivaajalle:
http://hantor.fi/tuotteet/prosessianalysaattorit/kiintoaineiden-kosteusmittaus-aco
Tämän anturin tieto on LOGO ohjelmaan helppo lisätä,
kosteuden ja asetusarvon näkisi logon TDE-näytöltä ja
kuivauksen voi lopettaa haluttuun kosteuteen.
ev
ev
-
Unitronics näyttää lupaavan alimmaksi säilytysläpötilaksi vain 20 astetta pakkasta. Täytyisi nostaa sähkökaappi talveksi sisätiloihin.
-
Mielenkiintoinen aihe joten jaanpa omat kokemukset aiheesta.
Itse tein viime talvena tuollaisen aloittajan mainitseman systeemin lisättynä täyttö ja tyhjennys automaatiolla. Mulla kaytössä schneiderin valmistamat minilogiikka joka taitaa olla toiminnoiltaan samanlainen tuo siemensin logo. Lisäksi järjestelmään on kytketty celetronin valmistama gsm-ohjain joka mahdollistaa hälytyksien ja tilatietojen lähettämisen kuivurilta puhelimeen sekä kuivurin toimintojen ohjaamisen kännykällä tekstiviestein.
Periaate tässä omassa systeemissä on että logiikalla ohjaillaan vanhassa keskuksessa olevia nokkakytkimiä päälle ja pois. Näin tehden öljypolttimon "turva"kytkennät jäivät toimintaan eikä niihin tarvinnut tehdä muutoksia. Myös vanha hygrostaatti toimii edelleen jäähdytyksen käynnistäjänä. Vanhalla keskuksella on edelleen mahdollista kuivata käsiajolla.
Logiikka puolella käytössä neljä toimintoa: täyttö, kuivaus, tyhjennys vasen ja tyhjennys oikea. Jokainen toiminto pitää käynnistää erikseen tekstiviestillä tai logiikkakeskuksen kannessa olevalla painonapilla. Toiminnon käynnisttyttyä sekä toiminnon tultua valmiiksi tulee tekstiviesti kuittaukseksi.
Yhden kauden kokemuksella olen tyytyväinen toimintaa vaikka pientä kehitettävää tietysti löytyy. Täyttö ja tyhjennys logiikka vaati sähköisen luukun nostimen kaatosuppiloon sekä sähköisen kolmitiejakajan elevaattorin yläpäähän. Nämä osat ostin arskan tehtailta muut osat on sähkötukuista ja kasattu omana työnä.
-
Melkein 7000€ :o
AUTS! :o
Tuon on pakko olla joku paketti jossa tulee muutakin kivaa mukana? Jatkuvatoiminen kosteusmittaus ja sammutuskin saadaan halvemmalla. :o :o :o
Tästä jatkuva kosteusmittaus kuivaajalle:
http://hantor.fi/tuotteet/prosessianalysaattorit/kiintoaineiden-kosteusmittaus-aco
Tämän anturin tieto on LOGO ohjelmaan helppo lisätä,
kosteuden ja asetusarvon näkisi logon TDE-näytöltä ja
kuivauksen voi lopettaa haluttuun kosteuteen.
Tuo on kapasitiivinen sensori, joten viljan kuivauksessa ei saada tarkkaa kosteutta jatkuvatoimisesti. Tai siis mittaus on tarkka, mutta se ei vastaa varastointikosteutta.
-
Unitronicsin pömpelit näyttävätkin mielenkiintoisilta. Missä hinnoissa ne liikkuvat? Logoja tuntui olevan melkein joka kaupassa, mutta Unitronicseja ei tahdo löytyä mistään.
http://www.klinkmann.fi/e-palvelut/e-info/e-info-10-2012-email/
Halvin Jazz näkyy olevan tällä hetkellä 59 e + ALV.... :-) Sekin tuohon riittänee jos ei liikoja vaadi. Muistaakseni tekstiviestiohjaus tuossa oli jotenkin hankala, ainakin joillakin gsm-modeemeilla joiden ulostama tekstiviestiformaatti oli jotain ihan muuta kuin mitä tuo halusi sisään.
