Lainaus käyttäjältä: vms1 - 23.01.16 - klo:10:14

Oli viimeisessä käytännön-maamiehessä taas joku hoksannu peltojensa kasvukunnon heikentyneen kun raskailla koneilla oli juntannu. Niin ne silmät vaan aukeaa pikkuhiljaa.

Kehitysversio jo kulttimaiseen statukseen nousseelle innovaatiolle on seuraavanlainen.

Tehdään kone joka kaivaa kaksi noin metrin levyistä uraa jotka on noin 40 cm syviä ja samantien täyttää urat murskeella siten että pohjalle karkeampaa ja pintaan sitten ohuempaa. Lisäksi pois kaivettu maa levitetään urien väliin ja vaikka 1,5 metriä urien molemmille puolille. Tällä koneella kierretään viljelty pelto viljelykaluston mukaan noin ensimmäisessä ruiskutusurassa. Tästä saadaan kantava ura koko pellon ympäri mitä käytetään hyväksi päisteajossa jolloin tallaustappiot pienenee dramasttisesti. Lisäksi urat on hieman korkeammalla jolloin ne kuivuu hieman paremmin.

Viljelyteknisesti järjestelmä vaatii kaverikseen hyvän ajouraopastimen jotta pystytään tekemään useita " avauksia" työtä tehdessä ja työn edetessä päästään peruuttamatta aina seuraavalle työuralle. Peltojen kulmiin sitten tietenkin liittymät sopivasti millä päästään yleisille teille.

Ai että, ilman Sinua olisi kyllä kurjaa, olen oikeen odottanu että koska keksit jotain uutta. Mul ois pari tarkentavaa kysymystä.

Ensiksikin, paljonko korkeammat nuo urat olisi? Ehkä korkeintaan 10 cm eli sen verran mitä ruokamulta mikä tulee urista kohottaa ympäristöä kun se levitetään urien väliin ja molemmille sivuille
Tehdäänkö niitä koko lohkolle, vai vain päisteisiin? Vain niihin päisteisiin missä liikennettä esiintyy eli yleensä kolmelle sivulle.
Entäs jos käy talvella huvikseen omamyyjän pakeilla, ja keväällä pihalle tuodaan väärän levyinen ruisku? Ei merkitystä koska ruiskua voi kaventaa ulkokierroksen osalta jos haluaa eikä murskeuran tarvitse edes osua ulkokierroksen ruiskutuksen kanssa yhteen.
Miten tukihaku, omat kasvulohkot murskeelle? Ei
Laitetaanko urien väliin satokasvia? kyllä
Entä murskeuriin, satokasvia? voi kylvää jos kone ei osaa sulkea syöttölaitteita uran kohdalla. Ei tule kuitenkaan taatusti kasvamaan mitään
Kasvaako vehnä paremmin tiivistetyssä murskeessa kuin tallatussa savessa? Ei tietenkään mutta tiivistämättömässä savisessa päisteessä kasvaa koko 18 metrillä satokasvia hyvin poislukien nää kaksi uraa kun muuten koko päiste on tallattu pilalle eikä siinä vedenvaivaamassa päisteessä kasva mitään.
Estääkö murske maan tiivistymisen murskekerroksen alapuolelta, esim. lietevaunulla ryvetessä? Lietevaunu ei rypee kun se kulkee hyvin tallatun uran päällä mikä on hieman muuta peltoa korkeammalla. Muutenkin ei ole väliä tiivistyykö maa tästä kohtaa kunhan muuten pysyy hyvässä kasvukunnossa.

Lainaus käyttäjältä: wtf - 23.01.16 - klo:18:27

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 23.01.16 - klo:10:14

Oli viimeisessä käytännön-maamiehessä taas joku hoksannu peltojensa kasvukunnon heikentyneen kun raskailla koneilla oli juntannu. Niin ne silmät vaan aukeaa pikkuhiljaa.

Kehitysversio jo kulttimaiseen statukseen nousseelle innovaatiolle on seuraavanlainen.

