Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Hevi - 08.12.16 - klo:20:43
-
Alkaa tipple olla aika vanhaa, ja taantunu varmaan. Meinasin lisäysviljelyyn jotain uutta, mutta mitä. Kohtuu satoisa pitäis olla, eikä lakoherkkä, eikä tautiherkkä. Sitten vielä pitäis kelvata maltaaks jne.. Mitäs porukat suosittelee
-
Alkaa tipple olla aika vanhaa, ja taantunu varmaan. Meinasin lisäysviljelyyn jotain uutta, mutta mitä. Kohtuu satoisa pitäis olla, eikä lakoherkkä, eikä tautiherkkä. Sitten vielä pitäis kelvata maltaaks jne.. Mitäs porukat suosittelee
Iron tai Melius, kiloilla vaan taivas rajana.
-
Alkaa tipple olla aika vanhaa, ja taantunu varmaan. Meinasin lisäysviljelyyn jotain uutta, mutta mitä. Kohtuu satoisa pitäis olla, eikä lakoherkkä, eikä tautiherkkä. Sitten vielä pitäis kelvata maltaaks jne.. Mitäs porukat suosittelee
Iron tai Melius, kiloilla vaan taivas rajana.
Ei ei.
Mallasohrista Trekker on satoisa. Valkuainen alhainen. Savimailla satoisin, melko vaatelias.
Mallaslistalle on tulossa myös Streif, joka on Trekkerin jälkeen seuraava, ja happamuudenkestävä sekä lujakortinen.
Trekker kampitti Halikossa Kaarlenkin, ja valkuainen ihanteelllinen noin 11. Meliuksen valkuainen nousi lähelle 12:ta vaikka sato oli suurin. Sikarehuohra se.
-SS-
-
Alkaa tipple olla aika vanhaa, ja taantunu varmaan. Meinasin lisäysviljelyyn jotain uutta, mutta mitä. Kohtuu satoisa pitäis olla, eikä lakoherkkä, eikä tautiherkkä. Sitten vielä pitäis kelvata maltaaks jne.. Mitäs porukat suosittelee
Iron tai Melius, kiloilla vaan taivas rajana.
Ei ei.
Mallasohrista Trekker on satoisa. Valkuainen alhainen. Savimailla satoisin, melko vaatelias.
Mallaslistalle on tulossa myös Streif, joka on Trekkerin jälkeen seuraava, ja happamuudenkestävä sekä lujakortinen.
Trekker kampitti Halikossa Kaarlenkin, ja valkuainen ihanteelllinen noin 11. Meliuksen valkuainen nousi lähelle 12:ta vaikka sato oli suurin. Sikarehuohra se.
-SS-
Jos rehuohra ei käy niin sitten Propino, voi vaikka käyttää hiekotussepelinä jos valkuaiset tai itävyys kosahtaa.
-
Raisio mainostaa jotain Irina ohraa (saksalainen lajike) onko kellään ollut.
-
Alkaa tipple olla aika vanhaa, ja taantunu varmaan. Meinasin lisäysviljelyyn jotain uutta, mutta mitä. Kohtuu satoisa pitäis olla, eikä lakoherkkä, eikä tautiherkkä. Sitten vielä pitäis kelvata maltaaks jne.. Mitäs porukat suosittelee
Iron tai Melius, kiloilla vaan taivas rajana.
Ei ei.
Mallasohrista Trekker on satoisa. Valkuainen alhainen. Savimailla satoisin, melko vaatelias.
Mallaslistalle on tulossa myös Streif, joka on Trekkerin jälkeen seuraava, ja happamuudenkestävä sekä lujakortinen.
Trekker kampitti Halikossa Kaarlenkin, ja valkuainen ihanteelllinen noin 11. Meliuksen valkuainen nousi lähelle 12:ta vaikka sato oli suurin. Sikarehuohra se.
-SS-
Streif hylättiin kokeissa jo 2013.
http://www.kylvosiemen.fi/arkisto/2013/04.Sanna_Kivela.pdf
Orimattilan mallaohratilaisuudessa suosittiin Trekkeriä. Myös vanha Barke pitää edelleen puoliaan. Tipple ja Harbinger ovat edelleen kärkeä heti Trekkerin takana.
Jalostajalta kysyttiin lajikkeiden taantumisesta. Jos kylvösiemenestä pidetään huolta eli lajitellaan hyvin ja peitataan, ei taantumista tapahdu. Tai tuo oire johtuu yleensä erityisesti lajittelemattoman siemenen käytöstä.
