Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: ktm87 - 25.03.13 - klo:18:56
-
onko kokemuksia? ja voi toki mainita millä korkeudella viljelee ja käyttämänsä lajikkeet.. kiitos.
-
Tarkoitatko säilörehuhernettä? Viljellään keskimoommalas. Dolores+puntari-vehnä viime vuonna. Keskisato tarkistettuna (eli syötettynä) 7700kgka/ha. Tavoitellaan kymppitonnia. Muutamalla lohkolla onnistui viime kesänä. Kylvötiheys on ollut hakusessa. Parhaalta näyttäisi 50% vehnän kylvömäärästä ja 50% herneen, viime kesän kilosuhteilla 115kg vehnää ja 50kg hernettä.
-
juurikin säilörehuksi... ootko muita viljoja käyttänyt herneen kanssa? tarkotus ois monivuotisia nurmia perustaa jokunen hehtaari koe mielessä :)
millä tavoin oot herneen ja viljan kylvänyt?
-
Joskus on tuurilla onnistunutkin suojaviljana, mutta yleensä kasvaa tiheänä ja varjostaa liikaa. Lakoutumisherkkyys on toinen uhka. Käytän aluskasvina yleensä raiheinää. Estää ravinteiden karkaamisen syksyllä ja antaa normaalivuonna odelmasadon. Tärkein funktio on kumminkin rehuhygienia..
Kauran kanssa olen kokeillut, mutta tärkkelys jää matalaksi. Ohra ei pysy pystyssä.
-
-11 kesällä kokeilin Rif+Anniina+joku raiheinä. Ensi kesänä kokeillaan uudelleen.
Tuohon herneeseen liittyy sellainen tarina että naapurikylällä olivat ruokkineet koko kesän sorsia viljalla. Tottahan linnut oppivat paikan ja niitä pörräsi lähistöllä kymmeniä jos ei satoja. Aamulla kun alkoi herneen korjuu rehuksi niin illalla ruokintapaikalla ei ollut näkynyt ainoatakaan sorsaa, ei siis ensimmäistäkään! Sänkipellolla sen sijaan kävi karmea kaakatus.. ;D
-
Missäs korkeudella reiska kylvelee ja miten onnistui ekana vuonna?
Ootteko millä tavoin kylvänyt herneen ja viljan? Neuvojan kans oli puhetta että joko apulanta vantaiden kautta tai erikseen toisella kertaa siemen vantaiden kautta..
-
Kyllä se c-2 onnistuu ihan hyvin! Unohda se suojavilja, siitä ei tule kuin sanomista! Sato on hyvä, valkuainen erinomainen kun korjuu osuu kohdalleen. Korjuu mielellään suoraanniitävällä korjuukalustolla.
-
Missäs korkeudella reiska kylvelee ja miten onnistui ekana vuonna?
Ootteko millä tavoin kylvänyt herneen ja viljan? Neuvojan kans oli puhetta että joko apulanta vantaiden kautta tai erikseen toisella kertaa siemen vantaiden kautta..
Reiska täpinöi Suomi-neidon hanurin tasolla. ;D Herneen kylvin apulantavantaiden kautta, lannotteena naudan kuivikelantaa. Virhe tuli siinä että kylvin hernealat viimeisenä aivan pölykuivaan maahan jolloin itävyys jäi epätasaiseksi. Kaveri kylvi reilusti myöhemmin, kesäkuun puolella, sateiden jälkeen ja sato oli syksyllä aivan hirveä! :o Korjuu tapahtui silppurin suoraniittopäällä, säilöntä hapolla ja varastointi laakasiilon pohjalle n. 1,5m patjaksi. Päälle ajoimme nurmisäilörehua samanlaisen kerroksen. Voin kaivella analyysitietoja kunhan ehdin. Erään ruokintagurun mukaan hernemössö oli onnistunut hyvin. Ilmeisesti sitä aloittelijan tuuria..
-
Korjuu tapana on itselläni tuo paali joten varisemistappioita lienee jonkin verran :/ pystyykö korjuu ajankohdalla/niitto tekniikalla vaikuttamaan mitenkin varisemis määrään?
