Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Rakkine - 20.08.21 - klo:07:48
-
Mullistavia juttuja tulossa. Syysmuokkaukseen perustuvassa kevätviljojen viljelyssä tukitaso laskee merkittävästi.
Ja luomussa sekatilat kielletään, eli eläinpuolikin pitää siirtää luomuun.
Ja yleisönosastossa Agronettiläinen vihreä Petri vaatii uudistuksia maatalouspolitiikkaaan.
-
Eli huiskalla ruis syyskynnön päälle... ???
-
Eikös hömppäilyn pitäny vähentyä, nyt menee täysin hömppäilyksi. Toi huisku tulee olee kovas käytös. Omat savet kyl olis syksyl muokattava, ainakin muutavan vuoden välein, niinku tämäkin vuosi näytti kynnetty oli paras. Lisäksi muokattuum pääsee kylvön tekee aikasemmin, nyt tehdään kyllä liikaa ohisalon mallia. Kyllä varmaan kikkailuksi menee.
-
Eikös hömppäilyn pitäny vähentyä, nyt menee täysin hömppäilyksi. Toi huisku tulee olee kovas käytös. Omat savet kyl olis syksyl muokattava, ainakin muutavan vuoden välein, niinku tämäkin vuosi näytti kynnetty oli paras. Lisäksi muokattuum pääsee kylvön tekee aikasemmin, nyt tehdään kyllä liikaa ohisalon mallia. Kyllä varmaan kikkailuksi menee.
Viljanviljelyn heikon kannattavuuden huomioiden, en pidä pahana että menee hömppäilyksi. Ja itse suorakylvökoneen omistavana, ei talviaikainen kasvipeitteisyys tuota ongelmia, silti itse tulen lisäämään luonnonhoitopeltojen osuutta. Muutenkin tuntuis että jos löpön hinta jatkossakin on korkealla, tuntuis että jonkinlainen siirtymä näennäisviljelyä kohti omalla ja varmasti monien muidenkin kohdalla voimistuu. Eli panokset viljelysdä minimiin, ja tukien optimointia ja maksimointia lisää.
Panostusviljely ei kannata, jos ei pellot ole hyvässä iskussa, ja niiden hyvään iskuun laittaminenkin maksaa, maksaako itseään takaisin, se on oman keskustelunsa aihe.
-
onko kevytmuokkaus mahollisesti alennuksen syy..
-
Täytyiskö nyt kuitesnki nyt tää syksy kylvää se vajaa säkilinen dankowski agatti siemenlisäykseen?
MT, tää kauden juttutuja jäänyt mieleen. Joku keväällä kehotti olla kylvämättä vehnää, ei ole markkinoita.
Par viikko sitten viljanhinnat laskussa, en nyt muista mikä oli syy silloin, Nyt keskiviikon kuitenkin huoli viljan riittävyydestä ja hinnat nousee. Hieman tuuliviiri, takinkääntöä?
-
jos se viljanviljelyn kate sitten viimein paranee kun viljely vähenee? Jos aletaan olla koko ajan tuonnin varassa niin näkyy varmaan hinnassa. Se että laskeeko sitten kulutuskin?
-
Ei ole vaikea arvata, että kaikki hömppään liittyvä tulee olemaan todella suosittua. Näyttäisi vanha kunnon viherlannoitusnurmikin tekevän paluun. Jos sille annetaan kunnon tuet, niin apilaniittyä kyllä riittää. Minulla ainakin loppui viherlannoitukset 2015, kun tukitasot laski ja ei tuntunut enää mielekkäältä. Jos nyt palattaisiin vanhaan malliin, niin ilman muuta lykkäisin viherrytystä kehiin. Kumma juttu muuten, kun viljaa tulee heikosti ja sateet kiusaa, niin monen viljalajin hinta on noussut jo kakkosella alkaviin lukemiin, eikä kukaan ole vielä muistanut porata asiasta. Näyttäisi siltä, että sitten kun tosipaikka tulee, niin kyllä siitä viljasta voidaan maksaa ihan mitä vaan. Tältä pohjalta voisin sanoa, että jos vilja-alaa ja viljamääriä saataisiin alhaisemmalle tasolle, niin todennäköisesti myös hinta pysyisi korkeammalla. Ei tämä uusi tukikausi ole ollenkaan pöllömpi.
-
Uudistus on oikean suuntainen, jos sillä saadaan viljantuotantoa 30-40% pienemmäksi. Ylituotanto pois ja hinnat nousee kustannuksia vastaaviksi.
-
Ei paljoa tarvitse päätellä, mille alueelle nuo toimenpiteet eniten kohdistuisivat. Jos syyskynnöt jäisivät pois, kevätkylvöiset kasvit vähenisivät savipelloilta. Pl. suorakylvöpellot. Joillekin erikoiskasveille, kuten juurikas, sadonkorjuun jälkeinen syyskasvinkylvö saattaa olla mielenkiintoista. Ja jos siellä pitäisi jotain kasvaakin, märkänä syksynä jossain tintatussa kurassa saa tarkastaja etsiä suurennuslasilla itua.
Eli etupiiritaistelua tässä käydään saman sirppi/vasaralipun alla ja vahvimmat politbyroon jäsenet usein voittavat. Sen jälkeen alkaa koplaus ja suhmurointi, jotta taksikuskit pysyvät tyytyväisinä.
Monimuotoisuuden ja sitä kautta terveemmän peltohehtaarin puolesta tuo Petrin kirjoitus on ihan järkevä. Pitäisi vaan muistaa, että pakolla ei saa ketään viljelemään hömppiä ja muita. Niille pitää löytyä järkevä korvaus, koska monimuotoisuuden ja viljelykierron aiheuttama pellon hyvinvointi ei kaikille mene heti perille. Se pitää itse tajuta ja huomata.
Nythän on tilanne ajettu siihen, että rahat yritetään imeä pois "luomuviljelyä" harrastamalla ja muilla tukioptimoinneilla. Hömppähän ei ole tukioptimointia, vaan siitä voi saada paljon iloa ympäristölle ja itse pellolle. Mutta kun etujärjestön ryhmittymät ovat poteroissaan ja patruunat loppuvat aina heikoimmilta, jäljelle jääneet ampujat vievät saaliin.
