Itsellä ei jäänyt peltoon korjaamatta mitään. Alue Uusimaa ja satona mallasohraa n.4,5t ja kauraa saman verran. Kuivauskulut +30% normaalista. Kuis teillä?02-area. Kaikki keväällä kylvetyt jäi korjaamatta. Paitsi nurmet, joista keskimääräinen sato. Syysvehnä korjattiin, sato noin 1000 kg/ha.
Kylvöt meni perseelleen, ei päässy ruiskuttamaan eikä puimaan, kynnöt kusi ja kultivointi.Kumma kun aina jotkut onnistuu ;D
Satotasot romahti ja konkurssi tulee.
Mut faarin leikkupöytä toimi loistavasti.
(https://skypixel-usa.oss-us-west-1.aliyuncs.com/uploads/usa_files/photo/image/279a9a5a-ffab-4c67-b17c-203cf4d4cd1d.jpg@!1200)
(https://skypixel-usa.oss-us-west-1.aliyuncs.com/uploads/usa_files/photo/image/271b32cb-baa9-40ab-a8b1-fd2473b82805.jpg@!1200)
(https://skypixel-usa.oss-us-west-1.aliyuncs.com/uploads/usa_files/photo/image/00015023-47f6-46da-ad4f-ac5ba49f62ee.jpg@!1200)
(https://skypixel-usa.oss-us-west-1.aliyuncs.com/uploads/usa_files/photo/image/60c36d32-0a79-4416-a1fc-32579472bbb2.jpg@!1200)
(https://skypixel-usa.oss-us-west-1.aliyuncs.com/uploads/usa_files/photo/image/5bafdd1e-7ce4-45fb-999b-50a9736cbf10.jpg@!1200)
(http://i7.aijaa.com/m/00428/14477612.jpg) (http://aijaa.com/PrM8PU)
(http://i5.aijaa.com/m/00071/14477613.jpg) (http://aijaa.com/Mugzoo)
(http://i1.aijaa.com/m/00303/14477614.jpg) (http://aijaa.com/fnIx5i)
(http://i7.aijaa.com/m/00218/14442869.jpg) (http://aijaa.com/FngKdG)(http://i1.aijaa.com/t/00859/14442866.t.jpg) (http://aijaa.com/HgrcdA)
(http://i7.aijaa.com/m/00721/14477596.jpg) (http://aijaa.com/xqZ6kN)(http://i1.aijaa.com/t/00434/14447102.t.jpg) (http://aijaa.com/3hXjWO)
(http://i4.aijaa.com/m/00046/14477595.jpg) (http://aijaa.com/DpgrBf)
(http://i7.aijaa.com/m/00061/14477597.jpg) (http://aijaa.com/5UozNu)
(http://i2.aijaa.com/m/00851/14477598.jpg) (http://aijaa.com/dgVjmR)
(http://i6.aijaa.com/m/00922/14477599.jpg) (http://aijaa.com/kjfo63)
(http://i11.aijaa.com/m/00919/14477600.jpg) (http://aijaa.com/7sx2wU)
(http://i7.aijaa.com/m/00405/14477601.jpg) (http://aijaa.com/V4bZdx)
(http://i1.aijaa.com/m/00499/14477602.jpg) (http://aijaa.com/RqLZUa)
(http://i5.aijaa.com/m/00549/14477603.jpg) (http://aijaa.com/HM0dgj)
(http://i2.aijaa.com/m/00001/14477604.jpg) (http://aijaa.com/ytH5cn)
(http://i3.aijaa.com/m/00346/14477605.jpg) (http://aijaa.com/K8s2kf)
(http://i7.aijaa.com/m/00776/14477606.jpg) (http://aijaa.com/ej6b9Z)
(http://i4.aijaa.com/m/00353/14477607.jpg) (http://aijaa.com/YN4dsW)
(http://i8.aijaa.com/m/00202/14477608.jpg) (http://aijaa.com/Np1MWY)
(http://i5.aijaa.com/m/00392/14477617.jpg) (http://aijaa.com/bL9SZP)
Oli pienempi ala tänä vuonna yhden vuokrakohteen mentyä myyntiin viime syksynä, kaikki puitu, osalta lohkoista oikein mukava sato, osalta vähän turhan huono kun olivat talven sängellä. Kuivuri kävi selvästi tavanomaista enemmän, kaikki maat muokataan nyt syksyllä. Enää alle 5 ha kyntöä tehtävänä ellei sitten muutamaa vanhaa heinäkesantoa vielä sitten jo syksyllä kynnä. Ihan kohtuullinen vuosi mutta mikäs se täällä Lounais-Suomessa oli pientä alaa viljellä kun ei kelit pahiten tänne meidän kohdalle rankaisseet.
Oli pienempi ala tänä vuonna yhden vuokrakohteen mentyä myyntiin viime syksynä, kaikki puitu, osalta lohkoista oikein mukava sato, osalta vähän turhan huono kun olivat talven sängellä. Kuivuri kävi selvästi tavanomaista enemmän, kaikki maat muokataan nyt syksyllä. Enää alle 5 ha kyntöä tehtävänä ellei sitten muutamaa vanhaa heinäkesantoa vielä sitten jo syksyllä kynnä. Ihan kohtuullinen vuosi mutta mikäs se täällä Lounais-Suomessa oli pientä alaa viljellä kun ei kelit pahiten tänne meidän kohdalle rankaisseet.
