Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: seegeri - 19.09.17 - klo:16:44
-
Kummalla nopeammin vetelee, tai kummalla itse kyntäisit.
Omat kokemukset vaan noista 4 siipisistä sarka. Kolme siipisiä kääntö auroja olis kohtuu hinnalla myynnissä.
Kertokaa mielipiteitä. Vai pitäiskö sit olla 4s kääntöaura. Niissä sit paino vähä mietityttää...
-
Mulla on 4-s sekä sarka- että kääntöaurat. Sarka-auroilla en kynnä jos ei ole pakko. Veturina 4-pyttyinen Valtu.
-
Yksi pieni juttu: 3-siipisillä paluuvälteillä jää melko leveät kyntämättömät reunat - ainakin jos edessä on leveämmän oloinen veturi.
-
Mä oon kyntäny pieniä, jotain alle hehtaarin lohkoja nelisiipisellä sarka-auralla hakemalla.....
:-\
-
Nelosen paluut on vaihtoehto jonka kannalla olen. Kyntäessä tapahtuu jotain ja päisteitä ei ajeta pilalle.
-
Kinkkinen kysymys. Näillä kokemuksilla ottaisin 4-siipisen kääntöauran. Toisaalta 3-siipinen on toiminut todella hyvin painonsa puolesta mezzo-valmetissa. Vetokoneen paino melko ratkaiseva tekijä. Kieltämättä viime viikon sateilla kolmisiipinen oli aivan riittävä, muuten olisi sotkun määrä lisääntynyt. 4-siipinen sarka-aura on yllättävän nopea varmoissa käsissä, kun aloitusten kanssa ei kuhnailla, mutta sitten tulee myös niitä vesivakoja, joita vihaan suunnattomasti. Itellä ei olisi paluuta sarka-auraan. Mikä tahansa paluuaura on parempi kuin sarka-aura.
-
4-siipinen paluuaura. 3-siipisillä reunat jää aivan liian leveiksi.
Välillä kyllä tuntuisi että sais olla vähintään 5-siipinen sarka-aura sarkapelloille.
-
Maatalous on täynnä hinattavia koneita mutta painavin kone pitää yhä edelleen olla nostolaitevärkki. Nlöeampi kyntää on nelisiipinen sarka-aura mutta jälki on huonompaa vesivakoineen.
-
Paluuaurojen tulo lopetti peltojen tiivistymisen, niin kauppias sanoo. Pitäisiköhän koittaa foortiin paluuauraa ? 1000 kg etupuntti pitäs jostakin löytää.
-SS-
-
Onko kenelläkään tosiaan 5-siipisiä sarka-auroja. Tuohon kverneland a sarjaan sais johtuu edullisesti pultattua yhden siiven lisää.
-
ennestään 4s sarka-aura siihen tottuneena hyvä ja nopia sille sopiville lohkoille, toki se viires ainaki sais olla.. tästä keväästä 4s ilimajäährytteinen perusmalli kiekoolla iliman hienouksia paitti laukaasimet on, ohan se isommilla lohkoolla nopiee ja epäsäännöllisillä varsinki, viires siipi olis jo liikaa näille meirän pikkurattoriille..
kolomisiipises on tosiaan tuo reunaankyntöropleema mutta pakkoko sinne on sitä isointa konesta laittaa vetähä
-
Lieneekö tuo 4 s kääntöaura avo-ojitetulla sen nopeampi kuin 5 s sarka-aura? Työjäljestä ei kyllä pysty päättelemään kummalla kynnetty. No pitkät päisteet helpompi ajaa edestakaisin kuin hakemalla.
-
Onko kenelläkään tosiaan 5-siipisiä sarka-auroja. Tuohon kverneland a sarjaan sais johtuu edullisesti pultattua yhden siiven lisää.
Minulla on,aikoinaan ostin kolmisiipiset Överummit joihin otin neljännen siiven lisäsiiveksi uutena, nyt pari vuotta sitten oli paikallisessa marketissa edulliset alunperin 4- siipiset överit, ostin pois kuleksimasta ja ruuvattiin niistä toisista se lisäsiipi niiden perään viidenneksi.
On parikymmentä hehtaaria avo-ojamaita, niiden kynnössä ehdottomat pelit. isommat lohkot tulee kynnettyä 4- siipisillä Kverneillä.
