Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Löytyisikö vaikka noista?
En aivan tajunnut millainen sen pitäisi olla. Onko se aktivoiva nappula eri sivulla kytkintä, vai onko se jokin muu oikea/vasenkätinen/kulmamalli?
https://www.elfaelektroniikka.fi/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?toc=20356&name=Mikrokytkimet
On huomattu että pienenpieni ostajaryhmä on myös olemassa, joka ei tohtisi edullista tavaraa hankkia.
Epäily on suuri, että tekeekö "niillä" mitään 
Terve epäily on aivan luonnollista. Varsinkin silloin kun tavaran laatua ei pysty päältä katsomalla päättelemään. Ei ole eka kerta kun joku IKH-laatu on osoittautunut heikoksi.
Hihna on kyllä helppo tapaus, jos siinä on vaan tunnettu valmistaja.
Varsinkin osat joiden vaihto on työlästä tai niiden rikkoutuminen aiheuttaa seurannaisvaikutuksia pitää mielellään ns. varman päälle. Vai laittaako joku vaihdelaatikko- tai kulmavaihderemontissa halvimpia löytämiään kiinalaisia laakereita?
Esimerkkinä helposti vaihdettavista ovat raidetangon päät - oman kokemuksen mukaan noin puolet halvempi tarvike tosin kestää alle puolet siitä mitä alkuperäinen. Jos aikoo konetta pitää ei tuossakaan kannata yrittää säästää; myyntifiksaukset sitten asia erikseen.
Aurojen ym kulutusosissa mennään vähän siinä ja siinä - joskus halpakin voi olla riittävän hyvää :-)
Sampoon kytkentäremmin kiireisen vaihdon jälkeen pöytä jäi "ryömimään" pysäytyksen jäljen. Syyksi paljastui liian kauaksi siivapyörästä jäänyt suojus. Sen piti olla niin lähellä, että vetoa katkaistaessa remmi työntää itsensä kokonaan irti toiselta siivalta. Kun siirsin suojuksen vain muutaman millin päähän siivasta, vaiva loppui.
On kyllä tuttu tuo pöydän sarananivelen pultin katkeaminenkin. Toiselta puolelta katketessa jäi remmin varaan. Toiselta karkasi aika kauas. Ei ihan irronnut, mutta säikäytti. Taisi ensimmäisellä kerralla vahingoittua toisenkin puolen pultti. Tapahtuivat sen verran lähekkäin.
Nimenomaan tämä on usein syynä tuohon huonoon pysähtymiseen. Hihna ei saa päästä roikkumaan löysättynä vaan se saa tukea jostain suojuksesta tai ohjaimesta.
Ja hyvää siitä ei tule kohtuullisella vaivalla mitenkään.
No, ehkä joku riittävän karu ja heikkoheinäinen kova savikko voi onnistua.
Jokus yritin Multivalla mutta järki voitti muutamassa minuutissa.
Joskus (kovin harvoin) yllättyy myös positiivisesti.
Viime kesänä ajoin niittokoneen palkista yhden lautasakselin poikki kun terälappu tökkäsi esteeseen ilmeisesti pää edellä.
Akseli ja samaa rautaa oleva koneistettu hammaspyörä maksoivat jotain 70 e:n luokkaa.
Kone ei ole mikään heinäkoneiden kulttimerkki vaan makaronien tekemä vajaa 3 metrinen G&S, mutta maahantuojalle pitää antaa kyllä pisteet tästä. Osa löytyikin vielä hyllystä suoraan.
Olen joskus kuullut mitä vastaavat osat maksavat vaikkapa Kuhniin... varmaan olisi maksanut tuokin ainakin satasen enemmän jos se olisi pitänyt hakea esimerkiksi Keskon hyllystä.
Ei kukaan hullu maksa puimurista tuota summaa, kun maailmalta saa käytettyjä kuplavolkkarin hinnalla.
Eikö?
Juuri pari päivää sitten ihailin puimuria jonka hintalapussa oli lähtöhinta 308 000 e ALV 0.
Oli siinä lisäksi teksti 'MYYTY' ja ostajan nimikin oli laseihin teipattu.
Tuolla summalla saisi varmaan pihan täyteen kuplavolkkareita, tai vaikka Beetlejä.
Komea oli peli, NH CR9070. Tuon luokan rosmaa ei ihan joka päivä näe, melkein tekisi mieli käydä katsomassa kun mokoma painaa urakkavauhtia. Katselin jenkkien puimurikeskustelusta että sopivissa oloissa tuolla saa vehnää irti siinä 46 t/h. Vastaanottokapasiteetti on syytä tarkastaa jos mokoman pyytää urakoimaan, edes koko säiliöllinen ei mahdu niihin 100 hl Velsoihin tai Tuhteihin.
Täytyy muistaa että jos joku pui sen 40 ha syksyssä, joku toinen voi puida 600 ha.
Kaveri teki itse harrastesahalaitoksen, jossa moottorina joku 10-heppainen kone ja pitkä laippa. Kulkee kiskoilla samaan tapaan kuin kaupalliset pikku vannesahatkin. Viimeksi teki noin 70-senttisistä pölleistä hirsiaihioita.
Ketjuja on hankittu Logosolilta, paikallisesta moottorisahaliikkeestä (jossa teroittavat ne kai itse), sekä jonkun olen ajanut omalla teroituskoneellani.
Kyllä niistä ihan siististi leikkaavia saa, jälkeä ei juuri erota kenttäsirkkelin jäljestä.
Teroituskulma on lähellä suoraa kulmaa, en muista tähän asteita mutta luokkaa 75-80 astetta.