Kerropa lisää, koska nyt ittellä on kasvipeitteisyys 81%. 20% kynnetty 19 % kultivoitu. Muutaman kerran olen lautasäestänyt kevään sänget, onko mielestäsi riski ? Ohra onnistui näinä kertoina ok. Kevätkyntö on kyllä mennyt heikosti useimpina kertoina. Nii nuo ovat rapsinsänkeä pääosin. Vai pystyisikö kultivoimaan, hiukan matalammalta kuin syksyllä ajaisi ?
Siis ne kevätkesän kuurot eivät menneet maahan sisään, jos ei ollut syyskynnetty ?
-SS-
Oli pienempi ala tänä vuonna yhden vuokrakohteen mentyä myyntiin viime syksynä, kaikki puitu, osalta lohkoista oikein mukava sato, osalta vähän turhan huono kun olivat talven sängellä. Kuivuri kävi selvästi tavanomaista enemmän, kaikki maat muokataan nyt syksyllä. Enää alle 5 ha kyntöä tehtävänä ellei sitten muutamaa vanhaa heinäkesantoa vielä sitten jo syksyllä kynnä. Ihan kohtuullinen vuosi mutta mikäs se täällä Lounais-Suomessa oli pientä alaa viljellä kun ei kelit pahiten tänne meidän kohdalle rankaisseet.
Kerropa lisää, koska nyt ittellä on kasvipeitteisyys 81%. 20% kynnetty 19 % kultivoitu. Muutaman kerran olen lautasäestänyt kevään sänget, onko mielestäsi riski ? Ohra onnistui näinä kertoina ok. Kevätkyntö on kyllä mennyt heikosti useimpina kertoina. Nii nuo ovat rapsinsänkeä pääosin. Vai pystyisikö kultivoimaan, hiukan matalammalta kuin syksyllä ajaisi ?
Siis ne kevätkesän kuurot eivät menneet maahan sisään, jos ei ollut syyskynnetty ?
-SS-
Oli pienempi ala tänä vuonna yhden vuokrakohteen mentyä myyntiin viime syksynä, kaikki puitu, osalta lohkoista oikein mukava sato, osalta vähän turhan huono kun olivat talven sängellä. Kuivuri kävi selvästi tavanomaista enemmän, kaikki maat muokataan nyt syksyllä. Enää alle 5 ha kyntöä tehtävänä ellei sitten muutamaa vanhaa heinäkesantoa vielä sitten jo syksyllä kynnä. Ihan kohtuullinen vuosi mutta mikäs se täällä Lounais-Suomessa oli pientä alaa viljellä kun ei kelit pahiten tänne meidän kohdalle rankaisseet.
Kerropa lisää, koska nyt ittellä on kasvipeitteisyys 81%. 20% kynnetty 19 % kultivoitu. Muutaman kerran olen lautasäestänyt kevään sänget, onko mielestäsi riski ? Ohra onnistui näinä kertoina ok. Kevätkyntö on kyllä mennyt heikosti useimpina kertoina. Nii nuo ovat rapsinsänkeä pääosin. Vai pystyisikö kultivoimaan, hiukan matalammalta kuin syksyllä ajaisi ?
Siis ne kevätkesän kuurot eivät menneet maahan sisään, jos ei ollut syyskynnetty ?
-SS-
Miten sulla voi olla 81%, jos olet 20% kyntänyt?
Sänkeä yritetty jättää jo monena vuotena ja vähintään puolet sänkialasta menee aina ihan päin vattua näillä maalajeilla, erityisesti kauralla.
Kyllä tämä on väärä paikka rehvastella satotasoilla. Näitä sivuja kun lukee muutkin kuin te. Pitäkää omana tietonanne tai rehvastelkaa naapurille jos satutte onnistumaan. Aika äkkiä joku alkaa yleistämään että hyvinhän maataloudella menee näillä sadoilla, turhaahan tänne vielä "lisä"tukiaisiakin maksellaan. järki käteen, nimittäin luulen että yleisellä tasolla on joka tukieuro tarpeen eikä varmaan riitäkään.
Kyllä tämä on väärä paikka rehvastella satotasoilla. Näitä sivuja kun lukee muutkin kuin te. Pitäkää omana tietonanne tai rehvastelkaa naapurille jos satutte onnistumaan. Aika äkkiä joku alkaa yleistämään että hyvinhän maataloudella menee näillä sadoilla, turhaahan tänne vielä "lisä"tukiaisiakin maksellaan. järki käteen, nimittäin luulen että yleisellä tasolla on joka tukieuro tarpeen eikä varmaan riitäkään.
Ja nyt lisätuista hyötyy myös ne, joilla ei ollut mitään ongelmia viljankorjuussa ja kuivatusaajat oli normaaleja.
Rehuohraa (Luhkas) melkein 6500kg/ha, suojavilja piti olla mutta nurmi tukehtui jo orasvaiheessa
Sänkeä yritetty jättää jo monena vuotena ja vähintään puolet sänkialasta menee aina ihan päin vattua näillä maalajeilla, erityisesti kauralla.
Onko kyse kultivoinnista vai olisiko kevään lautasmuokkaus parempi ? Monet laittavat kiekot rapidin eteen eli se on niikö lautasmuokattuun kylvö, ja hyvin näyttää viljaa tulevan.
Joo ennen jos jäi syksyllä kyntämättä, kylvettiin kevään sänkeen lapiorullaäestyksellä ja kiekkovannaskylvökoneella. Nyt pitää saada pahna paremmin peittoon kun on laahavannas. Kevätkynnön varaan multavammille paikoille. Tuon savisen rinteen ajan lautasella. Onneksi suurempi ala odottaa vaan syyrapsia kylvöön. Jos laittaisi hernettä ja apilaa kultivoituun ilman enempiä äestyksiä ?
