Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: milkboi - 31.10.15 - klo:21:16
-
Eikös aikaisemmin saanut levittää lantaa 15.11 saakka kelien niin salliessa.No niin saa nytkin,mutta byrokratian niin salliessa.Mihin helvettiin se taas unohtui se byrokratian vähentäminen.Oli kuulemma maaseutusihteerien ja kuntien ympäristötarkastajien puhelimet pirissy eilisaamuna tiuhaan tahtiin.
-
Lannan syyslevityksen kanssa leikkiminen on täysin trapeetonta. Jokainen täysjärkinen tietää, että lähempänä maan, mahdollista jäätymistä levitetty paska pysyy maassa paremmin. Ja toisekseen jos sonta levitettäs Joulukuulle asti, niin seuraava kylvökausi on jo paljon lähempänä jne ,,,,,,,,,näin on näreet.
-
Eikös aikaisemmin saanut levittää lantaa 15.11 saakka kelien niin salliessa.No niin saa nytkin,mutta byrokratian niin salliessa.Mihin helvettiin se taas unohtui se byrokratian vähentäminen.Oli kuulemma maaseutusihteerien ja kuntien ympäristötarkastajien puhelimet pirissy eilisaamuna tiuhaan tahtiin.
Joo, vanhan asetuksen aikaan levitysaika päättyi 15.10., mutta sai jatkaa 15.11. asti, jos "maa ei ollut roudassa eikä veden kyllästämä". Vastaavasti keväällä levitysaika alkoi 15.4., uuden asetuksen mukaan jo 1.4 (sään salliessa, ei lumelle jne.).
Tänä vuonna pidennys 30.11. asti on tilakohtaisesti ilmoitusluontoinen asia. Mistä toi luvan kyseleminen on saanut alkunsa? Ja poikkeusolosuhteen määrittelee isäntä, ei byrokraatti. Koko vuoden toimenpiteet myöhässä kevään sääolojen vuoksi.
Ja ilmoitus tehdään kunnan ympäristöviranomaiselle, ei maaseutuviranomaiselle. Ilmoitus täytyi kuitenkin tehdä lokakuun aikana. Siinä kyl kysellään lohkot ym.
-
Levityskelit olisivat vielä ihan hyvät ensi viikolla joten tässä ei olisi tar***** mitään ylimääräistä veivaamista viranomaisten kanssa. Vanha asetus olisi riittänyt ja poikkeusoloissa asiaa olisi tarkasteltu sitten tilanteen mukaan . Nyt tehtiin ylimääräinen ja täysin tarpeeton ilmoitusprosessi . Itseltäni muuten kävi niin että ilmoitus jäi tekemättä kun en ehtinyt .
-
Levityskelit olisivat vielä ihan hyvät ensi viikolla joten tässä ei olisi tar***** mitään ylimääräistä veivaamista viranomaisten kanssa. Vanha asetus olisi riittänyt ja poikkeusoloissa asiaa olisi tarkasteltu sitten tilanteen mukaan . Nyt tehtiin ylimääräinen ja täysin tarpeeton ilmoitusprosessi . Itseltäni muuten kävi niin että ilmoitus jäi tekemättä kun en ehtinyt .
Sanot vaan naapureille ja muille toisten asioita toitottaville, että ilmoitus on tehty ja marraskuu aikaa ajaa. Ei kait kukaan täysjärkinen ymppisihteeri tuon takia toimistostaan lähde ketään käräyttelemään. Saattavat olla paremmin maalaisjärjellä varustettuja, kuin mavin pykälänikkarit. Tämä viimeinen nitraattidirektiivi tuntuu muutenkin olevan täys vitsi. Montakohan vuotta ja kuinkahan moni sitä valmisteli. Ihan vaan siksi, että saadaan järjettömyyksiä pykäliksi, joita sitten aletaan ministeriössä jälkikäteen -onneksi - järkeistämään.
-
Täysi vitsi on levittää lantaa ennen talvea. Oiskos tuossa keväällä pikkuisen järkevämpää levittää, kun kasvukausi alkaa?
-
Täysi vitsi on levittää lantaa ennen talvea. Oiskos tuossa keväällä pikkuisen järkevämpää levittää, kun kasvukausi alkaa?
kyllä tänä keväänäkin jäi kelien takia levittämättä,ei mitään asiaa pellolle paskavehkeitten kanssa syksyllä ei mitään ongelmia.
-
eikös nyt ole oikein hyvät kelit paskaralliin kun vertaa mitä net on usein keväällä? jos nyt ajaa paskat mullan alle niin paljonko niille tapahtuu kun lyhyt talvi on kuitenkin tulossa? ja sitten just keväällä märillä pelloilla olis ajettava miljuunilla kiloilla painaen ... onko siinä mitään järkee? se se vasta oliskin sitä luonnonmukaista eloa!!!
-
Täysi vitsi on levittää lantaa ennen talvea. Oiskos tuossa keväällä pikkuisen järkevämpää levittää, kun kasvukausi alkaa?
Itse asiassa kovinkaan moni asia ei puolia sitä että lantaa kannattaisi ajaa keväällä. Ensiksi keli on kosmeegtisesti kuiva mutta todellisuudessa pellot on kaikista pahimmassa tallautumis herkkyydestä. Samoiten kylvöillä on kiire jolloin on paha työsesonki ja keli on usein rajusti haihduttaa jolloin ravinteet hukkuu.
Myöhäis syksy tai keskikesä on parhaimpia koska kesällä pellot on kuivia ja syksyllä ne ovat toki pinnasta kuralla mutta syvältä kuivia. Lisäksi lanta on kyllä jäätyneenä tallessa seuraavaan kasvukauden.
-
Täysi vitsi on levittää lantaa ennen talvea. Oiskos tuossa keväällä pikkuisen järkevämpää levittää, kun kasvukausi alkaa?
Itse asiassa kovinkaan moni asia ei puolia sitä että lantaa kannattaisi ajaa keväällä. Ensiksi keli on kosmeegtisesti kuiva mutta todellisuudessa pellot on kaikista pahimmassa tallautumis herkkyydestä. Samoiten kylvöillä on kiire jolloin on paha työsesonki ja keli on usein rajusti haihduttaa jolloin ravinteet hukkuu.
Myöhäis syksy tai keskikesä on parhaimpia koska kesällä pellot on kuivia ja syksyllä ne ovat toki pinnasta kuralla mutta syvältä kuivia. Lisäksi lanta on kyllä jäätyneenä tallessa seuraavaan kasvukauden.
Kaikista vähiten on myös naapureille haittaa, jos lanta levitetään syksyllä ja kynnetään välittömästi.