-
Mitä mulla oli ihan pikkuisella alalla kokeilussa vilja/hernekasvustoa, niin niittohomma kysyy hermoja... Paalamisessa ei ei kuitenkaan mitään ongelmaa.
-
Mikäs niitossa?
-
Mikäs niitossa?
Jos (kun) vähän lakoaa esmes huonojen säiden -> viivästynyt korjuu -> kasvua -> lakoa, niin niittokone/murskain on aika kovilla niiden "mällien" kanssa, mitä aina välistä tuppaa muodostumaan. Optimilleen mitoitettu traktori paalaimen edessäkin aina vähän huokaisee, kun tullainen mälli sattuu sitten paalaimen silppuriin.
Petri
-
Niittokone (ilman murskainta) ois varmaan parempi kun murskaimella ravistelu? Niin se tuo monivuotinen kärsii sit tuossa herneen alla?
-
Mites ollut maittavuus. Viimekesältä herne-vehnä+5kgvirnaa ja suojaviljana.
Säilönta hapolla ja onnistui hyvin,mutta maittavuus ollut huonompaa kuin nurmirehulla.
Lopuksi palkinton hyvästä suojakasvi ominaisuudesta koko alan täydennyskylvö.
-
Mites ollut maittavuus. Viimekesältä herne-vehnä+5kgvirnaa ja suojaviljana.
Säilönta hapolla ja onnistui hyvin,mutta maittavuus ollut huonompaa kuin nurmirehulla.
Lopuksi palkinton hyvästä suojakasvi ominaisuudesta koko alan täydennyskylvö.
eli tarkoitus oli perustaa monivuotinen nurmi seassa? Millä korkeuksilla viljelet? Oliko myöhäinen korjuu?
Muilla kokemuksia onko herneen korjuu ajankohdalla vaikutusta nurmen selviämiseen jos nurmi perustetaan herneen alle?
-
Ainakin täällä eteläisellä länsirajalla eli Perämeren pohjukassa herne-kaura oli paalauskuntoista elokuun alkupuoliskolla 2011, maittoi lambeille hyvin ja seuraavana vuonna oli ihan käypäinen apilanurmi kasvussa. Näin leveysastekommenttina.
Petri
-
pH 3,65
Amm.typpi 73
Maito- ja muurahaishappo 89
Haiht. rasvahapot 20
Liuk.typpi 576
Sokeri 18
KA 301
Raakavalk. 159
NDF 328
D 676
-
Mites ollut maittavuus. Viimekesältä herne-vehnä+5kgvirnaa ja suojaviljana.
Säilönta hapolla ja onnistui hyvin,mutta maittavuus ollut huonompaa kuin nurmirehulla.
Lopuksi palkinton hyvästä suojakasvi ominaisuudesta koko alan täydennyskylvö.
eli tarkoitus oli perustaa monivuotinen nurmi seassa? Millä korkeuksilla viljelet? Oliko myöhäinen korjuu?
Muilla kokemuksia onko herneen korjuu ajankohdalla vaikutusta nurmen selviämiseen jos nurmi perustetaan herneen alle?
Jos kylvät touko-kesäkuun vaihteessa, niin korjuu heinä-elokuun vaihteessa. Tuolla kaavalla on pienimahdolisuus että nurmi selviää herneviljasoosin alta. Myös varisemis tappiot on pienemmät kun korjaa vähän liian aikaisin kuin myöhään.
-
Mites ollut maittavuus.
Pojat veti appeen seassa naamaan ihan höpönä. Hyvä oli toki tuoksukin.
-
@terminator 2
joo jotain tollasta ajattelinkin et tekis nuorempana jollon se ehkä ois vähän sopivampi tohon mun käyttöön.. mutta kun tarviis sitä massaakin paljon :/ no kompromissejähän on aina tehtävä..
-
Tämä oli kylvetty toukokuun lopussa ,korjuu siirty jatkuvien sateiden ja oikean rehunteon takia
elokuun alkuun, eli yli viikon pitkäksi. Lopputulos näkyy sulavuudessa.