Jos tuntuu, että lajike olisi taantunut, kannattaa siemen lajitella ainakin 2,5 mm seulalla. Kyllä se siitä toipuu. Itse olen joskus kokeillut lajitella Barkea jopa 2,75 mm seulalla. Siitä kyllä tuli turhan paljon lajittelutähdettä.
-
Kyllä tipple tosiaan on vieläkin käypänen. Tipple vaan on hiukan tautiarka, ainakin verkkolaikkua tulee helposti, samoin punahometta. Ajattelin jos löytyis lajike joka ei tarvis noita tautiaineita ihan joka vuosi. Samoin sadossa nuo uudet menee hiukan ohi
-
Siemenissä tapahtunee epigeneettistä geenien aktivoitumista ja sammumista, olosuhteiden mukaan: Eli huonoissa olosuhteissa kasvatettu siemen voisikin "taantua", tai painottaa toista ominaisuutta. Tämä on joltiseenkin voitu havaitakin joissakin kokeissa. Sertisiemenen myyjät perustavat tähän mainostuksensa, eivät toisaalta mainitse sitä, että vuodentulo on heidän pelloillaan ihan samanlainen kuin niilä TOS-viljelijöilläkin, joten olosuhteiden muuttama seuraavan vuoden kasvu vaivaa ihan yhtä hyvin sertisiementä kuin TOS-siementäkin.
Itse olen sitä mieltä, että kun tulee todella hyvälaatuinen ja isojyväinen sato, niin olen laittanut jemmaan jopa kolmeksi vuodeksi, ja kylvän vain siitä. En tiedä, onko tuosta hyötyä, mutta ainakin on mukava kylvää semmoisella luonnostaankin isojyväisemmällä sadolla. Vehnä ainakin kestää hyvin kolmannenkin kevään. Ruis voi olla jo itävyys heikolla. Kerran kuitenkin kylvin appiukon avolaarissa ollutta 5 vuotta vanhaa, ja iti . Anna ruis.
-SS-
-
Juu, olen kuullut muitakin, että hyvän vuoden satoa kannattaa kylvää useampi vuosi.
Tuo tautiherkkyys vaan on sellainen juttu, että onko siinä merkittäviä eroja. siinä meinaan kyllä säästäis, kun ei tarvis laittaa tautiaineita. Tänä vuonna verkkolaikkua alkoi tipplessä näkyä jo pensomisvaiheen orailla kesäkuun puolivälissä. Sain kyllä Amistarin ja Folicurin seoksella sen pysähtymään, ja osasta tuli mallaskelpoista. Tipple tuntuu ainakin joka vuosi noita lääkkeitä vaatimaan.
-
Siemenissä tapahtunee epigeneettistä geenien aktivoitumista ja sammumista, olosuhteiden mukaan: Eli huonoissa olosuhteissa kasvatettu siemen voisikin "taantua", tai painottaa toista ominaisuutta.
Itse olen sitä mieltä, että kun tulee todella hyvälaatuinen ja isojyväinen sato, niin olen laittanut jemmaan jopa kolmeksi vuodeksi, ja kylvän vain siitä.
-SS-
tästä voisi päätellä, ettei sitä siementä tarvii uusia kovin usein, jos hyvänä vuotena laittaa jemmaan useammaksi vuodeksi... saa parempaa kuin huonon vuoden serti
Raisio mainostaa jotain Irina ohraa (saksalainen lajike) onko kellään ollut.
sitä kaupattiin juu, jos sattuu olemaan Raision asiakas ja haluaa toimittaa maltaansa Naantaliin ei taida montaa vaihtoehtoa olla. Esimerkiksi Fairytalea Raisio ottaa tänä vuonna vastaan vaan Lahdessa, siinä tulee rahti aika kalliiksi. Lajikevalintaan tulee näin myös maantieteellinen ulottuvuus :)
-
Sekä Harbinger että Fairytale nostaneet hehtaarisadot ja hehtolitrapainot ihan uusiin lukemiin Mintun, Saanan ja Scarletin jälkeen. Lietevoitelun sekä Prosaron, Trimaxxin ja Foliar Extran ruiskuttamisen jälkeen eivät vaan meinaa valmistua millään. Näitä kyseisillä lääkkeillä viljelen tappiolla kylän keskellä ja vuokraisäntien ikkunoiden alla. Omat ja syrjäisemmät pellot onkin sitten hömpällä tuottamassa rahaa torjunta-aine ja kuivauslöpölaskuihin.