-
Ei paljoa tarvitse päätellä, mille alueelle nuo toimenpiteet eniten kohdistuisivat. Jos syyskynnöt jäisivät pois, kevätkylvöiset kasvit vähenisivät savipelloilta. Pl. suorakylvöpellot. Joillekin erikoiskasveille, kuten juurikas, sadonkorjuun jälkeinen syyskasvinkylvö saattaa olla mielenkiintoista. Ja jos siellä pitäisi jotain kasvaakin, märkänä syksynä jossain tintatussa kurassa saa tarkastaja etsiä suurennuslasilla itua.
Eli etupiiritaistelua tässä käydään saman sirppi/vasaralipun alla ja vahvimmat politbyroon jäsenet usein voittavat. Sen jälkeen alkaa koplaus ja suhmurointi, jotta taksikuskit pysyvät tyytyväisinä.
Monimuotoisuuden ja sitä kautta terveemmän peltohehtaarin puolesta tuo Petrin kirjoitus on ihan järkevä. Pitäisi vaan muistaa, että pakolla ei saa ketään viljelemään hömppiä ja muita. Niille pitää löytyä järkevä korvaus, koska monimuotoisuuden ja viljelykierron aiheuttama pellon hyvinvointi ei kaikille mene heti perille. Se pitää itse tajuta ja huomata.
Nythän on tilanne ajettu siihen, että rahat yritetään imeä pois "luomuviljelyä" harrastamalla ja muilla tukioptimoinneilla. Hömppähän ei ole tukioptimointia, vaan siitä voi saada paljon iloa ympäristölle ja itse pellolle. Mutta kun etujärjestön ryhmittymät ovat poteroissaan ja patruunat loppuvat aina heikoimmilta, jäljelle jääneet ampujat vievät saaliin.
Pitäiskö tässä siis alkaa äänestämäänkin vihreitä tulevissa vaaleissa?
Olisko ne niin höveliä, että ilmaston pelastamisen nimissä ne antaisi runsaat tuet hömpp....ei kun hiilensidontanurmipelloille. Sitä vaan viljelisi joka lohkolla hömpp....eikun hiilensidontanurmia hyvällä korvauksella ja ilmasto pelastuisi.
Tuntisi olevansa sankari, sen sijaan että olisi halveksittu bulkkiviljanviljelijä.
-
Uudistus on oikean suuntainen, jos sillä saadaan viljantuotantoa 30-40% pienemmäksi. Ylituotanto pois ja hinnat nousee kustannuksia vastaaviksi.
Suomalaista viljan ylituotantoa ei ole, paitsi rukiilla. Kaikki tuotettu bulkkivilja menee maailmanmarkkinahintaan, on sitten paikallista alituotantoa tai ylituotantoa. Maailmalta kyllä viljaa saa tasaamaan hintoja. Nyt kauhistellut hinnat ovat lähinnä vain lähempänä maailmanmarkkinahintoja kuin aikaisemmin ! Ei mitään hintakriisiä ole ! Eli jos edes päästäisiin toimiviin maailmanmarkkinoihin täällä Suomessa, niin se olisi jo hyvä alku.
-SS-
-
Ei ole vaikea arvata, että kaikki hömppään liittyvä tulee olemaan todella suosittua. Näyttäisi vanha kunnon viherlannoitusnurmikin tekevän paluun. Jos sille annetaan kunnon tuet, niin apilaniittyä kyllä riittää. Minulla ainakin loppui viherlannoitukset 2015, kun tukitasot laski ja ei tuntunut enää mielekkäältä. Jos nyt palattaisiin vanhaan malliin, niin ilman muuta lykkäisin viherrytystä kehiin. Kumma juttu muuten, kun viljaa tulee heikosti ja sateet kiusaa, niin monen viljalajin hinta on noussut jo kakkosella alkaviin lukemiin, eikä kukaan ole vielä muistanut porata asiasta. Näyttäisi siltä, että sitten kun tosipaikka tulee, niin kyllä siitä viljasta voidaan maksaa ihan mitä vaan. Tältä pohjalta voisin sanoa, että jos vilja-alaa ja viljamääriä saataisiin alhaisemmalle tasolle, niin todennäköisesti myös hinta pysyisi korkeammalla. Ei tämä uusi tukikausi ole ollenkaan pöllömpi.
Juu ja kun viherdemarit, jotka tykkäävät GMO-rokotteista suoraan lihakseen, kieltävät pelkäämänsä viljely-GMO:n mukana myös glyfosaatin, on sen viherlannoitusnurmen päättämisessä eri homma kuin aikaisemmin. Ruis on ainoa jälkikasvi, joka kunnolla kurittaa niitä viherlannoituksen aktivoimia rikkakasveja. Tai sitten muokkauskesanto, ja sekin lienee tulossa kieltolistalle. Rukiista kun ei rahakasviksi enää ole. Ja on kiusallinen rikkakasvi syysvehnävainioilla.
-SS-
-
Joopa joo :-\
Eli sama meno jatkuu.
Sivusta seurannut kun yli sadan hehtaarin tila kasvattelee pelkkiä heiniä, toisin sanoen pellot kasvaa mitä kasvaa ihan sama kunhan tuet tulee tilille. Samalla maatalous kalustolla urakoidaan erinäköisiä maansiirtohommia ynnä muuta.
Tämäkö on se tavoite johon tulee pyrkiä ???
-
Joopa joo :-\
Eli sama meno jatkuu.
Sivusta seurannut kun yli sadan hehtaarin tila kasvattelee pelkkiä heiniä, toisin sanoen pellot kasvaa mitä kasvaa ihan sama kunhan tuet tulee tilille. Samalla maatalous kalustolla urakoidaan erinäköisiä maansiirtohommia ynnä muuta.
Tämäkö on se tavoite johon tulee pyrkiä ???
Toivottavasti.
Muutaman vuoden jo ollut tuossa "optimointikelkassa" mukana ja ei voi kun hämmästellä sitä miten vähän menee rahaa enää lannoitukseen, kasvinsuojeluun ja polttoaineeseen.
Kannattaa ainakin kokeilla sen sijaan että itkee kuinka kalliita tuotantopanokset ovat. Monelle jo pelkästään sen vuoksi tekisi höpöä hömppäily että peltojen maaperä sais palautua kasvukuntoon.