Sarjan yläpään värinäytöllinen Vision 1040 on 790 e sis päivän koulutus :-)
Jazzin liitännät ovat muistaakseni painettavilla liittimillä (en muista tyypin nimeä tässä, sama kuin vaikka Epecin korteilla. Ei ole kovin paha vaikka napata uunin päälle talveksi. Lisäksi on sen verran edullinen että raaskii pitää vaikka varalaitetta hyllyllä. Jos vaikka herra Ukkonen pääsee tekemään tuhojaan.
-
Kaupoillahan kuivurilla RDS:n kosteusmittari, kuinka toimii ja miten asennettu?
Mullahan puimurissa tuo RDS 8000i satomittari ja toimii loistavasti, paitsi kosteusmittaus. Ohjeiden mukaan asennettu puimurikohtaisella palikalla, näkyy olevan nyykkäreissäkin samoja palikoita mitä Farming Forumilta kuvia kattelin, mm. tässä (pitää olla kirjautunut että näkee) : http://thefarmingforum.co.uk/index.php?threads/rds-moisture-meter-on-combine.8314/
Kuivurillakin kaikista paras olisi reaaliaikainen kosteusmittaus massavirrasta, kaikki muu on vähän sinnepäin kun muuttujia niin paljon. Viime syksyn sato on tasaisesti samaa kosteutta, mutta vaatii aika paljon töitä että pysyy säädetyssä rajassa. Tai paljon ja paljon, mutta myyntiin tuleva vilja olisi hyvä olla 13.9 kosteudeltaan :) Kaikki yli 14%:n on todella kallista, toisaalta 11-12% tienoille kuivaaminenkin kallista ja lisäksi menettää satasenkin viljan hinnalla jokaiselle tonnille myytävää 2-3 eurolla. Tekee viiden tonnin sadollakin jo 10-15 ekeä hehtaarille, sadan hehtaarin tilalla 1000-1500 euroa+ kuivauskulut.
Ja joku pitää kuivurin tarkkailua turhana nysväämisenä :-X
-
Kaupoillahan kuivurilla RDS:n kosteusmittari, kuinka toimii ja miten asennettu?
Mullahan puimurissa tuo RDS 8000i satomittari ja toimii loistavasti, paitsi kosteusmittaus. Ohjeiden mukaan asennettu puimurikohtaisella palikalla, näkyy olevan nyykkäreissäkin samoja palikoita mitä Farming Forumilta kuvia kattelin, mm. tässä (pitää olla kirjautunut että näkee) : http://thefarmingforum.co.uk/index.php?threads/rds-moisture-meter-on-combine.8314/
Kuivurillakin kaikista paras olisi reaaliaikainen kosteusmittaus massavirrasta, kaikki muu on vähän sinnepäin kun muuttujia niin paljon. Viime syksyn sato on tasaisesti samaa kosteutta, mutta vaatii aika paljon töitä että pysyy säädetyssä rajassa. Tai paljon ja paljon, mutta myyntiin tuleva vilja olisi hyvä olla 13.9 kosteudeltaan :) Kaikki yli 14%:n on todella kallista, toisaalta 11-12% tienoille kuivaaminenkin kallista ja lisäksi menettää satasenkin viljan hinnalla jokaiselle tonnille myytävää 2-3 eurolla. Tekee viiden tonnin sadollakin jo 10-15 ekeä hehtaarille, sadan hehtaarin tilalla 1000-1500 euroa+ kuivauskulut.
Ja joku pitää kuivurin tarkkailua turhana nysväämisenä :-X
Rds :'( :'(
-
Kaupoillahan kuivurilla RDS:n kosteusmittari, kuinka toimii ja miten asennettu?
