Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: mikko9b - 09.10.13 - klo:11:46
-
Ongelmaa on hiehojen tiineyksissä. Vuosi sitten ei tehty tiineystarkastuksia ennen kuin keväällä, jolloin lopputuloksena oli että 6 hiehoo lähti teuraaksi, olivat tulleet tiineiksi joskus marras-joulukuussa, laumassa laitumella ei ollut levottomuutta kesän jälkeen... Sonnina oli kokenut hf. Nyt tehtiin tiineystarkastukset. Neljä normaalia tiineyttä, 12kpl 6-4 vko tiineyksiä... Mikä Vi*tu tässä ny kyntää. Porukka tasakokoinen mielestäni riittävän isoa jo keväällä. Miksi vain muutama tullut keväällä ja loput vasta ny syksyllä. Kesällä ei mitenkään levotonta laitumella... kaikki luoneet??? smallua? ureaplasmaa??? muita hyviä ideoita. millä tutkimuksilla vois kartoittaa...sonnina nuori lim.
lehmät ihan ok tiineitä, yksi rakkula yks epämuodostunut sikiö ja yksi muutenvaan tyhjä...
-
Mites kivennäis ja vitamiinipuoli?
Seleeniä ja ADE vitamiinia olen antanu kuureina ja tuntuu että samantien hyppiminen lisääntyy karjassa.
-
Viime vuonna oli tota smallenberg virusta, aiheuttaa luomisia, olisko tämmöstä havaittavissa :o
-
Mites kivennäis ja vitamiinipuoli?
Seleeniä ja ADE vitamiinia olen antanu kuureina ja tuntuu että samantien hyppiminen lisääntyy karjassa.
A-rehun laidunkivennäinen vapaasti on ollunna tarjolla kevään ja kesän... pitäs ainaskin org seleeniä olla ja vitamineja kans, mut eikö sitten kuiteskaan riitä... lannotettu pellot vuoroon ryssällä vuoroon jaralla...
Mitenkä tollaset kuurit on järkevin antaa ja mitä valmistetta???
-
Viime vuonna oli tota smallenberg virusta, aiheuttaa luomisia, olisko tämmöstä havaittavissa :o
tätähän mää jo kevällä vähän pelkäsin, syntyi epätavallisen paljon kuolleita vassua, ei löytynyt kuiteskaan näytteistä... erään asiantuntijan mukaan ei pitäs vaikuttaa tiinehtyvyyteen...
-
Ruokinnasta johtuvaa väliaikaista kiimattomuutta kenties?Ja tähän liittyvää luomista.
-
Ruokinnasta johtuvaa väliaikaista kiimattomuutta kenties?Ja tähän liittyvää luomista.
hyvä laidun kesä-heinäkuussa ??? säilis d-67 ennen sitä + pikkasen ohraa...
-
Viime vuonna oli tota smallenberg virusta, aiheuttaa luomisia, olisko tämmöstä havaittavissa :o
tätähän mää jo kevällä vähän pelkäsin, syntyi epätavallisen paljon kuolleita vassua, ei löytynyt kuiteskaan näytteistä... erään asiantuntijan mukaan ei pitäs vaikuttaa tiinehtyvyyteen...
Minkä rotuisella sonnilla oli astutettu?
-
Viime vuonna oli tota smallenberg virusta, aiheuttaa luomisia, olisko tämmöstä havaittavissa :o
tätähän mää jo kevällä vähän pelkäsin, syntyi epätavallisen paljon kuolleita vassua, ei löytynyt kuiteskaan näytteistä... erään asiantuntijan mukaan ei pitäs vaikuttaa tiinehtyvyyteen...
Minkä rotuisella sonnilla oli astutettu?
noi kuolleet oli pääsääntöisesti vanhalta ja varmalta hereltä, poikijoina oli pohjoisesesta vasikkana ostettuja herejä...
-
Ruokinnasta johtuvaa väliaikaista kiimattomuutta kenties?Ja tähän liittyvää luomista.
hyvä laidun kesä-heinäkuussa ??? säilis d-67 ennen sitä + pikkasen ohraa...
Se on se laidun tälläisenä valk.rikkaana vuonna varsinkin liian "hyvä"hiehoille.Rv huitelee parhaimmillaan lannoitetussa nurmessa jossain 30plus paikkeilla,ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen.Siinä on hiehoille kolminkertainen tarve.
-
Huomiona sanottakoon, että polttiaiset ilmestyivät vajaa kuukausi sitten. Kun eikös tuo SBV aiheuta juurikin myös varhaisluomisia?
-
Kuluuko sitä kivennäistä riitävästi/ eläin? Miten eläinten kuntoluokka? Muutamassa paikassa oon nähny kyl liian laihoja eläimiä ja se varmasti vaikuttaa tiinehtymiseen. Oliko niillä hiehoilla tänä kesänä limousin sonni? Limusiinilla on yleisempää et nuorella sonnilla on ongelmia saada lehmät tiineiksi. Oliko niillä keväällä kuolleilla epämuodostumia? Käsittääkseni smallu aiheuttaa selkeitä epämuodostumia.
-
Kuluuko sitä kivennäistä riitävästi/ eläin? Miten eläinten kuntoluokka? Muutamassa paikassa oon nähny kyl liian laihoja eläimiä ja se varmasti vaikuttaa tiinehtymiseen. Oliko niillä hiehoilla tänä kesänä limousin sonni? Limusiinilla on yleisempää et nuorella sonnilla on ongelmia saada lehmät tiineiksi. Oliko niillä keväällä kuolleilla epämuodostumia? Käsittääkseni smallu aiheuttaa selkeitä epämuodostumia.
Kivennäistä kuluu mielestäni riittävästi, toisinaan jopa että liikaa (8 l sankko/vrk/17 hiehoa), syönti vaihtelee paljon. Eläimien paino pitäisi ja olikin riittävä, 365 jo lähellä astutuspainoa, ei laihoja. Limppari oli uusi, mut melkein 2 vanha aloittaessaan. Epämuodostuneita ei ollu eikä tutkimuksissa mitään löydetty.
Tän kanssa ny edetään ny niin ett otetaan 10 putkee verta, tutkitaan ne ja sen jälkeen hutkitaan sonnia jos verestä ei mitään löydy...
-
Hiehoilla kahtena vuonna tiinehtivyysongelma, eri sonni - tuskin sonniongelma. SJKn viittaus ruokinnalliseen syyhyn lienee lähimpänä. Yleisin syy seleeni ja siihen liittyen e-vitamiini. Rotukarja-hankkeen tutkimusten mukaan liharoduilla e-vitamiinitasot todella alhaisia ( http://rotukarjahanke.fi/kcfinder/upload/file/Yhteenveto%20seleenitutkimuksesta.pdf ).
Erityisesti nuorkarjalla e-vitamiiniongelmaa.
Meillä kun vastaavassa tilanteessa keskityttiin seleeniongelmaan, jäi huomiotta talvirehulohkojen sinkkivaje. Sinkki aiheuttaa samoja ongelmia kuin seleeni, hyvänä tuntomerkkinä karvan kiillottomuus ja tulee karvattomia alueita etenkin kaulan alueelle.
Seleenin ja sinkin puute näkyy myös sarvistaa (varsinkin sinkki), joihin ilmestyy kapea vaalea raita (kuin valkoinen kumilenkki).
Hyvä säilörehu ja jonkin verran ohraa, voi johtaa uudistushiehojen ylikuntoon ja rasvoittumiseen.
Viime vuonna säilörehuissa olli suuria heittoja lohkojen sisällä ja esim energiat oli joissakin tapauksessa tosi korkeita valkuaiseen nähden. Rasvoittuminen aiheuttaa kiimattomuutta ja korjaantuu hitaasti esim laidunkaudella.
-
Teoriassa... Nuo ovat voineet luoda varhaisessa vaiheessa, jos ovat olleet pieniä ja olet laittanut ne olkikuurille talveksi... elukka osaa kyllä abortoida jälkeläisensä ettei kuolisi itse nälkään.