Ei ne kalliita tuolla Logosolillakaan ole, mutta toimitusaika taisi olla hiukan pitkähkö ainakin viimeksi.
Vakioketjuahan ne muuten ovat, paitsi ehkä pituus.
juu samaa mieltä, mutta tuo vaihteluväli vaatimuksena on jo niin suuri että vaikuttaa käyttöikään aivan varmasti.. mieluiten sitten niin että koko poksi lopettaa toimintansa heti kun jännite väärä eikä pelaa vain puolivaloilla niinku useimmiten.. ja sitte kusseny viä juurijajuuri pelaa niin eihän sille mitään tartte teherä...
Jopa minä osaan suunnitella hakkurin joka selviää suurinpiirtein tuosta tulojännitealueesta ja tarjoilee turvallisesti ampeereita vaikka juuri tasan 12 V. Ja jos laitteessa on jotain älyn tapaista niin rautaan jännitevalvonta joka pitää älyn tukevasti resetissä kunnes käyttösähkö on ollut jo hetken taas kelvollista. Fiksummasta hakkuristakin saa PowerGood-tiedon yleensä ulos. Vehjes voisi jopa jollakin tapaa kertoa käyttäjälle että sille tarjoiltu sähkö alkaa olla turhan surkeaa sorttia, jo ennen kuin se lakkaa kokonaan toimimasta.
Luultavasti ainakin Boschin sähköinen nostolaiteohjaus on tehty oikein, tietääkseni niitä harvemmin hajoilee tai edes sekoilee. Samoin moottorinohjauspurkit toimivat melko luotettavasti, ottaen huomioon että ne ovat käytössä aina kun kone käy tai startataan, kesät ja talvet, helteet ja pakkaset, tärinät ja tutinat.
Se on totta että 24 V olisi nykyään jo paljon fiksumpi valinta.
Tähän sanoisin että ne boksit pitäisi kyllä suunnitella niin että toimivat vähän heittelevilläkin jännitteillä. Eivätkä ainakaan hajoaisi vaikka menisi pieleen enemmänkin. Ajoneuvokäyttöön tulevan elektroniikan pitäisi toimia välillä 6-30 V ja lisäksi olla suojattu tuon alueen ulkopuolelle meneviltä jännitteiltä, väärältä napaisuudelta jne..
Ai niin mutta se vähentäisi varaosamyyntiä.
Mulla kotona saumattu peltikate vuodelta 38. 
Vielä siinä määrin hyvässä kunnossa, että vienee tämän sukupolven hautaan asti. 
Jostain 30-luvulta se on täälläkin, epäilisin 34. Leimoissa lukee Sampo.
Yhdelle kattokauppiaalle sanoin että taitaa vielä kestää tästä hetkestä pidempään kuin niiden uusi.
Navettaan saumakatto oli laitettu huopakaton tilalle joskus 50-luvun alussa.
Waltterit ovat hyviä.
Olen tyhmyyttäni 2 kertaa ylikuormittamalla kiertänyt vanhasta W-scheidistä putken poikki. Haarukat ja nivelet ovat kuin uudet. Makarooneista leviää samassa tilanteessa haarukat ja/tai katkeaa ristitapit....
Aika sujuvasti porukka taas sekoittaa yksityistalouden ja yritystoiminnan vesijetteineen ja muineen.
Voihan sen ympärihyörivän ostaa yksityispuolellekin jos sellaisen lelun tahtoo.
Tunnustan että itsekin ostaisin ennemmin kaivurin kuin mönkkärin kärryineen ym.
Jos siis olisi ongelmana tuollainen summa ylimääräistä harrasterahaa...
Toisinaan tuntuu että tässä ei ole kysymys kustannuskriisistä vaan tulokriisistä...
Kaikki magneettikytkimien, releiden, kontaktorien jne kelat lämpenevät; mitkä enemmän, mitkä vähemmän.
Kyse ilmeisesti puimurista eikä esim ajosilppurista tms..?
En ole juuri tuota koskaan kädellä koettanut, mutta sanoisin että joku reilu 50 C on varmasti normaalia. Varsinkin näillä helteillä.
2-roottorikarhottimen kuskin ominaisuudessa havaittua (2x4m tai 3x4m yhteen isolle noukkarille):
- nopeuttaa noukkarin ajoa huomattavasti. Pystyy loiventelemaan nurkkia ja oikomaan mutkia
- jos noukkarilta jää rippeitä vaikka pahaan kulmaan, on ne helppo sipaista seuraavaan karhoon mukaan
- ei tarvitse noudatella niiton reittejä orjallisesti jos joku muu linja on optimaalisempi
- voi samalla siirrellä tavaraa pois pylväiden ym esteiden vierestä, noukkarilla ei tarvitse yhtään vekslailla, lasettaa vaan eteenpäin
- iso noukkari nielee suurtakin karhoa julmaa vauhtia kunhan karho on tasainen ja hyvämuotoinen
- painavalla yhdistelmällä ei tarvitse survoa niin tiheään, peruuttelusta ja vekslailusta puhumattakaan
- kun pelto on tasainen ei se karhotin maata raavi sen enempää kuin noukinkaan. Poikkeuksena peltoon survotut urat, ylös jääneet penkat tms, mutta sellaiset kyllä pöläyttää ilmoille jo niittopalkkikin.
Yhtään kiveä en ole liikkeellä nähnyt, eikä vaunun teriäkään tietääkseni mennyt, mutta ei niitä sattumia noilla pelloilla ole muutenkaan. Savonmuan Hiliman pelloilta ei mulla ole kokemusta.