Jotenkin tuntuu, että samoilla paskoilla on apilanurmesta kuitenkin helpompi otta
kotoperäistä valkuaista
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 3,83 alle 4,09 (ka 243 g/kg4,09 (ka 243 g/kg)
Ammoniakkityppi > 57 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 70 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot > 10 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 509 g/kg N alle 500
Sokeri > 44 g/kg ka 50 - 150
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 243 g/kg
Raakavalkuainen > 155 g/kg ka 130 - 160
Kuitu (NDF) > 486 g/kg ka
D-arvo > 589 g/kg ka 680 - 700
-
Härkäpapu 100-herne (florida) 40-vehnä 40 kg/ha, alla alsike-puna-apila-ruokonata-nurminata-timotei..heinä joka oli se jo kasvanu aika pitkäksi.
Säilötty biologisella, kylvetty kesäkuun 9.. Niitetty ja paalattu elokuun puolivälissä. P-Satakunnassa.
4 hehtaarilta tuli jotain 80paalia.
Kun kerran siementä jäi niin ens keväänä ehkä härkä40-herne80-vehnä tai kaura40 kg/ha.
Papu oli hyvä tukikasvi mutta herne maistuu elukoille paremmin.
Alle kylvetty nurmi on hyvässä kunnossa.
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 3,82 alle 4,13 (ka 254 g/kg)
Ammoniakkityppi > 57 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 69 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot > 10 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 514 g/kg N alle 500
Sokeri > 33 g/kg ka 50 - 150
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 254 g/kg
Raakavalkuainen > 149 g/kg ka 130 - 160
Kuitu (NDF) > 471 g/kg ka
D-arvo > 618 g/kg ka 680 - 700
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 9,6 MJ/kg ka
OIV > 81 g/kg ka 71 - 88
PVT > 30 g/kg ka 14 - 46
Syönti-indeksi > 104 90 - 120
ME-indeksi > 94 85 - 130
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta SJ >
Arvosana > 9
-
pH 3,65
Amm.typpi 73
Maito- ja muurahaishappo 89
Haiht. rasvahapot 20
Liuk.typpi 576
Sokeri 18
KA 301
Raakavalk. 159
NDF 328
D 676
Laskennallisesti tuohon sopii kivasti tärkkelystä, liki 30% :) Et analysoinu?
Liian aikaisin eli ennen taikinatuleentumistastetta korjattu kokovilja, oli sitten herneellä tai ilman, on paskaa rehua. Jos tarkoitus on korjata raakana, niin miksei sitten jotain ruista tai englanninraiheinää. Noiden rehuarvo on hyvä korjuuajasta riippumatta. Tai sitten korjata pois ennen tähkien tai palkojen muodostumista.
Hernekokovilja on tärkkelysrehua ja sen vertaaminen nurmeen ei oikein toimi. Mun ruokinnassa sen funktio on korvata väkirehua, ei nurmea. Hernettä taas käytetään nostamaan valkuaispitoisuutta, pelkän ohran tai vehnän valkuaispitoisuus jää 10% kieppeille tai alle ja semmonen rajoittaa käyttöä. Herneellä tai pavuilla se nousee 13-15% tienoille ja tekee ruokintasuunnittelijan elämästä vähän helpompaa.
-
pH 3,65
Amm.typpi 73
Maito- ja muurahaishappo 89
Haiht. rasvahapot 20
Liuk.typpi 576
Sokeri 18
KA 301
Raakavalk. 159
NDF 328
D 676
Laskennallisesti tuohon sopii kivasti tärkkelystä, liki 30% :) Et analysoinu?
Liian aikaisin eli ennen taikinatuleentumistastetta korjattu kokovilja, oli sitten herneellä tai ilman, on paskaa rehua. Jos tarkoitus on korjata raakana, niin miksei sitten jotain ruista tai englanninraiheinää. Noiden rehuarvo on hyvä korjuuajasta riippumatta. Tai sitten korjata pois ennen tähkien tai palkojen muodostumista.
Hernekokovilja on tärkkelysrehua ja sen vertaaminen nurmeen ei oikein toimi. Mun ruokinnassa sen funktio on korvata väkirehua, ei nurmea. Hernettä taas käytetään nostamaan valkuaispitoisuutta, pelkän ohran tai vehnän valkuaispitoisuus jää 10% kieppeille tai alle ja semmonen rajoittaa käyttöä. Herneellä tai pavuilla se nousee 13-15% tienoille ja tekee ruokintasuunnittelijan elämästä vähän helpompaa.