-
Täysi vitsi on levittää lantaa ennen talvea. Oiskos tuossa keväällä pikkuisen järkevämpää levittää, kun kasvukausi alkaa?
Itse asiassa kovinkaan moni asia ei puolia sitä että lantaa kannattaisi ajaa keväällä. Ensiksi keli on kosmeegtisesti kuiva mutta todellisuudessa pellot on kaikista pahimmassa tallautumis herkkyydestä. Samoiten kylvöillä on kiire jolloin on paha työsesonki ja keli on usein rajusti haihduttaa jolloin ravinteet hukkuu.
Myöhäis syksy tai keskikesä on parhaimpia koska kesällä pellot on kuivia ja syksyllä ne ovat toki pinnasta kuralla mutta syvältä kuivia. Lisäksi lanta on kyllä jäätyneenä tallessa seuraavaan kasvukauden.
Vemssi puhuu täyttä asiaa.Esim. Maken kuva lannanlevityksestä viime keväältä,kun toimitaan ohjeiden mukaan,aivan järkyttävä. Tutkimusten mukaan,syksyllä myöhäinen levitys parempi kuin aikainen.
-
No jos kasvustoon vois ajaa syyskuun loppuun asti lietettä pintaan, niin ravinteet on kasvissa sidottuna ja siitä on seuraavaa satoa ajatellen eniten hyötyä. Itse seurannut patria lohkoa mille toiselle ajettu 15.9 mennessä lietettä ja toiselle ei, niin se joka ei saanut lietettä on jo keltainen kun lannoitettu lohko on vielä vihreä.
-
Tuo kesalevitys juhannuksen jälkeen saattaisi olla paras.
-
Kaikista vähiten on myös naapureille haittaa, jos lanta levitetään syksyllä ja kynnetään välittömästi.
Naapureille näin ja jos peltoa mietitään niin syksystä riippuen myös pellolle. Mutta. Kääntöpuolena on sitten vesistöt ja ympäristö? Kaikki jotka ovat syksyllä levittäneet niin tietävät että sen syyslevityksen varassa ei kasva yhtään mikään ja vielä vähemmän hyvä sato. Jos jotain satoa haluaa saada niin keväällä on levitettävä. Kun kuitenkin on edelleen voimassa tuo materian häviämättömyyden laki niin mihin se on mahtaa talven aikana joutunut? Ilmaankin jotain haihtuu mutta kyllä suurin osa löytyy vesistöistä. Valitettavasti.
Sitten kun kevätlevitystä ajatellaan niin yksistään maarät ja kalusto tekevät sen että ennen kylvöjä tai kylvöjen aikaan on mahdotonta levittää kaikkea. Jatkossa on pakko levittää kasvustoon, se on ylivoimaisesti paras tapa sekä ravinteiden hyväksikäytön, vesistöjen että kaluston käytön että pellon kannalta. Ainakin näillä savialueilla niin levitys kylvöistä juhannukseen niin saa pääsääntöisesti varsin kuiville pelloille ajella.
Uskon että jatkossa jollakin aikavälillä ympäristön takia syyslevitys kielletään kokonaan ja koska kevätlevityksessä on logistiset ongelmansa niin vaihtoehdoksi jää ainoastaan kasvavaan kasvustoon levitys. Omille pelloilleni levitettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa multaavalla loetettä viljan oraille ja tulos oli ihan hyvä vaikka vuosi ei todellakaan ollut tyypillinen eikä todellakaan paras mahdollinen.
-
Paras levitys ajankohta talvea vasten olisi syys-ölokakuussa nurmi kasvustoon. Silloin kasvusto saa talvea vasten ravinteita seuraava kasvukautta varten. Hirveästi en nää hyötyjä marraskuulla multaimen kanssa pellolla riehua. Siihen vesisateet päälle, niin vaikutus on tasan sama kuin olisi pintaan vetänyt.
-
Ja sitten kun on kuivalantaa niin lietteen ajoon ja sijoittamiseen tehty direktiivi ei ole kovin pätevä . Voisin toki ajaa kuivalantaa nurmelle mutta siitä nousisi naapurustossa meteli ja soittelu viranomaisille . Syksyllä ja keväällä levitys ja kyntö on pätevä konsti edelleenkin. 8 kuormaa olisi vielä ollut lantalassa.
Maat toimisto ilmoitti sähköpostilla to.13:29 marraskuun levityksen ehdot. Perjantai oli lyöty lukkoon 15:00 asti ja sähköposti tuli lukuun perjantaina 16:00 aikaan Ainoa asia minkä ehdin oli yhden työteknisen patterin levityksen ja kynnön iltapimeässä.
Varsin huonoa hallintoa tiedotuksen osalta .Olisihan tuo pitänyt tiedottaa jo aiemmin.
-
Levityskelit olisivat vielä ihan hyvät ensi viikolla joten tässä ei olisi tar***** mitään ylimääräistä veivaamista viranomaisten kanssa. Vanha asetus olisi riittänyt ja poikkeusoloissa asiaa olisi tarkasteltu sitten tilanteen mukaan . Nyt tehtiin ylimääräinen ja täysin tarpeeton ilmoitusprosessi . Itseltäni muuten kävi niin että ilmoitus jäi tekemättä kun en ehtinyt .
Onnistuttiin kuitenkin,saamaan yksi mappi lisää hyllyyn,johon kerätään kaavake ööta.Toinen mappi lannaluovutukset.Näin se byrokratia kevenee.
-
Kaikista vähiten on myös naapureille haittaa, jos lanta levitetään syksyllä ja kynnetään välittömästi.
Naapureille näin ja jos peltoa mietitään niin syksystä riippuen myös pellolle. Mutta. Kääntöpuolena on sitten vesistöt ja ympäristö? Kaikki jotka ovat syksyllä levittäneet niin tietävät että sen syyslevityksen varassa ei kasva yhtään mikään ja vielä vähemmän hyvä sato. Jos jotain satoa haluaa saada niin keväällä on levitettävä. Kun kuitenkin on edelleen voimassa tuo materian häviämättömyyden laki niin mihin se on mahtaa talven aikana joutunut? Ilmaankin jotain haihtuu mutta kyllä suurin osa löytyy vesistöistä. Valitettavasti.
Sitten kun kevätlevitystä ajatellaan niin yksistään maarät ja kalusto tekevät sen että ennen kylvöjä tai kylvöjen aikaan on mahdotonta levittää kaikkea. Jatkossa on pakko levittää kasvustoon, se on ylivoimaisesti paras tapa sekä ravinteiden hyväksikäytön, vesistöjen että kaluston käytön että pellon kannalta. Ainakin näillä savialueilla niin levitys kylvöistä juhannukseen niin saa pääsääntöisesti varsin kuiville pelloille ajella.
