Nyt muuttuu mielenkiintoiseksi.

Lannan levitys 15% tai jyrkemmälle pellon osalle on sitten kiellettyä.
Milläs se rinteen osa lannoitetaan?

Teet tälleen



Joka sarka sit leveimmän koneen mukaan 

Maastullin nitraattidirektiivikirjoitus jätti enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.
Puhuttiin vain liukoisesta typestä!
Mihin hukkui kokonaistyppi? Ilmeisesti siihen ei kiinnitetä huomiota? Voisiko se niin mennä, tuskin.
Siellä mainittiin kyllä, että kokonaistypestä, liukoisesta typestä ja sadon määrästä pitää pitää kirjaa vaikkei ypäristökorvausta hakisikaan.
Mutta EI siis sanottu, että lannan kokonaistyppeä saa antaa max 170kg vuodessa!

Liukoista typpeä ja sen käyttöä rajattiin useammassa esimerkissä. Uudessa järjestelmässä raja-arvot ovat kasvilajikohtaisia ja syksyllä saa levittää vain 35 kg verran liukoista typpeä vastaavaa määrää olevaa lantaa per hehtaari.
Omalla tilalla se tekee siten noin 14 tonnia per hehtaari syksylevitykseen...
Eikä tuota saa luovutettavalle tilallekkaan sen enempää per hehtaari laittaa. Kohta saanoo vastaanottaja, että ei noin pieniä määriä viitti ottaakkaan! Sitten sitä pas kaa saa laittaakin reilusti omille pelloille ja herrat on tyytyväisiä sekä luonto kiittää...



Miten määritellään syksy?
Monivuotisilla nurmilla vissiin 15.9. alkaen on syksyä, kun sen jälkeen lanta on multaavalla laitteella levitettävä. Eli kuivalantaa ei levitetä tässäkään versiossa nurmelle syksyllä. Sinänsä jännä juttu. 14.9. pintaan levitettynä kaikki on hyvin, lanta säilyy mukavasti seuraaavaan vuoteen... Mutta 16.9. alkaen tehtynä on kai taas suurrikollinen.
Mites muuten kun syksyllä levittää tuon 35 kg liukoista typpeä vastaavan määrän lantaa, niin mitenkäs se seuraavan vuoden lannoitus lasketaan?
Ennen nitraattidirektiiviä tarkasteltiin kalenterivuoden ajanjaksona ja sen aikana ei saanut ylittää 170 kg kokonaistyppeä.
Onko se vieläkin kalenterivuoden aikajaksolla, vaiko kuluva 12 kuukautta? Muuttaa hyvinkin paljon asian erinäköiseksi.

Oliko jutun kirjoittaja joku asioista pihalla oleva, vai onko yleensäkin  vain tarkoitus vedättää yksinkertaisia viljelijäpoloisia? 

Onhan tuo sellainen yleisluontoinen kirjoitus, koskien tietenkin myös teollisia lannoitteita, mutta kyllä siellä olisi hyvä olla ollut suora maininta ja esimerkki lannan kokonaistypestä mikäli ja (kun) se on vielä määräävä raja-arvo.

Eivät rahat riitä noin suuriin lannoitemääriinkai kai sitä pienempiä määriä saa laittaa.

Eivät rahat riitä noin suuriin lannoitemääriinkai kai sitä pienempiä määriä saa laittaa.

Joo, nuo annokset voi heti puolittaa.

tuossa taas sellanen kirjaesimerkki ulkona elävästä elämästä ja petoniviidakossa loisivasta ajattelijasta, lie himanen?   mutta kyllä on kiva kun meille esitetään noin malkaisia juttuja totena.

Maastullin nitraattidirektiivikirjoitus jätti enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.
Puhuttiin vain liukoisesta typestä!

Puhuivat sitten kakkaa.

Mihin hukkui kokonaistyppi? Ilmeisesti siihen ei kiinnitetä huomiota? Voisiko se niin mennä, tuskin.
Siellä mainittiin kyllä, että kokonaistypestä, liukoisesta typestä ja sadon määrästä pitää pitää kirjaa vaikkei ypäristökorvausta hakisikaan.
Mutta EI siis sanottu, että lannan kokonaistyppeä saa antaa max 170kg vuodessa!

Uusi, voimaantullut asetus:
1250/2014 Valtioneuvoston asetus  eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta:


"11 § Typpilannoitemäärät

Tuotantoeläinten lannassa ja orgaanisissa lannoitevalmisteissa vuosittain levitettävä kokonaistypen määrä saa olla enintään 170 kg/ha.

