Työ on euroopassa halvempaa kuin suomessa. Rakentamisen vaatimukset ovat vaativammat niin ilmaston kuin viranomaistenkin puolesta.
Noita voisi purkaa hiukan, ilman että tuodaan jotakin yksittäistä kohtaa esille. Tanskan sikateollisuudessa on esimerkiksi Danish Crownilla niin tehokas teurastamo, että läpäisee 100000 sikaa viikossa. Vuodessa Tanskassa teurastetaan 30 miljoonaa sikaa. Kyllä siinä hiukan yksikköhinnan täytyy laskea. Lihotussikaloissa käsittääkseni keskimäärin 2000 sikapaikkaa. 5000 sikalaa Tanskassa. Palkkatasoon vetoaminen myös ihmetyttää, eikö Suomessakin voi palkata kaukomailta vierastyöläisiä ? Eivät tanskalaisten, saksalaisten tai näiden läntisten naapurimaiden kansalaisten keskipalkat alempia juurikaan ole verrattuna Suomeen ?
Teollisuuden keskipalkkataso eri Euroopan maissa:
Ehkä Tanskassa panostetaan siihen eläintuotantoon sinänsä eikä itketä puuttuvia hehtaareja, joita ei pääse takavarikoimaan kasvinviljelijöiltä. Tanskassa on suunnilleen sama määrä viljeltyjä peltohehtaareita kuin Suomessa.
Tanskassa maataloustukien määrä on noin 35% maatalouden myyntituotoista, Suomessa tukien määrä on 190% maatalouden tuotoista. Ei Tanska niin paljon erilainen maa ole kuin Suomi, ei sitä ainakaan voi kehitysmaaksi nimittää tai entiseksi itäblokin bulgariaksikaan. Eli olisiko ero itse teuraseläinbisneksen rakenteessa ?
-SS-
Olet siinä oikeassa, että teurastustoiminta on euroopassa tehokasta verrattuna suomeen. Ensiksikin täällä tehdää yhtä vuoroa, kun euroopassa teurastetaan ympäri vuorokauden. Lisäksi ainakin saksassa käytetään itäeurooppalaista halpatyövoimaa. Nykyään voi olla että ne tuodaan jo nykyisin kauempaa. Välimatkat ovat lyhyempiä jne. Kaikista näistä johtuen se teurastus kustannus per eläin on halvempi kuin suomessa. Näin olen lukenut ja on tätä kerrottukkin. En sitten tiedä onko totta.
Tuottajalle tuo ei tanskassakaan tai saksassakaan välttämättä näy. Euroopassalihan hinnassa on kuitenkin enemmän eloa. Esim. Nyt lähennellään kahta euroa kun meikäläiset jää puoleentoista. Kiina vetää hyvin. Toisaalta joskus tanskalainen kolleega on saanut vain 1,2 euroakin kilolta. Käsittääkseni suomessa on pyritty tähän tasaiseen hintaan sen vuoksi, että eläimet liikkuisivat tasaisesti eikä esim. Joulu aiheuttaisi ruuhka piikkejä. Ennen jouluksi siis aina nousi hinta ja kaikki halusivat myydä silloin.
Suomessa lihotussikaloiden keskikoko on kenties jossakin tuhannen paikan paikkeilla. Tästä tulee ainakin se tilanne että päätoimista sikatoimintaa tuo ei ole. Kuluja syntyy tästäkin. Pelloilta tanskassa otetaan suurempia satoja ja paskaa niille saa ajaa enemmän kuin täällä. Sikaa kohti siis peltoa tarvitaan vähemmän. Lisäksi pellot voivat olla lähempänä.
Rakennukset voidaan tehdä kevyimmillä eristyksillä ja sialla on tanskassa lähes puolet vähemmän tilaa käytössä kuin suomessa. Lääkityksiin ei mene turhaan aikaa kun lääkkeet annetaan varmuuden vuoksi koko erälle. Hännät typistetään jo porsaana ettei hännänpurennasta tule ongelmaa.
Tanskasta en tiedä, mutta saksassa maksetaan lihasialle häntätukea mikäli elukalla on 3/4 hännästä tallella. Tuki on 16e per sika ja välityspossulla 5e. Meillä pitää hännät olla kokonaan tallella ja euroakaan niistä ei saa enempää.
Ai niin meinasi oikein unohtua. Asia josta viljanviljelijät jaksavat aina muistuttaa. Vilja on suomessa halvempaa kuin euroopassa. Myönnän että näin on ja tilanne on väärin. Mutta jos se yhtään lohduttaa niin myös sika on suomessa euroopan halvinta.