Mut eihän niitä vesivakojakaan kovin useita tule kun ensteks kyntää 2 aloituksen ympäri ja sen jälkeen kyntää sitä välikaistaa, jotkuthan kyntävät niiden aloituksien ympäriä koko ajan kunnes se toinen kynnettyaloituskyntö tulee vastaan..
-
3-siipisten etu on se, että ojien reunaan jää leveämpi kaista. Tämä auttaa ympäristötukijärjestelmän ehtojen noudattamisessa. Olemattomat ojanpientareet on yksi sanktioiden vakiokohteista. Kapeudelle löytyy siis positiivisia puolia.
Meillä oli joskus harmaiden ferkujen jälkeiselle ajalla ns. 4:s lisäsiipi auroissa. Se oli matalampi ja irrotettavissa oleva. Sitä käytettiin sarkojen viimeisillä vedoilla, kun haluttiin päästä ojan reunoihin asti.
-
Onko kenelläkään tosiaan 5-siipisiä sarka-auroja. Tuohon kverneland a sarjaan sais johtuu edullisesti pultattua yhden siiven lisää.
Mä laitoin pari vuotta sitten viidennen siiven just 16" A3:een. Toki veturi oli vaihtunut jo ennemmin 100 heppasesta 130:een. Nyt tuntuu, että vois laittaa vaikka kuudennen, mutta liekö Kvernelandin runko kestää... Viime vuonna kynnin melkein neliön muotoisen seitsemän hehtaarin lohkon ohran sängen rukiille neljässä tunnissa. Ei toki ollut savea vaan hietamaa ja vauhti noin 11km/h.
-
3-siipisten etu on se, että ojien reunaan jää leveämpi kaista. Tämä auttaa ympäristötukijärjestelmän ehtojen noudattamisessa. Olemattomat ojanpientareet on yksi sanktioiden vakiokohteista. Kapeudelle löytyy siis positiivisia puolia.
Meinasin juuri kirjoittaa, että 3-siipisten (paluu)aurojen ainoa haitta on nuo liian leveät ojanvarret. :)
Mutta kun kerran on paluuauroihin tottunut, niin sarka-auroihin ei ole paluuta (pl. nimim. nuffieldmaster). Varsinkin jos on säilörehunurmia kierrossa.
-
Paluuaurojen tulo lopetti peltojen tiivistymisen, niin kauppias sanoo. Pitäisiköhän koittaa foortiin paluuauraa ? 1000 kg etupuntti pitäs jostakin löytää.
-SS-
Monta vuotta aurasin MF 168 takapotkulla ja kolmisiipisillä kääntöauroilla. Ei ollut montaakaan sataa kiloa punttia, ohjaus tapahtui toki pääasiassa jarrulla.
-
Onko kenelläkään tosiaan 5-siipisiä sarka-auroja. Tuohon kverneland a sarjaan sais johtuu edullisesti pultattua yhden siiven lisää.
Mä laitoin pari vuotta sitten viidennen siiven just 16" A3:een. Toki veturi oli vaihtunut jo ennemmin 100 heppasesta 130:een. Nyt tuntuu, että vois laittaa vaikka kuudennen, mutta liekö Kvernelandin runko kestää... Viime vuonna kynnin melkein neliön muotoisen seitsemän hehtaarin lohkon ohran sängen rukiille neljässä tunnissa. Ei toki ollut savea vaan hietamaa ja vauhti noin 11km/h.
Onko sulla se pitkä ylätuki? Nämä on alkujaan kolmisiipiset niin on vain se lyhyt.
-
Onko kenelläkään tosiaan 5-siipisiä sarka-auroja. Tuohon kverneland a sarjaan sais johtuu edullisesti pultattua yhden siiven lisää.
Mä laitoin pari vuotta sitten viidennen siiven just 16" A3:een. Toki veturi oli vaihtunut jo ennemmin 100 heppasesta 130:een. Nyt tuntuu, että vois laittaa vaikka kuudennen, mutta liekö Kvernelandin runko kestää... Viime vuonna kynnin melkein neliön muotoisen seitsemän hehtaarin lohkon ohran sängen rukiille neljässä tunnissa. Ei toki ollut savea vaan hietamaa ja vauhti noin 11km/h.
Onko sulla se pitkä ylätuki? Nämä on alkujaan kolmisiipiset niin on vain se lyhyt.
