maataloustuottajia alkaa tosissaan olla vaikea enää saada tässä epäkiitollisessa ilmapiirissä. Onko sinulla mitään ideoita, miten tilannetta voisi parantaa?
Maataloustuet ovat Suomessa € 4 mrd vuodessa, kun välilliset tuet kuten tullimuurilla korotettu hintataso huomioidaan. Pelkät suorat tuet EU:lta ja veronmaksajilta maanviljelylle olivat € 1,9 mrd vuonna 2007 – toiseksi eniten EU:ssa bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Vuonna 2003 suorat maataloustuet olivat € 1,7 mrd. Toisin kuin useimmissa EU-maissa, Suomen maataloustuista valtaosa (60%) on ns. kansallista tukea ja 40% EU-tukea.
Suomi maksaa Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan lisäksi lisätukia omasta budjetistaan. Vuosina 2008–2013 eteläisessä Suomessa maksetaan väliaikaista tukea € 194–190 miljoonaa vuodessa, josta tuotantoon sidottua EU:n komission myöntämää niin sanottua 141-tukea € 130 miljoonaa. Pohjois-Suomessa Pori-Tampere-Imatra-linjan pohjoispuolella maksetaan pysyvää pohjoista kansallista tukea vajaat € 330 miljoonaa vuodessa.
Suomen maataloutta on maamme maantieteellisen sijainnin vuosi tuettava sekä sosiaalisista että turvallisuussyistä. Suomalainen maatalous nielee tolkuttomasti ja turhaan varoja tehottomuutensa ja sosiaalipoliittisen luonteensa vuoksi.
Maataloustuotannon koko rakenne – ja tukirakenne - on muutettava. Kaikki kotimainen tuki on ohjattava vain ja ainoastaan päätoimisille tuotantoyksiköille – ja niiden minimikoko on määriteltävä. Jos tuotantoyksikköön tulee ansiotuloja muusta kuin maataloustuotannosta tuet on lakkautettava. Nykyiset kymmenen kanan ja kahden lehmän ”tilat” saavat tietysti jatkaa toimintaansa – jatkajan omin varoin.
Tukikelpoisten yksiköden suuruusluokat voisivat olla
- sikatila = 3000 eläintä
- siipikarjatila = 100.000 eläintä
- maitotila = 250 eläintä
- naudanlihatila = 500 eläintä
- viljatila = 300 peltohehtaaria
+
…ja lisään vielä sen, että tilan klapihommia sun muita lumitöitä ja ojankaivuita ei lasketa ”ulkopuolisiksi” eli ansiotuloiksi.