Ja terveisiä vaan Kalajoelle ja Vihtiin.
-
Trekker on muuten hyvä, mutta tietyissä olosuhteissa vaivaa pienijyväisyys, joka aiheuttaa lajitteiden putoamisen. Lajittelemalla saa tilannetta parannettua.
-
Siemenissä tapahtunee epigeneettistä geenien aktivoitumista ja sammumista, olosuhteiden mukaan: Eli huonoissa olosuhteissa kasvatettu siemen voisikin "taantua", tai painottaa toista ominaisuutta. Tämä on joltiseenkin voitu havaitakin joissakin kokeissa. Sertisiemenen myyjät perustavat tähän mainostuksensa, eivät toisaalta mainitse sitä, että vuodentulo on heidän pelloillaan ihan samanlainen kuin niilä TOS-viljelijöilläkin, joten olosuhteiden muuttama seuraavan vuoden kasvu vaivaa ihan yhtä hyvin sertisiementä kuin TOS-siementäkin.
Itse olen sitä mieltä, että kun tulee todella hyvälaatuinen ja isojyväinen sato, niin olen laittanut jemmaan jopa kolmeksi vuodeksi, ja kylvän vain siitä. En tiedä, onko tuosta hyötyä, mutta ainakin on mukava kylvää semmoisella luonnostaankin isojyväisemmällä sadolla. Vehnä ainakin kestää hyvin kolmannenkin kevään. Ruis voi olla jo itävyys heikolla. Kerran kuitenkin kylvin appiukon avolaarissa ollutta 5 vuotta vanhaa, ja iti . Anna ruis.
Kasvithan ei suunnittele tulevaisuuttaan kovinkaan pitkälle mutta kasvuolosuhteet jättää jäljen geenimuistiin. Hyvällä kylvö, puinti ja kuivaus suunnitelulla ja omalla lajittelulla saa lajikkeen pysymään hyvänä pitkään. Itse kylvän aina, jos mahdollista ylivuotisella siemenellä. Aika paljon perustuu mutu- tuntumaan kun ei ole puolueetonta ja luotettavaa tutkimusta käytössä.
-SS-
-
Fayrytale!
-
Siemenissä tapahtunee epigeneettistä geenien aktivoitumista ja sammumista, olosuhteiden mukaan: Eli huonoissa olosuhteissa kasvatettu siemen voisikin "taantua", tai painottaa toista ominaisuutta. Tämä on joltiseenkin voitu havaitakin joissakin kokeissa. Sertisiemenen myyjät perustavat tähän mainostuksensa, eivät toisaalta mainitse sitä, että vuodentulo on heidän pelloillaan ihan samanlainen kuin niilä TOS-viljelijöilläkin, joten olosuhteiden muuttama seuraavan vuoden kasvu vaivaa ihan yhtä hyvin sertisiementä kuin TOS-siementäkin.
Itse olen sitä mieltä, että kun tulee todella hyvälaatuinen ja isojyväinen sato, niin olen laittanut jemmaan jopa kolmeksi vuodeksi, ja kylvän vain siitä. En tiedä, onko tuosta hyötyä, mutta ainakin on mukava kylvää semmoisella luonnostaankin isojyväisemmällä sadolla. Vehnä ainakin kestää hyvin kolmannenkin kevään. Ruis voi olla jo itävyys heikolla. Kerran kuitenkin kylvin appiukon avolaarissa ollutta 5 vuotta vanhaa, ja iti . Anna ruis.
Kasvithan ei suunnittele tulevaisuuttaan kovinkaan pitkälle mutta kasvuolosuhteet jättää jäljen geenimuistiin. Hyvällä kylvö, puinti ja kuivaus suunnitelulla ja omalla lajittelulla saa lajikkeen pysymään hyvänä pitkään. Itse kylvän aina, jos mahdollista ylivuotisella siemenellä. Aika paljon perustuu mutu- tuntumaan kun ei ole puolueetonta ja luotettavaa tutkimusta käytössä.
-SS-
Oops. Sehän oudosti lainautui-. Selvyyden vuoksi: Kaksi ylimmäistä kappaletta äsässän ja alempi montöörin.