Molemmat tuet on alkuperäisenä. Niitä tukiahan varmaan löytyy noilta, jotka purkaa vanhoja auroja lisäsiiviksi...
-
Kääntöaura on joissakin oloissa hitaampi kuin vastaava sarka-aura. Hyvä puoli kääntöaurassa on, että kääntösuunnan voi valita nurkkienkin kynnössä, siis vaikka ottaisi jonkun kulman pakilla. Samoin näissä rinnemaissa voi paremmin kynnellä rinteen suuntaisesti viilu ylämäkeen kääntäen. Pidempiä pätkiä kun ei viitti pakilla ottaa, joutuisi sarka-auralla kyntämään toisen suunnan viilu alamäkeen.
-
Juu vaihdoin kolmesiipisen 16" kvernen paluun 4 siipiseen 12-20" variomat sarka-auraan siipimallilla 28. Uskoisin työtehon nousevan, jos nyt kun näkee miten isommilla työleveyksillä siipi pelaa. Nelisiipisten paluuaurojen hankinta ei onnistu veturin pienuuden takia, kun jo 3 siipiset teki tiukkaa nostaa maasta aakkosvaltralla.
Miten muuten nuo 28 siivet pelaa porukoilla? Ja kuinka moni tuota mekaanista säätöä säätelee yleensä kyntäessä? Nurmella varmaan 16-18" on melko vakioasetus ja sängillä maksimit?
Miten tuota säätömekanismia on tarkoitus muuten väännellä, kun ei ainakaan käsin pyöri mihinkään!?
-
Juu vaihdoin kolmesiipisen 16" kvernen paluun 4 siipiseen 12-20" variomat sarka-auraan siipimallilla 28. Uskoisin työtehon nousevan, jos nyt kun näkee miten isommilla työleveyksillä siipi pelaa. Nelisiipisten paluuaurojen hankinta ei onnistu veturin pienuuden takia, kun jo 3 siipiset teki tiukkaa nostaa maasta aakkosvaltralla.
Miten muuten nuo 28 siivet pelaa porukoilla? Ja kuinka moni tuota mekaanista säätöä säätelee yleensä kyntäessä? Nurmella varmaan 16-18" on melko vakioasetus ja sängillä maksimit?
Miten tuota säätömekanismia on tarkoitus muuten väännellä, kun ei ainakaan käsin pyöri mihinkään!?
Kerran kun saa säätöihin, niin ei kai niitä kukaan huvikseen muuttele? Vanttiruuvin "tappeihin" käy lyhyemmän avaimen avoleuka (27).
-
Juu vaihdoin kolmesiipisen 16" kvernen paluun 4 siipiseen 12-20" variomat sarka-auraan siipimallilla 28. Uskoisin työtehon nousevan, jos nyt kun näkee miten isommilla työleveyksillä siipi pelaa. Nelisiipisten paluuaurojen hankinta ei onnistu veturin pienuuden takia, kun jo 3 siipiset teki tiukkaa nostaa maasta aakkosvaltralla.
Miten muuten nuo 28 siivet pelaa porukoilla? Ja kuinka moni tuota mekaanista säätöä säätelee yleensä kyntäessä? Nurmella varmaan 16-18" on melko vakioasetus ja sängillä maksimit?
Miten tuota säätömekanismia on tarkoitus muuten väännellä, kun ei ainakaan käsin pyöri mihinkään!?
Kerran kun saa säätöihin, niin ei kai niitä kukaan huvikseen muuttele? Vanttiruuvin "tappeihin" käy lyhyemmän avaimen avoleuka (27).
Sitten jos se jumahtaa kuten mun kuuluisat Konsgildet, niin lämpöä, rasvaa, takomista jne ... Oli aika työmaa saada pyörimään, mutta kait ne oli jonkun vuosikymmenen olleet asennossa "X" . Voi olla että ovat yhä samassa asennossa, mutta voi saada muuhunkin asentoon :)
Nelisiipisillä sarka-auroilla yhden vesivaon taktiikka vaatii vaan nopeaa pakkia :) Jos pellon pinnassa on paskaa se vähän näkyy maalipinnassa, muuten käyttökelpoinen taktiikka alle 100m levyisissä saroissa :) Uskon että nopeampi kuin 3:n paluuaura, mutta voin olla väärässäkin :)
-
Nyt meni investointi hukkaan kylla paluuaura on nopeampi tuolla kolmella siivella. Sarkaojilla eri asia mutta ei kai niita kynna enaa kukaan.