-
Hiilensidonnan kannalta hömppäilyt ovat hömppää. Tilapäinen hiili monipuolistaa pellon eliöiden toimintaa ja ehkä joku hiili saattaa sitoutuakin. Mutta on aivan turhaa mainostaa hiilensidontaa peltoon, koska se on vain sellaista aikakauden hömppää. Se on kuluttajille suunnattua Reetta-pätemistä, jotta maatalous sitoo hiiltä kokoajan ja näin on aina ollut. Humifioitumisen kautta sitoutunut hiili on jeesustelua. Hiiliatomi tarvitsee väkivaltaa ja lämpöä, jotta se oppii olemaan. Tällä hiilikierrolla saataisiin energiaa, sekä maahan sijoitettavaa oikeaa hiiltä. Tehtiin energialla sitten sähköä, lämpöä tai polttonesteitä, hiiltä jäisi silti sidottavaksi maahan.
Eikä sen hömppäilyn tarvitse olla ehdotonta joko kaikki tai ei mitään. Eikä hömppäilyn pinta-ala voi olla suuri, jos sitä tukioptimointia harrastaa.
Saneerauskasvit toivat joskus lisämahdollisuuden hömppäilyyn ja sen löyhän sinisilmäisen uskomuksen vuoksi viljelijät optimoivat suuret tukirahat. Oliko se joskus ainakin 25 % pinta-alasta, mitä pystyi saneeraamaan, vaikka saneeraukseen oikeuttavien viljelykasvien pinta-ala piti olla nimellinen. Ja näin pilattiin kokonaan ensisijaisesti peruna- ja juurikasankeroisen biologiseen saneeraukseen käytettävät menetelmät. Nyt saneerauskasvit ovat käytössä niillä pelloilla, millä ei oikeasti ole mitään tarvetta ankeroissaneeraukseen ja pitkään viljelykierrossa oleville ankeroispelloille taas saneerauskasveja ei voi kohdistaa. Tai voi kohdistaa, mutta saneeraustukea ei niihin saa. Tämä esimerkki kertoo siitä, että hallinto on aivan pihalla todellisuudesta ja päätökset tehdään miten sattuu.
-
Joopa joo :-\
Eli sama meno jatkuu.
Sivusta seurannut kun yli sadan hehtaarin tila kasvattelee pelkkiä heiniä, toisin sanoen pellot kasvaa mitä kasvaa ihan sama kunhan tuet tulee tilille. Samalla maatalous kalustolla urakoidaan erinäköisiä maansiirtohommia ynnä muuta.
Tämäkö on se tavoite johon tulee pyrkiä ???
Jos tyyppi on laskenut että tuolla systeemillä viivan alle jää eniten, niin eipä siinä kenelläkään ulkopuolisella oo nokan koputtamista. On turha moralisoida. Aina kuitenkin tuntuu löytyvän niitä, joiden mielestä joka ikisen pitäisi vaikka hampaat irvessä pyrkiä tuottamaaan niin paljon viljaa kuin mahdollista joka ikisellä lohkolla, täysillä panostaen, rahaa ja aikaa säästämättä ja kaikki muu on silkkaa laiskottelua ja muiden hyväksikäyttöä. No tälläisestä asenteesta panoskauppiaat tykkää,he ainakin tienaa hyvin.
-
Joopa joo :-\
Eli sama meno jatkuu.
Sivusta seurannut kun yli sadan hehtaarin tila kasvattelee pelkkiä heiniä, toisin sanoen pellot kasvaa mitä kasvaa ihan sama kunhan tuet tulee tilille. Samalla maatalous kalustolla urakoidaan erinäköisiä maansiirtohommia ynnä muuta.
Tämäkö on se tavoite johon tulee pyrkiä ???
Jos tyyppi on laskenut että tuolla systeemillä viivan alle jää eniten, niin eipä siinä kenelläkään ulkopuolisella oo nokan koputtamista. On turha moralisoida. Aina kuitenkin tuntuu löytyvän niitä, joiden mielestä joka ikisen pitäisi vaikka hampaat irvessä pyrkiä tuottamaaan niin paljon viljaa kuin mahdollista joka ikisellä lohkolla, täysillä panostaen, rahaa ja aikaa säästämättä ja kaikki muu on silkkaa laiskottelua ja muiden hyväksikäyttöä. No tälläisestä asenteesta panoskauppiaat tykkää,he ainakin tienaa hyvin.
Siellä missä tuet,siellä tukienottajat.Sekin on melko varmaa ettei etes höpöheinä säästy ottajilta,pakkotoimenpiteet,tutkimus nyt ensin. Pitäähän parsanpurijoille jokin tulonlähde olla eikä sitä tarvitse pelätä ettei nämä helponrahan päälle ymmärrä.
-
Joopa joo :-\
Eli sama meno jatkuu.
Sivusta seurannut kun yli sadan hehtaarin tila kasvattelee pelkkiä heiniä, toisin sanoen pellot kasvaa mitä kasvaa ihan sama kunhan tuet tulee tilille. Samalla maatalous kalustolla urakoidaan erinäköisiä maansiirtohommia ynnä muuta.
Tämäkö on se tavoite johon tulee pyrkiä ???
Jos tyyppi on laskenut että tuolla systeemillä viivan alle jää eniten, niin eipä siinä kenelläkään ulkopuolisella oo nokan koputtamista. On turha moralisoida. Aina kuitenkin tuntuu löytyvän niitä, joiden mielestä joka ikisen pitäisi vaikka hampaat irvessä pyrkiä tuottamaaan niin paljon viljaa kuin mahdollista joka ikisellä lohkolla, täysillä panostaen, rahaa ja aikaa säästämättä ja kaikki muu on silkkaa laiskottelua ja muiden hyväksikäyttöä. No tälläisestä asenteesta panoskauppiaat tykkää,he ainakin tienaa hyvin.
Juuuu, eihän se multa ole pois jos toisten pellot on heinällä. Tavallaan.
Mietinkin että kuinka paljon tuottamatonta heinää voi suomessa kasvatella ennen kuin joku huomaa että eihän tuollaista voi tukea ja eihän noin voi jatkua. Ilmeisesti varaa on vielä aika hyvin.
Ihmetyttää kyllä miten näin voi olla.
Kyllä itsellänikin tulee jatkossa hömpät lisääntymään. Keskityn viljan viljelyssä ainoastaan hyviin lohkoihin ja muut pellot hömpälle ja remonttiin.
-
Tuenmaksajan kannalta lienee herttaisen yhdentekevää tuetaanko höpöheinää vai viljaa. Hömppätuet pienentää viljavuorta ja viljan hinnat nousee, eli rahallista tuottoa syntyy yhtä paljon kuin ennenkin.
-
[/quote]
Juuuu, eihän se multa ole pois jos toisten pellot on heinällä. Tavallaan.
