Mä taas olen huomannut, että nykyään pikari laitetaan telineeseen vasta kun maitoa imetään. Ja siirtymät ajetaan ilman pikaria. Tosin en tiedä huuhteleeko se maito nyt sen kummemmin, sillä ei se allensa "kuse" ilman pikariakaan.

Joskus tosiaan tuota litramäärää tullut mietittyä. Aikoinaan oli niin pieni tankki, että enne viimeistä lypsyä otin kannuun tai muuhun jähtynyttä maitoa. Lisäsin sen sitten seisahtaneeseen tankkin nappo tarkkuudella mitä meni. Siis tankki oli piripinnassa. Ikinä maitomäärä ei kumminkaan ollut sama. Tosin tuosta on aikaa ainakin 10 vuotta, joten saattaa mittatekniikkakin olla kehittynyt Ja taitaa sitä nykyäänkin kuski saada vähän huijattua ...joskus ne vetää olovanansa letkun tyhjemmäksi kuin muulloin. Tosin pienestähän siinä on kyse

nyt on täynnä 25v.leenan ahkeralla työllä,valtterin palkinto odottaa.pääsöö isolle kirkolle oikeen yä kylään.

täälläki tuli 25v, mutta eipä tuosta loppujenlopuksi mitään kostu. nooh tietääpä ,että jotaki tehty oikein.

Niin ja noihin soluihin ja bakteereihin niin tietyt laatuluokat on annettu ja niillä mennään. Osaamisesta kertoo paljon jos ilman erillislypsyjä ja kaudenaikaisia antibiootteja saa laadut pysymään ja keskiarvot sopivassa. Laadun järkkääminen ylimääräisillä hoidoilla ja erillislypsyillä on hullua. Ja viellä kun saa karjan keski-iän pysymään kohdillaan eli keskipoikimakerrat yli kolmen niin voi hyvällä omallatunnolla sanoa itsensä ammattilaiseksi.

Itte olen kyllä viime aikoina joutunut käyttämään liian paljon erillislypsintä Pienessä karjassa se nyt vielä menettelee, mutta ei varmastikkaan suuremmassa. Pienessä karjassa ne yksittäisetkin kunnon soluttajat heilauttee keskiarvoja. Syksyhän oli katastrooffi ja hoidot ei tehonneet "toivotusti"

En usko mihinkään tarkoitukselliseen vilppiin niin määrän kuin laadunkin suhteen.

Määrässä ilmeisesti voisi letkuun jääneen maidon määrä vaikuttaa, mutta keskimäärin voisi joskus tulla takkiin ja toisinaan ei. Tasan mennee kai.

Bakteerien kanssa sitten voi jo epäilystä laittaa peliin. Lämpötila, laiteiston puhtaus, näytteen säilytys ja aika analyysiin vaikuttavat.
Onneksi bakt. osalla ei normaalisti ole ollut ongelmia.

"Mitä meijeri hyötyisi siitä että vaihtelisi tuottajien pulloja jne. "

Ei siitä meijeri hyödy, päinvastoin. Mutta joku kuski saattaisi kossupullosta sen tehdäkin. Meillä kyllä labra otti asian niskoilleen, sopii kuulemma virhemarginaaliin. Minusta kyllä aika suurilla toleransseilla uhkaillaan maidon vastaanoton keskeyttämisellä. Muistaakseni oli noin viisinkertaisesta erosta kyse. Sen opin, että kannattaa ottaa itsekin näyte ja toimittaa se eteenpäin, jos ongelmia ilmenee. On ainakin jotakin kättä pitempää tarjota vastaukseksi tai sitten korjata asia. Bakteerinäyte pitää tietysti viedä kylmänä (jäissä) perille.

En usko mihinkään tarkoitukselliseen vilppiin niin määrän kuin laadunkin suhteen.

Määrässä ilmeisesti voisi letkuun jääneen maidon määrä vaikuttaa, mutta keskimäärin voisi joskus tulla takkiin ja toisinaan ei. Tasan mennee kai.

Bakteerien kanssa sitten voi jo epäilystä laittaa peliin. Lämpötila, laiteiston puhtaus, näytteen säilytys ja aika analyysiin vaikuttavat.
Onneksi bakt. osalla ei normaalisti ole ollut ongelmia.

onkohan sillä mitään merkitystä että on ensimmäinen asiakas kun auto tulee meijeriltä tai kärryyn tyhjyyltä

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 01.01.14 - klo:18:20

Niin ja noihin soluihin ja bakteereihin niin tietyt laatuluokat on annettu ja niillä mennään. Osaamisesta kertoo paljon jos ilman erillislypsyjä ja kaudenaikaisia antibiootteja saa laadut pysymään ja keskiarvot sopivassa. Laadun järkkääminen ylimääräisillä hoidoilla ja erillislypsyillä on hullua. Ja viellä kun saa karjan keski-iän pysymään kohdillaan eli keskipoikimakerrat yli kolmen niin voi hyvällä omallatunnolla sanoa itsensä ammattilaiseksi.