-SS-
Sänkeä yritetty jättää jo monena vuotena ja vähintään puolet sänkialasta menee aina ihan päin vattua näillä maalajeilla, erityisesti kauralla.
Onko kyse kultivoinnista vai olisiko kevään lautasmuokkaus parempi ? Monet laittavat kiekot rapidin eteen eli se on niikö lautasmuokattuun kylvö, ja hyvin näyttää viljaa tulevan.
Joo ennen jos jäi syksyllä kyntämättä, kylvettiin kevään sänkeen lapiorullaäestyksellä ja kiekkovannaskylvökoneella. Nyt pitää saada pahna paremmin peittoon kun on laahavannas. Kevätkynnön varaan multavammille paikoille. Tuon savisen rinteen ajan lautasella. Onneksi suurempi ala odottaa vaan syyrapsia kylvöön. Jos laittaisi hernettä ja apilaa kultivoituun ilman enempiä äestyksiä ?
-SS-
Rehuohraa (Luhkas) melkein 6500kg/ha, suojavilja piti olla mutta nurmi tukehtui jo orasvaiheessa
Eli kerääjäkasvi ilmoittamalla olisi tullut uhkea oras ? Tämä vaan piikkinä niille,
jotka ovat kehuneet kasitonnareittensa alle kasvanutta vahvaa heinämassaa
kahdella kilolla siementä.
-SS-
Siis jos ei ole näitä agronettia satoja vaan tuollaisia normaaleja 4tn ympärillä pyöriviä satoja niin kyllä sellaisen olkimassan selvittää nämä uudentyyppiset äkeet kohtuu hyvin keväällä. Kaikkein tärkeintä on, että olki tulee olla ajettu lyhyeen sängeen joko puimurilla tai sitten erillisellä ajokerralla. Pätee muuten syksymuokkaukseenkin.
Mitä syysmuokkaukseen tulee niin joka hehtaarilta pitäisi saada se vajaa 500kg enemmän viljaa että kattaisi tukimenetyksen ja varmaan toiset 500kg, että kattaisi muokkauskulut. Empä usko, että itse ainakaan saisin tonnia enempää satoa, vaikka kyntäisin kaikki. Kaakonkulmalle on kaikenlisäksi sattunut nyt parina viimevuonna kuiva alkukesä ja silloin ovat kynnetyt silminnähden vaikeuksissa. Voihan se olla että johtuu pellon kasvukunnosta, mutta aika moni tila on täällä luopunut kyntämisestä jostakin syystä. Nämä kymijoen varren savet ovat kai ihan omaa rotuansa.
Ja sitten varsinaiseen aiheeseen. Kirjoitinkin jossain muualla jo. Tarkat määrät vielä ynnäilemättä, mutta yleisesti meni niin, että ohrista normaalisato, syysvehnästä kohtuullinen, suojaviljakaura perseelleen samoin kuin kevätvehnät joita määrällisesti eniten. Eli viimevuoteen nähden ihan perseelleen. Viime vuosi oli ainakin itselle paras tähän mennessä.
Kyllä sängelle jätöstä on niin paljon riesaa, että moni ihan vapaaehtoisesti tyytyy pienempään kasvipeitekorvaukseen. Rikat lisääntyy, kuivuminen hidastuu ja pellolle pääsee myöhemmin, oli sitten suorakylvössä tai äestää sänget. Yksistään jo kasvitautien lisääntyminen ja torjunta-aineiden hankinta syö helposti tuon kasvipeitteisyyspalkkion. Ja alkukesän kuivuudet on kaakossakin vähentyneet, ja yksikin kova kaatosade orasvaiheessa kellastuttaa nämä suorakylvetyt tai minimimuokatut pellot. Paras olisi syksyinen syväkultivointi. Enemmän on kaakossa viime vuosina ollut näitä alkukusän kaatosateiden kellastuttamia kasvustoja, mutta kun se miesmuisti yleensä ulottuu vain sinne 1-2 vuoden päähän, ja kuvitellaan että millaista oli tänä vuonna, niin sellaista on taas ensi vuonnakin. Mut ehkäpä tosiaan ens kesänä tuleekin joku 2-3 kuukauden poutajakso.
Siis jos ei ole näitä agronettia satoja vaan tuollaisia normaaleja 4tn ympärillä pyöriviä satoja niin kyllä sellaisen olkimassan selvittää nämä uudentyyppiset äkeet kohtuu hyvin keväällä. Kaikkein tärkeintä on, että olki tulee olla ajettu lyhyeen sängeen joko puimurilla tai sitten erillisellä ajokerralla. Pätee muuten syksymuokkaukseenkin.
Mitä syysmuokkaukseen tulee niin joka hehtaarilta pitäisi saada se vajaa 500kg enemmän viljaa että kattaisi tukimenetyksen ja varmaan toiset 500kg, että kattaisi muokkauskulut. Empä usko, että itse ainakaan saisin tonnia enempää satoa, vaikka kyntäisin kaikki. Kaakonkulmalle on kaikenlisäksi sattunut nyt parina viimevuonna kuiva alkukesä ja silloin ovat kynnetyt silminnähden vaikeuksissa. Voihan se olla että johtuu pellon kasvukunnosta, mutta aika moni tila on täällä luopunut kyntämisestä jostakin syystä. Nämä kymijoen varren savet ovat kai ihan omaa rotuansa.
Ja sitten varsinaiseen aiheeseen. Kirjoitinkin jossain muualla jo. Tarkat määrät vielä ynnäilemättä, mutta yleisesti meni niin, että ohrista normaalisato, syysvehnästä kohtuullinen, suojaviljakaura perseelleen samoin kuin kevätvehnät joita määrällisesti eniten. Eli viimevuoteen nähden ihan perseelleen. Viime vuosi oli ainakin itselle paras tähän mennessä.