Uskon että jatkossa jollakin aikavälillä ympäristön takia syyslevitys kielletään kokonaan ja koska kevätlevityksessä on logistiset ongelmansa niin vaihtoehdoksi jää ainoastaan kasvavaan kasvustoon levitys. Omille pelloilleni levitettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa multaavalla loetettä viljan oraille ja tulos oli ihan hyvä vaikka vuosi ei todellakaan ollut tyypillinen eikä todellakaan paras mahdollinen.
Mun kommentit koskee lähinnä kuivalantaa.
Syyslevitetty lohko kasvaa paremmin kuin kevätlevitetty. Tämä on monesti koettu, kun osa lohkosta on levitetty keväällä ja osa syksyllä. Mihinkähän ne kevätlevityksen ravinteet mahtavat kadota? ::)
Kasvustoon levityksen hajuhaitat erityisesti helteellä ovat aikamoiset ja jatkuvat viikkokaupalla.
-
Minulla on myös vuosien kokemus lannanlevityksestä ja komppaan täysillä Makea.
Juuri loevitettiin rengin kanssa lantaa, toinen purki patteria kaivurilla ja levitysvaunulla ja toinen kynti sitä mukaa sekaan, ei edes juuri haissu kun kylmää ja kosteaa ilma.
-
Keväällä kun kun vetää kylmää lietettä multaimella nurmeen,niin nurmi joutuu shokkiin,hailakan näköista ja lehden kärjet ruskeat.Pyöränjäljet nippanappa nuosevat muun kasvuston tasaan rehuntekoon mennessä. Ensi kerta nurmia ei parane ajella ennenkuin kasvusto on kasvanut täyteen mittaan edes kerran,niin sillä on myös täysimittainen juuristo.Tähän päästään varastolannoituksella.
-
Keväällä kun kun vetää kylmää lietettä multaimella nurmeen,niin nurmi joutuu shokkiin,hailakan näköista ja lehden kärjet ruskeat.Pyöränjäljet nippanappa nuosevat muun kasvuston tasaan rehuntekoon mennessä. Ensi kerta nurmia ei parane ajella ennenkuin kasvusto on kasvanut täyteen mittaan edes kerran,niin sillä on myös täysimittainen juuristo.Tähän päästään varastolannoituksella.
Pintaan ilman kautta. Monena keväänä ajanut lietettä nurmille normi kalustolla. Varmasti nurmi on shokissa jos multaimella jotsai n+4 asteista lietettä juureen täräyttää 20 mottia hehtaarille +25 asteen helteessä. Rupeaa timotei kyselemään talvitakkia.
-
Kaikista vähiten on myös naapureille haittaa, jos lanta levitetään syksyllä ja kynnetään välittömästi.
Naapureille näin ja jos peltoa mietitään niin syksystä riippuen myös pellolle. Mutta. Kääntöpuolena on sitten vesistöt ja ympäristö? Kaikki jotka ovat syksyllä levittäneet niin tietävät että sen syyslevityksen varassa ei kasva yhtään mikään ja vielä vähemmän hyvä sato. Jos jotain satoa haluaa saada niin keväällä on levitettävä. Kun kuitenkin on edelleen voimassa tuo materian häviämättömyyden laki niin mihin se on mahtaa talven aikana joutunut? Ilmaankin jotain haihtuu mutta kyllä suurin osa löytyy vesistöistä. Valitettavasti.
Sitten kun kevätlevitystä ajatellaan niin yksistään maarät ja kalusto tekevät sen että ennen kylvöjä tai kylvöjen aikaan on mahdotonta levittää kaikkea. Jatkossa on pakko levittää kasvustoon, se on ylivoimaisesti paras tapa sekä ravinteiden hyväksikäytön, vesistöjen että kaluston käytön että pellon kannalta. Ainakin näillä savialueilla niin levitys kylvöistä juhannukseen niin saa pääsääntöisesti varsin kuiville pelloille ajella.
Uskon että jatkossa jollakin aikavälillä ympäristön takia syyslevitys kielletään kokonaan ja koska kevätlevityksessä on logistiset ongelmansa niin vaihtoehdoksi jää ainoastaan kasvavaan kasvustoon levitys. Omille pelloilleni levitettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa multaavalla loetettä viljan oraille ja tulos oli ihan hyvä vaikka vuosi ei todellakaan ollut tyypillinen eikä todellakaan paras mahdollinen.
Mun kommentit koskee lähinnä kuivalantaa.
Syyslevitetty lohko kasvaa paremmin kuin kevätlevitetty. Tämä on monesti koettu, kun osa lohkosta on levitetty keväällä ja osa syksyllä. Mihinkähän ne kevätlevityksen ravinteet mahtavat kadota? ::)
Kasvustoon levityksen hajuhaitat erityisesti helteellä ovat aikamoiset ja jatkuvat viikkokaupalla.
Minusta ongelma on juurikin siinä ettei ne ravinteet mene yhtään mihinkään.Tänä vuonna rankkasateet pieksi suojaviljan pois päältä,mutta jopa alta nousi komea nurmi,joka on vain parantanut kasvuaan syksyä kohti.On myös keväällä vihreä jo lumen alla ja kuivalanta on lannoituksena.
-
eikös juuri tuo lannan raakuus ole se syy miksi mikään ei kasva tuon lannan levityksen jälkeen.. mutta sitten hetken päästä alkaa vaikutus kun lanta luovuttaa ne ravinteet kun maatuu? olen monasti katellu noista alapuolelta täyttävistä lantaloista joissa lanta on edelleen keväällä uutta ja palamatonta kun taas itellä pariin kertaa siirrellytynä on sellaista kompostin kaltaista tavaraa.. liete sillä vesimäärällä mahtaa olla aika sokki kyllä kasveille keväällä... kylmää juuri kun kasvi ite alkaa totutella lämpöön.
-
eikös juuri tuo lannan raakuus ole se syy miksi mikään ei kasva tuon lannan levityksen jälkeen.. mutta sitten hetken päästä alkaa vaikutus kun lanta luovuttaa ne ravinteet kun maatuu? olen monasti katellu noista alapuolelta täyttävistä lantaloista joissa lanta on edelleen keväällä uutta ja palamatonta kun taas itellä pariin kertaa siirrellytynä on sellaista kompostin kaltaista tavaraa.. liete sillä vesimäärällä mahtaa olla aika sokki kyllä kasveille keväällä... kylmää juuri kun kasvi ite alkaa totutella lämpöön.