Miten tuo tärkkelyskaava menee? Vakavasti ottaen rypsivalkuaista on todella hankala korvata millään poppaskonsteilla. Mäkin näen tämän karkerehun tärkkelyksen arvokkaaksi jutuksi. Meneekö viljan tärkkelys ns. ohitus-tärkkelyksenä kokoviljasäiliksessä, kuten herneen ja maissin?
Mulla tarkoitus kokeilla tänä vuonna Florida 50 kg/ha + Anniina 60 kg/ha ja ehkä ripaus kauraa tukikasviksi vielä. Aluskasviksi monivuotinen apilavoittoinen seos. Lannoitteeksi pelkkää kuivalantaa reippaasti. Sijaintina eteläinen Pohjois-Savo. Onko kukaan Butisania käyttänyt kasvinsuojelukseen? Ainekustannus on melkoinen, kokeillaan myöhäistä kylvöä ja riittävän aikaista rikkojen idätystä ensin..
-
pH 3,65
Amm.typpi 73
Maito- ja muurahaishappo 89
Haiht. rasvahapot 20
Liuk.typpi 576
Sokeri 18
KA 301
Raakavalk. 159
NDF 328
D 676
Laskennallisesti tuohon sopii kivasti tärkkelystä, liki 30% :) Et analysoinu?
Liian aikaisin eli ennen taikinatuleentumistastetta korjattu kokovilja, oli sitten herneellä tai ilman, on paskaa rehua. Jos tarkoitus on korjata raakana, niin miksei sitten jotain ruista tai englanninraiheinää. Noiden rehuarvo on hyvä korjuuajasta riippumatta. Tai sitten korjata pois ennen tähkien tai palkojen muodostumista.
Hernekokovilja on tärkkelysrehua ja sen vertaaminen nurmeen ei oikein toimi. Mun ruokinnassa sen funktio on korvata väkirehua, ei nurmea. Hernettä taas käytetään nostamaan valkuaispitoisuutta, pelkän ohran tai vehnän valkuaispitoisuus jää 10% kieppeille tai alle ja semmonen rajoittaa käyttöä. Herneellä tai pavuilla se nousee 13-15% tienoille ja tekee ruokintasuunnittelijan elämästä vähän helpompaa.
En analysoinut. Korjattiin pois kun vehnä oli taikina-asteella. Teit sitten säilöväkirehua - tuumasi eräs ooppelilla ajava RuSun tekijä.
-
Miten tuo tärkkelyskaava menee? Vakavasti ottaen rypsivalkuaista on todella hankala korvata millään poppaskonsteilla. Mäkin näen tämän karkerehun tärkkelyksen arvokkaaksi jutuksi. Meneekö viljan tärkkelys ns. ohitus-tärkkelyksenä kokoviljasäiliksessä, kuten herneen ja maissin?
Mulla tarkoitus kokeilla tänä vuonna Florida 50 kg/ha + Anniina 60 kg/ha ja ehkä ripaus kauraa tukikasviksi vielä. Aluskasviksi monivuotinen apilavoittoinen seos. Lannoitteeksi pelkkää kuivalantaa reippaasti. Sijaintina eteläinen Pohjois-Savo. Onko kukaan Butisania käyttänyt kasvinsuojelukseen? Ainekustannus on melkoinen, kokeillaan myöhäistä kylvöä ja riittävän aikaista rikkojen idätystä ensin..
SSHH (g/kg ka) = 1000 – raakavalkuainen – kuitu – rasva – tuhka.
Tuplaa vehnän määrä 120 kilon tasolle. Virolainen suositus perustuu voimakkaampaan pensomiseen, siellä kylvömääränä voi olla pienempi. Jos vehnän tiheystavoite puhtaana on 700/m3 *tjp 38/ itävys 90 = 295kg/ha on siitä 50% 147,5kg. Vastaavasti herneen määrä lasketaan samoin. Harva kylvö jättää tilaa rikoille ja menee helpommin lakoon. Kylväessä kannattaisi jättää vielä joka kolmas tai joka neljäs vannas kiinni (muista tehdä kiertokoe myös vantaat suljettuna), koska muutama testi on osoittanut sen edesauttavan pystyssäpysymistä.
