Sitä on näin kasvinviljelijänä aatellu että kylläpä ne tekee paljon tunteja nämä maitotilalliset...ei se suurimmassa osassa taida ihan niin ollakkaan..mutta hyvähän se että vähällä saa paljon

otas vaikka laskin käteen ja laske äkkiseltään paljonko navettaan tulee tunteja jos vaikka lasket 8 h per päivä  eli 2 tekijältä neljä tuntia. Sitten lisäilet ajatuksiisi hassut työajat poikimisiin jne. Sitten lisäilet kaikki pelto ja metsätyöt niin huomaat että työtunteja on senvertaa että riittää ja jos niihin käyttää jonkinnäköistä kerrointa viikonlopuille ja pyhille niin tuskin kukaan tilallinen saavuttaa minkäännäköistä korvausta töillensä.

Toista on viljatila joka oikeasti voi etukäteen suunnitella menemisensä  melko hyvin. Kiireet ansaitaan sillä alalla ihan muista hommista ja näille täytyy nostaa hattua jotka viittii muiden töiden ohella harrastaa viljelyä.

Sitä on näin kasvinviljelijänä aatellu että kylläpä ne tekee paljon tunteja nämä maitotilalliset...ei se suurimmassa osassa taida ihan niin ollakkaan..mutta hyvähän se että vähällä saa paljon

Taloustohtorista noin äkkipäätään katsottuna noin 40 lehmän maitotilalla tehdään 4000-5000 tuntia vuodessa töitä, josta kotieläintöiden työt noin 3300 tuntia. Mut parhaat pääsee tietenkin alle ja jotkut tekee enemmän, näinhän se tuppaa olemaan joka asiassa.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 05.01.11 - klo:08:55

jos jättää rehut tuomatta ja sonnat viemättä niin hetkenpäästä ei tule maitoa. Sitäkin on suomessa kokeiltu . Jos kuitenkin haluaa laskea näin niin noin 250 litraa tuli parhaimillaan mutta siperia opetti että kiimantarkkailuun olisi pitänyt panostaa enempi. Nyt pyöritään 100 kilon kieppeillä kokonaistyöajassa. Kesällä voidaan palata asiaan kun luvut toivottavasti normalisoituu.

Toi asema vastaan robo menee ihan 6-0 robolle eli robon työaika lienee jossain 0,5 tunnin kieppeillä päivässä. Asemalla menee huomattavasti enempi, ainakin meillä meni.

juuri tyypillinen virhe kun verrataan asemalypsyä ja robottia on mielestäni se että verrataan pelkkää lypsyaikaa koska osa asemalypsyyn käytettävästä/ kuluvasta ajasta on juuri sitä eläinten/ kiiman tarkkailua.

Toinen virhe yleensä on se, että verrataan 2*3 tandemia ja robottia. Robotin hintaisella asemalla lypsetään tunnissa se "robotillinen", jolloin työmäärä on huomattavasti alhaisempi. Tällöin kiimojen tarkkailu jää tosin vähemmälle

Lainaus käyttäjältä: rookie - 05.01.11 - klo:13:23

Sitä on näin kasvinviljelijänä aatellu että kylläpä ne tekee paljon tunteja nämä maitotilalliset...ei se suurimmassa osassa taida ihan niin ollakkaan..mutta hyvähän se että vähällä saa paljon

Taloustohtorista noin äkkipäätään katsottuna noin 40 lehmän maitotilalla tehdään 4000-5000 tuntia vuodessa töitä, josta kotieläintöiden työt noin 3300 tuntia. Mut parhaat pääsee tietenkin alle ja jotkut tekee enemmän, näinhän se tuppaa olemaan joka asiassa.

ihan kova sana toi 5000h.....tekee muuten liki 14h päivässä

Lainaus käyttäjältä: Sandels - 05.01.11 - klo:13:44

Lainaus käyttäjältä: rookie - 05.01.11 - klo:13:23

Sitä on näin kasvinviljelijänä aatellu että kylläpä ne tekee paljon tunteja nämä maitotilalliset...ei se suurimmassa osassa taida ihan niin ollakkaan..mutta hyvähän se että vähällä saa paljon

Taloustohtorista noin äkkipäätään katsottuna noin 40 lehmän maitotilalla tehdään 4000-5000 tuntia vuodessa töitä, josta kotieläintöiden työt noin 3300 tuntia. Mut parhaat pääsee tietenkin alle ja jotkut tekee enemmän, näinhän se tuppaa olemaan joka asiassa.

ihan kova sana toi 5000h.....tekee muuten liki 14h päivässä

Nii-i?  Yleensä se jakaantuu kahdelle henkilölle, eli vajaa 7h per päivä. 2500h per vuosi tarkoittaisi, että yrittäjäpariskunta tekee tekee n 7h per päivä poislukien lomituspäivät. Mun korvaan kuulostaa melko loogiselta.

