Ei ole kallis, mutta siitä huolimatta sitkeä myytävä. Voi tänä aikana olla rahoitus melko tiukassa tuollaiseen kylmiltään, ja takaisin maksu vielä tiukemmassa. Herkästi pilkkoen myymällä saa monessa tapauksessa enemmän.

Realisti kiteyttää hyvin maatalousmatematiikan.

Kannattaa siirtyä elektronisiin sytyttimiin. Tämä "turvasytytin" ei tarjoa virtaa vialliselle putkelle.

Lypsyaika lehmää kohti minuuteissa yhdellä lypsäjällä ilman lypsyn aloitus toimenpiteitä ja lopputomenpiteitä  ?

1-1,5

kunhan heitin jotain. hallista ehtii parsien kolauksen ja kuivituksen jäkeen asemalle jeesaamaan. Käytännössä siis kaks..

Meillä kanssa näin, lisäksi aamulla toinen juottaa ämpärijuotolla olevat vasikat toisen lypsäessä.

Velkarahalla pelatessa puolet liikaa hintaa ja huom. sekin voi olla liikaa.

Ei kai kukaan omaa, valmista rahaa, maidontuotantoon laittaisi...

Meillä on vuosien väliset vaihtelut jostakin syystä liian suuria. Joku olosuhdeasia sen täytyy olla, menikö kovina pakkastalvina vasikkalan olosuhteet liian huonoiksi vai mikä lie?

Laskin noita joskus ja parhaista ikäluokista 90% jatkoi toiselle kaudelle. Valitettavasti tuo ei ole usean vuoden keskiarvo. Tämäkin luku saisi olla jossakin tuotostarkkailun paperissa valmiiksi laskettuna, vaan eipä ole!

Nyt meni taas kolme hiehoa. Yhdellä oli pyogenes-tulehdus poikiessa kahdessa neljänneksessä>toivoton tapaus. Ja yhdet kaksoset eivät lähteneet lypsämään, oikein hienon näköisiä eläimiä molemmat, mutta herumishuippu 6 kg

2x12 ruoto toimimattomalla eläinliikenteellä. 36-96 lehmää tunnissa, useimmiten n.60

http://yritys.taloussanomat.fi/y/kaslink-foods-oy-ltd/kouvola/1730025-3/ Maksaa kuitenkin tuottajille hyvin ja vielä kertyy tulostakin.

Sikäli expertin analyysi ei ihan osu, että Kaslink on aloittanut maidonhankinnan vasta 2014 ja linkin takaa löytyy vanhemmat luvut. Voi tietenkin olla, että tulos senkun paranee. Ainakin kommenttisi ensimmäinen osa pitää paikkansa.

Tässäkin ketjussa on viitattu kivi-maidon tarpeeseen ja jonkuslaisena piikkinä se kai valiolaisessa lihassa tuntuu olevan. Toisaalta oman maidonhankinnan käynnistäminen vasta porua herättikin, yrittäkää nyt olla jotain mieltä... Vai elääkö utopia markkinoista ilman kilpailua vahvana?

Dsg on Vag:n sysipaska kaksoiskytkin-automaatti vaihteisto. Googlella löytyy "kehuja" kestävyydestä. 

Google löytää kehuja varmasti mistä vaan, mutta toki noita juttuja dsg:stä liikkuu. Itsellä kokemus yhdestä, edellinen auto oli Octavia ko vaihteistolla, 130tkm meni ilman ongelmia. Tämä nykyinen S-max on kanssa kaksoiskytkin vaihteistolla, PowerShift taitaa olla Fordin käyttämä nimitys. Hyvin saman tuntuinen kuin dsg, liekö tekniikassa mitään eroa? Ei ainakaan vielä ongelmia..

jos tähtää parituksessa edes suunnilleen keskitason lypsettävyyteen, niin tällaiselle sonnille pitäisi valita kumppaneiksi ihan kaikkein nopeimman pään lehmiä jos sonni on muutoin niin hyvä, että sitä haluaa kuitenkin käyttää.

Noinko on? Vai saadaanko tästä tuloksena nopeita sekä hitaita yksilöitä ja suuri karsinnan tarve...

Jos pajaa on pakko lämmittää, ja jos puun poltosta kuivauskaudella saa jotain tyydytystä, niin ratkaisuksi laittaisin juurikin nuo hake systeemit. Kuivaamoa ei tietystikkään ole pakko laittaa pelkän puun varaan. Katsot kuivurille alitehoisen hakepannun, esim 100kw tietämiltä. Lämpönvaihdin kuivuriuunin eteen, ja öljypolttimella loput. Järkevyys ja mitoitus riippuu varmaan pitkälti kuivattavan viljan määrästä. Plussaa jos vanhoja tiloja hyödynnettävissä pannuhuoneeksi ja puuvarastoksi.