-
Ajo-opastimella voisi sarka-auroihin saada lisää käyttömukavuutta.
Aloitus ja- lopetuspaikat säilysivät hyvin mielessä. Jos kuvion koko on alle 2 ha, niin 4 siipiset on nopeammat.
Päisteessä kääntely on aikaa vievää hommaa.
-
Kerran kynnin lieteurakoitsijan perästä jolla on GPS-vehkeet koneessaan. Tuli hyvät aloitukset ilman yhtään kiilaa, enkä olisi ikinä osannu vetää aloitusta niin jyrkkään kulmaan.
-
Mulla on itte kokoillut 5lapase sarka aurat. Ja mielestäni monta lohkoo kyntää jo peruutus taktiikalla nopeemmin ku kääntö vehkeillä. Maku asioita tietty. Ja sitte jos olis esim4 siipiset käännettävät niin, monella mun lohkolla painuis vaan traktori kun pitäis auraa nostaa.
-
Onhan niitä . Mulla puolesta hehtaarista alkaen jossain mökkitontin syrjässä. Sellaiset ovat kyllä pitkäaikaista LHP:tä. Joskus peruuttelen paluuvälteilläkin kun on riittävän lyhyt kiila menossa.
Pisin syrjä kyntösuuntaan mitä olen ajanut on noin tasan kilsa. Omasta viljelyksestä löytyy noin 700 metrisiä, samoin kimppatilalta. Heillä se on vajaan 30 ha:n lohko.... kade.
Suomessa on paljon pieniä, epämuotoisia lohkoja ja niitä on viljeltävä mitä on kohdalle osunut. Jotain puolihinattavia välttejä suositellessa ei välttämättä tajua että ei kuitenkaan välttämättä kaikille se sopivin ratkaisu...
Pohjoisemmaksi kun menee niin löytyy alueita joissa 150 metriä pisimpään suuntaan on lohkon kooksi jo hyvä saavutus :-/
Mutta jos lohko on pieni niin sitä kompensoi kyllä se että kivet ovat suuria, niitä on paljon ja suokin tuppaa yhtä reunaa valloittamaan... Kemijärvellä olen joskus kävellyt...
-
Aika tehokkaasti ja vähällä tallaamisella saa sarka-auroilla kynnettyä, kun kyntää kappaletta ympäri. Vuorovuosina aloittaa keskeltä tai laidoilta.
Epämääräisen muotoisissa suurin hyöty tästä metodista kun muuten tulisi paljon peruuttamista. Vaatii vaan vähän etukäteissuunnittelua silloin kun keskeltä aloittaa.
-
Aika tehokkaasti ja vähällä tallaamisella saa sarka-auroilla kynnettyä, kun kyntää kappaletta ympäri. Vuorovuosina aloittaa keskeltä tai laidoilta.
Epämääräisen muotoisissa suurin hyöty tästä metodista kun muuten tulisi paljon peruuttamista. Vaatii vaan vähän etukäteissuunnittelua silloin kun keskeltä aloittaa.
Ympärikyntöä, hih :D
-
Mulla on itte kokoillut 5lapase sarka aurat. Ja mielestäni monta lohkoo kyntää jo peruutus taktiikalla nopeemmin ku kääntö vehkeillä.
Millaisia h..lkkarin lohkoja teillä oikein on viljelyksessä. Itse jos etsin lyhimmän mahdollisen sivun jonka mukaan kyntää niin sekin on lyhimmillään 70 metriä ja sen verran kiilamainen että vaihtelee 70-110 metriä. Siinä tulee sen verran peruutettavaa että ei millään kynnä peruuttamalla nopeammin. Normi sivu jonka mukaan kynnetään on noin 200-450 metriä. Peruuttamalla?
Pienimmät lohkot 0.2 - 0.4 ha ja niitä 6 kpl. Aikalailla lohkokoko on keskimäärin siellä 1 ha luokkaa. Isoimmat on pikkasen vajaa 4, niitä vain 2 kpl.
