En saa höpöheiniä mitenkään erityisen kannattavaksi viljaa vastaan vielä tällä kustannus ja hintatasolla. . Niissä kesannoissa on yllättävän paljon hommia, jos ne meinaa pitää kunnollisena nurmena eikä rikkaruohopankkina. Kaksi niittoa kesässä on usein minimi. Sitten, kun menee kerta niitolla, heinämaa on niin taantunut, että täytyy papereista katsoa, mitä on tullut sinne ilmoitettua. Nyttemmin tähän on tullut vielä mukaan hallinnon korostunut kiinnostus niittoihin ja höpöheiniin noin yleisellä tasolla. Omat kokemukset sellaisia, että kolme vuotta ne heinät menee suhteellisen ok, sitten alkaa olla siinä rajoilla, että mikä on pääkasvi. Tuet tulee, mutta kulupuoli jyllää joka vuosi. Takavuosina tuet olivat paremmat, nyttemmin tultu alaspäin, ei hyvä juttu.
Nyt meillä on erillaiset laskukaavat ja toimintamallit.
Minkä helevetin takia niittäisi kahdesti? 
Ja paskaako sillä on merkitystä jos siellä kasvaa rikkoja? Kulupuoli romahtaa kun ei mene euroakaan kasvinsuojeluun ja lannoitteisiin. Kuivausöljyt nolla litraa, ei mene sähköä eikä liioin rahtimaksuja jyvien pyörittelyyn, ja pitää muistaa että eipä se puimurikaan vaadi euroakaan kun makoilee tallissa. Ei tarvitse lajitella tosseja tai ostaa lähes ilmaista sertiä.
Muokkaus, kylvö ja herran haltuun kunnes koittaa seuraava kevät, niin se menee. Ja tuet 150-300euroo enemän kun ohran kasvatuksessa.
Laskeeko arvoisa kylmis itselleen lainkaan tuntipalkkaa? 
Jos on tarkoitus ajaa tuotanto alas ja jäähdytellen lopettaa koko maatalous, niin esittämäsi linja lienee ihan hyvä, mutta kun tilanne ei ole se, että pellot olisivat jäämässä pitkäaikaisesti tuotannosta sivuun vaan kesannot ovat selkeä latausvaihe ennen uutta viljajaksoa, niin kyllähän siihen nurmen laatuun on panostettava.
En tiedä, että mikään talo, maatila tai yritys olisi varsinaisesti noussut kukoistukseen pelkällä säästö- ja kulukuurilla. Kyllä niitä tuottoja on vaan tultava siitä itse tuotannostakin, ei pelkästään tuista. Kuten kai ilmaisin, ei se viljanviljely nyt niin tappiollista ole, että viljelyyn kohdistuvat kulut veisivät koko viljatilin. Sittenhän tässä ei olisi mitään järkeä. Kyllä minä olen tällä hetkellä ihan tyytyväinen tähän tilanteeseen, jos alkukesästä vielä joskus suostuisi satamaan fiksuun aikaan, niin menisi vielä paremmin, mutta pärjään kyllä näinkin.
Kunkin toimintavan kannattavuuden laskenta on kyllä ihan kiinni missä kohtaa sitä lasketaan. Toisinsanoen millaisia hintoja käytetään, millaista satotasoa jne. Ainoa asia joka on lähes 100% varma on se että tuet tulevat.
Joillekin menneet vuodet olivat varmasti viljelyhistorian tuottoisimpia, ainakin eu-ajan tuottoisimpia. Toisille ne voi olla olleet ne historian synkimmät vuodet. Se on ihan siitä kiinni miten myynnit ja ostot osui kohdalleen ja mikä se satotaso oli. Vaikka kylmis nyt ei yleistä, niin joku saattaa silti niin tehdä, et kaikki muka olisi tehneet jäätävän hyvät tulokset menneenä parina kolmena vuotena. Tilanne ei todellakaan ole niin. Eikä se ole mistään tiedosta välttämättä kiinni. Sanoisin et enemmän tuurista. Ja vaikka ostot ja myynnit olisikin osuneet kohdalleen niin silti se sato on voinut olla lähellä nollaa mitä myytävissä. Siinä ei hyvät ajoitukset paljoa auta.
Viime vuosien turbulenssi on mielestäni tehnyt ennakoinnista vaikean koska aina on se yksi muuttuja, saatava sato. Entisaikaan hinnat pysyivät kohtuu vakiona ja riskivaraa oli enemmän niin satotaso voi joustaa silti katetta jäi. Nyt ei mielestäni niin enää ole.
Satotasoa voi jokainen yrittää parantaa pellon kasvukuntoa parantamalla. Se vaatii panostuksia joista monet ovat kalliita ja laskettaessa on mielestäni enemmän kuin epäselvää maksaako panostukset ikinä itseään takaisin. Mikäli sadetus on mahdollista niin se on varmaan parhaimpia investointeja tällä hetkellä. Siitä vesimäärästä se homma kuitenkin yleensä kiikastaa. Tulevaisuudessa voi sit liika sadanta tai reilut tulvasateet olla ongelma.
En skännän toimintatavoista tai periaatteesta ole tietoinen mut en yhtään ihmettele jos moni viljelijä valitsee hömpän viljan viljelyn sijasta. Se hömppä ei välttämättä ole hömppää vaan siinä voidaan yrittää kustannustehokkain keinoin parantaa maan kasvukuntoa jne..