Mietinkin että kuinka paljon tuottamatonta heinää voi suomessa kasvatella ennen kuin joku huomaa että eihän tuollaista voi tukea ja eihän noin voi jatkua. Ilmeisesti varaa on vielä aika hyvin.
Ihmetyttää kyllä miten näin voi olla.
Kyllä itsellänikin tulee jatkossa hömpät lisääntymään. Keskityn viljan viljelyssä ainoastaan hyviin lohkoihin ja muut pellot hömpälle ja remonttiin.
[/quote]
Ne korjaamattomat heinät yms. torjuu ilmastonmuutosta ja lisää peltoluonnon monimuotoisuutta. Arvokasta hommaa siis ::)
-
Ja sitten kun todella hömppäillään ja tukioptimoidaan käy äkkiä niin et rahat loppuu tuen maksajalta. Näinkin on käynyt, säännöt muuttuu kesken pelin.
-
Joopa joo :-\
Eli sama meno jatkuu.
Sivusta seurannut kun yli sadan hehtaarin tila kasvattelee pelkkiä heiniä, toisin sanoen pellot kasvaa mitä kasvaa ihan sama kunhan tuet tulee tilille. Samalla maatalous kalustolla urakoidaan erinäköisiä maansiirtohommia ynnä muuta.
Tämäkö on se tavoite johon tulee pyrkiä ???
Toivottavasti.
Muutaman vuoden jo ollut tuossa "optimointikelkassa" mukana ja ei voi kun hämmästellä sitä miten vähän menee rahaa enää lannoitukseen, kasvinsuojeluun ja polttoaineeseen.
Kannattaa ainakin kokeilla sen sijaan että itkee kuinka kalliita tuotantopanokset ovat. Monelle jo pelkästään sen vuoksi tekisi höpöä hömppäily että peltojen maaperä sais palautua kasvukuntoon.
Ei ole vaikea arvata, että kaikki hömppään liittyvä tulee olemaan todella suosittua. Näyttäisi vanha kunnon viherlannoitusnurmikin tekevän paluun. Jos sille annetaan kunnon tuet, niin apilaniittyä kyllä riittää. Minulla ainakin loppui viherlannoitukset 2015, kun tukitasot laski ja ei tuntunut enää mielekkäältä. Jos nyt palattaisiin vanhaan malliin, niin ilman muuta lykkäisin viherrytystä kehiin. Kumma juttu muuten, kun viljaa tulee heikosti ja sateet kiusaa, niin monen viljalajin hinta on noussut jo kakkosella alkaviin lukemiin, eikä kukaan ole vielä muistanut porata asiasta. Näyttäisi siltä, että sitten kun tosipaikka tulee, niin kyllä siitä viljasta voidaan maksaa ihan mitä vaan. Tältä pohjalta voisin sanoa, että jos vilja-alaa ja viljamääriä saataisiin alhaisemmalle tasolle, niin todennäköisesti myös hinta pysyisi korkeammalla. Ei tämä uusi tukikausi ole ollenkaan pöllömpi.
Juu ja kun viherdemarit, jotka tykkäävät GMO-rokotteista suoraan lihakseen, kieltävät pelkäämänsä viljely-GMO:n mukana myös glyfosaatin, on sen viherlannoitusnurmen päättämisessä eri homma kuin aikaisemmin. Ruis on ainoa jälkikasvi, joka kunnolla kurittaa niitä viherlannoituksen aktivoimia rikkakasveja. Tai sitten muokkauskesanto, ja sekin lienee tulossa kieltolistalle. Rukiista kun ei rahakasviksi enää ole. Ja on kiusallinen rikkakasvi syysvehnävainioilla.
-SS-
Viherlannoituksessa olennaista on, että se pitää perustaa kunnolla. Mikä tarkoittaa jollain lailla 1-2 cm oikeasti multaavaa härveliä. Käytännössä kuivilla mailla jyräys on välttämätön kylvön päälle. Myös siemeniä on käytettävä riittävä määrä ja kylvölaitteen kylvötasaisuus täytyy olla riittävä. On aivan turhaa perustaa näennäisnurmea, kun kohtuullisella vaivalla voi työn tehdä kunnolla. Takavuosina oli jos jonkinlaista viherlannoitusnurmea naapurustossa. Aukkoista, harvaa jne. Ei se mitään maata lannoita, menee ne vähätkin panostukset hukkaan. Sitten kun nurmi on kunnollinen, karjamiehet saavat kohtauksen, kun kova kasvusto kaadetaan maahan mätänemään. Ensimmäinen vuosi on paras, kun kasvusto käyttää hyväkseen edellisiltä vuosilta peltoon jääneet lannoitteiden ravinnereservit. Kunnolla perustettu kasvusto menee useamman vuoden, vaikka yleensä kipataan kahden vuoden jälkeen.
Tuollainen kunnolla perustettu ja hyvin hoidettu nurmi, ei päästä rikkakasveja lisääntymään ja niitot huolehtivat siitä, että mahdolliset rikat eivät pääse kehittymään. Lopetus on sitten vähän omanlaisensa juttu. Kyntö on helpoin vaihtoehto, mutta luomussa on yksi koulukunta sellainen, joka pyrkii välttämään kyntöä. Nurmen lopetus ilman kyntöä onnistuu, kun se tehdään monivaiheisesti eli ensin maata raavitaan kultivaattorilla maksimissaan 5cm:stä. Tällöin saadaan juuristo pääosin irti, mutta liikuteltavat massat ovat vielä niin vähäisiä, että ei tule tukoksia koneisiin. Sen jälkeen maan annetaan olla pari viikkoa ja juurakot kuolevat, vielä vihertävä massa kaivetaan ylös seuraavalla muokkauskierroksella. En muista onko kertoja 2 vai 3, mutta tämä menetelmä pitäisi olla toimiva. Näin saadaan entisestään paremmin hallintaan pellon rikkatilannetta, eikä kaiveta syvemmältä maasta magnesiumpitoista jankkoa.
Tässä nyt jotain kättä pisempää vihertelyyn.
-
Ja sitten kun todella hömppäillään ja tukioptimoidaan käy äkkiä niin et rahat loppuu tuen maksajalta. Näinkin on käynyt, säännöt muuttuu kesken pelin.
Mielestäni tästä jotenkin huomautettiinkin, että mikäli toimenpide on suosittu, niin korvaustaso laskee. Ihan ymmärrettävää taannoisen kerääjäkasviepisodin jäljiltä. Ja kun jonkinlainen budjettikuri kuitenkin täytyisi pitää, niin rahoitusraameissa täytyisi pysyä. Ei onnistu muuten kuin näillä reunaehdoilla.