Mullahan puimurissa tuo RDS 8000i satomittari ja toimii loistavasti, paitsi kosteusmittaus. Ohjeiden mukaan asennettu puimurikohtaisella palikalla, näkyy olevan nyykkäreissäkin samoja palikoita mitä Farming Forumilta kuvia kattelin, mm. tässä (pitää olla kirjautunut että näkee) : http://thefarmingforum.co.uk/index.php?threads/rds-moisture-meter-on-combine.8314/
Kuivurillakin kaikista paras olisi reaaliaikainen kosteusmittaus massavirrasta, kaikki muu on vähän sinnepäin kun muuttujia niin paljon. Viime syksyn sato on tasaisesti samaa kosteutta, mutta vaatii aika paljon töitä että pysyy säädetyssä rajassa. Tai paljon ja paljon, mutta myyntiin tuleva vilja olisi hyvä olla 13.9 kosteudeltaan :) Kaikki yli 14%:n on todella kallista, toisaalta 11-12% tienoille kuivaaminenkin kallista ja lisäksi menettää satasenkin viljan hinnalla jokaiselle tonnille myytävää 2-3 eurolla. Tekee viiden tonnin sadollakin jo 10-15 ekeä hehtaarille, sadan hehtaarin tilalla 1000-1500 euroa+ kuivauskulut.
Ja joku pitää kuivurin tarkkailua turhana nysväämisenä :-X
Vilja hiotuu ja HLP nousee, seulonta paranee. ::)
-
Okei, tuota Logoa katellessa huomasin, että vanhuus ei tule yksin.
Aivan tämän aiheen ulkopuolelta, nykyään ei oikeen enää näytä C tai vastaava kielikään riittävän vaan pitää olla graafinen alusta. Joskus Basic oli kova juttu konekieltä helpottamaan.
Toki se tekee ohjelmoinnin mielenkiintoiseksi ja auttaa ihmisiä kiinnostumaan tuollaisista asioista.
Muistan muinoin, kun opeteltiin koulussa ohjelmomaan mikro-ohjaimia assemblyllä. Porukka oli pihalla kuin lumiukot. Vaikka jokainen osasi tietokonetta käyttää ja C/C++ ohjelmointia murjottiin menemään unissakin, niin todellisen toiminnan ohjelmointi tuli täysin shokkina.
Sitten tuon tahkoamisen jälkeen tuntui hölmöltä, että me ollaan opiskeltu asioita täysin väärässä järjestyksessä. Tuskin toisaalta ketään olisi saanut houkuteltua tuohon, koska tiedettiin, että tehokkaampiakin ohjelmointitapoja on olemassa.
Tähän otsikkoon liittyvään ajatukseen em. vuodatuksella ei ole mitään tekemistä. Kunhan vaan totesin että vanhuus ei tule yksin. ;D
Logiikoissa muuten ohjelmoinnin filosofia poikkeaa c:n kaltaisista lausekielistä aika totaalisesti. Oikeastaan logiikan relekaaviot on helpompi omaksua ilman lausekielitaustaa, niin ei ketuta ihan niin paljoa tehdä asioita "vaikeasti". Logiikan kielessä on vaikeampi tehdä asioita järjestyksessä, koska prosessit ovat rinnakkaisia. Esimerkiksi silmukkarakenne on hankalampi tehdä. Toisaalta logiikoissa debuggaus on paljon helpompaa ja esim. Käyttöliittymien ja näyttöjen luominen lasten leikkiä. Omiin mikro-ohjainkokeiluihin verrattuna logiikoissa on myös se etu, että hardis yleensä toimii ja varaosan saa kaupasta.
Mika
-
Kaupoillahan kuivurilla RDS:n kosteusmittari, kuinka toimii ja miten asennettu?