Liukoisen typen enimmäismääriin sisältyy epäorgaanisissa lannoitteissa, tuotantoeläinten lannassa, eläinten laiduntaessa syntyvä lanta mukaan lukien, ja orgaanisissa lannoitevalmisteissa annettava liukoinen typpi. Laidunnukseen käytettävillä peltolohkoilla laitumelle jäävän lannan sisältämä typpi on otettu huomioon typpilannoituksen enimmäismäärissä. Liukoisen typen vuotuiset enimmäismäärät (kg/ha) eri kasveille ovat:

<Sitten seuraa se taulukko, johon on viitattu>"

Mites muuten kun syksyllä levittää tuon 35 kg liukoista typpeä vastaavan määrän lantaa, niin mitenkäs se seuraavan vuoden lannoitus lasketaan? Ennen nitraattidirektiiviä tarkasteltiin kalenterivuoden ajanjaksona ja sen aikana ei saanut ylittää 170 kg kokonaistyppeä. Onko se vieläkin kalenterivuoden aikajaksolla, vaiko kuluva 12 kuukautta? Muuttaa hyvinkin paljon asian erinäköiseksi.

Oliko jutun kirjoittaja joku asioista pihalla oleva, vai onko yleensäkin  vain tarkoitus vedättää yksinkertaisia viljelijäpoloisia? 

Vedättää pelottelemalla ympäristökorvauksen piiriin ihmisiä. Tai sitten on ihan pölöhö.

Asetus 11 § jatkoa:

<Syysrypsin ja rapsin erikoiskohtelua, ei liity tähän>

"Jos liukoisen typen lannoitusmäärä ylittää 150 kg/ha vuodessa, määrä on jaettava vähintään kahteen erään, joiden levittämisen välisen ajan on oltava vähintään kaksi viikkoa.

Syyskuun alusta alkaen tuotantoeläinten lannassa ja orgaanisissa lannoitevalmisteissa levitettävän liukoisen typen määrä saa olla enintään 35 kg/ha. Syksyllä levitetyn liukoisen typen määrä huomioidaan kokonaisuudessaan osana seuraavan viljelykasvin lannoitusta."

Eli pussista nitraatit ovat kaikki liukoista, lannassa 1/4 .. 1/2 . Otetaas esimerkki. Naudan kuivukelanta. Taulukkoarvot asetuksesta, fosfori kok. = 1 , typpiliukoinen 1.1 ja typpi kokonais 4 , kiloja kuutiossa.

Eli naudanlantaa 42,5 m3 sisältää kokonaistyppeä 46,8 kg, sitä voi sitten paikata 123,2 kilolla pussista. Fosforitaso nousisi kuitenkin ympäristösitoumuksen osalta melko korkeaksi, noin 43 kg. Eli tyydyttävällä viljavuustasolla lantapoikkeuksenkin kanssa saisi laittaa vain 16 kg fosforia. Eli lasketaan uudelleen:

Naudanlantaa 16 m3, kokonaistyppeä 64 kg. Liukoinen typpi 17,6 kg, lisää pussista täytyy ostaa 152,4 kg typpeä.

Kenellä lantakasaviljeljällä edes on tyydyttävät fosforiviljavuudet ?

-SS-

Kun on tätä joutilasta aikaa niin katselin omia fosfori luokkia .... Huononlaisia 4, Välttäviä 16, Tyydyttäviä 10, muita ei löytynyt

Kun on tätä joutilasta aikaa niin katselin omia fosfori luokkia .... Huononlaisia 4, Välttäviä 16, Tyydyttäviä 10, muita ei löytynyt

Kirjoitin hiukan virheellisesti, lantapoikkeuksenkin kanssa välttävällä viljavuudella saa viljoilla käyttää 16kg fosforia, tyydyttävällä 15. Eli laskelmani pitää silti aika hyvin paikkansa. Ja naudanlanta nähtävästi oli sitä laimeinta tavaraa koskaan, jota hiukan epäilen. Meidän olkilanta oli sitten jotain ihan muuta. Ryhtikauralla ei 40 m3 panos tarvinnut MITÄÄN muuta kyytipojaksi viiden tonnnin satoon. Mutta oli niitä sateisia vuosiakin silloin.

No nurmilla ympäristösitoumuksienkin sallimana saa laittaa 1000 kg fosforia, nautatemppeleitä on kuultu. Tai jotain.

-SS-

10 vuoden kuivalantalaminointi syksyin ja keväin ei todellisuudessa ole kyl nostanu maan fosforia oikeestaan yhtään. MInne sitten menevät, sitä en tiedä.

Siis REHELLISEN maanäytteen perusteella. Kalia sen sijaan on tullu luokkaan arvelluttavan korkea.

Nyt muuttuu mielenkiintoiseksi.

Lannan levitys 15% tai jyrkemmälle pellon osalle on sitten kiellettyä.
Milläs se rinteen osa lannoitetaan?

Eiköhän se paska valu alaspäin kun tarpeeksi rinteen yläpuolelle ajaa tavaraa

Eihän näitä nitraattidirektiivejä sun muita tarvitse huolehtia, kunhan tekee niin kuin itse tykkää, niin paljon kuin ojien välissä pysyy, ja kirjaamalla paperiin, ettei mitään ole laitettu.