Kyllä sängelle jätöstä on niin paljon riesaa, että moni ihan vapaaehtoisesti tyytyy pienempään kasvipeitekorvaukseen. Rikat lisääntyy, kuivuminen hidastuu ja pellolle pääsee myöhemmin, oli sitten suorakylvössä tai äestää sänget. Yksistään jo kasvitautien lisääntyminen ja torjunta-aineiden hankinta syö helposti tuon kasvipeitteisyyspalkkion. Ja alkukesän kuivuudet on kaakossakin vähentyneet, ja yksikin kova kaatosade orasvaiheessa kellastuttaa nämä suorakylvetyt tai minimimuokatut pellot. Paras olisi syksyinen syväkultivointi. Enemmän on kaakossa viime vuosina ollut näitä alkukusän kaatosateiden kellastuttamia kasvustoja, mutta kun se miesmuisti yleensä ulottuu vain sinne 1-2 vuoden päähän, ja kuvitellaan että millaista oli tänä vuonna, niin sellaista on taas ensi vuonnakin. Mut ehkäpä tosiaan ens kesänä tuleekin joku 2-3 kuukauden poutajakso.
Siis jos ei ole näitä agronettia satoja vaan tuollaisia normaaleja 4tn ympärillä pyöriviä satoja niin kyllä sellaisen olkimassan selvittää nämä uudentyyppiset äkeet kohtuu hyvin keväällä. Kaikkein tärkeintä on, että olki tulee olla ajettu lyhyeen sängeen joko puimurilla tai sitten erillisellä ajokerralla. Pätee muuten syksymuokkaukseenkin.
Mitä syysmuokkaukseen tulee niin joka hehtaarilta pitäisi saada se vajaa 500kg enemmän viljaa että kattaisi tukimenetyksen ja varmaan toiset 500kg, että kattaisi muokkauskulut. Empä usko, että itse ainakaan saisin tonnia enempää satoa, vaikka kyntäisin kaikki. Kaakonkulmalle on kaikenlisäksi sattunut nyt parina viimevuonna kuiva alkukesä ja silloin ovat kynnetyt silminnähden vaikeuksissa. Voihan se olla että johtuu pellon kasvukunnosta, mutta aika moni tila on täällä luopunut kyntämisestä jostakin syystä. Nämä kymijoen varren savet ovat kai ihan omaa rotuansa.
Ja sitten varsinaiseen aiheeseen. Kirjoitinkin jossain muualla jo. Tarkat määrät vielä ynnäilemättä, mutta yleisesti meni niin, että ohrista normaalisato, syysvehnästä kohtuullinen, suojaviljakaura perseelleen samoin kuin kevätvehnät joita määrällisesti eniten. Eli viimevuoteen nähden ihan perseelleen. Viime vuosi oli ainakin itselle paras tähän mennessä.
Tee sitten asialle jotain jos ei irtoo ku 4000kiloa keskisatona, tuolla sun asenteella ei oo ihme ettei kasva, ja vielä olet suorapilaaja....
Ruuvikärryillä ajoivat puimurin vieressä, 10 tonnia olisi tullut rapsia varmaan muuten?
Siis jos ei ole näitä agronettia satoja vaan tuollaisia normaaleja 4tn ympärillä pyöriviä satoja niin kyllä sellaisen olkimassan selvittää nämä uudentyyppiset äkeet kohtuu hyvin keväällä. Kaikkein tärkeintä on, että olki tulee olla ajettu lyhyeen sängeen joko puimurilla tai sitten erillisellä ajokerralla. Pätee muuten syksymuokkaukseenkin.
Mitä syysmuokkaukseen tulee niin joka hehtaarilta pitäisi saada se vajaa 500kg enemmän viljaa että kattaisi tukimenetyksen ja varmaan toiset 500kg, että kattaisi muokkauskulut. Empä usko, että itse ainakaan saisin tonnia enempää satoa, vaikka kyntäisin kaikki. Kaakonkulmalle on kaikenlisäksi sattunut nyt parina viimevuonna kuiva alkukesä ja silloin ovat kynnetyt silminnähden vaikeuksissa. Voihan se olla että johtuu pellon kasvukunnosta, mutta aika moni tila on täällä luopunut kyntämisestä jostakin syystä. Nämä kymijoen varren savet ovat kai ihan omaa rotuansa.
Ja sitten varsinaiseen aiheeseen. Kirjoitinkin jossain muualla jo. Tarkat määrät vielä ynnäilemättä, mutta yleisesti meni niin, että ohrista normaalisato, syysvehnästä kohtuullinen, suojaviljakaura perseelleen samoin kuin kevätvehnät joita määrällisesti eniten. Eli viimevuoteen nähden ihan perseelleen. Viime vuosi oli ainakin itselle paras tähän mennessä.
Sää vaan jossittelet ja puhut jostakin mystisistä "agronet"-sadoista.
Tee sitten asialle jotain jos ei irtoo ku 4000kiloa keskisatona, tuolla sun asenteella ei oo ihme ettei kasva, ja vielä olet suorapilaaja....
Juu,saa maksettua rantaloman elukoille eipä juuri muuta.Siis jos ei ole näitä agronettia satoja vaan tuollaisia normaaleja 4tn ympärillä pyöriviä satoja niin kyllä sellaisen olkimassan selvittää nämä uudentyyppiset äkeet kohtuu hyvin keväällä. Kaikkein tärkeintä on, että olki tulee olla ajettu lyhyeen sängeen joko puimurilla tai sitten erillisellä ajokerralla. Pätee muuten syksymuokkaukseenkin.