30 kuutiota lietettä hehtaarille keväällä. Sijoitettuna vaikka 5cm syvyyteen 30 uutta kuutiota sekoittuu 0,05*100*100=500 kuutioon. Kuusi prosenttia lisää tavaraa kokonaisuuteen, eli yhden asteen ero lietteen ja maan lämpötilassa nostaa kokonaisuutta 0,06 astetta. Keväinen 8-asteinen maa kylmenisi 4-asteisesta lietteestä 0,24 astetta. Epäilen vahvasti että juuret sen takia alkaa toppatakkia tarvitsemaan.
-
Direktiiveillähän ei ole tässäkään asiassa taas mitään tekemistä minkään kanssa.
Jos ja kun kerran syksylläkin pitää voida levittää osa lannasta, niin ideaalein ajankohta on yleensä löytynyt marraskuulta. Muutamaa päivää ennen ensimmäisiä kovia pakkasia. Ajatuksena se, että paska levitetään mullaten tai kyntäen, jonka jälkeen [jämähdys] pakkasen iskiessä.
Mitä aikaisemmin tähän ajankohtaan nähden lanta syksyllä levitetään, vaikka syyskuun lopussa tai lokakuun alussa, sitä kauemmin se on syyssäiden vietävissä ennen talventuloa. Keväällä valumariski on sekä aikaisin syksyllä että myöhään syksyllä levitetylle sama. Myös syksyllä elävään kasvustoon sitoutunut ravinne liukenee kuolleesta kasvustosta kevääseen mennessä.
Seuraava hyvä väli on keväällä ja se myös yhtä lyhyt. Aika jolloin lumet ja pintakosteus on lähteneet, mutta pinnan alla on vielä koneita kantava routa. Sulaa maata pitäisi olla sen verran, että multain saa tavaran maan alle muttei yhtään enempää. Tämä väli on absoluuttisesti paras maaperän kannalta, koska edes kesähelteiden rutikuiva maaperä ei kestä tiivistymistä niin täydellisesti kuin umpijäinen maa, vaikka hyvin kestääkin.
Kolmas kelvollinen väli on keskikesän kuivuudessa, kun maat kantavat suosiolla.
Minusta nämä kaikki pitäisi voida täysimääräisesti hyödyntää, painottuen mikä parhaiten kullekin tilalle sopii.
Kuivakakan pintalevitys keväällä ja kesällä, samoin kuin lietteen oraslevitys lienevät riskaabeleita typenkäytön hyötysuhteen osalta, jollei ole kylmä ja sateinen levityspäivä ja muutama sitä seuraava päivä. Typpi kun haihtuu ilmaan paskan muhiessa siinä pinnassa. Nuo harrastukset pitäisi kai siirtää sinne loppusyksyyn tai kevät- tai kesäperustamisiin.
-
Seuraava hyvä väli on keväällä ja se myös yhtä lyhyt. Aika jolloin lumet ja pintakosteus on lähteneet, mutta pinnan alla on vielä koneita kantava routa. Sulaa maata pitäisi olla sen verran, että multain saa tavaran maan alle muttei yhtään enempää. Tämä väli on absoluuttisesti paras maaperän kannalta, koska edes kesähelteiden rutikuiva maaperä ei kestä tiivistymistä niin täydellisesti kuin umpijäinen maa, vaikka hyvin kestääkin.
Et taida olla savialueelta kotoisin? En muista että kukaan olisi edes ennen EU-aikaa näillä nurkilla tuollaiseen aikaan savipellolle levittänyt? Se saven ja jään rajapinta kun on aika liukas? Ja vähän varmaan mullatakin pitäisi? Vanhaan hyvään aikaan kyllä ohuelle lumelle levitettiin kyllä. Pintaan. Mutta kun lumi lähti niin aika heikkoa oli?
-
Ja juu, ajattelin lähinnä lietelantaa. On kuivalannastakin kokemusta mutta se on levitetty keväällä ennen äestystä tai syksyllä kynnön alle. Ja kaikkihan tietävät lannan "jälkivaikutuksen" ainakin näillä savilla. Monesti on käynyt niin että ravinteita on jäänyt kuivan alkukesän takia jemmaan kun on lietettä levitetty. Sitten seuraavana vuonna keinolanta sellaisilla määrillä kuin ei olisi mitään levitetty. Ja on ihan maata myöten nurin jos sattuu sateinen vuosi. Savi on aika epeli pidättämään ravinteita kyllä joskus. Mutta kokeilkaas joskus että laitatte syksyllä lietelantana tai muuten sen 120+ kiloa typpeä hehtaarille. Ja keväällä ette laita lainkaan typpeä. Ja kertokaa sitten millainen sato tuli. Vaikka miten sateinen kesä tulisi niin hyvä jos 80 typpikiloa vastaavan sadon saa. Kyllä siitä talvella niin paljon jonnekin lähtee.
-
Kuivakakan pintalevitys keväällä ja kesällä, samoin kuin lietteen oraslevitys lienevät riskaabeleita typenkäytön hyötysuhteen osalta, jollei ole kylmä ja sateinen levityspäivä ja muutama sitä seuraava päivä. Typpi kun haihtuu ilmaan paskan muhiessa siinä pinnassa. Nuo harrastukset pitäisi kai siirtää sinne loppusyksyyn tai kevät- tai kesäperustamisiin.
Lietteen oraslevitys miten? Kyllä tuo multaaminen ihan hyvän tuloksen ainakin tänä vuonna antoi. Kohtalaisilla tallausjäljillä, ei syksyllä kyllä nähnyt missä lieteyksikkö oli mennyt? Ja en nyt laskisi että multaamalla tuo typen hävikki mitenkään dramaattinen olisi? Eihän tuo edes haissut? Typpihän ei haise mutta jos ei hajukaan leijaile niin mahtaako leijailla typpikään?
-
Kuivakakan pintalevitys keväällä ja kesällä, samoin kuin lietteen oraslevitys lienevät riskaabeleita typenkäytön hyötysuhteen osalta, jollei ole kylmä ja sateinen levityspäivä ja muutama sitä seuraava päivä. Typpi kun haihtuu ilmaan paskan muhiessa siinä pinnassa. Nuo harrastukset pitäisi kai siirtää sinne loppusyksyyn tai kevät- tai kesäperustamisiin.
Lietteen oraslevitys miten? Kyllä tuo multaaminen ihan hyvän tuloksen ainakin tänä vuonna antoi. Kohtalaisilla tallausjäljillä, ei syksyllä kyllä nähnyt missä lieteyksikkö oli mennyt? Ja en nyt laskisi että multaamalla tuo typen hävikki mitenkään dramaattinen olisi? Eihän tuo edes haissut? Typpihän ei haise mutta jos ei hajukaan leijaile niin mahtaako leijailla typpikään?