-
Ei ymmärrystä. Jos kerran hiiltäsidotaan ni sit pitää rahaa löytyä.
-
Ilmastonmuutos ei ole rahakysymys.
-
Noh, nyt on tämä ilmastoahdistus ja korona, jospa seuraava kriisi liittyisi ruokaan ::)
-
Noh, nyt on tämä ilmastoahdistus ja korona, jospa seuraava kriisi liittyisi ruokaan ::)
Ruokaahan Kaikki saa kaupasta :D
-
Noh, nyt on tämä ilmastoahdistus ja korona, jospa seuraava kriisi liittyisi ruokaan ::)
Minä toivon ainakin tätä. Jos vaikka se maatalouden haukkuminen loppuisi hetkeksi..
Näissä hömppäilyissä eli viljelyn monipuolistamisessa pitää aina muistaa muutama asia tilatasolla. Tai ainakin itse olen huomannut kun siirryin lähes puhtaasta suorakylvöstä luomuun. Eli siis puhtaasta viljan viljelystä monimuotoisempaan viljelyyn. Koneita on oltava kaikenmoisia ja niin huoltoon, korjaamiseen, työkuntoon laittamiseen sekä taas perästä pois ottamiseen menee yllättävän paljon aikaa. Itse työ ei vie niinkään paljon aikaa kun aina kohtuu pieniä aloja rassataan erikseen jollekkin tietylle pellolla tehtävälle toimenpiteelle.
-
Noh, nyt on tämä ilmastoahdistus ja korona, jospa seuraava kriisi liittyisi ruokaan ::)
Minä toivon ainakin tätä. Jos vaikka se maatalouden haukkuminen loppuisi hetkeksi..
En oikein ymmärrä mikä logiikka on tässä monien viljelijöiden toiveessa ruuan loppumisesta ja jopa nälänhädästä.
Silloin kun yhteiskunnassa vallitsee joku kaaos tai katastrofi, jossa ruoka loppuu, niin ei viljelijät ole tämän tilanteen ulkopuolella. He on silloin yhtä kusessa kuin muutkin.
Jos esim. sääolosuhteet menee sellaisiksi, ettei mitään satoa saada, niin ensimmäisenähän kusessa on itse viljelijät, jos taas tulee joku sotatila, niin ulkomailta saatavien tuotantopanosten saanti hankaloituu, silloin joutuu joka viljelijä pakkoluomuun, ilman ihanaa luomukorvausta. Ja hevoset peltotöihin ja niin edelleen. Varmuusvarastotkaan ei riitä kovin pitkäksi aikaa
Kyllähän jossain katastrofitilanteessa siis viljelijä pystyy itselleen ja perheelleen ruuan tuottamaan, mutta jos kuvitellaan että viljelijät voi paksusti samaan aikaan kun muu yhteiskunta on sekaisin, niin kuvitelma on täydellisen väärä.
-
^
Josko sitten ulkopuolisten v1ttuilu loppuisi ;D . Agrossa jatkuisi tietenkin kaikki niinkuin ennenkin,kaikkine koukeroineen.
-
Noh, nyt on tämä ilmastoahdistus ja korona, jospa seuraava kriisi liittyisi ruokaan ::)
Minä toivon ainakin tätä. Jos vaikka se maatalouden haukkuminen loppuisi hetkeksi..
En oikein ymmärrä mikä logiikka on tässä monien viljelijöiden toiveessa ruuan loppumisesta ja jopa nälänhädästä.
Silloin kun yhteiskunnassa vallitsee joku kaaos tai katastrofi, jossa ruoka loppuu, niin ei viljelijät ole tämän tilanteen ulkopuolella. He on silloin yhtä kusessa kuin muutkin.
Jos esim. sääolosuhteet menee sellaisiksi, ettei mitään satoa saada, niin ensimmäisenähän kusessa on itse viljelijät, jos taas tulee joku sotatila, niin ulkomailta saatavien tuotantopanosten saanti hankaloituu, silloin joutuu joka viljelijä pakkoluomuun, ilman ihanaa luomukorvausta. Ja hevoset peltotöihin ja niin edelleen. Varmuusvarastotkaan ei riitä kovin pitkäksi aikaa
Kyllähän jossain katastrofitilanteessa siis viljelijä pystyy itselleen ja perheelleen ruuan tuottamaan, mutta jos kuvitellaan että viljelijät voi paksusti samaan aikaan kun muu yhteiskunta on sekaisin, niin kuvitelma on täydellisen väärä.
Mietin vaan että nämä nälänhädän toivoja ajavat tietenkin takaa sitä ajatusta, että ruokapulan myötä sen arvostus kasvaisi eikä Kallion punavihreät - saati kokoomuslaiset kirsipihat ja sirpapietikäiset (hyi helvetti miten nimien kirjoittaminenkin tuo paskan maun suuhun) pitäisi ruokaa itsestäänselvyytenä.
Kuten tietysti tapahtuisikin.
Samahan on tahollaan tapahtunut koronan myötä. Vapaa liikkuvuus ei olekaan itsestäänselvää.
-
https://www.verkkouutiset.fi/vihreat-haluaa-polttoaineille-veronkorotuksia-budjettiriihessa/#4e7db1cc
Kepu haluaa pysyä hallituksessa, joten ilmastotoimia tulee maatalouteen. Jos jotain viduttaa tämä hömppäheinien viljely, niin syyttäkää kepua, nehän haluaa antaa periksi vihreille, jotta saavat pitää hallituspaikan. Joten ilmastotoimia tulee lisää maatalouteen.
-
Viherlannoituksessa olennaista on, että se pitää perustaa kunnolla. Mikä tarkoittaa jollain lailla 1-2 cm oikeasti multaavaa härveliä.
Ihan asiaa kaiken sortin viherpelloista. Kyllä nekin pitää perustaa kunnolla jos jotain hyötyä haluaa. Mutta kyllä ne siemenet tuplasti syvemmältäkin itävat ja pintaan tulevat jos tavallista kylvökonetta haluaa käyttää niin siemen päälle tulee muutakin kuin takuuvarmasti rutikuivaksi muuttuvat pari savinökärettä. Eräs suurehko luomuilija perustaa puhtaan puna-apilan kylvämällä keväällä varsinaisen satokasvin jälkeen apilan keskipakoislevittemellä pintaan. Sitä en tiedä kuuluuko tämän jälkeen jyräys rutiineihin vai ei.