PuuhaPete luetteli ansiokkaasti noita aineita ja vajeita. Noin voi käydä, mutta noin ei suinkaan aina käy. Mikko9b on kuitenkin ruokkinut kaikkea tuota ja noin tuplaten/tarve. E-vitamiini voi olla vajeella, riippuen taas tuosta mahdollisesta "olkikuurista"
Fosforia ei sitten kannata väheksyä tässä asiassa. Kasvavilla naudoilla on lähes aina ainakin laskennallinen fosforivaje jos ne ovat laitumella, säilörehulla tai oljella. Vilja ja eteenkin rypsiruokinta nostavat taseita, tai sitten laadukas fosforikivennäinen. Fosforivaje aiheuttaa taatusti tiinehtymättömyyttä yms. ikävyyksiä. Lihaelukoilla fosfori on minimitekijänä lähes aina, myös sonniella.
-
Listeriakin voi aiheuttaa noita kuolleita vasikoita, luomisista en osaa sanoa. Erilaiset piilevät geenivirheet voivat myös aiheuttaa monenlaista ikävää. Eivät vaan ilmene kaikilla vasikoilla.
-
Listeriakin voi aiheuttaa noita kuolleita vasikoita, luomisista en osaa sanoa. Erilaiset piilevät geenivirheet voivat myös aiheuttaa monenlaista ikävää. Eivät vaan ilmene kaikilla vasikoilla.
Kaikki "ikävät toksiiniset pöpöt"voi aiheuttaa luomista,tuokin vain pitäisi tulla varsin selvästi näkyviin.Utareessa asuvat mukaan lukien.
-
Oliko hiehot kiimassa varmuudella jo ennen astutuskautta? Näkemättä eläimiä ja olosuhteita voisin tuon kuvauksen perusteella epäillä hyvin suurella varmuudella sitä limusiini sonnia, sen verran yleisiä ne ongelmat on nuorella limpparilla. Kahtena peräkäisenä vuotena ongelman toistuminen voi olla vain huonoo tuuria???
-
Oliko hiehot kiimassa varmuudella jo ennen astutuskautta? Näkemättä eläimiä ja olosuhteita voisin tuon kuvauksen perusteella epäillä hyvin suurella varmuudella sitä limusiini sonnia, sen verran yleisiä ne ongelmat on nuorella limpparilla. Kahtena peräkäisenä vuotena ongelman toistuminen voi olla vain huonoo tuuria???
Ei limousinen ongelmista saa ääneen puhua. :-X
-
Oliko hiehot kiimassa varmuudella jo ennen astutuskautta? Näkemättä eläimiä ja olosuhteita voisin tuon kuvauksen perusteella epäillä hyvin suurella varmuudella sitä limusiini sonnia, sen verran yleisiä ne ongelmat on nuorella limpparilla. Kahtena peräkäisenä vuotena ongelman toistuminen voi olla vain huonoo tuuria???
Ei limousinen ongelmista saa ääneen puhua. :-X
::) ::)
-
Oliko hiehot kiimassa varmuudella jo ennen astutuskautta? Näkemättä eläimiä ja olosuhteita voisin tuon kuvauksen perusteella epäillä hyvin suurella varmuudella sitä limusiini sonnia, sen verran yleisiä ne ongelmat on nuorella limpparilla. Kahtena peräkäisenä vuotena ongelman toistuminen voi olla vain huonoo tuuria???
Ei limousinen ongelmista saa ääneen puhua. :-X
::) ::)
Lainaus aloitusviestistä: "Ongelmaa on hiehojen tiineyksissä. Vuosi sitten ei tehty tiineystarkastuksia ennen kuin keväällä, jolloin lopputuloksena oli että 6 hiehoo lähti teuraaksi, olivat tulleet tiineiksi joskus marras-joulukuussa, laumassa laitumella ei ollut levottomuutta kesän jälkeen... Sonnina oli kokenut hf...."
On se hurja rotu tuo limousiiini kun vanhemmalla hereford-sonnillakin menee sisu kaulaan kun kuulee seuraajaksi tulevan nuoren limukkasonnin. Pitikö se sille kesken astutuskauden kertoo. Siis ihan ihmisten oikeesti, miten tää eka vuosi olis ollut limukkaongelma??? ???
Veikkaisin edelleen hiehojen rasvoittumista. Hyvä valkuaispitoinen säilörehu ja hivenen ohraa, kuulostaa hiehojen loppukasvatusruokinnalle. Väkirehu uudistushiehoille on rodusta riippumatta kutsu ongelmille.
-
No joo...
En väittänykkää et eka vuos ois ollu limunaatin vika. Viittasin nimen omaan sillä että kahtena vuotena peräkkäin voi olla huonoa tuuria, tiinehtymis onkelma johtuu todennii näkösesti kuitenki eri syistä.? Esitin myös lisä kysymyksen et onko hiehot ollu jo kiimassa varmuudella ennen astutuskautta. Limusiinin ominaisuuksista vois tietysti keskustella enemänkin..... ;D
-
Limusiinin ominaisuuksista vois tietysti keskustella enemänkin..... ;D
"The time has come, The Walrus said
to talk of many things
Of shoes and sails and sealing wax
Of cabbages and kings
And why the seas are boiling hot
And whether pigs have wings...."
Lewis Carrol, The Walrus and the Carpenter, 1872
-
Oliko hiehot kiimassa varmuudella jo ennen astutuskautta? Näkemättä eläimiä ja olosuhteita voisin tuon kuvauksen perusteella epäillä hyvin suurella varmuudella sitä limusiini sonnia, sen verran yleisiä ne ongelmat on nuorella limpparilla. Kahtena peräkäisenä vuotena ongelman toistuminen voi olla vain huonoo tuuria???
Ei limousinen ongelmista saa ääneen puhua. :-X
::) ::)
Lainaus aloitusviestistä: "Ongelmaa on hiehojen tiineyksissä. Vuosi sitten ei tehty tiineystarkastuksia ennen kuin keväällä, jolloin lopputuloksena oli että 6 hiehoo lähti teuraaksi, olivat tulleet tiineiksi joskus marras-joulukuussa, laumassa laitumella ei ollut levottomuutta kesän jälkeen... Sonnina oli kokenut hf...."
On se hurja rotu tuo limousiiini kun vanhemmalla hereford-sonnillakin menee sisu kaulaan kun kuulee seuraajaksi tulevan nuoren limukkasonnin. Pitikö se sille kesken astutuskauden kertoo. Siis ihan ihmisten oikeesti, miten tää eka vuosi olis ollut limukkaongelma??? ???
Veikkaisin edelleen hiehojen rasvoittumista. Hyvä valkuaispitoinen säilörehu ja hivenen ohraa, kuulostaa hiehojen loppukasvatusruokinnalle. Väkirehu uudistushiehoille on rodusta riippumatta kutsu ongelmille.
Hiehot kiimaili normaalisti kevättalvesta alkaen. Kesäseuranta oli osin vajaavaista, kun harjuri hoiti hommaa...
Puuhapetelle tiedoksi muutama seikka: viljaa käytettiin siksi että säilis ei ollut yksin riittävää johtuen kesästä 2012. Lisäksi vierotuspaino oli matalampa samasta syystä. Hiehoja on myös tapana punnita talven yli 2 kk välein joten niiden kasvut on tiedossa ja myös painot... Laitumelle lähtiessä paino oli suositeltujen mukainen...
Mutta asia ratkiaa kuhan veret on analysoitu. Mutta loppupeleissä Puuhapete varmistaa yllä olevilla ylimielisyyksillä sen että meillä ko rodun käyttö loppuu tämän seikkailun jälkeen. neljästä tilallamme olleesta/olevasta limpparista 1 on toiminut moitteetta. Ei huvita tälläinen taistelu vuodesta toiseen...
-
Ongelmaa on hiehojen tiineyksissä. ...
Sinä kysyt hiehojen ongelmasta ja minä vastaan: kerron omasta alottelijamaisesta epäonnistumisestani (sinkki ja seleeni) ja kahden brittirotua kasvattavan kaverin hieho-ongelmasta (läski). Itse en vieläkään usko vian olevan sonnissa sen rodun takia (hf tai li tai joku muu) Sitten alkaa ympäripyöreä puhe limukasta rotuna (kuten Agronetissa usein käy), ilman sen täsmällisempää sisältöä vain vihjauksia. Siihen mä totean että tää on ihan sama vaikka me puhuttais kaalinpäistä ja kuninkaista (The time has come...). Mikäköhän tässä nyt oli sitä ylimielisyyttä. :-\
No toivottavasti verikoe antaa selvyyden ongelmaasi.