Niin tarkotin oraslevitystä muilla kuin multaavilla konsteilla. Kyllä sen orgaanisen typpitavaran vähääkään haihduttelua kannattaa välttää. Aina sen verran pois sadosta.
-
Seuraava hyvä väli on keväällä ja se myös yhtä lyhyt. Aika jolloin lumet ja pintakosteus on lähteneet, mutta pinnan alla on vielä koneita kantava routa. Sulaa maata pitäisi olla sen verran, että multain saa tavaran maan alle muttei yhtään enempää. Tämä väli on absoluuttisesti paras maaperän kannalta, koska edes kesähelteiden rutikuiva maaperä ei kestä tiivistymistä niin täydellisesti kuin umpijäinen maa, vaikka hyvin kestääkin.
Et taida olla savialueelta kotoisin? En muista että kukaan olisi edes ennen EU-aikaa näillä nurkilla tuollaiseen aikaan savipellolle levittänyt? Se saven ja jään rajapinta kun on aika liukas? Ja vähän varmaan mullatakin pitäisi? Vanhaan hyvään aikaan kyllä ohuelle lumelle levitettiin kyllä. Pintaan. Mutta kun lumi lähti niin aika heikkoa oli?
En oo en. Ei ole kuin muutamalla lohkolla savisia kohtia niin että voisi verrata pikileeritasankojen maihin. Jos se ei siellä onnistu niin sillon se konsti ei sitten siellä pelaa ja täytyy mennä millä muilla luonto sallii. Pintaan tai varsinkaan lumelle tai jäälle nyt ei kukaan ehdotakaan levittämistä.
-
Ja juu, ajattelin lähinnä lietelantaa. On kuivalannastakin kokemusta mutta se on levitetty keväällä ennen äestystä tai syksyllä kynnön alle. Ja kaikkihan tietävät lannan "jälkivaikutuksen" ainakin näillä savilla. Monesti on käynyt niin että ravinteita on jäänyt kuivan alkukesän takia jemmaan kun on lietettä levitetty. Sitten seuraavana vuonna keinolanta sellaisilla määrillä kuin ei olisi mitään levitetty. Ja on ihan maata myöten nurin jos sattuu sateinen vuosi. Savi on aika epeli pidättämään ravinteita kyllä joskus. Mutta kokeilkaas joskus että laitatte syksyllä lietelantana tai muuten sen 120+ kiloa typpeä hehtaarille. Ja keväällä ette laita lainkaan typpeä. Ja kertokaa sitten millainen sato tuli. Vaikka miten sateinen kesä tulisi niin hyvä jos 80 typpikiloa vastaavan sadon saa. Kyllä siitä talvella niin paljon jonnekin lähtee.
Nyt taitaa mennä vähän överiksi. Ei se syyslevityksen pointti kuitenkaan liene mikään 120kg N/ha dumppaus. Lähinnä luokkaa muutamia kymmeniä kiloja liukoista.
-
Urakoitsialta kuulin, että 80 tonnia hehtaarille oli syksyllä pitänyt ajaa naudanlietettä ,liekkö pelkkää
vettä sitten ollut? ::)
-
Kyllähän jos järjellä miettii levityshetkiä niin alkukeväästä ajo siihen pintakuivaan maahan jota äkeellä joutuu viellä kuivattamaan että saa lannan muokattua niin kyllä aika herkästi haihtuu. Lisäksi pelto ei tykkää raskaasta liikenteestä. Kesällä siten sijoittavalla voi saada hyviä tuloksia jos ravinteet ei satu haihtumaan tai kasvusto tallaannu. Sitten taas syksy on varsin herkkä pitkille syyssateille jolloin aika isot riskit on että osa valuu vesistöihin. Kuitenkin tää mahdollisimman myöhä syksy ja siihen päälle kyntö sekä mahdollisimman pikainen jäätyminen luo tilanteen että lanta on herkästi kasvien käytössä keväällä eikä edes pinta-valunnan tavoitettavissa välttämättä. Tästä yhtälöstä olisi mukavaa saada tutkimusgietoa mikä ei perustuisi mutuun vaan mitatguun faktaan kuinka suuri osa ravinteista on oikeasti kasvin käytettävissä.
-
Parhaaseen levitysajankohtaan vaikuttanee mm. lannan laatu, kuiva-aine, kuivike, maalaji, maan kaltevuus ja alueen sadannan jakauma.
-
Parhaaseen levitysajankohtaan vaikuttanee mm. lannan laatu, kuiva-aine, kuivike, maalaji, maan kaltevuus ja alueen sadannan jakauma.
Kyllä juu. Kaikki noi. Mutta edelleen palaan tuohon että jos kerran lannan levitys syksyllä ei päädy vesistöihin vaan ravinteet jäävät tallelle sinne peltoon? Niin kuin tuntuu että suurin osa on täällä mieltä? Kaikki jotka väittää että se saastuttaa luontoa niin valehtelevat varmasti? Niin eikös silloin olisi kasvun kannalta ihan samaa ajaa se 120 kiloa typpeä peltoon syksyllä eikä keväällä? Mutta kaikkihan me tiedämme että ei se keväällä siellä enää jäljellä ole. Mutta vesistöjähän se ei saastuta. Eikä fosforikaan.
-
Arvelen valuman vesistöihin olevan pienin ajoituksella, jolla saadaan vähimmällä keinolannoitelisällä paras sato. (Jos lannan määrä on vakio)
Kuivalannan levitys kevätkylvön aikaan ja multaus äkeellä ei anna parasta satoa lounaisrannikon savilla.
Osaksi varmaankin johtuu lannanlevityksen maata tiivistävästä vaikutuksesta. Toinen syy on kuivia alukesinä kun ravinteet jäävät rutikuivaan muokkauskerrokseen.
-
Kyllähän jos järjellä miettii levityshetkiä niin alkukeväästä ajo siihen pintakuivaan maahan jota äkeellä joutuu viellä kuivattamaan että saa lannan muokattua niin kyllä aika herkästi haihtuu. Lisäksi pelto ei tykkää raskaasta liikenteestä. Kesällä siten sijoittavalla voi saada hyviä tuloksia jos ravinteet ei satu haihtumaan tai kasvusto tallaannu. Sitten taas syksy on varsin herkkä pitkille syyssateille jolloin aika isot riskit on että osa valuu vesistöihin. Kuitenkin tää mahdollisimman myöhä syksy ja siihen päälle kyntö sekä mahdollisimman pikainen jäätyminen luo tilanteen että lanta on herkästi kasvien käytössä keväällä eikä edes pinta-valunnan tavoitettavissa välttämättä. Tästä yhtälöstä olisi mukavaa saada tutkimusgietoa mikä ei perustuisi mutuun vaan mitatguun faktaan kuinka suuri osa ravinteista on oikeasti kasvin käytettävissä.
