Elpymiskylpy oli hyvä toimintamuoto, mutta aivan vaikeimpia tapauksia se tuskin tavoitti.

http://www.lomayhtyma.fi/?lang=fi&id=331

Rahavaikeudetakaan eivät estäneet tuota breikkiä ja toimintaa oli säännöllisesti jolloin rytmi säilyi ja porukan kesken syntyi hyvä yhteishenki.

viime syyskesällä kun työntekijä lähti kouluun ja kesken oli navetan sekä hallin teko, lisäksi normaalit maitotilan askareet ja urakointia. Tuolloin rupesin tunnistamaan itsessäni jotain oireita: ei saanut nukuttua, navettaan meno aamulla ei meinannut onnistua millään, tuli paljon pieniä haavereita yms. Ei auttanut kun ottaa kaksi viikkoa maksullista lomaa kun ei lääkäriin päässyt, onneksi viikon kohdalla rupesi helpottamaan. Kun oireet tunnistaa ajoissa voi ongelman korjata ilman lääkäriapua.

viime syyskesällä kun työntekijä lähti kouluun ja kesken oli navetan sekä hallin teko, lisäksi normaalit maitotilan askareet ja urakointia. Tuolloin rupesin tunnistamaan itsessäni jotain oireita: ei saanut nukuttua, navettaan meno aamulla ei meinannut onnistua millään, tuli paljon pieniä haavereita yms. Ei auttanut kun ottaa kaksi viikkoa maksullista lomaa kun ei lääkäriin päässyt, onneksi viikon kohdalla rupesi helpottamaan. Kun oireet tunnistaa ajoissa voi ongelman korjata ilman lääkäriapua.

Tärkeetä olla itselleen rehellinen, noi merkit on kyllä selvät. Kun mikään ei tunnu miltään on ensimmäinen hätämerkki- silloin ei vielä yöunet ole menneet.

Muuta en tiedä, mutta tauti on paljon vakavampi, kuin yleensä ajatellaan, vaatii yleensä jopa vuoden terapiahoitoa, joten jos sellaista on ilmassa, niin kannattaa tehdä jotain, ennenkuin se iskee päälle.
Siinä on leikki kaukana jos isäntä on vuoden poissa kuvioista ?

Ensikertalainen ei välttämättä tiedosta missä mennään. Siinä vaiheessa kun ulkopuolinen puuttuu asiaan ei vuosi toipumiseen ole aika eikä mikään.

Lainaus käyttäjältä: Teroman - 04.04.11 - klo:09:47

Minusta Burn out on se kun tulee astiaan krematoriosta ?

,,,,,,,,,,,,,,,å

sinä se olet oikein vitsinikkari. Taisit jo lapsena olla penaalin terävin kynä? Valitettavasti sille tasolle on toi henkinen kehitys sitten pysähtynytkin?

No joo olin koulussa aina luokan paras, siitä tämä terävyys lienee perua ?

Å

Ensikertalainen ei välttämättä tiedosta missä mennään. Siinä vaiheessa kun ulkopuolinen puuttuu asiaan ei vuosi toipumiseen ole aika eikä mikään.

Siinä pitää ympäristön olla valppaana auttamaan rasittunutta veljeä

Vapaa muurarit tekee niin

Kuulin forzan Saunazza Eilen

Å

***** tuo Tero pitäs lopettaa yhteisen hyvän nimissä?   

Jos sulla onjotain henkilökohtaista kaunaa laita YV nä tulemaan käsittelen asiaa tuota pikaa,,,,,,,å

Ei henk kohtasesti, mutta nuo kommenttis on ihan kun "konemyyjillä" yleensäkin. Sieltä ja syvältä.

Kyseessä on hoitamattomana täydelliseen työkyvyttömyyteen johtava tila. Itse  tiedostin rakennusaikana meneväni rasituksessa  pitkälle yli sen rajan jossa yön yli lepo ei riitä. Ajatus levosta urakan päätyttyä auttoi jatkamaan. Lupasin itselleni mennä lääkäriin heti kun homma on ohi...

Kova rasitus sai aikaan mm. unettomuutta ja rytmihäiriöitä. Pahimman stressin aikana en pystynyt olemaan työmaalla kuin puoleen päivään asti, sitten oli pakko mennä pois ja palasin tekemään omia hommia kun paikalla ei ollut enää muita. Olin huumorintajuton ja varsinkin aamuisin puhumaton ja äreä (jopa normaalia pahempi...)

Kaksi viikkoa käyttöönoton jälkeen kolhin itseäni navetassa ja menin näyttämään ruhjeita lääkäriin. Kun lääkäri lupasi kolme päivää saikkua, pyysin kolmea viikkoa. Lääkärin ihmetellessä miksi, kerroin uupumisesta kyynelten valuessa pitkin naamaa. Sairasloma irtosi. Ja kyyneleet olivat aitoja... 

Olo helpotti kolmessa viikossa sen verran että pystyin palaamaan töihin. Kahdeksaan kuukauteen en pystynyt puhumaan rakentamisesta ilman että olisin tuntenut voimakasta fyysistä pahoinvointia, ts. meinasin oksentaa ihan oikeasti...

Kokonaan ahdistus helpotti kahden ja puolen vuoden päästä, toisaalta kaikkein pahimmista stressin aiheista puhuminen aiheuttaa lievää pahoinvointia vieläkin.