Itte olen kyllä viime aikoina joutunut käyttämään liian paljon erillislypsintä Pienessä karjassa se nyt vielä menettelee, mutta ei varmastikkaan suuremmassa. Pienessä karjassa ne yksittäisetkin kunnon soluttajat heilauttee keskiarvoja. Syksyhän oli katastrooffi ja hoidot ei tehonneet "toivotusti"

Itsekin luulin, siis toivoin noin, kun laajennettiin, että nyt ei yksittäinen kunnolla soluttava lehmä tunnu missään. Mutta kovin jännä juttu, monesti se yksi lehmäkin vaikuttaa tankkisoluihin aikalailla, edelleen. Vaikkei ole kahtakaan prosenttia koko määrässä.

Mitäköhän sählätään siellä meijerissä. Lukeeko ne agroa vai meneekö muuten palautetta vai onko ihan jotain muuta. Nyt oli kadonnu joulukuun lisänäyte mikä muuttui hinnoitteluksi. Voi tietenkin olla valmassakin joku bugi että ei vaan näytä tai sitten on jotain epäselvyyttä näytteen otossa. Mielenkiinolla seurataan jatkoa.

''Kaikilta valiolaisilta maitotiloilta otetaan tammikuun 2014 alusta lähtien joka kuukausi tilasäiliömaidosta kolme hinnoittelunäytettä nykyisen kahden sijaan. Lisäksi maaliskuusta 2014 alkaen otetaan neljäs näyte lisänäytteenä. ''

Valmasta kopsattua... Onko sitten hyvä vai huono? 

No niin, nyt otetaan kikkailijat kiinni. Elikkä enään ei pystykään "ennustamaan" näytteitten ottoa ja lypsämään välillä soluttavia sivuun, ja kun näytteitä on otettu kaksi laittamaan tankkiin.
Täytyy hankkia uusi kristallipallo tai laittaa soluttavat teuraaksi.

No niin, nyt otetaan kikkailijat kiinni. Elikkä enään ei pystykään "ennustamaan" näytteitten ottoa ja lypsämään välillä soluttavia sivuun, ja kun näytteitä on otettu kaksi laittamaan tankkiin.
Täytyy hankkia uusi kristallipallo tai laittaa soluttavat teuraaksi.

Mitään muuta väliä, kunhan edellisen kokeen tieto olis edes saatavilla, kun seuraava otetaan. Mielellään vielä niin että vois reagoida koko tankillisen verran. Siis toivottavasti ei peräkkäisillä kerroilla. Joskus kymmenen vuotta sitten otettiin normaalista poiketen 3 hinnoittelunäytettä. Silloin ensimmäisen ja kolmannen kokeen oton välillä oli 6 päivää ja niin että edellisen kokeen tulokset ei ollut tiedossa seuraavaa otettaessa. Sen muistan kun ensimmäisen kokeen solut jostain syystä 350 tuhatta kaks seuraavaa alle 100 tuhatta (peräkkäiset hakukerrat)

Muokkaan .... Miksi rasva ja valkuaisnäytteistä lasketaan 4 viimmeistä näytettä ?  Eikö ne olisi osannut laskea tuostakin kahden kuukauden keskiaron eli 6 viimmeistä näytettä ? Nyt kokeiden painoarvo siltä osin on erilainen ... se kuukauden viimeinen on painoarvoltaan suurin sen vaikuttaa kahteen kuuhun muut vaan yhteen 

Meillä on hälytysrajat vedetty niin matalalle, että ilmoitus tulee tekstarina melkeinpä aina. Tekstarit tulevat heti näytteen valmistuttua, mutta maitoauto voi tuoda listan vasta kolmannellakin hakukerralla, joskus tuntuu, että panttaavat niitä.

Pitää ottaa tavaksi,kun käy agronettia lukemassa,käy samalla katsomassa Valmassa analyysit.

Meillä on hälytysrajat vedetty niin matalalle, että ilmoitus tulee tekstarina melkeinpä aina. Tekstarit tulevat heti näytteen valmistuttua, mutta maitoauto voi tuoda listan vasta kolmannellakin hakukerralla, joskus tuntuu, että panttaavat niitä.

Silloin ei vielä tainnut olla hälytyksiä , kun tuo tapahtui. Kumminkin yleensä tankki on jo puolillaan , kun häly tulee 

Minusta ainakin tulee tieto tarpeeksi nopeasti nykyään mikäli hälytysraja pompsahtaa.Mutta tuo ei minusta ole yhtään hyvä ettei kaikista näytteistä tule viestinä tuloksia,siinä saa joskus käydä monesti netissä tarkastamassa,tänne vai kännykkään.Tuon mukaan oppinut elämään,jos ei ongelmia,ei toimenpiteitä,jos ongelmia,sitten puututaan.
4päivää on ollut näytteiden ottoväli tällä reitillä lyhimmillään,joskus aiemmin todellakin otettiin peräkkäisillä kerroilla.
7näytettä viimeksi hinnoittelussa solujen osalta,on ollut 5:n nyt syksyllä,on ottovälit hyppinyt 4päivästä yli kuukauteen.Minusta kumminkin tuokin pitäisi pitää vakiona,ettei joku näyte näy ihan puolta vuotta hinnoittelussa ja toisella näytteellä ole enemmän arvoa kuin toisella.