Ilman muuta tarkoitus tähän aikaseen vaiheeseen on levittää ainoastaan kiekkomultaimilla nestemäisiä. Ei tietenkään mitään pintaan tai muokkaamisia tässä vaiheessa.
-
Parhaaseen levitysajankohtaan vaikuttanee mm. lannan laatu, kuiva-aine, kuivike, maalaji, maan kaltevuus ja alueen sadannan jakauma.
Kyllä juu. Kaikki noi. Mutta edelleen palaan tuohon että jos kerran lannan levitys syksyllä ei päädy vesistöihin vaan ravinteet jäävät tallelle sinne peltoon? Niin kuin tuntuu että suurin osa on täällä mieltä? Kaikki jotka väittää että se saastuttaa luontoa niin valehtelevat varmasti? Niin eikös silloin olisi kasvun kannalta ihan samaa ajaa se 120 kiloa typpeä peltoon syksyllä eikä keväällä? Mutta kaikkihan me tiedämme että ei se keväällä siellä enää jäljellä ole. Mutta vesistöjähän se ei saastuta. Eikä fosforikaan.
Kasvuhan ei ole päätarkoitus syyslevityksessä vaan logistiikan helpottaminen. Varmasti sieltä jotain lähtee kevääseen mennessä, jopa lannoittamattomasta maasta jäämäravinteita, mutta kyse ei ole siitä onko se absoluuttisen ympäristöystävällistä, vaan siitä miten siitä tehdään mahdollisimman ympäristöystävällistä, koska sitä syyslevitystä on jonkin verran voitava tehdä.
Kasvun puolesta näkisin että ne muutaman kymmentä kiloa typpeä syksyllä levitettynä riittää siihen alkukasvuun esim. nurmelle, joka sitten keväällä täydennetään kun maiden kuivumiseen asti se syyslannoitus on hoitanut alkuversomisen tarpeita. Kukaan tuskin olettaa että joku 120 kiloa typpeä vaikka väkilannotteesta pysyisi maassa tallessa talven yli. Se saturaatikin vaikuttanee liikkeellelähtemisen herkkyyteen, kun kemiallisesta reaktiosta kuitenkin on kyse.
Ja tietenkin puhutaan vain karjanlannoista.
-
Saksassa on edelleen tapana levittää syksyllä 100 kg fosforia tulevalle juurikasmaalle.
-
Parhaaseen levitysajankohtaan vaikuttanee mm. lannan laatu, kuiva-aine, kuivike, maalaji, maan kaltevuus ja alueen sadannan jakauma.
Kyllä juu. Kaikki noi. Mutta edelleen palaan tuohon että jos kerran lannan levitys syksyllä ei päädy vesistöihin vaan ravinteet jäävät tallelle sinne peltoon? Niin kuin tuntuu että suurin osa on täällä mieltä? Kaikki jotka väittää että se saastuttaa luontoa niin valehtelevat varmasti? Niin eikös silloin olisi kasvun kannalta ihan samaa ajaa se 120 kiloa typpeä peltoon syksyllä eikä keväällä? Mutta kaikkihan me tiedämme että ei se keväällä siellä enää jäljellä ole. Mutta vesistöjähän se ei saastuta. Eikä fosforikaan.
Kaikki kun ei tätä tiedä. Jos myöhäissyksyllä pääsisi ajamaan vaikka 40 tonnia kuivalantaa pellolle ja kyntäisi perään niin keväällä kun kylvön yhteydessä laittaa vähän starttilannoitetta niin syksyllä voi lakovilja yllättää. Tämäkin on niitä asioita että kaikki ei välytämättä ole sitä miltä tuntuu ja lannan vaikutus tulee niin hitaasti että se melkein unohtuu ennen kuin se näkyy.
Itse koen että sujaviljaa ennen levitetth lanta mikä on kynnetty näkyy viellä ensimmäisenä nurmen satovuonna eli puolitoista vuotta levityksen jälkeen.
-
Parhaaseen levitysajankohtaan vaikuttanee mm. lannan laatu, kuiva-aine, kuivike, maalaji, maan kaltevuus ja alueen sadannan jakauma.
Kyllä juu. Kaikki noi. Mutta edelleen palaan tuohon että jos kerran lannan levitys syksyllä ei päädy vesistöihin vaan ravinteet jäävät tallelle sinne peltoon? Niin kuin tuntuu että suurin osa on täällä mieltä? Kaikki jotka väittää että se saastuttaa luontoa niin valehtelevat varmasti? Niin eikös silloin olisi kasvun kannalta ihan samaa ajaa se 120 kiloa typpeä peltoon syksyllä eikä keväällä? Mutta kaikkihan me tiedämme että ei se keväällä siellä enää jäljellä ole. Mutta vesistöjähän se ei saastuta. Eikä fosforikaan.
Kaikki kun ei tätä tiedä. Jos myöhäissyksyllä pääsisi ajamaan vaikka 40 tonnia kuivalantaa pellolle ja kyntäisi perään niin keväällä kun kylvön yhteydessä laittaa vähän starttilannoitetta niin syksyllä voi lakovilja yllättää. Tämäkin on niitä asioita että kaikki ei välytämättä ole sitä miltä tuntuu ja lannan vaikutus tulee niin hitaasti että se melkein unohtuu ennen kuin se näkyy.
Itse koen että sujaviljaa ennen levitetth lanta mikä on kynnetty näkyy viellä ensimmäisenä nurmen satovuonna eli puolitoista vuotta levityksen jälkeen.
Samat kokemukset lienee monella karjatilallisella.
-
Parhaaseen levitysajankohtaan vaikuttanee mm. lannan laatu, kuiva-aine, kuivike, maalaji, maan kaltevuus ja alueen sadannan jakauma.
Kyllä juu. Kaikki noi. Mutta edelleen palaan tuohon että jos kerran lannan levitys syksyllä ei päädy vesistöihin vaan ravinteet jäävät tallelle sinne peltoon? Niin kuin tuntuu että suurin osa on täällä mieltä? Kaikki jotka väittää että se saastuttaa luontoa niin valehtelevat varmasti? Niin eikös silloin olisi kasvun kannalta ihan samaa ajaa se 120 kiloa typpeä peltoon syksyllä eikä keväällä? Mutta kaikkihan me tiedämme että ei se keväällä siellä enää jäljellä ole. Mutta vesistöjähän se ei saastuta. Eikä fosforikaan.