Noissa edellisissä auroissa oli vielä ongelmana valtran nostolaite, ja auran tukipyörä. Jos hitusenkaan pehmeämpää oli päisteessä ajettava aurat ojan päälle tai takarengas jonkun patin päälle, että ne sopi ympäri. Jos koetti nostokorkeutta säätää, painoi kääntösylinteri hydrauliletkut paskaksi. Oli joskus aika *****mainen kyntää kun kääntö vaati omat toimenpiteensä. 4 siipisillä 16 kiinteillä auroilla olen jo ennenkin kyntänyt, ja nopeudessa ne on keskimäärin hitusen 3 siipisiä paluuauroja nopeampia. nyt kun vielä tulee 40cm lisää työleveyttä 20" asetuksella, niin eiköhän oikeasti kyntötyö jouduttune.
-
Mulla on itte kokoillut 5lapase sarka aurat. Ja mielestäni monta lohkoo kyntää jo peruutus taktiikalla nopeemmin ku kääntö vehkeillä.
Millaisia h..lkkarin lohkoja teillä oikein on viljelyksessä. Itse jos etsin lyhimmän mahdollisen sivun jonka mukaan kyntää niin sekin on lyhimmillään 70 metriä ja sen verran kiilamainen että vaihtelee 70-110 metriä. Siinä tulee sen verran peruutettavaa että ei millään kynnä peruuttamalla nopeammin. Normi sivu jonka mukaan kynnetään on noin 200-450 metriä. Peruuttamalla?
No kait joku 500m lienee pisin siivu. Mutta meinasinkin että suurin osa on pieniä sarkapeltoja. Sekä niin pehmeitä (ent järven pohjia ja soita) joissa noin 30-40cm kantava kerros ja sitte on liejua ja sinistä savee. Eli ei kauheesti kestä raskailla käännellä päisteis eikä muuallakaan.
-
Mulla on itte kokoillut 5lapase sarka aurat. Ja mielestäni monta lohkoo kyntää jo peruutus taktiikalla nopeemmin ku kääntö vehkeillä.
Millaisia h..lkkarin lohkoja teillä oikein on viljelyksessä. Itse jos etsin lyhimmän mahdollisen sivun jonka mukaan kyntää niin sekin on lyhimmillään 70 metriä ja sen verran kiilamainen että vaihtelee 70-110 metriä. Siinä tulee sen verran peruutettavaa että ei millään kynnä peruuttamalla nopeammin. Normi sivu jonka mukaan kynnetään on noin 200-450 metriä. Peruuttamalla?
Pienimmät lohkot 0.2 - 0.4 ha ja niitä 6 kpl. Aikalailla lohkokoko on keskimäärin siellä 1 ha luokkaa. Isoimmat on pikkasen vajaa 4, niitä vain 2 kpl.
Noissa edellisissä auroissa oli vielä ongelmana valtran nostolaite, ja auran tukipyörä. Jos hitusenkaan pehmeämpää oli päisteessä ajettava aurat ojan päälle tai takarengas jonkun patin päälle, että ne sopi ympäri. Jos koetti nostokorkeutta säätää, painoi kääntösylinteri hydrauliletkut paskaksi. Oli joskus aika *****mainen kyntää kun kääntö vaati omat toimenpiteensä. 4 siipisillä 16 kiinteillä auroilla olen jo ennenkin kyntänyt, ja nopeudessa ne on keskimäärin hitusen 3 siipisiä paluuauroja nopeampia. nyt kun vielä tulee 40cm lisää työleveyttä 20" asetuksella, niin eiköhän oikeasti kyntötyö jouduttune.
Mielenkiinnolla odotan kokemuksia tuolla 20" säädöllä kynnöstä. Monella tutulla on noita Kvernen Ab mekaanisia ja kaikki on sanoneet ,että säätö on siinä 16" kohdalla. Onhan noita myynnissä näkynyt hydellä säädettäviä ja Ad auroja, joten kait niitä oikeasti voi säätää. No joku on noista sanonut, että kyllä niitä voi kiilamaisilla pelloilla säädellä. Tekeekö tuo tosiaan samoilla vantailla siedettävää kynnöstä vaikka 14"-20" . Överumin 12-14-16 aura ainakin vaatii joka leveydelle oman vantaansa. No nyt on 16" vannas kulunut 14" kokoon , mutta eipä se jälki ole siitä vielä heikentynyt. Tosin ei se koskaan mitään häävistä ole ollutkaan.
-
Yksi pieni juttu: 3-siipisillä paluuvälteillä jää melko leveät kyntämättömät reunat - ainakin jos edessä on leveämmän oloinen veturi.