2009 maidonhinnan tipahtaminen muutaman tilalla sattuneen vastoinkäymisen kanssa aiheutti kassakriisin, joka pakotti hakemaan pankista lainaa kassantäytteeksi.
Tilanne aiheutti vitutusta (?!..) ja ahdistusta ja tutun oloisia tuntemuksia. Lääkäriin ja viisi viikkoa pois työmaalta korjasi tilanteen.

Burnout on asia jonka mahdollisuus pitää ottaa vakavasti. Realisoituessaan se voi viedä työkyvyn kokonaan tai osittain pysyvästi, pahimmillaan se vie hengen..

 

Kyseessä on hoitamattomana täydelliseen työkyvyttömyyteen johtava tila. Itse  tiedostin rakennusaikana meneväni rasituksessa  pitkälle yli sen rajan jossa yön yli lepo ei riitä. Ajatus levosta urakan päätyttyä auttoi jatkamaan. Lupasin itselleni mennä lääkäriin heti kun homma on ohi...

Kova rasitus sai aikaan mm. unettomuutta ja rytmihäiriöitä. Pahimman stressin aikana en pystynyt olemaan työmaalla kuin puoleen päivään asti, sitten oli pakko mennä pois ja palasin tekemään omia hommia kun paikalla ei ollut enää muita. Olin huumorintajuton ja varsinkin aamuisin puhumaton ja äreä (jopa normaalia pahempi...)

Kaksi viikkoa käyttöönoton jälkeen kolhin itseäni navetassa ja menin näyttämään ruhjeita lääkäriin. Kun lääkäri lupasi kolme päivää saikkua, pyysin kolmea viikkoa. Lääkärin ihmetellessä miksi, kerroin uupumisesta kyynelten valuessa pitkin naamaa. Sairasloma irtosi. Ja kyyneleet olivat aitoja... 

Olo helpotti kolmessa viikossa sen verran että pystyin palaamaan töihin. Kahdeksaan kuukauteen en pystynyt puhumaan rakentamisesta ilman että olisin tuntenut voimakasta fyysistä pahoinvointia, ts. meinasin oksentaa ihan oikeasti...

Kokonaan ahdistus helpotti kahden ja puolen vuoden päästä, toisaalta kaikkein pahimmista stressin aiheista puhuminen aiheuttaa lievää pahoinvointia vieläkin.

2009 maidonhinnan tipahtaminen muutaman tilalla sattuneen vastoinkäymisen kanssa aiheutti kassakriisin, joka pakotti hakemaan pankista lainaa kassantäytteeksi.
Tilanne aiheutti vitutusta (?!..) ja ahdistusta ja tutun oloisia tuntemuksia. Lääkäriin ja viisi viikkoa pois työmaalta korjasi tilanteen.

Burnout on asia jonka mahdollisuus pitää ottaa vakavasti. Realisoituessaan se voi viedä työkyvyn kokonaan tai osittain pysyvästi, pahimmillaan se vie hengen..

 

Ota tuosta Tero mallia kommentista ja mieti mitä se on siihen sinun vastaukseen "minusta burn out on sitä kun tullaan tuhkana pois krematoriosta" yms. bullshittiä verrattuna. Konehommat erikseen, mutta tämä asia liippaa ihmisiä läheltä ja kovasti.

ongelma on et mil helvetil sellasen isännän saa hoitoon... ko ne ite ei tunnista sitä ja pahimmastapaukses pistää kaikki rahat johonki turhanpäiväseen, sit ollahan konkas ja siin sitä ollaha.

Tuohon "vitutuksen " aiheuttamiin mahaoireisiin ,tarkemmin sanoen poltteeseen ja oksennustuntemukseen saattaa tepsiä ihan tavallinen kahden viikon kuuri närästyslääkettä.  Itse stressiä se ei poista ja vaatii ehdottomasti myös  lepoa ,mutta tuo konsti voi helpottaa oloa jos  tulee sellainen tilanne kuten Shrek  kuvaa.

Tää ei sitten ole muuten mikään vitsi ,vaan on ihan omakohtainen kokemus

tuossa on muuten se vinha perä että noi miä-ite kommentit tosta lomituksen poistosta on kyllä mulla ainaski aiheuttanu enemmänkin niitä kuohahduksia!          persetti kun jätkä ei tajuu yhtään mitään!                                  nimenomaan näillä ongelmatiloilla ( laiminlyönti, rääkkäys jne.. )   on ollut se että siellä ei ole käynytkään yhtään ulkopuolista silmäparia jotka näkis että vituiks mänöö!

          noooo, eipä ole miun omakaan asia paljun parempi, jo 19 vuotta on ilman lomittajan käyntiä takana mutta onneks on vielä lekurit jotka käy kotikäynnillä,       - paitsi viimeeks kun laitto antipootit apotekiin kun ei kerenny käymään!

           tuo unenmänö on joskus sellanen että sitä vaan painaa menemään kuin kone eikä todella muista hommaa kun esim. naapuri kysyy jotain...!                             huh, siinä vaiheessa ,-joskus, kylmää.                                 mitä helvettiä sitä on tehny!

          no, toisaalta nuo rutiinit on sellasia että ei niitä ajattele enää muutenkaan!          niin kuin en muuten muutakaan !

            tuo aikoinaan mainittu tuhannen hehtaarin yksinäisyys on muuten helvetin kipeä juttu monelle,     ite olen nykyvuosina tehny just sen takia noita ns. urakointi-juttuja kylillä!     pääsee immeisten kanssa edes juttelemaan ..... jostain!                         paljon helpompi taas jatkaa siitä.