Sehän riippuu onko se pelto kasvipeitteinen vai ei. Väitän että nurmelle pintaan ajettuna syksyllä kuivalla kelillä ei mene vesistöön vaan kasvi käyttää sen varastoimalla juuristoon. Se on näiden virkamiesviljanviljeliöiden probagandaa että karjatilan lannasta tulee valumia sekunnin päästä vesistöön vaikka se haudattas metriä syvään!
RAE hankeessa tutkittiin ravinne päästöjä. Yllätys oli suuri kun karjatalousalueen päästöt oli pienemmät kuin viljaalueen. Tämä johtu nurmipeitteisyydestä missä kasvit käyttävät ravinteet itseensä ja kyntämisestä missä nurmen pintaan levitetty liete käänetään maan sisään.
Että ei vaan ois karjataluden saastuttavuus slougani lähtöisin muujussi tyyppisiltä virkamiesviljeliöiltä jotka haluaa 100€/tonni maksua siitä että joku tuo lietettä pellolle!
-
Olisi muuten kiinnostava tieto, kuinka paljon keskiverto nurmi tai syysvilja pystyy varastoimaan juuristoonsa kutakin ravinnetta talveksi.
-
Olisi muuten kiinnostava tieto, kuinka paljon keskiverto nurmi tai syysvilja pystyy varastoimaan juuristoonsa kutakin ravinnetta talveksi.
Kaiken irtoovan!
-
Parhaaseen levitysajankohtaan vaikuttanee mm. lannan laatu, kuiva-aine, kuivike, maalaji, maan kaltevuus ja alueen sadannan jakauma.
Kyllä juu. Kaikki noi. Mutta edelleen palaan tuohon että jos kerran lannan levitys syksyllä ei päädy vesistöihin vaan ravinteet jäävät tallelle sinne peltoon? Niin kuin tuntuu että suurin osa on täällä mieltä? Kaikki jotka väittää että se saastuttaa luontoa niin valehtelevat varmasti? Niin eikös silloin olisi kasvun kannalta ihan samaa ajaa se 120 kiloa typpeä peltoon syksyllä eikä keväällä? Mutta kaikkihan me tiedämme että ei se keväällä siellä enää jäljellä ole. Mutta vesistöjähän se ei saastuta. Eikä fosforikaan.
Kaikki kun ei tätä tiedä. Jos myöhäissyksyllä pääsisi ajamaan vaikka 40 tonnia kuivalantaa pellolle ja kyntäisi perään niin keväällä kun kylvön yhteydessä laittaa vähän starttilannoitetta niin syksyllä voi lakovilja yllättää. Tämäkin on niitä asioita että kaikki ei välytämättä ole sitä miltä tuntuu ja lannan vaikutus tulee niin hitaasti että se melkein unohtuu ennen kuin se näkyy.
Itse koen että sujaviljaa ennen levitetth lanta mikä on kynnetty näkyy viellä ensimmäisenä nurmen satovuonna eli puolitoista vuotta levityksen jälkeen.
Samat kokemukset lienee monella karjatilallisella.
Itse asiassa tänä kesänä suuret sateet lakoonnutti yhdellä viisi vuotta sitten suojaviljaan perustetulla nyt neljännen kerran nurmilohkolla yhden töppärän, johon ajettiin tuplamäärä lantaa silloin 5 vuotta sitten keväällä viljalle ja sen jälkeen tuo lohko ei ole saanut mitään lantaa koko aikana ja 2 satoa joka vuosi korjattu. Eli ei ne lannan ravinteet ihan kauhean pahasti ole vesistöihin karanneet kun 5 vuotta sitten ajettu lanta vielä laittoi noin heinän kasvamaan :)
-
Parhaaseen levitysajankohtaan vaikuttanee mm. lannan laatu, kuiva-aine, kuivike, maalaji, maan kaltevuus ja alueen sadannan jakauma.
Kyllä juu. Kaikki noi. Mutta edelleen palaan tuohon että jos kerran lannan levitys syksyllä ei päädy vesistöihin vaan ravinteet jäävät tallelle sinne peltoon? Niin kuin tuntuu että suurin osa on täällä mieltä? Kaikki jotka väittää että se saastuttaa luontoa niin valehtelevat varmasti? Niin eikös silloin olisi kasvun kannalta ihan samaa ajaa se 120 kiloa typpeä peltoon syksyllä eikä keväällä? Mutta kaikkihan me tiedämme että ei se keväällä siellä enää jäljellä ole. Mutta vesistöjähän se ei saastuta. Eikä fosforikaan.
Kaikki kun ei tätä tiedä. Jos myöhäissyksyllä pääsisi ajamaan vaikka 40 tonnia kuivalantaa pellolle ja kyntäisi perään niin keväällä kun kylvön yhteydessä laittaa vähän starttilannoitetta niin syksyllä voi lakovilja yllättää. Tämäkin on niitä asioita että kaikki ei välytämättä ole sitä miltä tuntuu ja lannan vaikutus tulee niin hitaasti että se melkein unohtuu ennen kuin se näkyy.
Itse koen että sujaviljaa ennen levitetth lanta mikä on kynnetty näkyy viellä ensimmäisenä nurmen satovuonna eli puolitoista vuotta levityksen jälkeen.
Samat kokemukset lienee monella karjatilallisella.
Itse asiassa tänä kesänä suuret sateet lakoonnutti yhdellä viisi vuotta sitten suojaviljaan perustetulla nyt neljännen kerran nurmilohkolla yhden töppärän, johon ajettiin tuplamäärä lantaa silloin 5 vuotta sitten keväällä viljalle ja sen jälkeen tuo lohko ei ole saanut mitään lantaa koko aikana ja 2 satoa joka vuosi korjattu. Eli ei ne lannan ravinteet ihan kauhean pahasti ole vesistöihin karanneet kun 5 vuotta sitten ajettu lanta vielä laittoi noin heinän kasvamaan :)
ihan mielenkiinnosta, minkä verran ravinteita tämä ks lohko silloin sai ja mikä on maalaji?
-
Parhaaseen levitysajankohtaan vaikuttanee mm. lannan laatu, kuiva-aine, kuivike, maalaji, maan kaltevuus ja alueen sadannan jakauma.
Kyllä juu. Kaikki noi. Mutta edelleen palaan tuohon että jos kerran lannan levitys syksyllä ei päädy vesistöihin vaan ravinteet jäävät tallelle sinne peltoon? Niin kuin tuntuu että suurin osa on täällä mieltä? Kaikki jotka väittää että se saastuttaa luontoa niin valehtelevat varmasti? Niin eikös silloin olisi kasvun kannalta ihan samaa ajaa se 120 kiloa typpeä peltoon syksyllä eikä keväällä? Mutta kaikkihan me tiedämme että ei se keväällä siellä enää jäljellä ole. Mutta vesistöjähän se ei saastuta. Eikä fosforikaan.