Nykyisillä viljan hinnoilla on avan samantekevää, jääkö pientareen leveydeksi 60 cm vai 120 cm. Se oli silloin FaariVaarin aikaan, kun piti kyntää ja kylvää pientareetkin.
Ja jääpä valumatkin vesistöihin pienemmiksi, kun pientareet ovat leveämmät. Enkä ole kuullut koskaan yhdenkään tukitarkastajan valittaneen siitä, jos piennar on liian leveä nykyisiin säädöksiin nähden, kun vaan ei tarkoituksellinen kylvämättömyys näy.
-
Yksi pieni juttu: 3-siipisillä paluuvälteillä jää melko leveät kyntämättömät reunat - ainakin jos edessä on leveämmän oloinen veturi.
Nykyisillä viljan hinnoilla on avan samantekevää, jääkö pientareen leveydeksi 60 cm vai 120 cm. Se oli silloin FaariVaarin aikaan, kun piti kyntää ja kylvää pientareetkin.
Ja jääpä valumatkin vesistöihin pienemmiksi, kun pientareet ovat leveämmät. Enkä ole kuullut koskaan yhdenkään tukitarkastajan valittaneen siitä, jos piennar on liian leveä nykyisiin säädöksiin nähden, kun vaan ei tarkoituksellinen kylvämättömyys näy.
Mäpä olen kuullut. sarkaoja pellolla pientareet ja ja oja ei saa olla yli 3metriä yhteensä tai ne vähennetään pinta-alasta. Ainakin joskus asia oli noin. Joka ojan oli kyseinen *ulkku mitannut. Kyse on asianomistajalta kuullusta asiasta, ei siis omakohtainen , mutta pidän silti luotettavana lähteenä. Toisaalta se oli kait ollut ainut asia mitä se oli tarkistellut, se oli kait erikoistunut siihen.
-
Paluuaurojen tulo lopetti peltojen tiivistymisen, niin kauppias sanoo. Pitäisiköhän koittaa foortiin paluuauraa ? 1000 kg etupuntti pitäs jostakin löytää.
-SS-
Monta vuotta aurasin MF 168 takapotkulla ja kolmisiipisillä kääntöauroilla. Ei ollut montaakaan sataa kiloa punttia, ohjaus tapahtui toki pääasiassa jarrulla.
Sulla ei ole sitten kyllä mitään jäykkää savea maassa?
-
Hiesusavea pääasiassa, jäykintä laatua. Paremminhan se kääntöaurojen kanssa meni kuin sarka-auroilla, kun sai painoa takapyörille. Samat aurat on edelleen ja takavetoisella vedän edelleen sen vähän mitä välttämättä on kynnettävä. Nyt on vaan kuusipyttinen ja 1.5 t painavampi veturi. Erttäin näppärä yhdistelmä, kääntyy takaisin vaolle veksalaamatta ja kytkintä polkematta alle 10 m päisteessä. Sarka-auraa en huolisi millään.
-
Se peruutusnopeus pakitellessa lienee sen ilman huilisiipiä olevan auran etu kääntöauraan verraten.
Paino on toki toinen,en väheksy sitä,näin vanhana ukkona kumminkin haluaa yönsä nukkua.
Vauhtia tarvittaessa on edelleen,tosin Nuoriin Miehiin verraten tulee tuo yö vastaan,sillon Vanha Mies Höllää ;D
-
Mulla on itte kokoillut 5lapase sarka aurat. Ja mielestäni monta lohkoo kyntää jo peruutus taktiikalla nopeemmin ku kääntö vehkeillä.
Millaisia h..lkkarin lohkoja teillä oikein on viljelyksessä. Itse jos etsin lyhimmän mahdollisen sivun jonka mukaan kyntää niin sekin on lyhimmillään 70 metriä ja sen verran kiilamainen että vaihtelee 70-110 metriä. Siinä tulee sen verran peruutettavaa että ei millään kynnä peruuttamalla nopeammin. Normi sivu jonka mukaan kynnetään on noin 200-450 metriä. Peruuttamalla?
Kannattaa joskus tiirailla maailmaa muualtakin kuin siitä omasta paskaluukusta.
Ei nuo leveät reunat tosiaan ole ongelma muualla kuin sarkapelloilla. Ei kyllä kapeus haittaa nurmitiloilla mitään, koska pientareethan saa kylvää uusiksi.