Jos tämä "Heluna" on se keneksi epäilen niin lukuihin on syytä uskoa 

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 05.01.11 - klo:12:04

Jos tämä "Heluna" on se keneksi epäilen niin lukuihin on syytä uskoa 

Taisi olla osuma  Terkkuja vaan 

[/quote]Mennääs taas sivuun aiheeesta...tiedä siitä leveästä, mutta...kyllä me on vähän ihmetelty samaa. 70 -luvulla oli vielä vanhaparikin saman katon alla, no joku kävi kait tilan ulkopuolella töissä ainakin osan vuotta. Mutta neljä viis aikuista (joku isopappan siskokin kait asui talossa) ja kolme lasta sai elantonsa - 25 ha ja 10 lehmää, kanojakin oli varmaan satoja silloin.

Eipä kait noita aikakausia voi verrata. Saattaa tuntua nykyihmisestä vastenmielisiltä sen aikaiset olosuhteet mutta tuskin ihmiset sen onnettomampia olivat kuin nykyäänkään. Miten sitä sanotaan "kun ei paremmasta tiedä". Mutta ehkä tuotteet olivat enemmän arvossaan silloin, näin mulle ainakin on kerrottu.

Itse olen vaatimattomista (työläis)oloista lähtöisin. Eipä ole taloudellista vaurautta tullut itselle isompanakaan, mutta muuta elämän rikkautta sitäkin enemmmän. Äitini joskus kysyi ollessani jo aikuinen että "oliko ankeaa silloin lapsena kun olimme niin köyhiä". En ollut asiaa osannut koskaan niin ajatella. Ei mulla ollut ankeeta, kaverit oli "samantasoisia" eikä kateutta kait ollut. Lämminta oli ja ruokaa, ei sitä paremmasta tiennyt.

Vaimo oli fb:ssä julkaissut lainaamansa merkittävän viisauden: "Joskus olemme niin innokkaina antamassa lapsillemme sitä, mitä emme itse saaneet, että unohdamme antaa heille sitä, mitä meillä oli. -Anita Polkutie-".
[/quote]


nättiä luettavaa

Voi harmi, kun mulle ei tule tuota Pellervoa, olis ollut mukava lukea tuo juttu.

Tulostin tänään nimittäin viimevuoden tarkkailun yhteenvedon ja totesin, että näin huono keskituotos on edellisen kerran ollut vuonna 1998...  Mutta tuo referaatti lehden asiasisällöstä hieman helpotti syyllistä oloa, jospa asiat eivät olekaan niin huonosti mitä itse ajattelen... ja että tästäkin suunta voi tulevisuudessa olla ylöspäin... 

Onko tuo keskituotoksen lasku syy vai seuraus juotuisiin askareisiin...

Lainaus käyttäjältä: Heluna - 05.01.11 - klo:17:04

Voi harmi, kun mulle ei tule tuota Pellervoa, olis ollut mukava lukea tuo juttu.

Tulostin tänään nimittäin viimevuoden tarkkailun yhteenvedon ja totesin, että näin huono keskituotos on edellisen kerran ollut vuonna 1998...  Mutta tuo referaatti lehden asiasisällöstä hieman helpotti syyllistä oloa, jospa asiat eivät olekaan niin huonosti mitä itse ajattelen... ja että tästäkin suunta voi tulevisuudessa olla ylöspäin... 

Onko tuo keskituotoksen lasku syy vai seuraus juotuisiin askareisiin...

Ehkä ei kumpaakaan...