Mitä syysmuokkaukseen tulee niin joka hehtaarilta pitäisi saada se vajaa 500kg enemmän viljaa että kattaisi tukimenetyksen ja varmaan toiset 500kg, että kattaisi muokkauskulut. Empä usko, että itse ainakaan saisin tonnia enempää satoa, vaikka kyntäisin kaikki. Kaakonkulmalle on kaikenlisäksi sattunut nyt parina viimevuonna kuiva alkukesä ja silloin ovat kynnetyt silminnähden vaikeuksissa. Voihan se olla että johtuu pellon kasvukunnosta, mutta aika moni tila on täällä luopunut kyntämisestä jostakin syystä. Nämä kymijoen varren savet ovat kai ihan omaa rotuansa.
Ja sitten varsinaiseen aiheeseen. Kirjoitinkin jossain muualla jo. Tarkat määrät vielä ynnäilemättä, mutta yleisesti meni niin, että ohrista normaalisato, syysvehnästä kohtuullinen, suojaviljakaura perseelleen samoin kuin kevätvehnät joita määrällisesti eniten. Eli viimevuoteen nähden ihan perseelleen. Viime vuosi oli ainakin itselle paras tähän mennessä.
Sää vaan jossittelet ja puhut jostakin mystisistä "agronet"-sadoista.
Tee sitten asialle jotain jos ei irtoo ku 4000kiloa keskisatona, tuolla sun asenteella ei oo ihme ettei kasva, ja vielä olet suorapilaaja....
Minkäs sille voi jos hirvet, kauriit, peurat, villisiat, tirpat, hanhet, joutsenet, kurjet ja naakat syö puolet sadosta.
Ja lokit sekä varikset syö madot :-\
Mutta jos sudet ja karhut syö lehmät ja lampaat, valtio korvaa kaiken ja enempikin.
Kyllä sängelle jätöstä on niin paljon riesaa, että moni ihan vapaaehtoisesti tyytyy pienempään kasvipeitekorvaukseen. Rikat lisääntyy, kuivuminen hidastuu ja pellolle pääsee myöhemmin, oli sitten suorakylvössä tai äestää sänget. Yksistään jo kasvitautien lisääntyminen ja torjunta-aineiden hankinta syö helposti tuon kasvipeitteisyyspalkkion. Ja alkukesän kuivuudet on kaakossakin vähentyneet, ja yksikin kova kaatosade orasvaiheessa kellastuttaa nämä suorakylvetyt tai minimimuokatut pellot. Paras olisi syksyinen syväkultivointi. Enemmän on kaakossa viime vuosina ollut näitä alkukusän kaatosateiden kellastuttamia kasvustoja, mutta kun se miesmuisti yleensä ulottuu vain sinne 1-2 vuoden päähän, ja kuvitellaan että millaista oli tänä vuonna, niin sellaista on taas ensi vuonnakin. Mut ehkäpä tosiaan ens kesänä tuleekin joku 2-3 kuukauden poutajakso.
Nyt olen Kalevin kanssa samaa mieltä. Mitä olen seuraillut naapureiden tukien maksimointi-viljelyä, niin helpostikin tulee se 1000 kg/ha takkiin jos jättää syysmuokkauksen tekemättä. Itse en lähtenyt talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen ollenkaan. Kuitenkaan en millään pääsisi 54 €/ha-tasoon, niin katsoin ettei roposten kannata vaivata päätään asialla. Voi se joillain maalajeilla toimia, mutta näillä hiesusavilla ei.
On kuitenkin muistettava, että täysillä kohdentamisalueen kasvipeitteillä 40% voi olla kynnettyä ja kultivoitua puoliksi, niin pääsee vielä siihen 54 euroon. 60% on ihan järkevä taso pyrkiä, koska silloin enää alle puolet tarvitsee pitää sänkenä. Kevätkynnöllä näyttää pääsevän aikaisemmin pellolle, jos on alava kattilanpohja ja jotakin liejusavea. Ainakin kevätsateita kestää ylivoimaisesti. Kuivuuden osalta on hiukan pahempi sitten.
-SS-
Hei eturivin Paskaperse, ei se oo pellon vika jos se on tintattu vettä läpäisemättömäks...
Sää vaan jossittelet ja puhut jostakin mystisistä "agronet"-sadoista.
Tee sitten asialle jotain jos ei irtoo ku 4000kiloa keskisatona, tuolla sun asenteella ei oo ihme ettei kasva, ja vielä olet suorapilaaja....
Siis jos ei ole näitä agronettia satoja vaan tuollaisia normaaleja 4tn ympärillä pyöriviä satoja niin kyllä sellaisen olkimassan selvittää nämä uudentyyppiset äkeet kohtuu hyvin keväällä. Kaikkein tärkeintä on, että olki tulee olla ajettu lyhyeen sängeen joko puimurilla tai sitten erillisellä ajokerralla. Pätee muuten syksymuokkaukseenkin.
Mitä syysmuokkaukseen tulee niin joka hehtaarilta pitäisi saada se vajaa 500kg enemmän viljaa että kattaisi tukimenetyksen ja varmaan toiset 500kg, että kattaisi muokkauskulut. Empä usko, että itse ainakaan saisin tonnia enempää satoa, vaikka kyntäisin kaikki. Kaakonkulmalle on kaikenlisäksi sattunut nyt parina viimevuonna kuiva alkukesä ja silloin ovat kynnetyt silminnähden vaikeuksissa. Voihan se olla että johtuu pellon kasvukunnosta, mutta aika moni tila on täällä luopunut kyntämisestä jostakin syystä. Nämä kymijoen varren savet ovat kai ihan omaa rotuansa.