Tuloksia odotetellassa katsokkapa sitä astujasonnianne seuraavan kerran kun kohtaatte:
Onko karvoitus päälaella silkkisen hienoa vai hamppuköyden karheaa? Onko otsakarvoitus suoraa vai kiharaa? Onko kaularanka suora vai onko niska köyryllä? Onko niskan karvoituksessa pitkien karvojen harja vai tasainen siili? Onko kaulan karvoitus muuta osaa runkoa tummempi vai rungon värinen? Onko kaulan ja lapojen karva suoraa vai kiharaista? Jos vastaatte johonkin kohtaan ekalla vaihtoehdolla, sonnillanne voipi olla hormonaalinen ongelma ja heikko siemen. Kaikki ei päde kaikiin rotuihin, mutta kattelkaa ny kuitenki.
-
Jonkun verran näiden emojen kanssa pelanneena, talossa takana 41 poikimakautta emoilla. Ja erittäin kallis ja piinaava seleenipuutos. SPV tehtiin reilu kymmenen vuotta sitten ja aloitin sitten näiden venäläisten lannoitteiden käytön, alkuun ruokinnassa käytettiin paljon perunaa ja välillä oli lihaluujauho lannoitteena (siinä on paljon hivenaineita). Sitten emoja lisättiin ja lopettiin perunan käyttöruokinnassa, alkoi epämääräisiä ongelmia emojen ja vasikoiden kanssa, siinä meni kolme vuotta kun homma räjähti käsiin. Koko tämän ajan kun talossa on ollut emoja, niin niille on annettu vitamiiniruokinta josta olisi pitänyt saada vitamiini tarpeen kasaan. Pointti onkin tämä orgaaninen seleeni, 5 vuotta sitten siihen ei kauheasti kiinnitetty huomiota, sitä sen olla pitää. Siitä kun kolme vuotta sitten tehtiin ensimmäiset lannoitukset seleeni pitoisella lannoitteella, niin nyt rupee oleen karja taas siinä kunnossa kun pitää, viime kesänä vieroitettiin erittäin pieniä vasikoita kun lehmät olivat vielä sisäruokintakauden melko heikossa kunnossa, kuntoluokka oli kyllä kunnossa, mutta joku muu mätti, seleenin puutoksen tuomat ongelmat ja yleiskunnon heikkeneminen.
Tää vaikuttaa ihan Yaran mainokselta, mutta en mä sitä nyt enään mainosta kun ei siitä saa rahaa enempää. Kokoajan on hakusessa kyllä halvempi seleenipitoinen lannoite. Yara teki meillä maaperä tutkimusia sillon 3 vuotta sitten, ja kaikkein yllättävin tulos oli et maassa on seleeniä ihan normaalisti, vaikka sitä ei sinne ollut laitettu kymmeneen vuoteen muuten kuin paskan mukana. Rehuissa oli silti samalla lohkolla seleeniä pyöreä nolla.
Eli sanoisin ongelman mahdollisesti olevan seleenissä. Seleenissä ja seleenissä on eroja. Aika kaukaa tuntuu olevan syyttää rotua ongelmista, tähän tiineys ongelmaan. Toki syynä saattaa olla perinnölliset heikot tiineys ominaisuudet. Joskus aina näkee että myydään sonneja taikka hiehoja jotka poikkeaa karjan muusta poikima rytmistä, sellaisen paikka on teurastamo. Kaikki jotka eroaa syntymäajallaan normaalista niin niiden eläinten paikka on teurastamo. Niidenjälkeläiset aiheuttaa aina ongelmia ennemmin tai myöhemmin tiinehtyvyys ongelmina, kasvu, maidontuotannon heikkoutena.
Ja seleeni ongelmaa tuo esiin apaila rehujen käyttö, niissähän ei tietty ole seleeniä ja näiltä ihmisten hömppäheinä pelloilta kerätyssä MUKA halvassa rehussa ei sitten olekkaan mitään hiveniä. Lisäksi apilan suuri osuus rehussa aiheuttaa tiinehtyvyys ongelmia ja entenkin jos säilönnälisessä laadussa on sanomista.
-
Paalipoika puhuu asiaa. Seleeninpuute vaikuttaa moneen asiaan, vaikka kaikesta ei seleeninpuutetta voi toki syyttää.
Maaperässä olevasta seleenistä on tehty tutkimuksia - sitä on Suomen maaperässä vähän (alueellisia eroja on), mutta yhteistä koko alueelle on se, että maaperässä oleva seleeni on kasveille huonosti käytettävässä muodossa. Sen vuoksi rehussa seleeniä nolla. Seleenipitoisissa lannoitteissa seleeni on kasveille helposti käytettävässä muodossa ja siten kasveissa oleva seleeni on orgaanista (eläimille parasta).
Orgaaninen seleeni imeytyy eläimiin parhaiten. Epäorgaaninen imeytyy vain noin 50%. Siitossonnikin tarvitsee seleeniä. Oma eläinlääkärimme kehoitti antamaan siitossonnille myös extraseleeniä säännöllisesti (vapaasti tarjolla olevan seleenipitoisen kivennäisen lisäksi). Seleeninpuute nimittäin heikentää sonnin siemenen laatua. Ja jos sonnilla on pahempi puute, se ei pysty hyppäämään kunnolla, koska takajaloissa on heikko lihaksisto (seleeninpuutteen aiheuttama lihasrappeuma). Sonnia ei tarvitse laittaa pois, vaan hoitona on seleenikuuri. Vaikka orgaaninen seleeni on arvokasta niin siinä kohtaa ei kannata säästää.
-
Paalipoika puhuu asiaa. Seleeninpuute vaikuttaa moneen asiaan, vaikka kaikesta ei seleeninpuutetta voi toki syyttää.
Maaperässä olevasta seleenistä on tehty tutkimuksia - sitä on Suomen maaperässä vähän (alueellisia eroja on), mutta yhteistä koko alueelle on se, että maaperässä oleva seleeni on kasveille huonosti käytettävässä muodossa. Sen vuoksi rehussa seleeniä nolla. Seleenipitoisissa lannoitteissa seleeni on kasveille helposti käytettävässä muodossa ja siten kasveissa oleva seleeni on orgaanista (eläimille parasta).
Orgaaninen seleeni imeytyy eläimiin parhaiten. Epäorgaaninen imeytyy vain noin 50%. Siitossonnikin tarvitsee seleeniä. Oma eläinlääkärimme kehoitti antamaan siitossonnille myös extraseleeniä säännöllisesti (vapaasti tarjolla olevan seleenipitoisen kivennäisen lisäksi). Seleeninpuute nimittäin heikentää sonnin siemenen laatua. Ja jos sonnilla on pahempi puute, se ei pysty hyppäämään kunnolla, koska takajaloissa on heikko lihaksisto (seleeninpuutteen aiheuttama lihasrappeuma). Sonnia ei tarvitse laittaa pois, vaan hoitona on seleenikuuri. Vaikka orgaaninen seleeni on arvokasta niin siinä kohtaa ei kannata säästää.
Natriumseleniitti 50%, säkistä tuleva orgaaninen 60-70%, ja pötsisuojattu epäorgaaninen 70-80%.
Lihakarjalla on muuten sellaista seleeniongelmaa, että jos elukka on pahassa seleenivajeessa ja se joutuu kävelemään upottavassa maaperässä niin.... jalkojen nostoon tarvitaan liian suuri voima. Lihakset kipeytyvät tai jopa revähtävät... eteenkin seleenivajeessa 8)
Nyt on hyvä vuodenaika seurata tätä..
-
Limusiinithan olis kuolleet sukupuuttoon, jos joka tilalla olis vain yksi neljästä sonnista toimiva. Eli joko helvetin huonoa tuuria tai sitten jotakin muuta ongelmaa. Mutta ei ole varmasti rodun syytä, ellei laita alle vuosikasta ranskalaisrodun sonnia astumaan.