Mullahan puimurissa tuo RDS 8000i satomittari ja toimii loistavasti, paitsi kosteusmittaus. Ohjeiden mukaan asennettu puimurikohtaisella palikalla, näkyy olevan nyykkäreissäkin samoja palikoita mitä Farming Forumilta kuvia kattelin, mm. tässä (pitää olla kirjautunut että näkee) : http://thefarmingforum.co.uk/index.php?threads/rds-moisture-meter-on-combine.8314/
Kuivurillakin kaikista paras olisi reaaliaikainen kosteusmittaus massavirrasta, kaikki muu on vähän sinnepäin kun muuttujia niin paljon. Viime syksyn sato on tasaisesti samaa kosteutta, mutta vaatii aika paljon töitä että pysyy säädetyssä rajassa. Tai paljon ja paljon, mutta myyntiin tuleva vilja olisi hyvä olla 13.9 kosteudeltaan :) Kaikki yli 14%:n on todella kallista, toisaalta 11-12% tienoille kuivaaminenkin kallista ja lisäksi menettää satasenkin viljan hinnalla jokaiselle tonnille myytävää 2-3 eurolla. Tekee viiden tonnin sadollakin jo 10-15 ekeä hehtaarille, sadan hehtaarin tilalla 1000-1500 euroa+ kuivauskulut.
Ja joku pitää kuivurin tarkkailua turhana nysväämisenä :-X
Vilja hiotuu ja HLP nousee, seulonta paranee. ::)
Rehuviljalla riittää että tulee paljon tonneja niissä hehtopaino ylittää rajan, josta maksetaan maksimisumma :)
-
Kaupoillahan kuivurilla RDS:n kosteusmittari, kuinka toimii ja miten asennettu?
Tekasin romurauvasta kourumaisen telineen, joka laitettiin kuivauskaappiin heti esiputsarin alle. Toimii kiitettävän hyvin. Kuivauksen katsaisua ei tuon mukaan voi kuitenkaan tehä; Mittari ei ole riittävän luotettavan tarkka, eikä mittarista saa ulos katkaisutietoa.
Puimurissa (SR 2085) on samallainen mittari. Anturi on tankin täyttöruuvin kylessä. Toimii tosi hyvin, kunhan muistaa puhistaa anturin, jos on menny maata puimurin sisään.
Molemmat mittarit vaati kyllä melekoset säätämiset, ennenku saatiin näyttämään oikeita lukemia. Ohjekirjasta ei löytyny riittävästi tietoa säätämiseen, mutta onneksi myyjän kautta sain tarkat ohjeet.
-
Kaupoillahan kuivurilla RDS:n kosteusmittari, kuinka toimii ja miten asennettu?
Tekasin romurauvasta kourumaisen telineen, joka laitettiin kuivauskaappiin heti esiputsarin alle. Toimii kiitettävän hyvin. Kuivauksen katsaisua ei tuon mukaan voi kuitenkaan tehä; Mittari ei ole riittävän luotettavan tarkka, eikä mittarista saa ulos katkaisutietoa.
Puimurissa (SR 2085) on samallainen mittari. Anturi on tankin täyttöruuvin kylessä. Toimii tosi hyvin, kunhan muistaa puhistaa anturin, jos on menny maata puimurin sisään.
Molemmat mittarit vaati kyllä melekoset säätämiset, ennenku saatiin näyttämään oikeita lukemia. Ohjekirjasta ei löytyny riittävästi tietoa säätämiseen, mutta onneksi myyjän kautta sain tarkat ohjeet.
Mittari näyttää pahasti samantyyppiseltä kuin mulla puimurissakin, "hainevä" joka viljavirrassa??
Puimurissa en oo saanut näyttämään oikeen, tuorekiloja joutuu seuraamaan. Keskimäärin voi näyttää oikeen, mutta erot lohkon sisällä jää pieneksi vaikka ihan selvästi olisi kosteampia kohtia kuivan viljan seassa.
-
Kaupoillahan kuivurilla RDS:n kosteusmittari, kuinka toimii ja miten asennettu?