Ja sitten varsinaiseen aiheeseen. Kirjoitinkin jossain muualla jo. Tarkat määrät vielä ynnäilemättä, mutta yleisesti meni niin, että ohrista normaalisato, syysvehnästä kohtuullinen, suojaviljakaura perseelleen samoin kuin kevätvehnät joita määrällisesti eniten. Eli viimevuoteen nähden ihan perseelleen. Viime vuosi oli ainakin itselle paras tähän mennessä.
Sää vaan jossittelet ja puhut jostakin mystisistä "agronet"-sadoista.
Tee sitten asialle jotain jos ei irtoo ku 4000kiloa keskisatona, tuolla sun asenteella ei oo ihme ettei kasva, ja vielä olet suorapilaaja....
Minkäs sille voi jos hirvet, kauriit, peurat, villisiat, tirpat, hanhet, joutsenet, kurjet ja naakat syö puolet sadosta.
Ja lokit sekä varikset syö madot :-\
Mutta jos sudet ja karhut syö lehmät ja lampaat, valtio korvaa kaiken ja enempikin.
Sää vaan jossittelet ja puhut jostakin mystisistä "agronet"-sadoista.
Tee sitten asialle jotain jos ei irtoo ku 4000kiloa keskisatona, tuolla sun asenteella ei oo ihme ettei kasva, ja vielä olet suorapilaaja....
Ei kai ne mitään mystisiä satoja ole, kun muutamat täällä kirjoittelevat saavansa 6-7 tn keskisatoja joka vuosi? En sitten tiedä millaisilta aloilta ja kuinka paljon jätetään kertomatta ja tai laskematta. Ymmärtääkseni esim. sinulla on heiniäkin kasvamassa osalla pelloista. Jos sato jaetaan koko peltoalalle niin mikä on keskisato? Meillä ei ole kuin reilu prosentti kesantoja ja loput viljelyksessä. Itse olen nähnyt järkevämmäksi viljellä kaikki keskisatona 4 tn kuin, että viljellä puolet riskillä ja isoilla kustannuksilla saaden mahdollisesti 6-7 tn satoa. Tapauskohtaisia juttuja ja jokainen varmaan löytää itselle parhaimman tavan.
Mutta kyllä se silti mystistä on kun täälläkin jotkut puhuvan kynnettävän "savia" viisisiipisillä paluuauroilla 150 hevosen tehoilla ja 5 tonnin painoilla. Meille riittää se neljäsiipeä ja tehoakin ja painoa oltava enemmän. Mutta kai nämä on sitten pilattu jo aikoinaan ja suorakylvö vain jatkaa pilaamista. Tai sitten nämä maat täällä vain ovat erilaisia kuin jotkin loimaan muka savet.
Sää vaan jossittelet ja puhut jostakin mystisistä "agronet"-sadoista.
Tee sitten asialle jotain jos ei irtoo ku 4000kiloa keskisatona, tuolla sun asenteella ei oo ihme ettei kasva, ja vielä olet suorapilaaja....
Ei kai ne mitään mystisiä satoja ole, kun muutamat täällä kirjoittelevat saavansa 6-7 tn keskisatoja joka vuosi? En sitten tiedä millaisilta aloilta ja kuinka paljon jätetään kertomatta ja tai laskematta. Ymmärtääkseni esim. sinulla on heiniäkin kasvamassa osalla pelloista. Jos sato jaetaan koko peltoalalle niin mikä on keskisato? Meillä ei ole kuin reilu prosentti kesantoja ja loput viljelyksessä. Itse olen nähnyt järkevämmäksi viljellä kaikki keskisatona 4 tn kuin, että viljellä puolet riskillä ja isoilla kustannuksilla saaden mahdollisesti 6-7 tn satoa. Tapauskohtaisia juttuja ja jokainen varmaan löytää itselle parhaimman tavan.
Mutta kyllä se silti mystistä on kun täälläkin jotkut puhuvan kynnettävän "savia" viisisiipisillä paluuauroilla 150 hevosen tehoilla ja 5 tonnin painoilla. Meille riittää se neljäsiipeä ja tehoakin ja painoa oltava enemmän. Mutta kai nämä on sitten pilattu jo aikoinaan ja suorakylvö vain jatkaa pilaamista. Tai sitten nämä maat täällä vain ovat erilaisia kuin jotkin loimaan muka savet.
(http://i6.aijaa.com/m/00812/13092440.jpg) (http://aijaa.com/D7kC8Z)(http://i10.aijaa.com/m/00821/13092441.jpg) (http://aijaa.com/wMXnRU)
(http://i11.aijaa.com/m/00901/13779591.jpg) (http://aijaa.com/l8WpGC)
En tiä sitte mitä se "oikea" savi on??????
(http://i11.aijaa.com/m/00901/13779591.jpg) (http://aijaa.com/l8WpGC)
En tiä sitte mitä se "oikea" savi on??????
Kylvöt meni perseelleen, ei päässy ruiskuttamaan eikä puimaan, kynnöt kusi ja kultivointi.
Satotasot romahti ja konkurssi tulee.
Mut faarin leikkupöytä toimi loistavasti.