Kokeilin viime syksynä ekaa kertaa jonkun firman ADE-seleeni -vitamiiniraetta kuuriluontoisesti normikivennäisen ja suolan lisänä. Otoskoko on vielä kovin pieni (25 syyslehmää), joten kovin pitäviä johtopäätöksiä ei voi vetää. Kahdeksasta siemennetystä tarttui kahdeksan, kun aiempina vuosina osumatarkkuus on ollut luokkaa kaksi kolmesta. Lisäksi sonnien astumat lehmät poikivat aikaisempiin vuosiin verrattuna tiiviimmässä poikimaryhmässä. Ainoastaan yksi, jolle tuli varhaisluominen poikii, muita myöhemmin, mutta sekin ehti tiinehtyä ennen sonnin poisottamista.
Kevätpoikivillekin annoin samaa evästä, tosin kuuri jäi vajavaisemmaksi, kun sen syöttöä ei laitumella tehty. Tuloksesta ei vielä tiedä muuta kuin, että vähintään normaali tiinehtyvyys on ollut painotetun tiineystarkastusotannan tulosten perusteella.
-
Ajattelin asiaa kertomuksen perusteella että viestiketjun aloittajalla on käsitys millaiselta näyttää normaalisti kehittyny hieho ku niitä o punnittu säänöllisestikkin lisäksi hiehot syö kivennäistä, niin oletuksena olisi silloin että hiehot saa kivennäisiä ja vitamiineja edes minimitarpeen. Edelleen ongelmana pidän sonnia myös eka vuoden hf.... Jokainen jolla on emoja tietää että sonni voi esim särkeä sorkan niin että ei pysty hypäämään mutta menee muutamassa viikossa ohi ja hypää sitten (siittä tauko). Siitä limusiinista.... En oo mikään limusiinin vihaaja... Kasvatan itsekkin ko rotua. Tiedän monta tapausta jossa nimen omaan li sonnin kans on ollu ongelmia. Ei vaan ole sattunu muiden rotujen kohdalla yhtä ylesesti.. Ja niin tottakai jokaisesta rodusta löytyy yksilöitä jolla ei oo kykyä tiineyttää... Sana on vapaa ;D
-
Ajattelin asiaa kertomuksen perusteella että viestiketjun aloittajalla on käsitys millaiselta näyttää normaalisti kehittyny hieho ku niitä o punnittu säänöllisestikkin lisäksi hiehot syö kivennäistä, niin oletuksena olisi silloin että hiehot saa kivennäisiä ja vitamiineja edes minimitarpeen. Edelleen ongelmana pidän sonnia myös eka vuoden hf.... Jokainen jolla on emoja tietää että sonni voi esim särkeä sorkan niin että ei pysty hypäämään mutta menee muutamassa viikossa ohi ja hypää sitten (siittä tauko). Siitä limusiinista.... En oo mikään limusiinin vihaaja... Kasvatan itsekkin ko rotua. Tiedän monta tapausta jossa nimen omaan li sonnin kans on ollu ongelmia. Ei vaan ole sattunu muiden rotujen kohdalla yhtä ylesesti.. Ja niin tottakai jokaisesta rodusta löytyy yksilöitä jolla ei oo kykyä tiineyttää... Sana on vapaa ;D
Minä olen kuullut, tämä on vain "kuulopuhetta", niiltä joilla on limuja ja herefordeja, että herefordi olisi "tehokkaampi" astuja, isoissa karjoissa hoitaa homman nopeammin, eli saa kaikki tiineiksi nopeammin, limu on sellanen "ranskalainen herrasmies" että leipoo yhtä lehmää pitempään, eikä silloin kun yhteen keskittyy välitä muista eikä niiden kiimoista 8)
-
Mites selvisikö hiehojen tiinehtymis ongelma?
-
Tulokset tul torstaina, evira ei löytännä mittään, 8 eri asiaa tutkivat...
Jäljellä on äkkiseltään kivennäistasapainohäiriö tms, ja toki toi sonni...
Kolleegoja mitä on tullut jututettua, eritasoisia tiineysongelmia on ollut itsekullakin, mutta ongelma on ollut enemmänkin tasaisesti koko karjassa, ei yksittäisissä sonneissa.
Mikä on raadin mielestä hf/ab hieholle sopiva vuodenpaino ja entäs astutuspaino... Mikä on pienin vuodenpaino mikä on varma tiineytyjä, kumpi parempi liian pieni vai liian iso??
Huomio sinänsä tuo että kesällä syntyneitä on ollu meillä kaikki limpparit... Puuhapete and friends voi kerhossaan pistää pikkasen kalluppia pystyyn onko kesäsyntyneistä tullut enemmän rekkulia kuin normi kevät syntyneistä. Tai sitten se jos rotu ei pysty kunnolla töihin esim. ennen 2,5 vuotta asiaa tulis selvittää ja olla avoin. Tai sitten se että jos tietyissä suvuissa tai karjoissa on ongelmia jalkojen tai tiineytymiskyvyn kanssa teillä on se tieto, toimikaa sen mukaisesti.
-
Kolleegoja mitä on tullut jututettua, eritasoisia tiineysongelmia on ollut itsekullakin, mutta ongelma on ollut enemmänkin tasaisesti koko karjassa, ei yksittäisissä sonneissa.
Huomio sinänsä tuo että kesällä syntyneitä on ollu meillä kaikki limpparit... Puuhapete and friends voi kerhossaan pistää pikkasen kalluppia pystyyn onko kesäsyntyneistä tullut enemmän rekkulia kuin normi kevät syntyneistä. Tai sitten se jos rotu ei pysty kunnolla töihin esim. ennen 2,5 vuotta asiaa tulis selvittää ja olla avoin. Tai sitten se että jos tietyissä suvuissa tai karjoissa on ongelmia jalkojen tai tiineytymiskyvyn kanssa teillä on se tieto, toimikaa sen mukaisesti.
Meillä kun kivennäisongelman kanssa painittiin, ensioireet oli hiehoilla. Seuraavana vuonna vanhemmat lehmätkin ja sitten oltiinkin suossa...
Meidän astujasonnit on syntyneet keväällä, kesällä, syksyllä ja talvella - ei niissä sen vuoksi eroja ole ollut.
Viimeisimpien astujasonnien iät (kuukausia) meillä astutukseen laitettaessa (uusimmat viimeksi):25, 22, 14, 26, 14, 18, 15, 16 ja 18. Kaikki laitettu heti isoille lehmille eikä halua tai kykyä ole puuttunut, ikä ei siis ole libido-ongelma. Tuo 2,5 vuoden ikä (30 kk) on joku hevosmiesten juttu, meillä ei koskaan ole ollut niin vanhaa työuraansa aloittavaa.
FABAn emoneuvojat tekee rakennearvosteluja useilla tiloilla, heilläkään ei kuulemma ole tarpeeksi tietoaineistoa johtopäätösten tekemiseen edes yleisellä tasolla. Huonosti tiinehtiviä linjoja tuskin kukaan itsellään pitää (idealismia?). Investointitukien aikaan jotkut piti vanhoja korkean jalostusarvon lehmiä karjoissaan tyhjänä elossa ja saivat siten tilan keskiarvoa nostettua. Kierresorkka ei välttämättä näy kuin vasta sukupolven yli, jne... Kaikissa karjoissa on jokin kehittämiskohde, kysy sitä niin voit ehkä nähdä jotakin. Sonnia etsiessä on varmaan parempi itse katsoa sonnia, sen emoa ja isää ja jos vielä näkis sisaria niin olis paremmin perillä. Sonnin isän libido selviää lähtökarjan eläinlistoja lukemalla. Epälooginen tauko poikimissa on merkki jostakin. Uudistushieho pitäis aina valita siitä joukosta joka on syntynyt poikimakauden ensimmäisen 3 viikon aikana.
Tiinehtivyys on mielestäni ensisijaisesti ruokinnallinen ongelma (omistajan vastuulla), vammautumiset yms ovat poikkeuksia tähän sääntöön.
-
Siitoseläinten liian nopea kasvu (voimakas ruokinta) voi vaikuttaa negatiivisesti eläinten jalkoihin (asento, kestävyys). Eli jos kasvattaja tavoittelee kovia vuoden painoja myytäville eläimille tai omille uudistushiehoille (tuleville sonninemille) voi kuisauksena olla ruokkia elämiä liian voimakkaalla seoksella. Tällöin eläimen eliniän odote on minusta pienempi, koska sille todennäiköisesti tulee ongelmia jalkojen kanssa aiemmin kuin hiukan hitaammin kasvaneella.