-
Entisenä säiliksen kasvattajana täytyy ihmetellä hiukan sitä että mikä ongelma tai isokin vaiva on perustaa kunnon nurmi???
Sitähän tehdään vuosittain niillä tiloilla jotka käyttävät nurmea ruokintaan.
-
Entisenä säiliksen kasvattajana täytyy ihmetellä hiukan sitä että mikä ongelma tai isokin vaiva on perustaa kunnon nurmi???
Sitähän tehdään vuosittain niillä tiloilla jotka käyttävät nurmea ruokintaan.
Sehän on yhtä helppoa, kuin heinänteko. ;D
-
Aletaan vaan kaikki hiiliviljelijöiksi. Joka hehtaari nurmelle ja murskataan sinne kerran kesässä. Johan alkaa hiiltä sitoutua. Niillä elintarviketeollisuuden muutamalla sadalla tuhannella työpaikalla tai huoltovarmuudella ei niin väliä kunhan se kallion punavihreä unelma käy toteen. Ruokaa saa kaupasta ja sähkö tulee töpselistä. Pelastuu itämerikin samalla.
-
Entisenä säiliksen kasvattajana täytyy ihmetellä hiukan sitä että mikä ongelma tai isokin vaiva on perustaa kunnon nurmi???
Sitähän tehdään vuosittain niillä tiloilla jotka käyttävät nurmea ruokintaan.
Sehän on yhtä helppoa, kuin heinänteko. ;D
Ilmeisesti ei ollut, kun on nykyään entinen säiliksen kasvattaja.. ;D :'(
-
Aletaan vaan kaikki hiiliviljelijöiksi. Joka hehtaari nurmelle ja murskataan sinne kerran kesässä. Johan alkaa hiiltä sitoutua. Niillä elintarviketeollisuuden muutamalla sadalla tuhannella työpaikalla tai huoltovarmuudella ei niin väliä kunhan se kallion punavihreä unelma käy toteen. Ruokaa saa kaupasta ja sähkö tulee töpselistä. Pelastuu itämerikin samalla.
Jos halutaan hiiltä enemmän peltoon varastoon, ei se silti tarkoita sitä, etteikö maataloudella olisi muutakin funktiota. Helppo tapa torjua kaikki mahdolliset muutosehdotukset vetämällä totaalisen överiksi. Kaupungeissa näytetään tuntevan jo sana kompromissi: https://urbaanisanakirja.com/word/kompromissi/
-
Niin, mikä se vihreiden maatalouspoliittinen linja lopulta on, se on vielä hämärän peitossa. Tuossa Maaseudun Tulevaisuuden numerossa 20.8. oli kaksikin vihreiden edustajien kirjoitusta lukijan palstalla maatalouspolitiikasta. Muutosta nykymeininkiin vaadittiin, ja esitettiin yleisellä tasolla että pitäisi tehdä sitä, tätä ja tuota, mutta konkretia puuttui. Hämäräksi jää mitä on ne käytännön toimet mitä viljelijöiden käytännössä pitäisi tehdä. Kaikenlaista ylevää liirumlaarumia poliitikot ja tutkijat jaksavat kyllä luetella.
Ja pitää huomioida että viljelijät harjoittavat maataloutta ennen kaikkea elannokseen, mutta jos ylhäältäpäin aletaan antamaan määräyksiä että päästöt kuriin, toimet sen mukaisiksi ja viljelijät huomaavat että kannattavuus heikkenee sen myötä, niin eipä paljoa ilmastopelleily kiinnosta.
Toisaalta, kun on kyse vihreistä, niin voi kyllä arvata että heidän lopullisena tavoitteenaan on varmasti siirtää koko Suomen maataloustuotanto luomuun, jos ei porkkanalla, niin sitten kepillä.
Saman lehden pääkirjoituksessa oli muuten hyvä huomio siitä, miten epäreilua maatalouden päästöjen arvostelu on, koska päästötaselaskennassa ei huomioida lainkaan sadon sitomaa hiiltä, tämä on järjetöntä, ja osoittaa että maatalouden arvostelu on poliittista, kun ei edes luonnontieteellisiä faktoja oteta huomioon. Näin meitä maajusseja huijataan ihan valtakunnan korkeimmalta taholta alkaen. Meille siis suoraan sanottuna valehdellaan härskisti päin naamaa.
Tässä linkki tuohon pääkirjoitukseen:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/paakirjoitus/artikkeli-1.1520602
Tässä lisää vihreää hulluutta:
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b6f07263-ff91-4f90-949c-b9e5d390c4fa
Kaikenlaisia järjettömyyksiä taas odotettavissa, kun käytännön maataloudesta mitään ymmärtämättömät poliitikot ja byrokraatit niin EU:ssa kuin Suomessa päättävät mitä pelloilla saa tehdä ja mitä ei.
Toivottavasti hallitus kaatuu mahdollisimman pian. Toiveet on tässä syksyssä.
-
Entisenä säiliksen kasvattajana täytyy ihmetellä hiukan sitä että mikä ongelma tai isokin vaiva on perustaa kunnon nurmi???
Sitähän tehdään vuosittain niillä tiloilla jotka käyttävät nurmea ruokintaan.
Sehän on yhtä helppoa, kuin heinänteko. ;D
Ilmeisesti ei ollut, kun on nykyään entinen säiliksen kasvattaja.. ;D :'(
Toi oli kyllä melko julma servaus. Tuosta sillasta SKN ei pääse ylös enää millään. Jonkin näköinen "nurmi" onkin se perustilanne, mistä viljankasvattajat ovat lähteneet vuosisatoja sitten raivaamaan peltoa viljanviljelyn käyttöön, niittämällä, kyntämällä, kiveämällä, muokkaamalla, kesannoimalla, ojittamalla, kalkitsemalla, torjunta-aineilla, glyfosaatilla, kaikella. Meillä vuonna 1987 päätetty 30 -vuotinen pysyväislaidunkasvusto tulee nopeasti takaisin jätettävään sänkipeltoon, timotei, nurmipuntarpää, niittynurmikka, koiranheinä, luoho, juolavehnä, apilakin. Eikä kolmeenkymmeneen vuoteen ole kerääjäkasveja tai muutakaan heinänsiementä peltoon kylvetty.