Jos taas pajan voi pitää kylmänä, ja märkien päiväunien kohteet löytyy muualta kuin puun palasista niin maalämpö on ykkönen. Erityisesti jos lattialämpöä jo asennellaan.

Itse maksaisin maalämmön saähkölaskun keräämällä polttopuurangat myyntiin. Ei haittaa jos joka talvi ei ihan koko määrää jaksa/viitsi kerätä.

Kokolailla samoilla ajatuksilla täälläkin...
Jos rahallisilla perusteilla mennään, monesti oleellisempi kysymys on pohtia energian käytön tarpeellisuutta/järkevyyttä, kuin sitä, millä tekniikalla toimitaan.

Meillä S-max vm.2010. Ajettu 140tkm, iskarit meni juuri vaihtoon, ei kiusallisia pikkuvikoja tässä yksilössä.

Yksi isompi vika oli takuuajan jälkeen. Öljyt ja jäähdytysnesteet sekoittuivat keskenään   Maahantuoja otti homman kokonaan piikkiinsä, kun ensin ymmärsin ohittaa paikallisen huoltoliikkeen neuvotteluissa.

Menneen vuosituhannen lopulla tuli kierrettyä maakuntaa karjantarkkailijan toimessa. Monilla tiloilla oltiin vakuuttuneita, että juuri itse toimittiin oikeassa kokoluokassa. 15 lehmänen piti 10 lehmän pitäjää puuhastelijana ja toisaalta taas yli 20 lehmän navetat olivat suuruuden hulluutta. 20 lehmänen puolestaan piti 15 lehmän pitäjää puuhastelijana ja monien kymmenien lehmien eeuu-navetan suunnittelijat olivat mieltä ja järkeä vailla.

Eipä tunnu ajatus paljoa jalostuneen, suuruusluokka ainoastaan on muuttunut...

Palveluhinnoista en tiedä mutta kiinnostaisi tietää että mihin meijeriin vaihtamalla iso yksikkö siis saa enemmän määräysvaltaa ja/tai vähemmän riskiä? Jonkun pienemmän meijerin osuusmaksuissa rahat ovat varmemmin turvassa? Antaako Arla suomalaiselle tuottajalle äänivaltaa tuotettujen litrojen mukaan, tai Kaslink tai Maitomaa?

En vertaillut meijereitä keskenään vaan toin otsikon mukaiseen keskusteluun kaksi näkökulmaa lisää, aiemmissa kirjoituksissa kun pohditaan oikeutusta erilaiseen tuottajahintaan/muuhun erilaistamiseen lähinnä keräilykustannusten kautta.

Backspace jo kommentoikin asioista ainakin toista merkityksettömäksi. Näin varmaan yksittäisen tilan osalta onkin, mutta vaikuttaisiko se osuuskunnan tekemiin päätöksiin, jos päätöksiä tehtäisiinkin samalla periaatteella kuin osakeyhtiössä. Tietenkään tämä ei osuuskunnassa ole mahdollista, mutta noin ajatuksena pohdittavaksi...

Vastauksena antti-x:n kysymykseen: Ainakaan Kaslinkilla ei tuottaja saa mitään äänivaltaa meijerin asioihin, koska ei omista sitä yhtään. Samalla omistajan riski poistuu. Muunlaisia riskejä tietysti toimintamalliin liittyy, niitä jokainen pyrkii kohdaltaan arvioimaan parhaan kykynsä mukaan.

Paljonko muuten valio maksaa osuuspääomalle korkoa tällä hetkellä?

Lienee osuuskuntien välillä eroa.

 Mutta yhteistä on se, että korkoa maksetaan kerätylle osuusmaksulle. Riskiä taas otetaan koko osuusmaksuvelvoitteen verran. Päätäntävaltaa on tasan yksi ääni sijoitetusta pääomasta tai riskin suuruudesta riippumatta. Osakeyhtiössä nämä asiat suhteutuvat toisiinsa tavalla, joka vastaa paremmin omaa oikeudenmukaisuuskäsitystäni. Arvelen, että näissä satojen lehmien yksiköissä asiaa on pohdittu myös tältä kannalta.

Toinen asia, joka saattaa "isoja" mietityttää on "palvelupaketin" hinta. Olen kuullut paketin arvoksi esitettävän 2 snt/litra, sisältää mm. tilasäiliön huoltoineen, neuvontapalveluita, edullisia virkistyslomia jne. Saattaa kuulostaa 600 lehmän firmassa kalliilta tavalta hankkia ko palvelut..