Liian hyvässä kuntoluokassa oleva sonni voi olla hiukan laiska hyppääjä ja onhan se selvää ettei ylipainosta ole kellekään hyötyä. Sonnin jalat joutuvat kovemmalle, samoin alla oleva hieho. Alira***** eläinkään ei tiineytä/tiinehdy kunnolla, koska lisääntyminen ei ole elintärkeä toiminto luonnossa, vaan eläin odottaa kuntoluokan nousua ja pystyy lisääntymään vasta sitten.
Sonnia ostaessa kannattaa katsoa emän eläinkortista kohta poikimiset. Jos emä on poikinut säännöllisesti, se on hedelmällisesti hyvä eläin. En muista periymisastetta, mutta joka tapauksessa on todennäköisempää, että tällaisen eläimen perillinen on hedelmällisempi kuin sellaisen perillinen, joka poikii milloin sattuu eli jätättää.
Nuorelta eläimeltä et pysty välttämättä näkemään mahdollista kierresorkkaa. Jos emällä tai isällä on perinnöllinen kierresorkka, ei sellaisen perillistä kannata ostaa siitossonniksi. Joskus kierresorkka on ulkoisen tekijän aiheuttama ja se ei tietenkään periydy ja usein sen saa poistettua sorkkahoidolla.
-
Kierresorkka elukoita ei jalostuseläimiksi,ei etenkään sonnin tarvitse olla.Maitopuolella faba teki aikoinaan päätöksen,kierresorkka ei ole sonneilla karsittava ominaisuus,tämän päätöksen jäljet näkyy tiloilla vieläkin,aikaa on kulunut se 20vuotta.Periytyy aina,mutta joskus voi vasikka olla oireeton,mutta tämän vasikan jälkeläiset ja siitä eteenpäin taas ei välttämättä ole.
-
Kuulostaa varmaan jankkuttamiselta mutta olen edelleen sitä mieltä että vika on sonnissa syystä tai toisesta ja riippumatta siitä minkä rotuinen se sonni on vaikka haelantti. Jos kerran hiehot on kiimassa säänöllisesti ennen astutuskautta niin kyllä se sonnissa on se vika... Meillä puhtaat Hf hiehot painaa vuosikkaana 360kg ylöspäin. Yleensä jalostukseen jäävät hiehot painaa yli 400/1v. Hiehothan tulee yleensä ensimmäisen kerran kiimaan kun niitten elopaino on n.1/2 aikuispainosta. Meillä hieho poikii eka kerran kun se täyttää 2v.
-
Meillä on lypsyrotuisten hiehojen seassa sonni. Ja viime vuosi oli synkkääkin synkempi, vain murto-osa hiehoista tiinehtyi. Syitä haettiin schmallenbergistä ja kivennäisistä, mutta suurin syyllinen taisi kumminkin olla sonni. Sonneista karsittiin kaikki pois. Ostettiin toiselta tilalta uusi, vähän reilun vuoden ikäinen aussi ja nyt on aika hiljaista. Likaisia selkiä näkyi ensimmäisten kuukausien aikana melkein joka aamu, mutta nyt on hiehot pysyneet puhtaina. Lehmätkin mitkä on sillä käytetty ovat olleet kiimattomia.
Aikaisemminkin meillä meni sonni ihan yllättäin kyvyttömäksi ja tuli lähtö teurastamolle. Siellä paljastui sonnilla virtsarakon tulehdus, eli muuten oireeton, mutta hyppännyt ei. On kuulemma kivulias sonnille ja siksi lopettaa hyppäämisen. onhan se sonnin uusiminen kallista ja työlästäkin, mutta keljuttaa ne tyhjät hiehotkin. >:(
-
Voiko kuumalla kesällä olla vaikutusta noihin tiinehtymisiin eli sonnin hyppykuntoon. Yksi emolehmätilallinen oli huomannu, että ei sonni hypänny niin hanakasti kuumalla, mutta kun ilmat viileni, niin jo alko taas tomia. Tää on kyl vähän hassu ajatus.
-
Voiko kuumalla kesällä olla vaikutusta noihin tiinehtymisiin eli sonnin hyppykuntoon. Yksi emolehmätilallinen oli huomannu, että ei sonni hypänny niin hanakasti kuumalla, mutta kun ilmat viileni, niin jo alko taas tomia. Tää on kyl vähän hassu ajatus.
Ei tuo ole hassu ajatus. Ero on ihan sama kuin se että itse köyrisi saunassa, ei viitti välttämättä :D
-
...että vika on sonnissa syystä tai toisesta ja riippumatta siitä minkä rotuinen se sonni on vaikka haelantti. ...
Ei mahdoton ajatus. Jos vika sonnissa, kyseessä lienee hormoonihäiriö (perinnöllinen?), ruokinnasta johtuva puutos tai vamma.
Tässä linkki artikkeliin, jossa kuvattu hormoonihäiriöiden vaikutusta sonnin ulkoiseen olemukseen.
http://www.bovineengineering.com/NL_fertile_bull.html
Se että sonni pitää välillä taukoa, lienee viittaus vammaan.
-
Sonnille voi tulla työuupumuskin, jos on liikaa astuttavia. Nuorelle sonnille enintään elinkuukausien verran astuttavia, mikäli halutaan tiivis poikimakausi.
Joissakin tilanteissa voi vanhempi (kookkaampi) lehmä ottaa pikkusonnin paikan ja "astua" ja vahtia kiimassa olevaa, jolloin pikkusonni pääsee vasta jälkilöylyille ja tulos on tietty sen mukainen. Tällaista lehmää voi myös käyttää hyödyksi. Alkutalvesta siemennettiin viisi hiehoa tällaisen lehmän merkkauksista. Oli kiimantarkkailu helppoa.
-
Palataanpahan aiheeseen sen verran, että jätettii tuo sonni siis astumaan edelleen, tehtiin tänään tarkastus, 3 tiinettä löytyi 8 mahdollisesta....
-
Onkos raatilaisilla kokemusta tai näkemystä, mitä ylilihavuus vaikuttaa hiehon tiinehtymiseen? Itellä vaan se tilanne, että mulla 35 hiehoa tossa joiden astutusta lykkään vuodella ihan ton uuden eläinyksikkövaatimuksen takia ja tietty melkoisella todennäköisyydellä ainakin osa noista joutuu ylikuntoon kun yhtenä ryhmänä ovat.
-
Onkos raatilaisilla kokemusta tai näkemystä, mitä ylilihavuus vaikuttaa hiehon tiinehtymiseen? Itellä vaan se tilanne, että mulla 35 hiehoa tossa joiden astutusta lykkään vuodella ihan ton uuden eläinyksikkövaatimuksen takia ja tietty melkoisella todennäköisyydellä ainakin osa noista joutuu ylikuntoon kun yhtenä ryhmänä ovat.
Ei juuri varttia enempää mennyt siitä että valitit siitä miten sinut leimataan näennäisviljelijäksi siihen että todistat sellainen olevasi :P
-
Onkos raatilaisilla kokemusta tai näkemystä, mitä ylilihavuus vaikuttaa hiehon tiinehtymiseen? Itellä vaan se tilanne, että mulla 35 hiehoa tossa joiden astutusta lykkään vuodella ihan ton uuden eläinyksikkövaatimuksen takia ja tietty melkoisella todennäköisyydellä ainakin osa noista joutuu ylikuntoon kun yhtenä ryhmänä ovat.
Ei juuri varttia enempää mennyt siitä että valitit siitä miten sinut leimataan näennäisviljelijäksi siihen että todistat sellainen olevasi :P
(http://ih0.redbubble.net/image.10628685.3681/sticker,375x360.png)
-
Onkos raatilaisilla kokemusta tai näkemystä, mitä ylilihavuus vaikuttaa hiehon tiinehtymiseen? Itellä vaan se tilanne, että mulla 35 hiehoa tossa joiden astutusta lykkään vuodella ihan ton uuden eläinyksikkövaatimuksen takia ja tietty melkoisella todennäköisyydellä ainakin osa noista joutuu ylikuntoon kun yhtenä ryhmänä ovat.
