Vapaa sana / Hannu Koivisto
: 30.04.22 - klo:15:40
Kyllä jäi nyt monta artikkelia kirjoittamatta. Itse tykästyin suoraan ja aitoon pohdintaan. Voimia läheisille. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/40936bd5-5863-46d6-85d8-651be06a2835
Sinulle ei ole tullut semmoista työnkautta tapahtuvaa tunnesidettä niinkuin muille meille.
Edit. Siis itse ymmärsin niin että et ole pitkään tilaa pitänyt.
Yleistys, sekä hieman vähättelevä kommentti.
Tunnesidekin voi olla epäterve. Ja tuon tunnesiteen, perustuu se nyt sitten vaikka historiaan, sukuun tai työhön, ei pidä siltikään antaa liikaa dominoida päätöksentekoa. Toki sen johdosta helposti järkevä ja looginen päätöksenteko korvataan tunteella.
Kiitoksia vaan näkökulmista vastaajille. Voisiko semmoisen johtopäätöksen vetää että niitä jotka on tilan oma-aloitteisesti myyneet, niin ei ole kaduttanut sitten kuitenkaan... Itsellä tosiaan mielenkiinto koko maataloutta ja tilaa kohtaan karissut nyt vuosien varrella, tuntuu liian raskaalta roikkua tilassa kiinni ihan vain suvun/yleisten odotuksien takia. Kalliita rakennuksia paljon ylläpidettävänä ja pellot kaukana tilakeskuksesta. Elukat on lähdössä nyt pois, katsotaan kuinka pitkään viljellään ja millä hehtaarimäärällä. Sekään kun ei oikein ole viime vuosina kannattanut. Olen alkanut tulla siihen tulokseen että yksi elämä tässä elettävänä vaan kullakin, ja se kannattaisi elää niinkuin itse hyväksi katsoo silloin kun sitä vielä on jäljellä.
Forssa Humppila vaikka kuinka paljon puimatta...
Ei ne päässy kylvämään niitä .
Kyllä ne ihan kylvettyjä viljoja ovat.
viisi siipiseen missä oli hydr. viilun leveyden säätö ja ei mitään ongelmaa. En jäänyt tutkimaan ongelmaa kun vaihtamalla parani, siipi oli sama molemmissa.
Millä tuumilla noilla säädettävillä kynnät - ilmeisesti eri asetuksella kuin entisillä kiinteillä?
Miten hyvin nuo vaonlevittimet pelaavat?
Kyseessä Överum/Agrolux AX-siipi ja 650 rengas. Jälki on vähän vaihtelevaa; jos säätää niin että syksyllä näyttää tasaiselta niin keväällä maan painuttua ei enää näytä. Ja eka lumituisku jo paljastaa että ekan viilun kanssa on ongelmaa. Mullalla pyörä painaa edellistä alas ja kiilaa sivulle --> eka viilu kaatuu enemmän ja jää painauma. Maalajin vaihtuessa kovemmaksi pyörä saattaa taas päättää toisinaan kulkea enemmän kyntämättömällä jolloin 1. leveys on jälleen pielessä. Erityisen kiva lohkoilla jotka olisi hyvä saada kunnolla tasaisiksi tulevaa heinää varten, teettää paljon turhaa äestelyä ja sittenkin vielä kyntöjakoiset urat tuntuvat seuraavana vuonna pellossa.
Kapeammalla renkaalla testattuna toimii ongelmitta mutta se ei ole nyt tässä se helpoin vaihtoehto.
Toimiiko avartimet vanhan nurmen kynnössä vai tuleeko sotkua?
Pitikö Alström Tielaitos/Destiaa 7 vuotta ennen sen realisoimista ? Tuli mieleen, että Itävallassa on paljon vahvoja valtionyhtiöitä eikä niitä juuri kaupitella (poikkeuksena lentoyhtiö). Ranskassa olen ollut 10 pv reissulla. Kun siirtyi Italian puolelle sivutiestöllä, niin teiden taso parani silmissä. Ranskassa asfaltti oli kuin nyky-Suomessa.