(https://skypixel-usa.oss-us-west-1.aliyuncs.com/uploads/usa_files/photo/image/279a9a5a-ffab-4c67-b17c-203cf4d4cd1d.jpg@!1200)
(https://skypixel-usa.oss-us-west-1.aliyuncs.com/uploads/usa_files/photo/image/271b32cb-baa9-40ab-a8b1-fd2473b82805.jpg@!1200)
(https://skypixel-usa.oss-us-west-1.aliyuncs.com/uploads/usa_files/photo/image/00015023-47f6-46da-ad4f-ac5ba49f62ee.jpg@!1200)
(https://skypixel-usa.oss-us-west-1.aliyuncs.com/uploads/usa_files/photo/image/60c36d32-0a79-4416-a1fc-32579472bbb2.jpg@!1200)
(https://skypixel-usa.oss-us-west-1.aliyuncs.com/uploads/usa_files/photo/image/5bafdd1e-7ce4-45fb-999b-50a9736cbf10.jpg@!1200)
(http://i7.aijaa.com/m/00428/14477612.jpg) (http://aijaa.com/PrM8PU)
(http://i5.aijaa.com/m/00071/14477613.jpg) (http://aijaa.com/Mugzoo)
(http://i1.aijaa.com/m/00303/14477614.jpg) (http://aijaa.com/fnIx5i)
(http://i7.aijaa.com/m/00218/14442869.jpg) (http://aijaa.com/FngKdG)(http://i1.aijaa.com/t/00859/14442866.t.jpg) (http://aijaa.com/HgrcdA)
(http://i7.aijaa.com/m/00721/14477596.jpg) (http://aijaa.com/xqZ6kN)(http://i1.aijaa.com/t/00434/14447102.t.jpg) (http://aijaa.com/3hXjWO)
(http://i4.aijaa.com/m/00046/14477595.jpg) (http://aijaa.com/DpgrBf)
(http://i7.aijaa.com/m/00061/14477597.jpg) (http://aijaa.com/5UozNu)
(http://i2.aijaa.com/m/00851/14477598.jpg) (http://aijaa.com/dgVjmR)
(http://i6.aijaa.com/m/00922/14477599.jpg) (http://aijaa.com/kjfo63)
(http://i11.aijaa.com/m/00919/14477600.jpg) (http://aijaa.com/7sx2wU)
(http://i7.aijaa.com/m/00405/14477601.jpg) (http://aijaa.com/V4bZdx)
(http://i1.aijaa.com/m/00499/14477602.jpg) (http://aijaa.com/RqLZUa)
(http://i5.aijaa.com/m/00549/14477603.jpg) (http://aijaa.com/HM0dgj)
(http://i2.aijaa.com/m/00001/14477604.jpg) (http://aijaa.com/ytH5cn)
(http://i3.aijaa.com/m/00346/14477605.jpg) (http://aijaa.com/K8s2kf)
(http://i7.aijaa.com/m/00776/14477606.jpg) (http://aijaa.com/ej6b9Z)
(http://i4.aijaa.com/m/00353/14477607.jpg) (http://aijaa.com/YN4dsW)
(http://i8.aijaa.com/m/00202/14477608.jpg) (http://aijaa.com/Np1MWY)
(http://i5.aijaa.com/m/00392/14477617.jpg) (http://aijaa.com/bL9SZP)
Ei sitä viljaa sitte paljoa tainnu tullakkaan,kun "the king" SKN:kin näyttelee kuvia savikoista ja maanäytteistä...satoa se sekin on tavallaan. Kiitoksia kaikille kommentoinneista!
Savi on siis tämän näköistä:
(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/2c/Clay-ss-2005.jpg)
Kuva on netistä, mutta tuollaista on pelloilla täällä päin. Tiilitehdaskin oli tuossa naapurikylässä, ja ennenvanhaan kun savilaastilla muurattiin uuneja, niin kuulemma laasti tehtiin niin että lähimmältä pellolta potkaistiin kyntökerros sivuun ja sitten alettiin lapiolla sekoittaa hiekkaa ja vettä saveen. Sekoittamista jatkettiin seipään kanssa vaivaten samassa poterossa kunnes laasti oli sopivaa muurattavaksi.
Savi on siis tämän näköistä:
(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/2c/Clay-ss-2005.jpg)
Kuva on netistä, mutta tuollaista on pelloilla täällä päin. Tiilitehdaskin oli tuossa naapurikylässä, ja ennenvanhaan kun savilaastilla muurattiin uuneja, niin kuulemma laasti tehtiin niin että lähimmältä pellolta potkaistiin kyntökerros sivuun ja sitten alettiin lapiolla sekoittaa hiekkaa ja vettä saveen. Sekoittamista jatkettiin seipään kanssa vaivaten samassa poterossa kunnes laasti oli sopivaa muurattavaksi.
Tuollaista tavaraa löytyy sieltä maan uumenista. Innokkaat syväkyntäjät hommaa tosta plintistä itselleen ikuisen riesan, ruokamultakerrosta enempää ei sais fältätä.
Noilla auraavilla salaojakoneilla on kans taipumus tuoda tota pintaan. Kuopan täyttäjän pitää olla tarkkana ettei jätä sitä pintaan.
SS:n sanoin, ei koske Pohjanmaata.... 😂
Toisen koulukunnan mukaan ketjukoneen vako pitäisi tukkia ruokamullalla.
Savi on siis tämän näköistä:
(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/2c/Clay-ss-2005.jpg)
Kuva on netistä, mutta tuollaista on pelloilla täällä päin. Tiilitehdaskin oli tuossa naapurikylässä, ja ennenvanhaan kun savilaastilla muurattiin uuneja, niin kuulemma laasti tehtiin niin että lähimmältä pellolta potkaistiin kyntökerros sivuun ja sitten alettiin lapiolla sekoittaa hiekkaa ja vettä saveen. Sekoittamista jatkettiin seipään kanssa vaivaten samassa poterossa kunnes laasti oli sopivaa muurattavaksi.