Ei juuri varttia enempää mennyt siitä että valitit siitä miten sinut leimataan näennäisviljelijäksi siihen että todistat sellainen olevasi :P
Mitä siitä . Lihasikalat laittaa kiinni välistä vaikka halpaa porsasta olis tarjolla , normaali toimenpide .
-
Onkos raatilaisilla kokemusta tai näkemystä, mitä ylilihavuus vaikuttaa hiehon tiinehtymiseen? Itellä vaan se tilanne, että mulla 35 hiehoa tossa joiden astutusta lykkään vuodella ihan ton uuden eläinyksikkövaatimuksen takia ja tietty melkoisella todennäköisyydellä ainakin osa noista joutuu ylikuntoon kun yhtenä ryhmänä ovat.
Ei juuri varttia enempää mennyt siitä että valitit siitä miten sinut leimataan näennäisviljelijäksi siihen että todistat sellainen olevasi :P
Mitä siitä . Lihasikalat laittaa kiinni välistä vaikka halpaa porsasta olis tarjolla , normaali toimenpide .
Vaan jättävätkö peltotukien takia sen vimpan porsaserän sikalaansa kasvamaan vuoden verran ylimääräistä? ;)
-
Onkos raatilaisilla kokemusta tai näkemystä, mitä ylilihavuus vaikuttaa hiehon tiinehtymiseen? Itellä vaan se tilanne, että mulla 35 hiehoa tossa joiden astutusta lykkään vuodella ihan ton uuden eläinyksikkövaatimuksen takia ja tietty melkoisella todennäköisyydellä ainakin osa noista joutuu ylikuntoon kun yhtenä ryhmänä ovat.
Ei juuri varttia enempää mennyt siitä että valitit siitä miten sinut leimataan näennäisviljelijäksi siihen että todistat sellainen olevasi :P
Mitä siitä . Lihasikalat laittaa kiinni välistä vaikka halpaa porsasta olis tarjolla , normaali toimenpide .
Vaan jättävätkö peltotukien takia sen vimpan porsaserän sikalaansa kasvamaan vuoden verran ylimääräistä? ;)
Ei noin ihan mene mutta kesällä vapaata porsasruuhkan aikaan . Moni piti esin kaks satsii vuodessa , miten se nyt menee en tiijä . Tyhjiä emakoita on pidetty pienellä ruokinnalla kyllä .
-
Onkos raatilaisilla kokemusta tai näkemystä, mitä ylilihavuus vaikuttaa hiehon tiinehtymiseen? Itellä vaan se tilanne, että mulla 35 hiehoa tossa joiden astutusta lykkään vuodella ihan ton uuden eläinyksikkövaatimuksen takia ja tietty melkoisella todennäköisyydellä ainakin osa noista joutuu ylikuntoon kun yhtenä ryhmänä ovat.
Ei juuri varttia enempää mennyt siitä että valitit siitä miten sinut leimataan näennäisviljelijäksi siihen että todistat sellainen olevasi :P
Mitä siitä . Lihasikalat laittaa kiinni välistä vaikka halpaa porsasta olis tarjolla , normaali toimenpide .
Vaan jättävätkö peltotukien takia sen vimpan porsaserän sikalaansa kasvamaan vuoden verran ylimääräistä? ;)
Ei noin ihan mene mutta kesällä vapaata porsasruuhkan aikaan . Moni piti esin kaks satsii vuodessa , miten se nyt menee en tiijä . Tyhjiä emakoita on pidetty pienellä ruokinnalla kyllä .
Eli ollaan oltu kotieläintiloja huijaamalla :D
-
Onkos raatilaisilla kokemusta tai näkemystä, mitä ylilihavuus vaikuttaa hiehon tiinehtymiseen? Itellä vaan se tilanne, että mulla 35 hiehoa tossa joiden astutusta lykkään vuodella ihan ton uuden eläinyksikkövaatimuksen takia ja tietty melkoisella todennäköisyydellä ainakin osa noista joutuu ylikuntoon kun yhtenä ryhmänä ovat.
Ei juuri varttia enempää mennyt siitä että valitit siitä miten sinut leimataan näennäisviljelijäksi siihen että todistat sellainen olevasi :P
Mitä siitä . Lihasikalat laittaa kiinni välistä vaikka halpaa porsasta olis tarjolla , normaali toimenpide .
Vaan jättävätkö peltotukien takia sen vimpan porsaserän sikalaansa kasvamaan vuoden verran ylimääräistä? ;)
Ei noin ihan mene mutta kesällä vapaata porsasruuhkan aikaan . Moni piti esin kaks satsii vuodessa , miten se nyt menee en tiijä . Tyhjiä emakoita on pidetty pienellä ruokinnalla kyllä .
Eli ollaan oltu kotieläintiloja huijaamalla :D
Huijaamalla ? Mitään laitonta ei ko asiassa ole .
-
Onkos raatilaisilla kokemusta tai näkemystä, mitä ylilihavuus vaikuttaa hiehon tiinehtymiseen? Itellä vaan se tilanne, että mulla 35 hiehoa tossa joiden astutusta lykkään vuodella ihan ton uuden eläinyksikkövaatimuksen takia ja tietty melkoisella todennäköisyydellä ainakin osa noista joutuu ylikuntoon kun yhtenä ryhmänä ovat.
Mikä idea tuossa on? Jos tarvit ens vuonna lisää eläimiä niin pistä noi teuraaksi ja astutat tän keväisiä vasikoita ensi kesänä taikka ostat teurastilillä kantavia hiehoja. Todennäköisesti tulee lyhytikäisiä emoja läskeistä vanhoina poi'itetuista.
-
Onkos raatilaisilla kokemusta tai näkemystä, mitä ylilihavuus vaikuttaa hiehon tiinehtymiseen? Itellä vaan se tilanne, että mulla 35 hiehoa tossa joiden astutusta lykkään vuodella ihan ton uuden eläinyksikkövaatimuksen takia ja tietty melkoisella todennäköisyydellä ainakin osa noista joutuu ylikuntoon kun yhtenä ryhmänä ovat.
Mikä idea tuossa on? Jos tarvit ens vuonna lisää eläimiä niin pistä noi teuraaksi ja astutat tän keväisiä vasikoita ensi kesänä taikka ostat teurastilillä kantavia hiehoja. Todennäköisesti tulee lyhytikäisiä emoja läskeistä vanhoina poi'itetuista.
Noniin kiitos :)
Reilu sivu kateellisten kitinää eka ja sitten yksi asiallinen vastaus :)
Se vois olla yx juu, että kasvattelis noita hiehoja aina välis yhden vuosikerran 3-4 vuotiaaksi ja laittais teuraax ja loput sitten poikis normaalisti 2-vuotiaina. Highlandereilla, limppareilla ja muilla raskailla taitaa kolmen vuoden poikimaikä olla ihan normaali ilman näennäisviljelyäkin.
Mitä tulee mun "näennäisviljelyyn" niin kuitenkin taidan myydä vieroitettuja 300-350 kilosia sonnivasikoitakin tuplat keskimääräisen emolehmätilan emolehmälukuun nähden 8)
Mulla kuitenkin tämä eläintiheysvaatimuksen nosto lisää laajaperäisyyttä eläinpuolella, koska ilman kotieläinlisiä, ei emoja kannata pitää ja nykyisissä tiloissa eläinmäärän kasvattaminen olisi sekä isännän, että elukoiden rääkkäämistä >:(
Ps. Siis jos lypsykarjatila kuivittaa heinällä, niin se ei ole näennäisviljelyä, eikä hömppäheinäviljelyä, mutta emolehmätilalla se on ? :o
-
Onkos raatilaisilla kokemusta tai näkemystä, mitä ylilihavuus vaikuttaa hiehon tiinehtymiseen? Itellä vaan se tilanne, että mulla 35 hiehoa tossa joiden astutusta lykkään vuodella ihan ton uuden eläinyksikkövaatimuksen takia ja tietty melkoisella todennäköisyydellä ainakin osa noista joutuu ylikuntoon kun yhtenä ryhmänä ovat.