Se kait johtuu siitä, kun laajennusta silmälläpitäen on eläinmäärää lisätty ja poistoja ei ole juurikaan tehty. Kaikki heikoimminkin tuottavat on pidetty ja kun robon kapasiteetti on rajallinen, niin ennenaikaisia umpeenapanojakin on joutunut tekemään... Ja kun 52 lehmän navettaan laittaa 70, niin ihme, jos se ei näy jossakin... esim. keskimääräiset lypsykerrat/pv ei juuri paljon yli kahden ole... TAI sitten se onkin totta, mitä Faba toitottaa, että kun kayttää kanadalaista siementä, niin lehmät ei lypsä... 

Mutta olen toiveikas, että kun lehmät pääsee parempiin olosuhteisiin, niin tilanne korjaantuu. 

Emännän kanssa tehdään rutiinihommat yhteensä 8 tuntiin päivässä. Lomittajilla menee 18.  Itse tehdessä tulee sivussa katsottua lisäksi kiimat, hakepannut ym.

Mutta olen toiveikas, että kun lehmät pääsee parempiin olosuhteisiin, niin tilanne korjaantuu.  

Tässä kannattaa olla varovainen. Jos lehmät ei ole ennestään kovin huonoissa olosuhteissa niin tuotos ei parane. Fakta on kuitenkin se että tuotos on juuri sen vertaa mitä huonoin osa-alue antaa myöden mikä yleensä tarkoittaa että rehustuksella saadaan keskituotosta hilattua. Toinen mikä alentaa helposti tuotosta ja sitämyöden tulosta on pitkät poikimavälit ja tyhjäkäynnillä kulkevat lehmät.

Lypsyvälistäkin puhutaan paljon, mutta asemalla saavutetaan myös aika kovia tuotoksia eikä niillä lypsetä kun kaksi kertaa päivässä.

 Onko tehokkuus lopulta hyvä mittari kun puhutaan eläintenhoidosta? Mielestäni melkoisen ristiriitainen juttu koska joss töitä/valvontaa ei tehdä riittävästi jää osa töistä tekemättä ja joku lopulta kärsii. Onko se sit pihapiiri rakennukset  eläimet puhtaanapito . Hyvä taloudellinen tulos voidaan varmaankin  saavutta 100 tai 300 litralla per tunti.


 

 

Onko tehokkuus lopulta hyvä mittari kun puhutaan eläintenhoidosta? Mielestäni melkoisen ristiriitainen juttu koska joss töitä/valvontaa ei tehdä riittävästi jää osa töistä tekemättä ja joku lopulta kärsii. Onko se sit pihapiiri rakennukset  eläimet puhtaanapito . Hyvä taloudellinen tulos voidaan varmaankin  saavutta 100 tai 300 litralla per tunti.

Ehkä näin jos puhuttaisiin työtunneista/lehmä tai pelkästään navetassa käytetystä ajasta. Mutta jos töitä jää tekemättä / tehdään huonosti niin tuotos kärsii silloin ja litroja per työtunti tulee vähemmän.
Pointti tässä topikissa onkin se että näkee erilaisten navettaratkaisujen tehokkuuseron kun aina vaan puhutaan vain siitä mitä mikäkin systeemi maksaa mutta sen säästämästä ajasta ei niinkään. En usko että työtehokkaaksi tehdyssä navetassa lehmät voi sen huonommin kuin päälle kaatuvassa mörskässä missä tirruutettaan muutama kymmenen litraa/tunti.
Itsellä suunnitteilla 70 lehmän pihatto lypsyrobotilla ja rehunjakosysteeminä jatkuu paalirehu pienkuormaimella ja kioskit. Laskelmat on tehty 7-8 tunnin työmenekin mukaan mikä näitä luettaessa ei liene aivan utopistinen ajatus. Silloin maitoa tulisi vajaa 250/tunti mikä oisi 2,5 kertainen nykyiseen työmenekkiin.

Tässä viestiketjussa tuli selitystä mistä johtuu että Suomessa lehmien poikimakerrat ovat pudonneet tosi alas ja vasikka kuolleisuus on järkyttävän korkealla.
Navetassa ei enään viihdytä vaan on tullut kaikkea muuta tärkeämpää mihin on kova kiire.
Vasikat juotetaan miten sattuu,karsinoita ei siivota eikä pestä vaikka vasikka siirretään eteenpäin,kärpäsiä joka paikka vasikalassa täynnä.jne.
Lehmien puolella jatkuva kuralillinki ,eikä makuuparsia siivota tarpeeksi monta kertaa.
Yhteenvetona :ahnehdittu työtä liikaa ei ihminenkään mikään kone ole.