Tuo siirtymä nurmesta puhtaaseen viljapeltoon varmaan on se olennainen kysymys, eikä se, miten sen pellon saisi syväjuurisia kasveja sisältävän nurmikesannon näköiseksi; oma herne-efakesantonurmi näkyi kolmen vuoden ja kolmen peräkkäisen glyfosaattikäsittelyn jälkeen edelleenkin ryöstäytyneenä viherkasvillisuutena tämän syksyn kuivan vuoden ohrassa. Eli sinne nähtävästi aina jää jonkin verran esimerkiksi juolanjuuria ja ohdakkeen juuria syvälle.
Hyviä maan kuohkeuttajia ja humuksen tuojia muuten ovatkin peltokorte, voikukka, juolavehnä, ohdake, valvatti, pujo, peltosaunio, siankärsämö, ym.
-SS-
-
Entisenä säiliksen kasvattajana täytyy ihmetellä hiukan sitä että mikä ongelma tai isokin vaiva on perustaa kunnon nurmi???
Sitähän tehdään vuosittain niillä tiloilla jotka käyttävät nurmea ruokintaan.
Sehän on yhtä helppoa, kuin heinänteko. ;D
Ilmeisesti ei ollut, kun on nykyään entinen säiliksen kasvattaja.. ;D :'(
Toi oli kyllä melko julma servaus. Tuosta sillasta SKN ei pääse ylös enää millään. Jonkin näköinen "nurmi" onkin se perustilanne, mistä viljankasvattajat ovat lähteneet vuosisatoja sitten raivaamaan peltoa viljanviljelyn käyttöön, niittämällä, kyntämällä, kiveämällä, muokkaamalla, kesannoimalla, ojittamalla, kalkitsemalla, torjunta-aineilla, glyfosaatilla, kaikella. Meillä vuonna 1987 päätetty 30 -vuotinen pysyväislaidunkasvusto tulee nopeasti takaisin jätettävään sänkipeltoon, timotei, nurmipuntarpää, niittynurmikka, koiranheinä, luoho, juolavehnä, apilakin. Eikä kolmeenkymmeneen vuoteen ole kerääjäkasveja tai muutakaan heinänsiementä peltoon kylvetty.
Tuo siirtymä nurmesta puhtaaseen viljapeltoon varmaan on se olennainen kysymys, eikä se, miten sen pellon saisi syväjuurisia kasveja sisältävän nurmikesannon näköiseksi; oma herne-efakesantonurmi näkyi kolmen vuoden ja kolmen peräkkäisen glyfosaattikäsittelyn jälkeen edelleenkin ryöstäytyneenä viherkasvillisuutena tämän syksyn kuivan vuoden ohrassa. Eli sinne nähtävästi aina jää jonkin verran esimerkiksi juolanjuuria ja ohdakkeen juuria syvälle.
Hyviä maan kuohkeuttajia ja humuksen tuojia muuten ovatkin peltokorte, voikukka, juolavehnä, ohdake, valvatti, pujo, peltosaunio, siankärsämö, ym.
-SS-
Kesantokoulutus jatkuu. Niitot tehtävä heinäkuun alussa, jos oikein rehevää, niin jopa toinen niitto myöhemmin paikoillaan. Outoa jos glyfosaatti ei ole tehonnut, koska ruiskutusajankohta keskikesällä on kuitenkin parhaasta päästä. Kasvusto täytyy päästää reilusti ruskeaksi ja se vaatii riittävän aikaisen ruiskutuksen. Nytteminhän kannattaa käyttää vehnillä valikoivia juolavehnäaineita, niin saa viherlannoituksen jälkeen heti seuraavana kesänä kurittaa uudelleen juolaa, jos sitä siellä on.
-
Entisenä säiliksen kasvattajana täytyy ihmetellä hiukan sitä että mikä ongelma tai isokin vaiva on perustaa kunnon nurmi???
Sitähän tehdään vuosittain niillä tiloilla jotka käyttävät nurmea ruokintaan.
Sehän on yhtä helppoa, kuin heinänteko. ;D
Ilmeisesti ei ollut, kun on nykyään entinen säiliksen kasvattaja.. ;D :'(
Toi oli kyllä melko julma servaus. Tuosta sillasta SKN ei pääse ylös enää millään. Jonkin näköinen "nurmi" onkin se perustilanne, mistä viljankasvattajat ovat lähteneet vuosisatoja sitten raivaamaan peltoa viljanviljelyn käyttöön, niittämällä, kyntämällä, kiveämällä, muokkaamalla, kesannoimalla, ojittamalla, kalkitsemalla, torjunta-aineilla, glyfosaatilla, kaikella. Meillä vuonna 1987 päätetty 30 -vuotinen pysyväislaidunkasvusto tulee nopeasti takaisin jätettävään sänkipeltoon, timotei, nurmipuntarpää, niittynurmikka, koiranheinä, luoho, juolavehnä, apilakin. Eikä kolmeenkymmeneen vuoteen ole kerääjäkasveja tai muutakaan heinänsiementä peltoon kylvetty.
Tuo siirtymä nurmesta puhtaaseen viljapeltoon varmaan on se olennainen kysymys, eikä se, miten sen pellon saisi syväjuurisia kasveja sisältävän nurmikesannon näköiseksi; oma herne-efakesantonurmi näkyi kolmen vuoden ja kolmen peräkkäisen glyfosaattikäsittelyn jälkeen edelleenkin ryöstäytyneenä viherkasvillisuutena tämän syksyn kuivan vuoden ohrassa. Eli sinne nähtävästi aina jää jonkin verran esimerkiksi juolanjuuria ja ohdakkeen juuria syvälle.
Hyviä maan kuohkeuttajia ja humuksen tuojia muuten ovatkin peltokorte, voikukka, juolavehnä, ohdake, valvatti, pujo, peltosaunio, siankärsämö, ym.
-SS-
Kesantokoulutus jatkuu. Niitot tehtävä heinäkuun alussa, jos oikein rehevää, niin jopa toinen niitto myöhemmin paikoillaan. Outoa jos glyfosaatti ei ole tehonnut, koska ruiskutusajankohta keskikesällä on kuitenkin parhaasta päästä. Kasvusto täytyy päästää reilusti ruskeaksi ja se vaatii riittävän aikaisen ruiskutuksen. Nytteminhän kannattaa käyttää vehnillä valikoivia juolavehnäaineita, niin saa viherlannoituksen jälkeen heti seuraavana kesänä kurittaa uudelleen juolaa, jos sitä siellä on.