-
Voi tuo 20" toimia näillä kht-hht mailla, joissa saa hyvän jäljen vaikka vetäs sitä auraa toisesta päästä noin niinkuin karrikoiden.
Toinen nelisiipisessä työtä edistävä tekijä on se, että valtra huutaa turhaa kolmesiipisten kanssa M3 pykälällä, menee kevyesti, mutta sitten M4 vaihteella ei riitä voima sopivilla kierroksilla. Näin ollen nelilapanen tulee tosi nätisti M3 pykälällä, saa enempi tehoa ulos.
-
Voi tuo 20" toimia näillä kht-hht mailla, joissa saa hyvän jäljen vaikka vetäs sitä auraa toisesta päästä noin niinkuin karrikoiden.
Toinen nelisiipisessä työtä edistävä tekijä on se, että valtra huutaa turhaa kolmesiipisten kanssa M3 pykälällä, menee kevyesti, mutta sitten M4 vaihteella ei riitä voima sopivilla kierroksilla. Näin ollen nelilapanen tulee tosi nätisti M3 pykälällä, saa enempi tehoa ulos.
Eipä se oikein toimi jos niissä nurmi on ollut. Jollain sänkipellolla missä ei ole multaa ja juuristoa ollenkaan niin menee kyllä vaivatta.
16" olen kokenut hyväksi vähän joka paikkaan.
-
Mäpä olen kuullut. sarkaoja pellolla pientareet ja ja oja ei saa olla yli 3metriä yhteensä tai ne vähennetään pinta-alasta. Ainakin joskus asia oli noin. Joka ojan oli kyseinen *ulkku mitannut. Kyse on asianomistajalta kuullusta asiasta, ei siis omakohtainen , mutta pidän silti luotettavana lähteenä. Toisaalta se oli kait ollut ainut asia mitä se oli tarkistellut, se oli kait erikoistunut siihen.
[/quote]
Ainakin meillä , kun oli pinta-alatarkastajat, 2 viljelijää naapurimaakunnasta, erään naapurin avo-ojapellon ohi kävellessä toinen totesi että jos tuohon tulisi tarkastus niin pitäisi raakata pinta-alasta just noitten leveitten pientareiden takia..
Nuhvimestarin viestin luettuani ihmettelen eikö valluissa ole vieläkään onnistuttu porrastamaan lootaa niin että löytyisi sopiva kyntövaihde ja ehkä muissakin töissä olisi tarvetta siihen väliin sopivaa pykälää, itse manasin just tuoota samaa asiaa aikoinaan 1102:sen kanssa,,
-
Tuokin piennarjuttu on tarkastajan tulkinnan varassa. Sen fiksumman tulkinnan mukaan pientareen hoito eli niitto on viljelytoimenpide,se kolme metriä katotaan siitä eli käytännössä pelkkä oja. Virkamiesinnolla vaon reunasta.
-
Voi tuo 20" toimia näillä kht-hht mailla, joissa saa hyvän jäljen vaikka vetäs sitä auraa toisesta päästä noin niinkuin karrikoiden.
Toinen nelisiipisessä työtä edistävä tekijä on se, että valtra huutaa turhaa kolmesiipisten kanssa M3 pykälällä, menee kevyesti, mutta sitten M4 vaihteella ei riitä voima sopivilla kierroksilla. Näin ollen nelilapanen tulee tosi nätisti M3 pykälällä, saa enempi tehoa ulos.
Eikö se jaksa M4vaihteella? Oon kyntäny Överum XL ja aikasemmin Sr 4x16 auroilla,ennen terräs-nykyään muovisiivillä aina M4vaihteella 1500rpm.Hyvin on jaksanu vetää,maat multamaista Hiesusaveen.Fiat 82-94 jaksaa vetää keskialueen kolmosella,pääasiassa kyntäny tuolla Fiiatilla,jotenkin mukavampi ku Vallu ;D
-
ei jaksa. entinen a85 oli matalakierrosominaisuuksiltaan parempi, se jaksoi. tuossahan ei ole henkeä alle 1500 kierroksen mitään ja sitten yli 2200 kierroksen ei löydy moottorista tehoa kuin 30kw kun ajoin dynossa.