Valvonta ei pysty osoittamaan mitään. Ainakin jos sen agenttiryhmän toimeliaisuus on samaa tasoa kuin saman tiimin muiden virkamiesten, joiden pitäisi - ihan tänä alkuvuonna, kiitos ! - saada aikaiseksi pitävät täydentävien ehtojen pykälät, päivitetyt lannoitevalmisteasetukset sekä ympäristösitoumusten lopulliset toimenpiteet ja ja niiden ehdot.

Niin siis nyt on jo alkuvuosi. Helmikuun toinen.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 02.02.15 - klo:12:33

Nyt muuttuu mielenkiintoiseksi.

Lannan levitys 15% tai jyrkemmälle pellon osalle on sitten kiellettyä.
Milläs se rinteen osa lannoitetaan?

Eiköhän se paska valu alaspäin kun tarpeeksi rinteen yläpuolelle ajaa tavaraa

Pitääkö ylärinteeseen jättää siis vielä suojakaista 

Joku hehtaari taitaa muuttua vajaatuottoiseksi tämän takia. Näillä kulmilla on maitotiloja joiden pelloista yli puolet ovat tuollaisia 

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 02.02.15 - klo:19:41

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 02.02.15 - klo:12:33

Nyt muuttuu mielenkiintoiseksi.

Lannan levitys 15% tai jyrkemmälle pellon osalle on sitten kiellettyä.
Milläs se rinteen osa lannoitetaan?

Eiköhän se paska valu alaspäin kun tarpeeksi rinteen yläpuolelle ajaa tavaraa

Pitääkö ylärinteeseen jättää siis vielä suojakaista 

Joku hehtaari taitaa muuttua vajaatuottoiseksi tämän takia. Näillä kulmilla on maitotiloja joiden pelloista yli puolet ovat tuollaisia 

Periaatteessa aiemmin kokonaiskaltevuuden takia kielletylle lohkolle saa nyt levittää lantaa esim tasaiselle alareunalle.

Tuo kalteva pellon osa pitäisi sitten vielä määritellä. Mitataanko metrin vai 50 metrin kaistoissa?
Perunamaassakin on koko pelto yli 15% kaltevuudessa. 

...
-SS-

Eli tuota syksyistä 35kg/ha liukoista typpeä lukuunottamatta ja levitysajan lyhennystä koskien, nitraattidirektiivi ei käytännössä muutu normaalissa viljelykäytännössä vanhaan asetukseen verrattuna? Koska onhan nuo kasvilajikohtaiset typpimäärät pökerryttäviä näin ympäristökorvauksen ulkopuolella...

Vieläkö voi käyttää "taulukkoarvoja" liukoisen osalta, vain kokonaistypen 170kg/ha /vuosi rajoitteeseen vaaditaan lannan analysoitu kokonaistyppi?

Itse itselleni vastaten:
Tuolta,
http://www.mtk.fi/ymparisto/Vesiasiat/fi_FI/nitraattiasetus/_files/93169802853164724/default/VNa1250_2014.pdf
"Lannoitus suunnitellaan
joko lanta-analyysin tai liitteessä 2
esitettyjen taulukkoarvojen perusteella."

Jättää toki kysymyksen, että määritelläänkö lannan kokonaistyppikin viljelijän niin halutessa taulukkoarvojen mukaan?
Koska lannoituksen suunnitteluahan sekin on, että raja-arvot huomioidaan.

Jos niin voisi ymmärtää tuon syksyisen 35kg/ha liukoisen typen osalta, että lannoitusta laskiessa voidaan käyttää taulukkoarvoa.
Esim. silloin naudan kuivalannan liukoisen typen osalta levitysmäärä olisi syksyllä enimmillään 31,8 kuutiota hehtaarille. Analysoitu pitoisuus olisi rajoittanut omalla tilalla käytön noin 15 kuutioon hehtaarille...

Noinkin kriittinen osa, kuin lannan kokonaistypen määrittely ja vuosikohtainen rajaaminen 170kg/ha, on jätetty tulkinnanvaraiseksi asetustekstissä!
Ei olisi ollut vaikea lause, esim. "Lantalajikohtaisena kokonaistyppiarvona käytetään edustavan näytteen analysointitulosta"
Mutta koska lain kirjaimessa ei noin suoraan sanota, niin tulkintani on, että viljelijä voi valita kumpia arvoja käyttää!
Se olisikin aika suuri muutos aiempaan kokonaistypen osalta.
Muistaakseni ennen nitraattidirektiivissä mainittiin erikseen, että kokonaistyppeä laskettaessa huomioidaan vain analysoitu arvo, ei taulukkoarvoa?
Ainakaan itse en löytänyt nyt vastaavaa lauseketta tästä uudesta lakitekstistä.