-
Kun tavoitteena vain ns. emorehu, niin riittäiskö Floridalle (60kg) tukikasviksi 15kg Westerwoldinraiheinää? Täytyykö ostaa tuhottoman kallista vehnän siementä? Viime kesänä kaura oli vain sattumina seoksessa.
-
Mites ollut maittavuus.
Pojat veti appeen seassa naamaan ihan höpönä. Hyvä oli toki tuoksukin.
Minkäslaisia määriä reiska on pojille syöttänyt. Tarkoitus tulevan kesänä laittaa hernevehnää (Florida ja Anniina) ja syöttää pihvisonneille ja -hiehoille.
-
SSHH (g/kg ka) = 1000 – raakavalkuainen – kuitu – rasva – tuhka.
Tuplaa vehnän määrä 120 kilon tasolle. Virolainen suositus perustuu voimakkaampaan pensomiseen, siellä kylvömääränä voi olla pienempi. Jos vehnän tiheystavoite puhtaana on 700/m3 *tjp 38/ itävys 90 = 295kg/ha on siitä 50% 147,5kg. Vastaavasti herneen määrä lasketaan samoin. Harva kylvö jättää tilaa rikoille ja menee helpommin lakoon. Kylväessä kannattaisi jättää vielä joka kolmas tai joka neljäs vannas kiinni (muista tehdä kiertokoe myös vantaat suljettuna), koska muutama testi on osoittanut sen edesauttavan pystyssäpysymistä.
Kiitos hyvistä vinkeistä! Hiukka vähänlaiseen tuli näemmä Anniinan siementä sitten ostettua täksi vuodeksi :-X. Täytyy tarvittaessa torpata kauralla tai Streif-ohralla vaikka vähän huonomman rehun kustannuksella. Anniinan tjp. on muuten ~30 g. Puitavaksi kylvänyt jopa 850 itävää/m2 siipivantailla ;D
-
Kiitos hyvistä vinkeistä! Hiukka vähänlaiseen tuli näemmä Anniinan siementä sitten ostettua täksi vuodeksi :-X. Täytyy tarvittaessa torpata kauralla tai Streif-ohralla vaikka vähän huonomman rehun kustannuksella. Anniinan tjp. on muuten ~30 g. Puitavaksi kylvänyt jopa 850 itävää/m2 siipivantailla ;D
Hyvyydestä en tiiä, kun tää on opetteluvaiheessa :D
Mun anniina on samanveikkasta ja itävyys 80% :'( Ainoastaan hinta oli korkea....ja streifillä mäkin taidan paikata.
-
Mites ollut maittavuus.
Pojat veti appeen seassa naamaan ihan höpönä. Hyvä oli toki tuoksukin.
Minkäslaisia määriä reiska on pojille syöttänyt. Tarkoitus tulevan kesänä laittaa hernevehnää (Florida ja Anniina) ja syöttää pihvisonneille ja -hiehoille.
HerneSR
pH 3,65
Amm.typpi 73
Maito- ja muurahaishappo 89
Haiht. rasvahapot 20
Liuk.typpi 576
Sokeri 18
KA 301
Raakavalk. 159
NDF 328
D 676
NurmiSR
pH 5,20
Amm.typpi 0
Maito- ja muurahaishappo 9
Haiht. rasvahapot 6
Liuk.typpi 189
Sokeri 147
KA 717
Raakavalk. 124
NDF 516
D 677
RuSun tekijän ehdotukset:
Sonnille (14-16 kk)
Hernettä 6,6 kg (tai 8,3 kg)
Säilistä 2,9 kg (tai 3,6 kg)
Vehnää 4 kg ( tai 3kg)
-
Millä tavoin on lähteneet kasvustot kasvuun? Meillä kylvettiin dolores herne, anniina vehnä ja monivuotinen nurmiseos. Toistaiseksi kaikki näyttää hyvältä herne n.2-4cm oraalla..
-
Tä?!!
-
herne-papu-kaura, florida-tangenta-belinda + heinä.. vihertää ne nyt kun pari viikkoa kylvöstä. Jukolla kylvetyt hiukan tasasemmin ja viuhkalla vetästyt vähemmän tasasesti, todistamme kasvun ihmettä..