Aikainen ruiskutus nimenomaan ei ole hyvä, koska rikkasiemenpankki maassa on niin valtava, että glyfokäsittelyn jälkeenkin itää siemenistä uusia rikkoja. Olen tämän pannut merkille siitä, kun olen vl- tai lh-pellon glyfottanut keskikesällä, tarkoituksena myöhemmin kyntää ja kylvää syysviljalle. Niin vain rikkaa puskee sen jälkeen kun kasvusto on muuttunut ruskeaksi. Myös syysglyfotus liian aikaisin saa aikaan juolavehnän kasvua ruiskituksen jälkeenkin.
-
Aikainen ruiskutus nimenomaan ei ole hyvä, koska rikkasiemenpankki maassa on niin valtava, että glyfokäsittelyn jälkeenkin itää siemenistä uusia rikkoja. Olen tämän pannut merkille siitä, kun olen vl- tai lh-pellon glyfottanut keskikesällä, tarkoituksena myöhemmin kyntää ja kylvää syysviljalle. Niin vain rikkaa puskee sen jälkeen kun kasvusto on muuttunut ruskeaksi. Myös syysglyfotus liian aikaisin saa aikaan juolavehnän kasvua ruiskituksen jälkeenkin.
Kyllä se noin taitaa olla. Nyt pitää antaa juolan tuuhettua vielä kerran ohransängessä ja laittaa maksimiannos. Nuo murskausniitot olen tehnyt juurikin "oppikirjan" mukaan. Kasvusto on ollut läpitunkematonta virnaa ja apilaa, mutta juola ja kestorikkakasvit kyllä paikkansa löytävät sielläkin. Ainakin tietämilläni luomupelloilla oli yhtä paljon ohdaketta kevätviljassa kuin viljakasvia. Italian raiheinässä muuten saattaa olla osa juolansiementä, epäilen. Monet käyttävät alkukesän rehevöittämiseen ja kerääjäkasviksi italoheinää, koska siemen on edullista. Voi olla, että tulee loppuviimeksi kalliiksi, kun juola palaa pelloille.
Varsinkin syysohralle juolavehnä ja heinät ovat tuhoksi.
-SS-
-
Aikainen ruiskutus nimenomaan ei ole hyvä, koska rikkasiemenpankki maassa on niin valtava, että glyfokäsittelyn jälkeenkin itää siemenistä uusia rikkoja. Olen tämän pannut merkille siitä, kun olen vl- tai lh-pellon glyfottanut keskikesällä, tarkoituksena myöhemmin kyntää ja kylvää syysviljalle. Niin vain rikkaa puskee sen jälkeen kun kasvusto on muuttunut ruskeaksi. Myös syysglyfotus liian aikaisin saa aikaan juolavehnän kasvua ruiskituksen jälkeenkin.
Kyllä se noin taitaa olla. Nyt pitää antaa juolan tuuhettua vielä kerran ohransängessä ja laittaa maksimiannos. Nuo murskausniitot olen tehnyt juurikin "oppikirjan" mukaan. Kasvusto on ollut läpitunkematonta virnaa ja apilaa, mutta juola ja kestorikkakasvit kyllä paikkansa löytävät sielläkin. Ainakin tietämilläni luomupelloilla oli yhtä paljon ohdaketta kevätviljassa kuin viljakasvia. Italian raiheinässä muuten saattaa olla osa juolansiementä, epäilen. Monet käyttävät alkukesän rehevöittämiseen ja kerääjäkasviksi italoheinää, koska siemen on edullista. Voi olla, että tulee loppuviimeksi kalliiksi, kun juola palaa pelloille.
Varsinkin syysohralle juolavehnä ja heinät ovat tuhoksi.
-SS-
Outo homma, mutta en voi kiistää. Ihmettelen, että vaikka kynnetään, niin lyö läpi. Olisiko kuitenkin niin, että on edellisten vuosien siemenpankkia jäljellä ja rikat lähtevät siitä liikkeelle. Tätähän tämä kynnöstä luopunut luomuporukka juuri perustelee, että ei halua kyntää, koska se kaivaa aina esille sitä vanhaa siemenpankkia. Haluavat puhdistaa pintamaan ja pitää sen kunnossa.
-
Aikainen ruiskutus nimenomaan ei ole hyvä, koska rikkasiemenpankki maassa on niin valtava, että glyfokäsittelyn jälkeenkin itää siemenistä uusia rikkoja. Olen tämän pannut merkille siitä, kun olen vl- tai lh-pellon glyfottanut keskikesällä, tarkoituksena myöhemmin kyntää ja kylvää syysviljalle. Niin vain rikkaa puskee sen jälkeen kun kasvusto on muuttunut ruskeaksi. Myös syysglyfotus liian aikaisin saa aikaan juolavehnän kasvua ruiskituksen jälkeenkin.
Kyllä se noin taitaa olla. Nyt pitää antaa juolan tuuhettua vielä kerran ohransängessä ja laittaa maksimiannos. Nuo murskausniitot olen tehnyt juurikin "oppikirjan" mukaan. Kasvusto on ollut läpitunkematonta virnaa ja apilaa, mutta juola ja kestorikkakasvit kyllä paikkansa löytävät sielläkin. Ainakin tietämilläni luomupelloilla oli yhtä paljon ohdaketta kevätviljassa kuin viljakasvia. Italian raiheinässä muuten saattaa olla osa juolansiementä, epäilen. Monet käyttävät alkukesän rehevöittämiseen ja kerääjäkasviksi italoheinää, koska siemen on edullista. Voi olla, että tulee loppuviimeksi kalliiksi, kun juola palaa pelloille.
Varsinkin syysohralle juolavehnä ja heinät ovat tuhoksi.
-SS-
Outo homma, mutta en voi kiistää. Ihmettelen, että vaikka kynnetään, niin lyö läpi. Olisiko kuitenkin niin, että on edellisten vuosien siemenpankkia jäljellä ja rikat lähtevät siitä liikkeelle. Tätähän tämä kynnöstä luopunut luomuporukka juuri perustelee, että ei halua kyntää, koska se kaivaa aina esille sitä vanhaa siemenpankkia. Haluavat puhdistaa pintamaan ja pitää sen kunnossa.
Voi olla noinkin, kynnön korvaajaa olen tässä itsekin etsinyt mutta ei ole vielä löytynyt.
Jotain tuollaista kai pitäisi vielä kokeilla, nyt kun on kiekkokylvökonekin
https://youtu.be/HYIBUUbOQ40