Mikä idea tuossa on? Jos tarvit ens vuonna lisää eläimiä niin pistä noi teuraaksi ja astutat tän keväisiä vasikoita ensi kesänä taikka ostat teurastilillä kantavia hiehoja. Todennäköisesti tulee lyhytikäisiä emoja läskeistä vanhoina poi'itetuista.
Noniin kiitos :)
Reilu sivu kateellisten kitinää eka ja sitten yksi asiallinen vastaus :)
Se vois olla yx juu, että kasvattelis noita hiehoja aina välis yhden vuosikerran 3-4 vuotiaaksi ja laittais teuraax ja loput sitten poikis normaalisti 2-vuotiaina. Highlandereilla, limppareilla ja muilla raskailla taitaa kolmen vuoden poikimaikä olla ihan normaali ilman näennäisviljelyäkin.
Mitä tulee mun "näennäisviljelyyn" niin kuitenkin taidan myydä vieroitettuja 300-350 kilosia sonnivasikoitakin tuplat keskimääräisen emolehmätilan emolehmälukuun nähden 8)
Mulla kuitenkin tämä eläintiheysvaatimuksen nosto lisää laajaperäisyyttä eläinpuolella, koska ilman kotieläinlisiä, ei emoja kannata pitää ja nykyisissä tiloissa eläinmäärän kasvattaminen olisi sekä isännän, että elukoiden rääkkäämistä >:(
Ps. Siis jos lypsykarjatila kuivittaa heinällä, niin se ei ole näennäisviljelyä, eikä hömppäheinäviljelyä, mutta emolehmätilalla se on ? :o
Taitaa hieman riippua eläinmäärän ja hehtaarien suhteesta. ::)
-
Kyllä tuo limpparikin tykittää ihan kelvollisesti. 30 emon lauma ja keväällä vasikoita parhaimmillaan 6 vuorokaudessa...
-
Meillä pyritään nykyisin limpparit poi'ittamaan siten, että aikaisin keväällä syntyvät poikisivat 24-26 kk, myöhään syntyneet poikivat syksyryhmän alussa n. 28 kk iässä ja syksyllä syntyneet kevätryhmän alussa 29-30 kk iässä. Kolmivuotiaana poikineet epäonnistuivat useammin, joten siitä luovuttiin. Lisäksi ylikuukaudet joka tapauksessa maksavat ja mahdollisesta hyödystä ei ainakaan meillä saatu mitään näyttöä pikemminkin päinvastoin.
Kevään poikimakausi oli aika erikoinen, koska siinä oli monta tiheän poikimisen jaksoa ja sitten selviä taukoja. Lisäksi kesäkuulle menneitä oli turhan paljon. Saa nähdä saisko sitä tänä kesänä haettua pojat kotiin elokuussa, jolloin häntäpään valvojat karsiutuisivat automaattisesti. Syysryhmä on helppo pitää kuosissaan, kun tyrkkää sonnin karsinaan ja ottaa sen tiettynä päivänä pois.
-
Juu mulla sitte kuitenkin hermo petti ja tänään laitoin keväällä syntyneet hiehot sonnin kans, mutta parikymmentä nuorinta kuitenkin jätin kasvaan ja kotieläinstatusta täyttään.
Kait ne jotenkin kerkiää poi'ittaan keväällä ja sitte saa kuiteski kaikille hiehoille palkkiot, kun ei pauku 60 prossan sääntö yli ja voi myydä enempi lehmiä teuraaksi :)
Tosin antti on tyytyväinen vasta sitte ku myyn kaikki teuraaksi ;)
-
Onkos raatilaisilla kokemusta tai näkemystä, mitä ylilihavuus vaikuttaa hiehon tiinehtymiseen? Itellä vaan se tilanne, että mulla 35 hiehoa tossa joiden astutusta lykkään vuodella ihan ton uuden eläinyksikkövaatimuksen takia ja tietty melkoisella todennäköisyydellä ainakin osa noista joutuu ylikuntoon kun yhtenä ryhmänä ovat.
Mikä idea tuossa on? Jos tarvit ens vuonna lisää eläimiä niin pistä noi teuraaksi ja astutat tän keväisiä vasikoita ensi kesänä taikka ostat teurastilillä kantavia hiehoja. Todennäköisesti tulee lyhytikäisiä emoja läskeistä vanhoina poi'itetuista.
Noniin kiitos :)
Reilu sivu kateellisten kitinää eka ja sitten yksi asiallinen vastaus :)
Se vois olla yx juu, että kasvattelis noita hiehoja aina välis yhden vuosikerran 3-4 vuotiaaksi ja laittais teuraax ja loput sitten poikis normaalisti 2-vuotiaina. Highlandereilla, limppareilla ja muilla raskailla taitaa kolmen vuoden poikimaikä olla ihan normaali ilman näennäisviljelyäkin.
Mitä tulee mun "näennäisviljelyyn" niin kuitenkin taidan myydä vieroitettuja 300-350 kilosia sonnivasikoitakin tuplat keskimääräisen emolehmätilan emolehmälukuun nähden 8)
Mulla kuitenkin tämä eläintiheysvaatimuksen nosto lisää laajaperäisyyttä eläinpuolella, koska ilman kotieläinlisiä, ei emoja kannata pitää ja nykyisissä tiloissa eläinmäärän kasvattaminen olisi sekä isännän, että elukoiden rääkkäämistä >:(
Ps. Siis jos lypsykarjatila kuivittaa heinällä, niin se ei ole näennäisviljelyä, eikä hömppäheinäviljelyä, mutta emolehmätilalla se on ? :o
Kolme vuotinaana hailandi poikii, mutta skottien suositus on, että poijitettaisiin vasta nelivuotinaana :o
Tulee kestävämpi lehmä kun poikii myöhemmin, ilmeisesti jotain tekemistä pötsin kasvun kanssa :(
-
Kolme vuotinaana hailandi poikii, mutta skottien suositus on, että poijitettaisiin vasta nelivuotinaana :o
Tulee kestävämpi lehmä kun poikii myöhemmin, ilmeisesti jotain tekemistä pötsin kasvun kanssa :(
Tuleeko haikku nuorempana tiineeksi, jos pääsee sonnin kans, vai poikiiko vasta kolmivuotiaana?
Abat tahtoo tulla jo reilu puolivuotiaana tiineex, jossei oo syksyllä tarkkana ja ota isompia vasikoita aikasi pois laumasta.
-
Tosin antti on tyytyväinen vasta sitte ku myyn kaikki teuraaksi ;)
;)
-
Kolme vuotinaana hailandi poikii, mutta skottien suositus on, että poijitettaisiin vasta nelivuotinaana :o
Tulee kestävämpi lehmä kun poikii myöhemmin, ilmeisesti jotain tekemistä pötsin kasvun kanssa :(
Tuleeko haikku nuorempana tiineeksi, jos pääsee sonnin kans, vai poikiiko vasta kolmivuotiaana?
Abat tahtoo tulla jo reilu puolivuotiaana tiineex, jossei oo syksyllä tarkkana ja ota isompia vasikoita aikasi pois laumasta.
Tulee tiineeksi paljon nuorempana, itse olen astuttanut kaksi vuotiaina, jos vaan koko riittää, mutta tulee tiineeksi jo yksi vuotiaana ja joskus aiemminkin :o
-
Kolme vuotinaana hailandi poikii, mutta skottien suositus on, että poijitettaisiin vasta nelivuotinaana :o
Tulee kestävämpi lehmä kun poikii myöhemmin, ilmeisesti jotain tekemistä pötsin kasvun kanssa :(
Tuleeko haikku nuorempana tiineeksi, jos pääsee sonnin kans, vai poikiiko vasta kolmivuotiaana?
Abat tahtoo tulla jo reilu puolivuotiaana tiineex, jossei oo syksyllä tarkkana ja ota isompia vasikoita aikasi pois laumasta.