Kai se kuumavesipesurillekin on parasta,että on säännöllistä käyttöä:
ts. ei jätä puoleksi vuodeksi käyttämättä,pysyy paikat auki.
Laitetaan navetta-aihe tänne vapaan sanan puolelle, niin mahdollisimman moni voi kantaa kortensa kekoon.
Sontaluukussa kuin sontaluukussa on eroja, kyse on ihan pienistä asioista. Onko kellään ollut niin vanhaa navettaa, että voisi varmuudella sanoa, onko ensimmäiset navetat tehty kourun yläpuolella olevalla luukulla vai onko aluksi käytetty kourun alareunaan asti avautuvaa ovea ? Useinhan kourun päässä alhaalla on pätkä seinää, josta on harmia monta kertaa päivässä. Lattiaan tai seinän läpi on tehty nesteelle viemäri virtsakaivoa kohti tai pelkkä oljella tukittava reikä ulos. Kourun alareunaan asti avautuva luukku/ovi on taas suorastaan erinomainen. Kumpi oli ensin ?
Luin joskus saksalaisen jutun, jonka mukaan alle 30 lypsävän navettaa ei kannata koneistaa. Lantakourujen yläpuolelle kattoon laitettiin kiskot ja sinne roikkumaan kourun mallinen kelkka, joka on lantalan puolelta avoin. Talikolla tavarat edessä liukuvaan kelkkaan ja lopulta ollaan sontaluukulla tai ovella ja kippaus lantalaan. Onko kellään ollut tällaista Suomessa ?
Luomussa ei ole sadonkorjuu velvoitetta, mutta pakko kylvää myyntikasveja 30%.
Tarhaherne kylvö kesäkuussa mimini siemenmäärällä, siemenkustannus 50e/ha.
Poimitaan muutama palko, kasvusto murskataan heinäkuun alussa, jotta rikkakasvit ei leviä, muista pitää koneet kunnossa.
Tukitaso 1500e/ha.
Määrää vain sitten peliin 500-750ha.
https://www.luoteis-uusimaa.fi/paikalliset/3474464
Mutta uskaltaako virkamiehet puuttua tähän luomun kukkaseen seuraavassa ohjelmakaudessa,,,,,,Tässäkö oli totuus tuosta toiminnasta? Isännän kuvaus oli kyllä uskottava, en sitä äkkiseltään uskaltaisi kiistää. Pois ei voi sulkea sitäkään, että kyseessä on jonkinlainen ajojahti. Iso potti tukia ja paljon erikoiskasvia viljelyssä. Vedetään vähän suitsista ja laitetaan 200 000e takaisinperintä. Siinä on jo sellainen mälli, että hidastaa kummasti ahkerintakin Touhu-Pekkaa. Täysin kohtuuton summa, vaikka syytä olisikin, mutta tällaistahan tämä pahimmillaan on. Koskaan ei tiedä, milloin joutuu mustalle listalle.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1483580?fbclid=IwAR27SyvnU62qkSbwfWiwPqHlAoqo1pb8LMklN0kCO3jF75iDnot0lJQ9di4
Muhkea tukipotti Vaasaan .
Vaasakin siis käyttää kivihiiltä .Sorkkis vittuilee Pohjanmaalle. Toivottavasti Pohjanmaan maidontuottajat vittuilevat takaisin ja jättävät soittamatta sorkkikselle.Ei se varmaan jouva tulemaan tänne.Ratiossa puhuvat jostain Kosken kihhauksesta kesätapahtumasta.Tarjolla sorkanleikkuuta ,kansantanssia ja sukurutsausta...Tuo sukurutsaus on kyllä harvaan asutun Savon ongelma
Ja nimenomaan alunperin oli kyse T-sarjan pultista? MT:n juttu on N-sarjasta.
Mikä pultti sieltä T 163:sta kirjoittajalta katkesi? Kuva ois hyvä, jäi ihan kiinnostamaan.
Vanhemmista T-sarjalaisistakin Aires pyrkii omille teilleen, että ongelma on molemmissa akseleissa.