Tekasin romurauvasta kourumaisen telineen, joka laitettiin kuivauskaappiin heti esiputsarin alle. Toimii kiitettävän hyvin. Kuivauksen katsaisua ei tuon mukaan voi kuitenkaan tehä; Mittari ei ole riittävän luotettavan tarkka, eikä mittarista saa ulos katkaisutietoa.
Puimurissa (SR 2085) on samallainen mittari. Anturi on tankin täyttöruuvin kylessä. Toimii tosi hyvin, kunhan muistaa puhistaa anturin, jos on menny maata puimurin sisään.
Molemmat mittarit vaati kyllä melekoset säätämiset, ennenku saatiin näyttämään oikeita lukemia. Ohjekirjasta ei löytyny riittävästi tietoa säätämiseen, mutta onneksi myyjän kautta sain tarkat ohjeet.
Mittari näyttää pahasti samantyyppiseltä kuin mulla puimurissakin, "hainevä" joka viljavirrassa??
Puimurissa en oo saanut näyttämään oikeen, tuorekiloja joutuu seuraamaan. Keskimäärin voi näyttää oikeen, mutta erot lohkon sisällä jää pieneksi vaikka ihan selvästi olisi kosteampia kohtia kuivan viljan seassa.
Joo anturi on just tuommonen, ku wilpon puimurissaki http://www.murtola.com/galleria/displayimage.php?pid=4487
Ite näyttölaite on tommonen http://www.simperstradecounter.co.uk/rds-moisture-meter-100-923-p.asp
Puitaessa mittarin näyttö ja kasvuston näköhavainto kyllä kulkee käsikädessä hyvin; pystyvilja vs lako jne. Isommalta lohkolta helppo hakea kuivin alue puitavaksi ensin.
Pystytkö säätämään mittaria? Meillä on puimurin ja kuivurin mittareissaki eri arvot säädöissä.
-
Mikähän nyt sitten olisi paras tapa kuivauksen lopetukseen? Suoraan viljasta mittaavat anturit tuntuvat ilmeisen epätarkoilta. Tulo- ja poistoilman lämpötiloja vertaamalla tuloksen saisi varmaan hyvinkin tarkasti, mutta laskukaavan kehittelyssä voi olla ongelmansa.
Poistoilman kosteus on se perinteinen tapa, mutta onko se luotettava ja miten arvo vaihtelee viljalajeittain?
-
Mikähän nyt sitten olisi paras tapa kuivauksen lopetukseen? Suoraan viljasta mittaavat anturit tuntuvat ilmeisen epätarkoilta. Tulo- ja poistoilman lämpötiloja vertaamalla tuloksen saisi varmaan hyvinkin tarkasti, mutta laskukaavan kehittelyssä voi olla ongelmansa.
Poistoilman kosteus on se perinteinen tapa, mutta onko se luotettava ja miten arvo vaihtelee viljalajeittain?
Ilman kosteutta mittaavat anturit eivät kovin hyvin säilytä mittaustarkkuuttaan aikojen saatossa. Ne ns. kontaminoituvat kuulemma, mikä voi ilmetä varsinkin laitteistossa joka seisoo lähes koko vuoden. Voi tietysti olla vanhaakin tietoa ja anturit kehittyneet. Yksi antureita testaillut kaveri sanoi että sopiva kuiva puun oksa muuttaa asentoaan ilman kosteuden mukaan paljon luotettavammin kuin nuo anturit :) Tekee siihen vain asteikon. Tätä taustaa vasten hiukseen perustuva hyggrostaatti ei välttämättä ole kovinkaan huono laite :)
Mika
-
Meillä vanha hevosenhäntäjouhihygrostaatti varmaankin -60 luvun lopulta toimii edelleen luotettavasti toisin kuin -80 luvun sähköinen, joka on vaihdettu jo kolmasti, ja joka pitää säätää useamman kerta syksyssä.