Tulee tiineeksi paljon nuorempana, itse olen astuttanut kaksi vuotiaina, jos vaan koko riittää, mutta tulee tiineeksi jo yksi vuotiaana ja joskus aiemminkin :o
Jaaha, ei sitten onnistu semmonen, ku joskus aatellu, että aitais 10ha mettää jossa pari ha peltoa keskellä ja laittais sinne lauman haikkuja ja sitte vaan poimis kolmivuotiaita sonneja sieltä teuraax ja muuten saisivat olla siellä "luonnonmukaisesti" ;D
-
Kolme vuotinaana hailandi poikii, mutta skottien suositus on, että poijitettaisiin vasta nelivuotinaana :o
Tulee kestävämpi lehmä kun poikii myöhemmin, ilmeisesti jotain tekemistä pötsin kasvun kanssa :(
Tuleeko haikku nuorempana tiineeksi, jos pääsee sonnin kans, vai poikiiko vasta kolmivuotiaana?
Abat tahtoo tulla jo reilu puolivuotiaana tiineex, jossei oo syksyllä tarkkana ja ota isompia vasikoita aikasi pois laumasta.
Tulee tiineeksi paljon nuorempana, itse olen astuttanut kaksi vuotiaina, jos vaan koko riittää, mutta tulee tiineeksi jo yksi vuotiaana ja joskus aiemminkin :o
Jaaha, ei sitten onnistu semmonen, ku joskus aatellu, että aitais 10ha mettää jossa pari ha peltoa keskellä ja laittais sinne lauman haikkuja ja sitte vaan poimis kolmivuotiaita sonneja sieltä teuraax ja muuten saisivat olla siellä "luonnonmukaisesti" ;D
Otat vain lehmät sieltä sonnien joukosta pois. Tuskin ne enää silloin saa ketään tiineeksi. ;D
-
Kolme vuotinaana hailandi poikii, mutta skottien suositus on, että poijitettaisiin vasta nelivuotinaana :o
Tulee kestävämpi lehmä kun poikii myöhemmin, ilmeisesti jotain tekemistä pötsin kasvun kanssa :(
Tuleeko haikku nuorempana tiineeksi, jos pääsee sonnin kans, vai poikiiko vasta kolmivuotiaana?
Abat tahtoo tulla jo reilu puolivuotiaana tiineex, jossei oo syksyllä tarkkana ja ota isompia vasikoita aikasi pois laumasta.
Tulee tiineeksi paljon nuorempana, itse olen astuttanut kaksi vuotiaina, jos vaan koko riittää, mutta tulee tiineeksi jo yksi vuotiaana ja joskus aiemminkin :o
Jaaha, ei sitten onnistu semmonen, ku joskus aatellu, että aitais 10ha mettää jossa pari ha peltoa keskellä ja laittais sinne lauman haikkuja ja sitte vaan poimis kolmivuotiaita sonneja sieltä teuraax ja muuten saisivat olla siellä "luonnonmukaisesti" ;D
Otat vain lehmät sieltä sonnien joukosta pois. Tuskin ne enää silloin saa ketään tiineeksi. ;D
Juu sillai toimis, mutta kolmen vuoden päästä ei olis enää mitään myytävää..
Mutta se voiski olla sopiva "eläkeratkaisu" ;)
-
Tuossa keväällä hiukan tuskailin, kun tuli kovasti lehmä voittoisesti noita vasikoita. Nyt kun syyspoikimakausi on päättynyt ja koko vuoden saldo on tiedossa, niin yllätys yllätys, jakauma oli tasan fifty-fifty.
Syysvasikkatili oli ekaerässä paljon pienempi kuin vuosi sitten, mutta vielä on kaksitoista sonnivasikkaa (myöhään syntyneitä) vieroittamatta. Lisäksi oli mukavaa kun ei tarvinnut jättää rupusakkia emoiksi kasvamaan, kun oli mistä valita. Ehkä se tuottaa sit jatkossa korkojen kera, kun nyt vähän joutuu vyötä kiristämään.
Syyslehmät oli tiinehtyneet hyvin, joten poikimakausi loppui vähän yllättävänkin nopeasti eli sonni oli ollut karsinassa "turhankin" pitkään ja siemennykset olivat tarttuneet. Eli parin vuoden kokemuksella ADE-seleeni -vitamiinirehun antaminen ei ole ainakaan huonolta vaikuttanut. Tosin mulla ei tietenkään ole sitä verrokkiryhmää, joten ei ihan tieteellinen ole tämä johtopäätös.
-
Eikös aina kannata pistää rupusakki teuraaksi ja jättää vähemmän hiehoja poikimaan, huono hieho on toiseksi huonoin investointi emokarjaan heti sonnin jälkeen. Ja jos omat hiehot tuntuu olemaan rupusia, niin aina löytyy hyviä puhtaita taikka risteyshiehoja. Varmasti saa myös mieleisiä rotu yhdistelmiä, onhan risteytyksillä kiistattomia hyötyjä lihantuotantoon verrattuna puhtaat.
-
Kolme vuotinaana hailandi poikii, mutta skottien suositus on, että poijitettaisiin vasta nelivuotinaana :o
Tulee kestävämpi lehmä kun poikii myöhemmin, ilmeisesti jotain tekemistä pötsin kasvun kanssa :(
Tuleeko haikku nuorempana tiineeksi, jos pääsee sonnin kans, vai poikiiko vasta kolmivuotiaana?
Abat tahtoo tulla jo reilu puolivuotiaana tiineex, jossei oo syksyllä tarkkana ja ota isompia vasikoita aikasi pois laumasta.
Tulee tiineeksi paljon nuorempana, itse olen astuttanut kaksi vuotiaina, jos vaan koko riittää, mutta tulee tiineeksi jo yksi vuotiaana ja joskus aiemminkin :o
Jaaha, ei sitten onnistu semmonen, ku joskus aatellu, että aitais 10ha mettää jossa pari ha peltoa keskellä ja laittais sinne lauman haikkuja ja sitte vaan poimis kolmivuotiaita sonneja sieltä teuraax ja muuten saisivat olla siellä "luonnonmukaisesti" ;D
Niin...highlandhiehon kiimat alkaa pyöriä jo alle vuotikkaina. Ihan kuten muidenkin rotujen edustajien...kyseessähän on NAUTA!
Sukurutsaa ja teiniraskauksia harrastavia tiloja on olemassa ja niitä ei kaivata yhtään lisää. Eli: emolaumassa saa olla VAIN emot ja niiden sen vuoden vasikat ja YKSI siitossonni. Vasikat PITÄÄ vieroittaa hyvissä ajoin ennen seuraavien vasikoiden syntymää. Vieroituksessa sonnivasikat pitää laittaa erilleen hiehovasikoista.
Highlandeja (eikä mitään muitakaan) pidä kasvattaa siten, että ne olisivat "yhtä suurta perhettä" (kamalaa :o)
Vanhan skottiperinteen mukaan hieho astutettaisiin vasta kolmivuotiaana ja se johtuu Skotlannin erittäin karusta maaperästä. Laidunrehu on köyhää ja eläimet kasvavat siellä hitaasti. Se sääntö ei päde Suomen oloihin. Suomessa siis astutus 2-vuotiaana jos eläin on kasvanut hyvin. Jos hieho ei ole riittävän iso 2-vuotiaana, voi eläimen kasvattaja katsoa peiliin (huonot laitumet/rehut/kivennäiset) tai kehno eläinaines. Silloin voisi miettiä, että olisiko sellaisen hiehon oikea osoite kuitenkin teurastamo...
-
Eikös aina kannata pistää rupusakki teuraaksi ja jättää vähemmän hiehoja poikimaan, huono hieho on toiseksi huonoin investointi emokarjaan heti sonnin jälkeen. Ja jos omat hiehot tuntuu olemaan rupusia, niin aina löytyy hyviä puhtaita taikka risteyshiehoja. Varmasti saa myös mieleisiä rotu yhdistelmiä, onhan risteytyksillä kiistattomia hyötyjä lihantuotantoon verrattuna puhtaat.
Korjataan hiukan noita omia sanomisia. Joo, oikeassa olet eli ei rupusakkia jätetä meilläkään eloeläimiksi, mutta tänä vuonna ns. rupusakkiin meni sellaisiakin eläimiä, mitä joinakin vuosina olisi jätetty eloeläimiksi eli taso jääneille oli erityisen hyvä, kun paljosta sai valita. Tästäkin ryhmästä vielä joku karsiutuu todennäköisesti ennen ensimmäistä poikimista.