-
Niin,tuo minun on A-95,jaksaa kyllä hyvin vetää nelosella.Voimaa tuossa tuntuu olevan enempi,ku 6300Metzossa.Joskus vetäny maansiirtokärryä tuollasella ilman pikavaihteita.Oli hankalaa,ku valtatielle tullessa oli ylämäki,piti lähteä keskialueella liikkeelle,ja vaihteet ei siinä kovin kevytkäyttöset oo.Tuo 95:nen jaksaa samasta paikasta lähteä H1:sellä 135hl viljakuorman kans helposti.
-
juu, eri saasteluokan kone ja pytty eilleen.
Rasvasin tuon uuden vältin säätökierteet, ei noita pirukaan vääntele kuivana tehtaan jäliltä. Kunnon wurthin MolyHd pastaa jenkoihin koko matkalle, ja jopa säädöt toimii kunnolla ja kevyesti. Ihmettelen miksi noihin ei ole laitettu strapetsikierteitä tai hienoja kierteitä jotta olisi voimaa pyörittää säätöjä. Iso millijenka on tuskalias pyöritettävä kuormaa vastaan.
-
ei jaksa. entinen a85 oli matalakierrosominaisuuksiltaan parempi, se jaksoi. tuossahan ei ole henkeä alle 1500 kierroksen mitään ja sitten yli 2200 kierroksen ei löydy moottorista tehoa kuin 30kw kun ajoin dynossa.
no eikö sitä pidä koittaa aurata legendaarisella kuutos Leylandilla!siinähän voima piisaa ja on vielä ylivoimainen painonsiirtojärjestelmä lisänä!
-
ei jaksa. entinen a85 oli matalakierrosominaisuuksiltaan parempi, se jaksoi. tuossahan ei ole henkeä alle 1500 kierroksen mitään ja sitten yli 2200 kierroksen ei löydy moottorista tehoa kuin 30kw kun ajoin dynossa.
no eikö sitä pidä koittaa aurata legendaarisella kuutos Leylandilla!siinähän voima piisaa ja on vielä ylivoimainen painonsiirtojärjestelmä lisänä!
Tuossa irlanninvientimallissa? ei sattumalta ole 2 toimisia lohkoja, jotka suomivarustelluissa on vakiona. Eli ei saa auraa käännettyä.
-
ei jaksa. entinen a85 oli matalakierrosominaisuuksiltaan parempi, se jaksoi. tuossahan ei ole henkeä alle 1500 kierroksen mitään ja sitten yli 2200 kierroksen ei löydy moottorista tehoa kuin 30kw kun ajoin dynossa.
no eikö sitä pidä koittaa aurata legendaarisella kuutos Leylandilla!siinähän voima piisaa ja on vielä ylivoimainen painonsiirtojärjestelmä lisänä!
Tuossa irlanninvientimallissa? ei sattumalta ole 2 toimisia lohkoja, jotka suomivarustelluissa on vakiona. Eli ei saa auraa käännettyä.
Piti oikein kirjautua ,että saa osallistua tähän hauskuuteen. Mutta itse asiaan eihän kääntöaura tarvi hydrauliikasta ,kun yhden yksitoimisen ja vapaan paluun niin jo kääntyy .
-
ei jaksa. entinen a85 oli matalakierrosominaisuuksiltaan parempi, se jaksoi. tuossahan ei ole henkeä alle 1500 kierroksen mitään ja sitten yli 2200 kierroksen ei löydy moottorista tehoa kuin 30kw kun ajoin dynossa.
no eikö sitä pidä koittaa aurata legendaarisella kuutos Leylandilla!siinähän voima piisaa ja on vielä ylivoimainen painonsiirtojärjestelmä lisänä!
Tuossa irlanninvientimallissa? ei sattumalta ole 2 toimisia lohkoja, jotka suomivarustelluissa on vakiona. Eli ei saa auraa käännettyä.
Piti oikein kirjautua ,että saa osallistua tähän hauskuuteen. Mutta itse asiaan eihän kääntöaura tarvi hydrauliikasta ,kun yhden yksitoimisen ja vapaan paluun niin jo kääntyy .
Riippuu aurasta. Kvernelandin 120 kääntöpää on kaksitoimisella sylinterillä toteutettu ilman lisäventtiileitä. eli vaatii kaksitoimisen lohkon.
-
Ainakin 18" asennolla tuo 28 siipi tekee hyvää jälkeä rukiinsängellä. Pitää huomenna kokeilla 20". Eli on siellä käyttökelpoisia työleveyksiä muita kuin perinteinen 16":kin.