-
Joko on korjattu??
-
Herne vasta kukkii eikä vehnän jyvässä ole vielä täytettä.
-
herne nuppineulan kokoista,osa vielä kukkii ohrassa jyvän sisusta vaihtaa väriä-taikinaa .. juuressa hyvä raiheinä.. koskahan pitääs korjata pois??
-
Herne vasta kukkii eikä vehnän jyvässä ole vielä täytettä.
Sama täällä toukokuussa kylvetyissä...viimeset kylvin juhannuksena..
-
sama tilanne, vasta kukkimaan käymässä..
-
Niin, koska se oikea korjuunajankohta on? Viisaammat sanovat että korjuuikkuna on 5-7pv. Millainen on silloin kevätvehnällä kehitysaste? Entäs näillä viron rehuherneillä?
Herne ja vehnä on kukkinut alkuviikosta alkaen..
Ps. Paskaa saa pyytämättäkin...
-
mulla on vehnä+herne, viisaammat ja kokeneemmat neuvo että se ois korjattava kun ollaan taikinatuleentumis asteella..
-
nyt on paras lohko hartia linjassa keskimäärin, kaikki huonommatkin noussu siihen vyötärön tasoon vähintään... kuhan nyt pysyisi pystyssä.. millä meinasitte säilöä?
-
biologisella
-
;D
RuSun tekijän ehdotukset:
Sonnille (14-16 kk)
Hernettä 6,6 kg (tai 8,3 kg)
Säilistä 2,9 kg (tai 3,6 kg)
Vehnää 4 kg ( tai 3kg)
WTF ::)
-
biologisella
millä niistä? Nyt tulee mulle ekaa kertaa käyttöön safesil niin sillä tulee loput säilöttyä...
-
Kärki sil all 4*4, taisi olla samaa viime vuonnakin ja hyvin säily.
-
Missäs muuten olette analysoineet raaka-aine- ja valmiita herne/vehnä näytteitä?
Onko saadut tulokset totuudenmukasia? Oletteko Britteihin lähettäneet? Tai Viroon? Vai S-joki tai viljavuuspalvelu? Käytössä happo...
-
Onko kukaan vielä pistänyt pakettiin? Kävin katsomassa omia 26. ja 30.5. kylvettyjä Florida-Anniina-Streif kasvustojani. Herne lähes puolitoistametristä, osa paloista jo täysin täyttyneitä "torihernettä". Vilja oli vielä yllättävän vihreätä, jyvät ihan pehmeitä vielä. Tää päivä ja huominen vielä menee muualla elonkerjuussa. Ei ehdi nykäistä pois ennen loppuviikon/viikonlopun sateita :(. Toivottavasti ei nyt menisi ihan maata vasten, puinneillekin pitäisi pikku hiljaa joutua.
-
Eilen paalattiin, kaura oli semmosta puuroa ja herneissä pikku nappuloita. Alle kylvetyistä heinistä kyllä parhaalta näyttää kaura-virnan alta paljastunu. Pitänee vähentää herneen osuutta seoksessa.
-
Onko kukaan vielä pistänyt pakettiin? Kävin katsomassa omia 26. ja 30.5. kylvettyjä Florida-Anniina-Streif kasvustojani. Herne lähes puolitoistametristä, osa paloista jo täysin täyttyneitä "torihernettä". Vilja oli vielä yllättävän vihreätä, jyvät ihan pehmeitä vielä. Tää päivä ja huominen vielä menee muualla elonkerjuussa. Ei ehdi nykäistä pois ennen loppuviikon/viikonlopun sateita :(. Toivottavasti ei nyt menisi ihan maata vasten, puinneillekin pitäisi pikku hiljaa joutua.
Toivottavasti et noihin päiviin korjannut. 1-6.6 kylvetyt on nyt korjuussa, satotasoarvio 7-9katn/ha. Tuoresatoa karttuu noin 25-30 tonnin hehtaarivauhtia ja kuiva-aine on 30% kieppeillä, vasta yks näyte mikrotettu. Jyvä taikinalla, korjuuaika kohdallaan. Tärkkelys% sitten näytteistä aikanaan, arvaus 25-28.