-
Eifel-ohraan olin tyytyväinen 1. vuoden perusteella, ei toki mallasohra
-
Fayrytale!
Nyt en kyllä ihan satavarma ole, mutta muistaakseni koulutustilaisuudessa sanottiin, että Fairytale putoaa pois mallaslajikkeista ensi- tai seuraavan kesän jälkeen. Lisäykseen sitä tuskin kannattaa ottaa. Kannattaa kuitenkin varmistaa asia Viking Maltilta ensin.
-
Mitä mieltä tuosta eri lajikkeiden tautisuudesta ootte, vai onko tautiaineista tullut välttämättömyys
-
Sekä Harbinger että Fairytale nostaneet hehtaarisadot ja hehtolitrapainot ihan uusiin lukemiin Mintun, Saanan ja Scarletin jälkeen. Lietevoitelun sekä Prosaron, Trimaxxin ja Foliar Extran ruiskuttamisen jälkeen eivät vaan meinaa valmistua millään. Näitä kyseisillä lääkkeillä viljelen tappiolla kylän keskellä ja vuokraisäntien ikkunoiden alla. Omat ja syrjäisemmät pellot onkin sitten hömpällä tuottamassa rahaa torjunta-aine ja kuivauslöpölaskuihin.
Ja terveisiä vaan Kalajoelle ja Vihtiin.
Ihan uteliasuutta kiinnostaa, että millaisiin hehtopainoihin noilla mainitsemillasi lajikkeilla pääsit, kun mä olen mintulla seikkaillut 70-73 hlp:ssä. Hehtaarisadot ei tosin häävejä, kun suojaviljana eli neljäntonnin hiukan paremmalla puolella.
-
Sekä Harbinger että Fairytale nostaneet hehtaarisadot ja hehtolitrapainot ihan uusiin lukemiin Mintun, Saanan ja Scarletin jälkeen. Lietevoitelun sekä Prosaron, Trimaxxin ja Foliar Extran ruiskuttamisen jälkeen eivät vaan meinaa valmistua millään. Näitä kyseisillä lääkkeillä viljelen tappiolla kylän keskellä ja vuokraisäntien ikkunoiden alla. Omat ja syrjäisemmät pellot onkin sitten hömpällä tuottamassa rahaa torjunta-aine ja kuivauslöpölaskuihin.
Ja terveisiä vaan Kalajoelle ja Vihtiin.
Ihan uteliasuutta kiinnostaa, millaisiin hehtopainoihin noilla mainitsemillasi lajikkeilla pääsit, kun mä olen mintulla seikkaillut 70-73 hlp:ssä. Hehtaarisadot ei tosin häävejä, kun suojaviljana eli neljäntonnin hiukan paremmalla puolella.
67-72. Toki eturivin esimerkkiviljelijöillä kuivurin esiputsarin jätteetkin painavampaa, ainakin puheissa.
Mintulla, Saanalla, Viskosalla ja Scarletillakin täysi työ saada edes kuuteenkymmeneen kolmeen samoilla lääkkeillä.
-
Mitä mieltä tuosta eri lajikkeiden tautisuudesta ootte, vai onko tautiaineista tullut välttämättömyys
Uusi lajike kestää muutaman vuoden tauteja ennenkuin taudit jalostuvat murtamaan lajikkeen tautisuojauksen.
-
samaa raittia ys *****
-
kohtilentokenttåtilaa
-
Alkaa tipple olla aika vanhaa, ja taantunu varmaan. Meinasin lisäysviljelyyn jotain uutta, mutta mitä. Kohtuu satoisa pitäis olla, eikä lakoherkkä, eikä tautiherkkä. Sitten vielä pitäis kelvata maltaaks jne.. Mitäs porukat suosittelee
Iron tai Melius, kiloilla vaan taivas rajana.
Ei ei.
Mallasohrista Trekker on satoisa. Valkuainen alhainen. Savimailla satoisin, melko vaatelias.
Mallaslistalle on tulossa myös Streif, joka on Trekkerin jälkeen seuraava, ja happamuudenkestävä sekä lujakortinen.
Trekker kampitti Halikossa Kaarlenkin, ja valkuainen ihanteelllinen noin 11. Meliuksen valkuainen nousi lähelle 12:ta vaikka sato oli suurin. Sikarehuohra se.