Tehdään kone joka kaivaa kaksi noin metrin levyistä uraa jotka on noin 40 cm syviä ja samantien täyttää urat murskeella siten että pohjalle karkeampaa ja pintaan sitten ohuempaa. Lisäksi pois kaivettu maa levitetään urien väliin ja vaikka 1,5 metriä urien molemmille puolille. Tällä koneella kierretään viljelty pelto viljelykaluston mukaan noin ensimmäisessä ruiskutusurassa. Tästä saadaan kantava ura koko pellon ympäri mitä käytetään hyväksi päisteajossa jolloin tallaustappiot pienenee dramasttisesti. Lisäksi urat on hieman korkeammalla jolloin ne kuivuu hieman paremmin.

Viljelyteknisesti järjestelmä vaatii kaverikseen hyvän ajouraopastimen jotta pystytään tekemään useita " avauksia" työtä tehdessä ja työn edetessä päästään peruuttamatta aina seuraavalle työuralle. Peltojen kulmiin sitten tietenkin liittymät sopivasti millä päästään yleisille teille.

Ai että, ilman Sinua olisi kyllä kurjaa, olen oikeen odottanu että koska keksit jotain uutta. Mul ois pari tarkentavaa kysymystä.

Ensiksikin, paljonko korkeammat nuo urat olisi? Ehkä korkeintaan 10 cm eli sen verran mitä ruokamulta mikä tulee urista kohottaa ympäristöä kun se levitetään urien väliin ja molemmille sivuille
Tehdäänkö niitä koko lohkolle, vai vain päisteisiin? Vain niihin päisteisiin missä liikennettä esiintyy eli yleensä kolmelle sivulle.
Entäs jos käy talvella huvikseen omamyyjän pakeilla, ja keväällä pihalle tuodaan väärän levyinen ruisku? Ei merkitystä koska ruiskua voi kaventaa ulkokierroksen osalta jos haluaa eikä murskeuran tarvitse edes osua ulkokierroksen ruiskutuksen kanssa yhteen.
Miten tukihaku, omat kasvulohkot murskeelle? Ei
Laitetaanko urien väliin satokasvia? kyllä
Entä murskeuriin, satokasvia? voi kylvää jos kone ei osaa sulkea syöttölaitteita uran kohdalla. Ei tule kuitenkaan taatusti kasvamaan mitään
Kasvaako vehnä paremmin tiivistetyssä murskeessa kuin tallatussa savessa? Ei tietenkään mutta tiivistämättömässä savisessa päisteessä kasvaa koko 18 metrillä satokasvia hyvin poislukien nää kaksi uraa kun muuten koko päiste on tallattu pilalle eikä siinä vedenvaivaamassa päisteessä kasva mitään.
Estääkö murske maan tiivistymisen murskekerroksen alapuolelta, esim. lietevaunulla ryvetessä? Lietevaunu ei rypee kun se kulkee hyvin tallatun uran päällä mikä on hieman muuta peltoa korkeammalla. Muutenkin ei ole väliä tiivistyykö maa tästä kohtaa kunhan muuten pysyy hyvässä kasvukunnossa.

Siinä on muutama syy miksi kannattaa tehdä toi murskeraita tai joku vastaava. Useiten puhdas maa ei kestä ajaa samasta kohtaa useita kertoja jolloin muodostuu vesiuria josta ei jatkossa halua ajaa jolloin menee jostain muusta kohtaa ja pilaa uuden paikan eli se on maalajikohtainen kuinka rajun uran vaatii. Toiseksi lähes kaikki koneet kääntyy aika pienellä säteellä noin 90 asteen uralle jolloin tallaustappiot menee minimiin suhteessa siihen että yritetään kääntyä takaisin viereiselle työuralle. Siihen siis tarvitaan opastin että vaikka kylvökoneella voidaan tehdä aloitus vaikka 5 "saran" päästä.

Eikö se olisi jo helpompi laittaa ne telat traktoriin kuin käytännössä kaivaa ne telat maan sisään

Nöä on niitö juttuja mihin ei ehkä aina kannata suhtautua niin pilkuntarkasti. Muutama asia viellä. Märälle pellolle ei saa mennä. Asia on täysin eri kun se että viimmevuonna on ajanut raiteet johonkin ja sitten tänävuonna rypee samoissa vesiurissa. Silloin loppupelto voi olla ihan kelvollinen. Pitänee olla aika pösilö jos ajaa joka kerta eri ajolinjoja pitkin


Sitten se minkä näköjään saa painottaa monta kertaa on että liittymien edustat ja peltojen päisteet suhteessa hyvin isoja aloja ja niitä kannattaisi vaalia. Toden totta, miksi siis tehdä keskelle päistettä huono tienpohja? Nykyään ne sekä tallataan pilalle sekä hierretään kasvusto jos ajetaan kasvustossa. Jos teillä nykyään kerran noin, niin olisiko syytä muuttaa toimintatapoja?