Tuollaista tavaraa löytyy sieltä maan uumenista. Innokkaat syväkyntäjät hommaa tosta plintistä itselleen ikuisen riesan, ruokamultakerrosta enempää ei sais fältätä.
Noilla auraavilla salaojakoneilla on kans taipumus tuoda tota pintaan. Kuopan täyttäjän pitää olla tarkkana ettei jätä sitä pintaan.
SS:n sanoin, ei koske Pohjanmaata.... 😂
Toisen koulukunnan mukaan ketjukoneen vako pitäisi tukkia ruokamullalla.
Salaojat täytetään aina pintaan asti salaojasoralla. Piste. Aina.
Kun tehdään, tehdään kunnolla. Tai ei tehdä ollenkaan.
Tietty ei sit, jos ei ole rahaa vuokramaksun jälkeen ostaa riittävästi sitä salaojasoraa.
Kuten Kylmis sanoi, "tämä taisi olla aika hyvä vuosi"?
Luken ennakkotiedot sadosta: Etelärannikolla päästiin ennätyksiin, tuonnilta vältytään muuallakin http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.214620
Kuten Kylmis sanoi, "tämä taisi olla aika hyvä vuosi"?
Luken ennakkotiedot sadosta: Etelärannikolla päästiin ennätyksiin, tuonnilta vältytään muuallakin http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.214620
"Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla sato oli jopa aavistuksen parempi kuin kolmena edellisenä vuonna." Kyllä tuon Ahvenanmaan kuuden tonnin syysvehnän keskisadon voi uskoa. Oli syysvehnän vuosi. Lisäksi laatu syysvehnässä oli hyvä, kevätvehnällä on saattanut olla suuria vaikeuksia päästä leipälaatuu, ainakin kauppaan tulleet erät ovat olleet matalasakoisia. Onko kevätvehnän lajikevalikoima oikea, kosteamman syksyn varalle ?
Jos siis leipäviljaa ajattelee.
-SS-
Perniössä 8730 kg/ha rukiista (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.215839), ei ollut mikään katovuosi ei.
Ihmettelen hiukan 140 kg:n annetun typen typpitasetta tuossa, jollei kyseessä ollut hernemaa tai viherlannoitus. Tai orgaanista pohjalla. Jos syksyllä annettiin esimerkiksi kananlantana 30 kg liukoista typpeä, sitten en ihmettele. Kun kevääksi jää se satakiloa salpeetarin kaveriksi.
-SS-
Perniössä 8730 kg/ha rukiista (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.215839), ei ollut mikään katovuosi ei.Kyl tota Livadoa laitan jatkossakin, mikäli syksyllä ehtii. Mulla kokonaistyppi reilut 105 kg, eli syksyn Y6:sen lisäksi meni salpietaria toukokuun toisella viikolla vajaa 300 kg/ha. Esikasvi mallasohra neljä vuotta peräkkäin. Ei mitään lumihomeruiskutuksia. Toukokuun lopussa ajoin broadway+ccc ja kesäkuun puolessa välissä pikkuannos bumperia ja ceronea. Puinti meni syyskuun lopulle ja sato noin 7 t/ha. Siilossa vielä niin ei tiedä tarkkoja kiloja. Torajyvää oli turhan paljon. Parin vuoden kokemusten perusteella aikainen kylvö elokuun puolella on ollut avainasemassa, kun on tullut vertailtua muiden ruiskasvustoihin. Samposta joutu ensimmäistä kertaa ettiä ykkösvaihteen puinnissa tänä vuonna, mutta toki oli märkääkin. Eli ainakin Livado tykkäsi tästä vuodesta Pohjanmaalla.
Ihmettelen hiukan 140 kg:n annetun typen typpitasetta tuossa, jollei kyseessä ollut hernemaa tai viherlannoitus. Tai orgaanista pohjalla. Jos syksyllä annettiin esimerkiksi kananlantana 30 kg liukoista typpeä, sitten en ihmettele. Kun kevääksi jää se satakiloa salpeetarin kaveriksi.
-SS-
Perniössä 8730 kg/ha rukiista (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.215839), ei ollut mikään katovuosi ei.Ei Perniössä ole kanoja.
Ihmettelen hiukan 140 kg:n annetun typen typpitasetta tuossa, jollei kyseessä ollut hernemaa tai viherlannoitus. Tai orgaanista pohjalla. Jos syksyllä annettiin esimerkiksi kananlantana 30 kg liukoista typpeä, sitten en ihmettele. Kun kevääksi jää se satakiloa salpeetarin kaveriksi.
-SS-
Perniössä 8730 kg/ha rukiista (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.215839), ei ollut mikään katovuosi ei.Ei Perniössä ole kanoja.
Ihmettelen hiukan 140 kg:n annetun typen typpitasetta tuossa, jollei kyseessä ollut hernemaa tai viherlannoitus. Tai orgaanista pohjalla. Jos syksyllä annettiin esimerkiksi kananlantana 30 kg liukoista typpeä, sitten en ihmettele. Kun kevääksi jää se satakiloa salpeetarin kaveriksi.
-SS-
Ei Perniössä ole kanoja.
Tiedän. Sikoja ja lehmiä taitaa olla enempikin.
Ei ole se 36000 broilerin koppi vielä kivijalassakaan
tässä itäisessä Salossa.
Ikä loppuu kesken ennen kuin pääsee koittamaan
rajattoman ravinteen maailmaa.
-SS-
Lypsäviä entisessä kunnassa on joku 250 ja emakoita hiukan enemmän. Emolehmiä satakunta. Broilereita 60000. Peltoa 11000 ha. Ei ihan hirveitä määriä lantaa riitä.