-SS-
Streif hylättiin kokeissa jo 2013.
http://www.kylvosiemen.fi/arkisto/2013/04.Sanna_Kivela.pdf
Orimattilan mallaohratilaisuudessa suosittiin Trekkeriä. Myös vanha Barke pitää edelleen puoliaan. Tipple ja Harbinger ovat edelleen kärkeä heti Trekkerin takana.
Jalostajalta kysyttiin lajikkeiden taantumisesta. Jos kylvösiemenestä pidetään huolta eli lajitellaan hyvin ja peitataan, ei taantumista tapahdu. Tai tuo oire johtuu yleensä erityisesti lajittelemattoman siemenen käytöstä.
Jos tuntuu, että lajike olisi taantunut, kannattaa siemen lajitella ainakin 2,5 mm seulalla. Kyllä se siitä toipuu. Itse olen joskus kokeillut lajitella Barkea jopa 2,75 mm seulalla. Siitä kyllä tuli turhan paljon lajittelutähdettä.
Streiffistä kelpasi laittaa näyte Lahteen.
-
Mä vaihdoin tipplen propinoon.
Hyväsatoinen, isojyväinen, hyvä lajitteluaste, tosi vahva korsi.
vain vientiin, laiva odottaa naantalissa.
Versoo voimakkaasti, kylvömääräksi riittää n. 260 kg/ha.
Sato pellon kasvukunnon mukainen.
En väitä maailman parhaaksi lajikkeeksi, mutta pistä mietintään.
-
Mitä mieltä tuosta eri lajikkeiden tautisuudesta ootte, vai onko tautiaineista tullut välttämättömyys
Viime vuonna tautiaineilla (oma testi) sai hehtolitrapainoon 5 kg lisää,
ja lajitteluastetaa vähän paremmaksi.
Siitä voi laskea tautitorjunnan kannattavuuta.
-
Saana :D
-
Viime vuonna Propinoo ja tänä vuonna Trekkeriä. Molemmat kelpas kyllä maltaaks.
Kaikki kehuu Trekkeriä mut toi loppuvaiheen ränsistyminen ja suht pieni jyväkoko pistää miettimään, ehkäpä sittenkin ens kesänä siirryn takas Propinoon.
-
Viime vuonna Propinoo ja tänä vuonna Trekkeriä. Molemmat kelpas kyllä maltaaks.
Kaikki kehuu Trekkeriä mut toi loppuvaiheen ränsistyminen ja suht pieni jyväkoko pistää miettimään, ehkäpä sittenkin ens kesänä siirryn takas Propinoon.
Propino
(http://i1.aijaa.com/t/00710/13928186.t.jpg) (http://aijaa.com/jWRcAK)(http://i1.aijaa.com/t/00039/13965576.t.jpg) (http://aijaa.com/zKBIPt)(http://i11.aijaa.com/t/00001/13451636.t.jpg) (http://aijaa.com/lzbW18)
-
Viime vuonna Propinoo ja tänä vuonna Trekkeriä. Molemmat kelpas kyllä maltaaks.
Kaikki kehuu Trekkeriä mut toi loppuvaiheen ränsistyminen ja suht pieni jyväkoko pistää miettimään, ehkäpä sittenkin ens kesänä siirryn takas Propinoon.
Propino
(http://i1.aijaa.com/t/00710/13928186.t.jpg) (http://aijaa.com/jWRcAK)(http://i1.aijaa.com/t/00039/13965576.t.jpg) (http://aijaa.com/zKBIPt)(http://i11.aijaa.com/t/00001/13451636.t.jpg) (http://aijaa.com/lzbW18)
Onko tuo luomuaTM, kun on leppiksiä?
-
Viime vuonna Propinoo ja tänä vuonna Trekkeriä. Molemmat kelpas kyllä maltaaks.
Kaikki kehuu Trekkeriä mut toi loppuvaiheen ränsistyminen ja suht pieni jyväkoko pistää miettimään, ehkäpä sittenkin ens kesänä siirryn takas Propinoon.
Propino
(http://i1.aijaa.com/t/00710/13928186.t.jpg) (http://aijaa.com/jWRcAK)(http://i1.aijaa.com/t/00039/13965576.t.jpg) (http://aijaa.com/zKBIPt)(http://i11.aijaa.com/t/00001/13451636.t.jpg) (http://aijaa.com/lzbW18)
Onko tuo luomuaTM, kun on leppiksiä?
Prum
Prum