Sitten viellä yksi juttu mitä yksi vanha ja melko kokenut viljelijä opetti aikoinaan minulle. Eli syys kuraa ei pidä pelätä. Se näyttää hurjalta mutta silloin ei pilata peltoa vaan käytännössä ajetaan kovan pohjamaan päällä ja pinta on vetinen ja kurainen. Paljon tarkempi pitää olla keväällä ja alkukesästä koska silloin on vain pieni kantava pinta ja pohjamaa on pehmeä. Täätä kannattaisi joissain tapauksissa miettiä esim lietteenlevityksen aikataulutuksessa. Kai tämä asia on tullut esille siinä herran kahlaamassa viisivuotisessa maanviljelyskoulussa. Ei kurassa mitään pelättävää ole, mutta ei se syys rypeminenkään mitään hyvää tee.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 24.01.16 - klo:08:52

Nöä on niitö juttuja mihin ei ehkä aina kannata suhtautua niin pilkuntarkasti. Muutama asia viellä. Märälle pellolle ei saa mennä. Asia on täysin eri kun se että viimmevuonna on ajanut raiteet johonkin ja sitten tänävuonna rypee samoissa vesiurissa. Silloin loppupelto voi olla ihan kelvollinen. Pitänee olla aika pösilö jos ajaa joka kerta eri ajolinjoja pitkin


Sitten se minkä näköjään saa painottaa monta kertaa on että liittymien edustat ja peltojen päisteet suhteessa hyvin isoja aloja ja niitä kannattaisi vaalia. Toden totta, miksi siis tehdä keskelle päistettä huono tienpohja? Nykyään ne sekä tallataan pilalle sekä hierretään kasvusto jos ajetaan kasvustossa. Jos teillä nykyään kerran noin, niin olisiko syytä muuttaa toimintatapoja?

Sitten viellä yksi juttu mitä yksi vanha ja melko kokenut viljelijä opetti aikoinaan minulle. Eli syys kuraa ei pidä pelätä. Se näyttää hurjalta mutta silloin ei pilata peltoa vaan käytännössä ajetaan kovan pohjamaan päällä ja pinta on vetinen ja kurainen. Paljon tarkempi pitää olla keväällä ja alkukesästä koska silloin on vain pieni kantava pinta ja pohjamaa on pehmeä. Täätä kannattaisi joissain tapauksissa miettiä esim lietteenlevityksen aikataulutuksessa. Kai tämä asia on tullut esille siinä herran kahlaamassa viisivuotisessa maanviljelyskoulussa. Ei kurassa mitään pelättävää ole, mutta ei se syys rypeminenkään mitään hyvää tee.

Onpa harvinaisen hyvä ehdotus pilata lohkon vesitalous. Jos pellon ympäri tehdään muuta lohkoa korkeampi päiste, ei sulamisvedet pääse virtaamaan piiriojiin , vaan pitävät ison alan märkänä pitkälle kesään. Päisteen pitäisi aina olla muuta peltoa alempana. Parempi olisi salaoja täytettynä pintaan asti salaojasepelillä siinä päisteessä. että pohjamaa on hyvin kantavaa. Käytä ne kaivuritunnit ennemmin etäsäiliön tekemiseen sinne pellon läheisyyteen. Siitä ehtii ajamaan pienemmälläkin pytyllä eikä pelto tallaannu, kun voi paripyörät olla joka akselilla.

Riisipelto mullekin tuli ensiksi mieleen vms:n ehdotuksesta. Onkohan vms riisinsiemenen maahantuojan agentti? Ei ymppi kiellä pellon muotoilua.  Ilmoitus maaseutusihteerille olikohan se kirjallisena ennen työn alkua, korkea piennar pois, heinän kylvö pientareelle ja tärkein: kylvöpäivä lohkokorttiin.