Kaikki kun ei tätä tiedä. Jos myöhäissyksyllä pääsisi ajamaan vaikka 40 tonnia kuivalantaa pellolle ja kyntäisi perään niin keväällä kun kylvön yhteydessä laittaa vähän starttilannoitetta niin syksyllä voi lakovilja yllättää. Tämäkin on niitä asioita että kaikki ei välytämättä ole sitä miltä tuntuu ja lannan vaikutus tulee niin hitaasti että se melkein unohtuu ennen kuin se näkyy.
Itse koen että sujaviljaa ennen levitetth lanta mikä on kynnetty näkyy viellä ensimmäisenä nurmen satovuonna eli puolitoista vuotta levityksen jälkeen.
Samat kokemukset lienee monella karjatilallisella.
Itse asiassa tänä kesänä suuret sateet lakoonnutti yhdellä viisi vuotta sitten suojaviljaan perustetulla nyt neljännen kerran nurmilohkolla yhden töppärän, johon ajettiin tuplamäärä lantaa silloin 5 vuotta sitten keväällä viljalle ja sen jälkeen tuo lohko ei ole saanut mitään lantaa koko aikana ja 2 satoa joka vuosi korjattu. Eli ei ne lannan ravinteet ihan kauhean pahasti ole vesistöihin karanneet kun 5 vuotta sitten ajettu lanta vielä laittoi noin heinän kasvamaan :)
Luomussa?????????
-
Parhaaseen levitysajankohtaan vaikuttanee mm. lannan laatu, kuiva-aine, kuivike, maalaji, maan kaltevuus ja alueen sadannan jakauma.
Kyllä juu. Kaikki noi. Mutta edelleen palaan tuohon että jos kerran lannan levitys syksyllä ei päädy vesistöihin vaan ravinteet jäävät tallelle sinne peltoon? Niin kuin tuntuu että suurin osa on täällä mieltä? Kaikki jotka väittää että se saastuttaa luontoa niin valehtelevat varmasti? Niin eikös silloin olisi kasvun kannalta ihan samaa ajaa se 120 kiloa typpeä peltoon syksyllä eikä keväällä? Mutta kaikkihan me tiedämme että ei se keväällä siellä enää jäljellä ole. Mutta vesistöjähän se ei saastuta. Eikä fosforikaan.
Kaikki kun ei tätä tiedä. Jos myöhäissyksyllä pääsisi ajamaan vaikka 40 tonnia kuivalantaa pellolle ja kyntäisi perään niin keväällä kun kylvön yhteydessä laittaa vähän starttilannoitetta niin syksyllä voi lakovilja yllättää. Tämäkin on niitä asioita että kaikki ei välytämättä ole sitä miltä tuntuu ja lannan vaikutus tulee niin hitaasti että se melkein unohtuu ennen kuin se näkyy.
Itse koen että sujaviljaa ennen levitetth lanta mikä on kynnetty näkyy viellä ensimmäisenä nurmen satovuonna eli puolitoista vuotta levityksen jälkeen.
Samat kokemukset lienee monella karjatilallisella.
Itse asiassa tänä kesänä suuret sateet lakoonnutti yhdellä viisi vuotta sitten suojaviljaan perustetulla nyt neljännen kerran nurmilohkolla yhden töppärän, johon ajettiin tuplamäärä lantaa silloin 5 vuotta sitten keväällä viljalle ja sen jälkeen tuo lohko ei ole saanut mitään lantaa koko aikana ja 2 satoa joka vuosi korjattu. Eli ei ne lannan ravinteet ihan kauhean pahasti ole vesistöihin karanneet kun 5 vuotta sitten ajettu lanta vielä laittoi noin heinän kasvamaan :)
ihan mielenkiinnosta, minkä verran ravinteita tämä ks lohko silloin sai ja mikä on maalaji?
Savea ja sai ravinteita riittävästi, alle ja päälle kynnön ja ekan äestyksen jälkeen lisää ;)
Luomussa?????????
Juu 8) ;D
-
Parhaaseen levitysajankohtaan vaikuttanee mm. lannan laatu, kuiva-aine, kuivike, maalaji, maan kaltevuus ja alueen sadannan jakauma.
Kyllä juu. Kaikki noi. Mutta edelleen palaan tuohon että jos kerran lannan levitys syksyllä ei päädy vesistöihin vaan ravinteet jäävät tallelle sinne peltoon? Niin kuin tuntuu että suurin osa on täällä mieltä? Kaikki jotka väittää että se saastuttaa luontoa niin valehtelevat varmasti? Niin eikös silloin olisi kasvun kannalta ihan samaa ajaa se 120 kiloa typpeä peltoon syksyllä eikä keväällä? Mutta kaikkihan me tiedämme että ei se keväällä siellä enää jäljellä ole. Mutta vesistöjähän se ei saastuta. Eikä fosforikaan.
Kaikki kun ei tätä tiedä. Jos myöhäissyksyllä pääsisi ajamaan vaikka 40 tonnia kuivalantaa pellolle ja kyntäisi perään niin keväällä kun kylvön yhteydessä laittaa vähän starttilannoitetta niin syksyllä voi lakovilja yllättää. Tämäkin on niitä asioita että kaikki ei välytämättä ole sitä miltä tuntuu ja lannan vaikutus tulee niin hitaasti että se melkein unohtuu ennen kuin se näkyy.
Itse koen että sujaviljaa ennen levitetth lanta mikä on kynnetty näkyy viellä ensimmäisenä nurmen satovuonna eli puolitoista vuotta levityksen jälkeen.
Samat kokemukset lienee monella karjatilallisella.
Itse asiassa tänä kesänä suuret sateet lakoonnutti yhdellä viisi vuotta sitten suojaviljaan perustetulla nyt neljännen kerran nurmilohkolla yhden töppärän, johon ajettiin tuplamäärä lantaa silloin 5 vuotta sitten keväällä viljalle ja sen jälkeen tuo lohko ei ole saanut mitään lantaa koko aikana ja 2 satoa joka vuosi korjattu. Eli ei ne lannan ravinteet ihan kauhean pahasti ole vesistöihin karanneet kun 5 vuotta sitten ajettu lanta vielä laittoi noin heinän kasvamaan :)
Luomussa?????????
Ihan hyvin onnistuu. Eron jo huomaa siinä jos vettä lohkolle raidan lietevaunulla.